maanantai 30. marraskuuta 2015

On selvitettävä Riihimäen kaupunginjohtajan luottamus

On aika selvittää Riihimäen kaupunginjohtajan luottamus

Tein kevättalvella 2015  valtuustoaloitteen kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokasen luottamuksen mittaamiseksi. Valtuustoryhmässä tai valtuustossa ei ollut muita allekirjoittajia. Kaupungin hallinto ei ole saanut aloitetta  vamisteltua. Aloitteen lähettämistä lausunnolle   ehdotti  kaupunginjohtaja itse. Ehdotus ei käy sopusuhtaisesti yksiin virkamiehen jääviyssäädösten kanssa. Selvää pitäisi olla, että yksikään virkamies ei esittele omaa asiaansa.


Totesin, että Riihimäen kaupungin talouden ja hallinnon  tila  antavat todisteen, että kaupunginjohtaja ei kykene tavoitteelliseen johtamiseen ja talouden tasapainottamiseen. Viimeistään ensi vuoden talousarvion esittelystä käy ilmi.      ettei hän terveeseen talouteen pyrikään.
 
Kaupungin talous on hyvää vauhtia ajautumassa kriisikunnaksi. Rahoitustasapaino on nyrjähtänyt  raiteeltaan. Valtuuston tulisi puuttua kaupungin johtamiseen ja palauttaa kaupunkilaisten luottamus talouden tervehdyttämiseen, kaupungin lakisääteisten tehtävien rahoittamiseen  ja kuntarakenteen kehittämiseen. Pidän kaupunginjohtajaa asennevammaisena tarvittaviin vaativiin saneeraus- ja kehittämistoimiin. 

Vittasin sihen, että hallinto- oikeus on kumonnut kaupungin vuoden 2012  tilnpäätöksen. KHO on kumonnut vuoden 2009 tilinpäätöksen ja vanhan linja- autoaseman kaavan. Kaupungin hallinto ei osaa kuitenkaan korjata esimerkiksi 2012  tilinpäätöstä. Oikeuden päätösten mukaan  poistosuunnitelma oli virheellinen. Sen takia tilinpäätös ei antanut oikeaa kuvaa  kaupungin taloudesta. Poistosuunnitelmaa oisi pitänyt korjata. Parhaillaan korjataan tätä tilinpäätöstä oikeuden päätöksestä välittämättä.

Kaupungin talouden tasapainotus  ei ole tuottanut tulosta. Talous on syöksyssä. Tasapainotusretoriikasta huolimatta kaupungin velka on kasvanut ja rahoitustasapaino on pahasti nyrjähtänyt. Kaupungin kassa ei riitä puoltakaan päivää.

Huolestuttavaa on, että kaupunginjohtajalta sujuu yhteistyö henkilöstön ja ympäröivien kuntien kanssa huonosti.

Kaupunginvaltuusto on kuntalain mukaan vastuussa toiminnasta ja taloudesta. Kuntalaki osoittaa keinoja huolehtia toiminnan moitteettomuudesta. Valtuusto voi asettaa  tilapäisen valiokunnan selvittämään kunnanjohtajan luottamusta, mahdollista irtisanomista tai muihin tehtäviin siirtämistä.

Esitin aloitteessa, että kaupunginhallitus tai valtuusto ryhtisi toimiin tilapäisen valiokunnan asettamiseksi tutkimaan kaupunginjohtajan luottamusta tai irtisanomista. Toivon, että aloitteeni käsitellään samassa järjestyksessä ja aikataulussa kuin muiden valtuutettujen aloitteet käsitellään. Kuvaavaa on, että kaupunginvaltuutettu  Esko Nummela (sd) kysyi valtuustossa, missä aloite viipyy, siihen ei saatu mitään vastausta.


Mikko Lund
 

maanantai 23. marraskuuta 2015

Riihimäen on suuntauduttava etelään

Riihimäen on suuntauduttava etelään


Kaupunginvaltuutettu Jorma Katila (kok) pohti 13.11. Aamupostissa  Riihimäen suuntautumista pohjoiseen tai etelään. Hallituksen sotelinjauksiin viitaten Katila päätyy kannattamaan etelää. Totean yksiselitteisesti, kuten olen jo pari vuotta sanonut, että  Riihimäellä ei ole valinnan mahdollisuutta:  Riihimäen on suuntauduttava etelään!

Tässä suuntautumiskysymyksessä suurin este on  kaupunginjohtaja  Seppo Keskiruokanen.  Keskiruokanen vastustaa etelää. Tämä on niin vahva kannanotto johtavalta virkamieheltä, että olen sitä mieltä, että kaupunginjohtaja ei kykene katsomaan ja edistämään  Riihimäen etua. Konkreettinen esimerkki on se, että Riihimäen hallinnolla ei ole  toimivia yhteyksiä Hyvinkäälle.

