perjantai 29. elokuuta 2014

Voiko Venäjään enää luottaa?

 
Voiko Venäjään enää luottaa?
 
Olen hyvin huolestunut  Venäjästä ja Ukrainasta. Venäjä valtasi  muutama kuukausi sitten Ukrainalle kuuluneen Krimin niemimaan. Valtaus rikkoi eittämättä kansainvälistä oikeutta ja Venäjän solmimia kansainvälisiä sopimuksia. Venäjä ei peruuttanut Krimiä koskevia ratkaisuja huolimatta laajasta kansainvälisestä paheksunnasta , vaan on päinvastoin jatkanut Ukrainan hallinnon horjuttamista ja toimittanut aseita  separatisteille.

Venäjä tukee monin tavoin Itä-Ukrainan kapinallisia, jotka eivät lähteneet Ukrainan hallituksen julistamaan tulitaukoon. Se on varustanut kapinallisia asein eikä ole ryhtynyt toimiin niiden toiminnan hillitsemiseksi. Ukrainalta Venäjä  sen sijaan yrittää kieltää oikeuden itsepuolustukseen. 

Ukrainan presidentti Petro Porošenko sanoo Venäjän tuoneen joukkonsa Ukrainaan. Presidentin verkkosivuilla julkaistussa tiedotteessa Porošenko sanoo tilanteen heikentyneen voimakkaasti Kaakkois-Ukrainassa.
Ukrainan turvallisuusneuvosto kertoo, että Venäjän joukkojen tukemat separatistit ovat ottaneet haltuunsa Novoazovskin kaupungin maan kaakkoisosassa. Novoazovsk sijaitsee Venäjältä Krimiin johtavan tien varressa. Ukrainan armeija on vetäytynyt Novoazovskista ja vahvistanut joukkojaan Mariupolin kaupungin puolustukseen.

Kansainvälinen yhteisö ei ole löytänyt riittävän  tehokkaita pakotteita tai  keinoja, joilla Venäjän politiikka saataisiin muuttumaan. Eurooppa  on joutunut tyytymään  yksittäisiin henkilöihin kohdistettuihin pakotteisiin, jotka eivät ole  olleet tehokkaita. Venäjä ei näytä piittaavan niistä tuon taivaallista.

Entinen presidentti Mauno Koivisto päätyi  nimeämään Venäjän idean   laajentumiseksi. Venäjä on viimeisten lähes 500 vuoden ajan pyrkinyt  laajentumaan. Se on tuona aikana laajentunut Moskovan ruhtinaskunnasta Itämereltä Tyynelle merelle ulottuvaksi imperiumiksi. Se alisti useimmat naapurikansat alaisuuteensa. Laajimmillaan sen valtapiiri oli heti toisen maailmansodan jälkeen. Viimeisten runsaan kahden vuosikymmenen aikana kehitys on kääntynyt kohti sen vaikutusvallan supistumista.

Sofi Oksanen kirjoitti Expressen-lehdessä  talvella 2014:
 
“Nyt on lännen vuoro sanoa ei Venäjän pyrkimyksille laajentaa valtaansa maansa rajojen ulkopuolelle eikä sitä tehdä diplomaattisella dialogilla. Tarkoitusperistään toistuvasti valehteleva taho on mahdoton keskustelukumppani. Venäjä on jo osoittanut, että näennäisellä diplomatiallaan se vain ostaa aikaa kuljettaakseen järeämpiä aseita rajalleen. Se ostaa aikaa saadakseen läpi kumileimasinlakeja.
Lännessä on yritetty ymmärtää Kremlin johdon toimintaa, mutta kolonialismia ei tarvitse ymmärtää. Se on vain ahneutta, joka pitää pysäyttää. Yrittäisittekö käsittää Merkelin aivoituksia, mikäli hän uhoaisi Saksan menneen suuruuden palauttamisesta? Mitä jos Saksan televisio alkaisi tuutata lastenohjelmia, joissa pehmoeläimet valmistautuvat sotaan? Mitä jos Saksaa johtaisivat Gestapo-koulutuksen saaneet ihmiset? Miltä tuntuisi, jos Hitler olisi saksalaisten mielestä yksi maan historian suurimmista miehistä, kuten Stalin on Venäjällä? Mitä jos Saksa väittäisi, että Eurooppaa (tai venäläisittäin Gayropaa) hallitsee homosalaliitto, kuten antipropagandalain siivittämällä Venäjällä väitetään?”

