Yli puolet suomalaisista ei pahastu yllätysvieraista

Yli puolet suomalaisista ei pahastu yllätysvieraista

Yllätysvieraat ovat tervetulleita. Tätä mieltä on tutkimuksen mukaan yhä useampi suomalainen ja kyselytutkimuksen mukaan lähes puolet suomalaisista on sitä mieltä, että yllätysvieraita on mukava saada joskus, ja 12 prosenttia toivottaa yllätysvieraat aina tervetulleeksi.

Moni harmittelee, etteivät ystävät poikkea kyläilemään kyselemättä, vaikka myöntävät itsekin olevansa laiskoja yllätysvierailijoita.

Aamuposti kertoi, että Kraft Foods Finland Oy teetti viime vuonna YouGov Finlandilla kyselytutkimuksen 18–74-vuotiaiden suomalaisten kyläilytavoista. Tutkimukseen vastasi yhteensä 1019 suomalaista.

Maaseudulla on ikiajoista alkaen käyty naapurissa kysymättä ja kutsumatta. Muutama vuosi sitten pohjoiskarjalaisessa tutkimuksessa paljastui, että tällainen maaseudun tapa on murtumassa. Naapuriin ei enää mennä noin vain, maaseudullakaan. Odotetaan kutsua,vasta kutsun pohjalta on lupa mennä kylään.

Yhteinen arvopohja on murenemassa 

Tulevaisuudentutkija Mika Aaltonen sanoi Aamu-tv:n haastattelussa, että Pohjois-Euroopan maissa on käynnissä murros, jossa usko auktoriteetteihin on katoamassa ja yksilöt ovat jäämässä oman onnensa nojaan. Aaltosen mukaan viimeaikaiset surmatapaukset kertovat yhteisen arvopohjan murenemisesta.

- Yhteiskunta ei ole eksplisiittisesti ottanut vastuuta siitä, että kotona ja kouluissa puhuttaisiin enemmän siitä, miten meidän pitäisi käyttäytyä. Mikä on oikein ja mikä on väärin? Aikaisemmin nämä arvot tulivat kirkosta, ne tulivat kun luettiin raamattua. Aiemmin oli tällainen yhtenäinen arvopohja, ja se on murentunut, Aaltonen summaa.

Eteläsuomalaiset lastensuojelulaitokset rajoittivat oikeuksia lainvastaisesti

Apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin on päättänyt tutkia, miten kunnat ovat valvoneet lastenkotiin sijoitettujen lasten sijaishuollon järjestämistä. Yksityisen palveluntuottajan ylläpitämässä lastenkodissa Etelä-Suomessa on käytetty lastensuojelulain vastaisia rajoituksia.

Lastenkotiin oli tehty ennalta ilmoittamaton tarkastus maaliskuussa. Apulaisoikeusasiamiehen mukaan laitoksessa käytettiin rajoitustoimenpiteitä ja noudatettiin käytäntöjä, jotka olivat lastensuojelulain vastaisia, tai niillä puututtiin sijoitettuina olevien lasten oikeuksiin lakiin perustumattomalla tavalla.

Laitos oli rajoittanut muun muassa sijoitettujen lasten oikeuksia tavata ja pitää yhteyttä heille läheisiin ihmisiin. Joissain tilanteissa oli rajoitettu myös lasten liikkumisvapautta. Laitoksen säännöissä lapsilta oli kielletty esimerkiksi näkyvissä olevat lävistykset, suukorut ja hiusten "räikeä" värjäys. Lisäksi tyttöjen pukeutumiselle oli omat sääntönsä.

Apulaisoikeusmies huomauttaa, että rajoitustoimenpiteitä voidaan käyttää vain lain tarkoittamissa tilanteissa ja laissa säädetyillä edellytyksillä. Niitä ei esimerkiksi voida käyttää kaavamaisesti kaikkia sijoitettuja lapsia koskevana kasvatuskeinona eikä niitä saa koskaan käyttää rangaistuksena.

Apulaisoikeusasiamies Sakslin tutkii kaikkiaan 15 kunnan menettelyn. Hän selvittää, miten sijoittajakunnat ovat valvoneet rajoitustoimenpiteitten käyttöä ja millä tavoin huostaan otetun lapsen oikeutta henkilökohtaiseen keskusteluun lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa on edistetty ja turvattu.

Mikko Lund