Kysymys on syvemmin johtamisen ja poliittisen toiminnan heikkouksista. Valitettavasti Riihimäen johtavilla luottamushenkilöillä ei ole yksinkertaisesti selkärankaa ja ideoita osoittaa ja asettaa virkamiehille kaapin paikkaa. Kaupunginjohtaja ja muut johtavat virkamiehet höntittävät  mielensä mukaan luottamushenkilöitä. Luottamushenkilöt uskovat tähän heikkoon ja puutteelliseen informaatioon kuin pienet lapset joulupukkiin. Tuloksena on kaupungin toiminnan kriisiytyminen usealla alueella.


Riihimäen ja Hyvinkään kauppakamarin perustaminen muutama vuosi sitten on haastanut hallintoa yhteistyöhön ja toimintaa alueen parhaaksi.  Elinkeinoelämä on suuntautunut yhteistyöhön. Mutta Riihimäen hallinto on toiminut  itseasiassa vastaan. Talousyhteistyön voima perustuu  infran kehittämiseen, työpaikkojen luomiseen ja verotulojen kasvuun. Hyvinkään kaupunki  on ollut valmis yhteistyöhön. mutta  Riihimäellä on ollut esteitä usealla alueella.

Riihimäki on ajautumassa pikku hiljaa kriisikunnaksi , ja kaupunginjohto on kyvytön ratkaisemaan tätä ja  suuntautumista kaupungin edun mukaisesti.  Olen ehdottanut, että on aika selvittää kaupunginjohtajan luottamus. Kaupunginjohtaja ja häntä tukevat virkamiehet ovat pyrkineet hautaamaan aloitteen. Se on maannut kohta vuoden hallinnossa. Kysymys näyttää olevan viivytystaktiikasta.


Kun pääministeri Juha Sipilän hallitus on sote-ratkaisussa näkyvästi suunnannut  alueen yhteistyötä etelään, niin kyllä ymmärrän  sen häpeän kaupungin johdossa ja kaupunginhallituksessa, että etelää on vastustettu. Olen sitä mieltä, että kaupunginjohtaja ja kaupunginhallitus ovat ansainneet epäluottamuksen.

On avattava yhteistyö  etelään!

Mikko Lund

maanantai 16. marraskuuta 2015

Taloussuunnittelu ontuu Riihimäellä

Taloussuunnittelu Riihimäellä  ontuu



Kuntalain mukaan valtuuston on  päätettävä kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöverosta ja muiden verojen perusteista. Kaupunki on arvioinut  talousarviota varten kaupungin verotulokehityksen. Riihimäen kaupunginvaltuusto  päättää tänään maanantaina veroprosentista. Kaupunginhallitus on hyväksynyt  ja esittää  veroprosentiksi 20,50 %  ja kunnallisverokertymäksi vuodelle 2016  106, 9 miljoonaa euroa. Siinä on kasvua 1,3 %  vuoteen 2015  verrattuna.

Mihin kaupunginhallituksen taloussuunnittelu oikein perustuu?  Se on ollut jo pitemmän aikaa pahasti pielessä. Se perustuu katteettomiin toiveisiin ja haavekuviin  sekä velkaantumiseen?

Kuntaliitto on arvioinut  koko maata koskevassa ennusteessaan kuntaverojen kasvavan 0,6 %  Miten Riihimäen kasvu voisi olla  kaksinkertainen koko maahan verrattuna?


Ei  se ole vakuuttava perustelu, että uskotellaan kasvun olevan  yleensä paremman kuin koko maassa. Riihimäellä on työttömyys- ja toimeentulotukimenot kasvussa. Ne vähentävät verotuloja ja lisäävät menoja. Lisäksi kaupunkilaisten verotulot/ asukas ovat pienemmät kuin kaupungeissa keskimäärin.

Jos kaupunginhallitus tai valtuusto arvioi  tuloverokehityksen liian optimistiseksi, siitä seuraa heti budjetin pohjan pettäminen. Jos arvioituja tuloja ei saada, ne joudutaan lopulta kattamaan lisääntyneellä velan ottamisella, kuten jatkuvasti on kaupungin tapana ollut   tai ylimääräisellä menojen karsinnalla.

Joka tapauksessa  tällaista  asioiden hoitamista ei voida pitää asiallisena ja hyväksyttävänä. Lähtökohtana pitää olla mahdollisimman realistiset tulot ja menot. Tämä on erityisen perusteltua tiukan talouden oloissa. Mutta ei kaupunginvaltuustoltakaan  voi odottaa sellaista ryhtiä, että se puuttuisi ja oikaisisi virheellisiä suunnitelmia.

Riihimäen kaupunki on vahvasti lähestymässä kriisikunnan kriteerejä. Rehellisellä, ilman kikkailua hoidetulla taloussuunnittelulla kaupunki olisi jo kriisikunta. Kaupunki on vahvasti ylivelkaantunut. Rahoitustasapaino on pettänyt, kassa ei riitä edes  puoleksi päiväksi.

Riihimäen kaupunki ei tule selviytymään jatkossa muuten kuin muuttamalla toimintaansa: Lopettamalla kaunistelu ja kikkailu sekä  olemalla rehellinen talouden hoidossaan!

Mikko Lund

 





maanantai 9. marraskuuta 2015

Hallitus selvisi kriisistään, mutta miten käy sosiaali- ja terveyspalvelujen?

Hallitus selvisi kriisistään, mutta epätietoisuus on, miten käy sosiaali- ja terveyspalvelujen?


Pääministeri Juha Sipilän hallitus  oli lyhyen historiansa  pahimmassa kriisissä. Pääministeri vaati ja asetti takarajoja, jotka toinen toisensa perään paukkuivat. Tilanne oli niin kriittinen, ettei juuri kukaan suostunut veikkaamaan, miten tässä lopulta käy. Sopu lopulta löytyi ja hallitus jatkaa   - vahvempana vai heikompana? Mutta miten sopuratkaisu turvaa sosiaali- ja terveyspalvelujen toteuttamisen maassa.

Pitemmän aikaa on näyttänyt siltä. että keskusta ajaa soteratkaisussa itse asiassa  maakuntahallintoa. Selvää on ollut myös se , että hallitus tulee  kaatumaan, jos  kokoomus ei alistu keskustan saneluun. Jos kokoomus alistuu, hallituksen yhteiselo jatkuu, mutta sen eloa tulee varjostamaan soteratkaisun aiheuttama kivi kengässä, haava, jonka hoitaminen vaatii erityishuomiota, kuten pääministerikin on myöntänyt.

Pääministeri ajoi maahan 18 sotealuetta. Yksikään asiantuntija ei ole suositellut tällaista aluejakoa. Siinä alueet jäävät pieniksi eivätkä pysty tarjoamaan palveluja. Kokoomus halusi, että maahan tulisi 5 aluetta.

Sovusta päätellen kokoomus pyyhki asiantuntemuksella pöytää ja alistui keskustan saneluun. Lopputulemana on  18 itsehallintoaluetta ja 15 sotealuetta. On siinä kokoomuksella selittämistä!

Ratkaisua kuvaa kaksi asiaa. Keskusta sai maakuntahallinnon ja kokoomus yksityiset terveyspalvelut. Kumpikaan ratkaisu ei ole ongelmaton. Päinvastoin uhkana on julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen rapautuminen ja yksityinen voitontavoittelu.

Soteselvitysmies  jo totesi raportissaan. että nykyisiin maakuntiin perustuva jako muodostuisi perusoikeuksien näkökulmasta ongelmallisiksi. Alueet jäisivät liian pieniksi, jotta niillä voitaisiin taata perustuslain 19 §:n mukaisten hoitoon pääsyn ja palveluihin sekä huolenpitoon liittyvät tavoitteet maassa yhdenvertaisella tavalla.

Esitys tulee  perustuslakivaliokunnan käsittelyyn. Valiokunta tulee tuskin sivuuttamaan esitystä  ilman huomautusta. Suomen lain mukaan julkisen vallan tehtävä on edistää kansalaisten perusoikeuksien toteuttamista. Valiokunnan tulee arvioida edistääkö lakihanke  kansalaisten perusoikeuksien toteuttamista.  Valiokunnan on arvioitava mahdollistaako lakiesitys hoitoon pääsyn ja huolenpidon tavoitteet yhdenvertaisesti koko maassa. Arviointia ja toteuttamista tulee  vaikeuttamaan yksityiset terveyspalvelut ja kansalaisten valinnan vapaus. Monet ovat huolissaan  ja kysyvät, mitä tämä kaikki maksaa.


Mikko Lund




















maanantai 2. marraskuuta 2015

Kanta-Hämeen pienmaakunta ei ole pelastus

KANTA – HÄMEEN  PIENMAAKUNTA EI OLE PELASTUS

Riihimäen kaupunginjohtaja ei toimi kaupungin edun mukaisesti ja sivuuttaa suuntautumisen virheellisesti. Kaupunginjohtaja Seppo  Keskiruokasen mielestä suuntautuminen pääkaupunkiseudun aluerakenteisiin on ollut ja on vastakin väärää logiikkaa!  ”Suuntautuminen ei ole ydinkysymys, vaan se missä porukassa kannattaa olla. Missä pääsee vaikuttamaan?”( AP 30.10.) Maakuntaliitossako, keskussairaalassako vai missä on se vaikuttava porukka? Toivoisin virkamieheltä selkokieltä ja strategisessa kysymyksessä perusteluja ja oikeaa strategista suuntautumista! Toivoisin myös, että tällaiset puheenvuorot edustaisivat valtuuston kantaa!

Minä lähden Riihimäen edusta ja pyrin hyödyntämään Helsingin seudun ja Uudenmaan kasvupaineita. Katson tilastoja. Täältä  purkautuu pääkaupunkiseudulle hyvinvointia ja ihmisille mahdollisuuksia hankkia elantonsa metropolialueen kasvusta. Vapautuminen lääni- ja vaalipiirirajojen kahleista – talousalueen kehityksen keskeisestä esteestä – on ollut vuosikymmenten saatossa kaupunkiseudun haave. Lääninrajan kiroista päästiin lääninjaon uudistamisen yhteydessä. Tilalle syntyi ”pakkorakennelma” -  maakunta -  Lipposen I hallituksen suosiolahjana Hämeenlinnan kaupungille. Maakuntajaosta tuli entistä jyrkempi. Kaupunkiseutu on maakuntapolitiikan vanki. Tosiasiat eivät enää johda ajattelua ja kaupunginjohtaja on leimautunut vartijaansa.

Ihmisiä liikuttavat toimeentulon mahdollisuudet. Voisiko kaupunginjohtaja katsoa verotulotietoja ja pääkaupunki-seudulla pendelöivien määrää ja laatua ja verrata sitä Hämeenlinnan seutukuntaan? Iso osa veropohjaa - jopa siellä vaikutusvaltaisissa asemissa työskenteleviä - asuu tällä kaupunkiseudulla. Hänen pitäisi tietää, että kasvun eväät ovat liikenneverkkosidonnaisia. Hyvät yhteydet pääkaupunkiseudulle ja lentäen kansainvälisiin kontakteihin ovat olleet ja  edelleenkin ovat, merkittävin tulevaisuuden rakennuspalikka Riihimäen seudun kunnille. Hallintorajojen pitäisi taipua tähän tosiasiaan.
Kanta-Hämeen maakuntaliitto eikä maakuntakeskus ole kiinnostunut kehittämään Pohjois-Uudenmaan liikenne- ja palveluverkkoa. Hyvinkään ja Riihimäen talousalue on elimellinen osa sitä nyt ja tulevaisuudessakin. Siihen kehitykseen pitäisi vaikuttaa! Tämän tulisi tapahtua yhdessä  Hyvinkään kanssa.

Maakunnallinen byrokratia tarjoaa hallinnoimista ja luottamushenkilöpaikkoja, sekö on Keskiruokasen ”porukka”, joka on vaikuttamisen väline? Mitä hyötyä Riihimäen seudulle on ollut kuulumisesta Hämeenlinnan linnaleiriin, joka on nytkin täynnä hiipuvia hiilloksia? Niihin maakunnan säilyttämisen hypetyksessä pyritään puhaltamaan hehkua. Henkäys on velkojen puristuksessa heikko. Poliittinen vaikutusvalta ei yllä juuri maakuntarajan yli.

Maakunnassa ei ole omaehtoisen kasvun juuria eikä vetureita. Valtion tulonsiirroista riippuvien velkaisten kuntien ja kuntayhtymien rahoituspohja on pettämässä.  Kuntapolitiikan hiekkalaatikko on luottamushenkilöiden omaa napaa tuijottava ”paratiisi”, josta ei juuri löydä uusia ajatuksia ja ideoita..

Kanta-Häme on pienmaakunta ja väki vähenee! Vaikeuksia on nähtävissä niin pitkälle kuin silmä siintää eikä sitä ei pelasta HKI – Tre pääradan kehityshanke. Niin Helsingin seudun kuin Tampereen luonnollinen väestökasvu ja rakennuspaineet pitävät kasvun vähäisenä. Riihimäki ja Hämeenlinna ovat liian kaukana vetovoimatekijöistään –  metropolista ja valtakunnanosakeskuksesta. Niihin Etelä – Suomen kasvupaineet purkautuvat. Tilanne on päälle käypä. Pienmaakunta ei ole pelastus eikä ratkaisu!

Mikko Lund