Oksasen mukaan  sitä ei katsoisi kukaan hetkeäkään. “Te tietäisitte, että sen kehityksen sallimista ette pystyisi selittämään parhain päin lastenlapsillenne.”

 
Kyllähän on puhuttelevaa tekstiä! Mutta puhuttelevaa on Venäjänkin toiminta! Näyttää siltä, että Venäjä ei luovuta otettaan Ukrainasta. Se jatkaa vyöryttämistään!
 
Venäjä ei hyväksy entisten liittolaistensa hakeutumista Naton jäseneksi.
 
Venäjä on hyväksynyt tuon oikeuden Puolan, Tshekin ja Unkarin kaltaisille maille, mutta ei enää entisille neuvostotasavalloille, koska katsoo niiden kuuluvan etupiiriinsä.Ukrainan virhe epäilemättä  oli se, että Viktor Janukovitshin hallinnon kaatumisen jälkeen se uskoi voivansa itse päättää ratkaisuistaan ja saada niille Venäjän hyväksynnän.

YK:n peruskirjan mukaan niin Venäjällä kuin muillakin valtioilla on oikeus identiteettiinsä ja sen puolustamiseen. Oikeus ei kuitenkaan oikeuta muiden kansakuntien etujen polkemista. Jos näin kuitenkin tapahtuu, on muilla oikeus puuttua asiaan  ja edellyttää toimintatapojen muutosta.
Tärkeää on pohtia sitä, miten Venäjä pidetään kansainvälisessä yhteistyössä ja vuoropuhelussa niin, ettei Venäjää eristetä. 

Millä ja minkälaisella politiikalla suhteessa Venäjään  säilytämme olemassaolomme, itsenäisyytemme?  Pienen kansakunnan on  aika mahdotonta yksin vastustaa Venäjä- nimistä suurvaltaa, jos sillä sattuisi olemaan sotilaallisia pyrkimyksiä tällä suunnalla.
 
Kansalaismielipide suuntautuu yhä voimakkaammin Nato- ratkaisun puolesta. Venäjä lukee Suomen Baltian maiden tavoin etupiiriinsä. Venäjä ei ymmärrä, miksi Suomi pyrkisi Natoon. Turvallisuuden takia pienen maan on pidettävä kaikki turvallisuutta  lisäävät ratkaisut  mahdollisina.
 
Suomen ja suomalaisten on tehtävä oikeita ratkaisuja!
 
Mikko Lund

maanantai 25. elokuuta 2014

Herätys!

Herätys riihimäkeläiset!
 
 
Riihimäen kaupunki joutuu pikapuolin antamaan lausuntoa Sote- ratkaisusta. Riihimäkeä ollaan sovittamassa Tampereen Yliopistollisen sairaalan ja nykyisen Hämeenlinnan Keskussairaalan palvelusten piiriin. Kaupunginjohto  on ajamassa tätä perinteistä mallia. Luottamushenkilöt siunaavat virkamiesten heikon esityksen. Yhden häiriötekijän tähän tarjoaa Sote- lausunnolta edellytettävä kaupunkilaisten mielipiteen selvittäminen.  Oikea osoite ei ole Hämeenlinna ja Tampere, vaan  Hyvinkää ja HUS.
 
Minä uskon kaupunkilaisten   valitsevan Hyvinkään ja HUS:in  palvelut. Ne ovat lähempänä. Ne ovat laadukkaammat  palvelut  kuin Hämeenlinnassa ja Tampereella.  Riihimäen aluesairaala on ajettu alas.  Hyvinkään aluesairaala on 15 kilometrin päässä.  Hämeenlinnan Keskussairaala on  40 kilometrin päässä.  Kanta- Hämeen keskussairaala on suurissa  talousvaikeuksissa ja sillä on suuria vaikeuksia osaavien ja kyvykkäiden lääkärien palkkaamisessa.  Lain mukaan kaupunkilaiset voivat valita terveyspalvelunsa.
 
Yllytän kaupunkilaisia äänestämään  Hyvinkää- Hus- palvelujen puolesta!  Se on ääni tulevaisuuden puolesta! Riihimäkeläisten on syytä varautua siihen, että kovinkaan moni luottamushenkilö ei ymmärrä asettua tälle  kannalle!
 
Mikko Lund

perjantai 22. elokuuta 2014

Kesäterästä syksyn vääntöihin

Kesäterästä   syksyn vääntöihin
 
 
Lomat ovat useimmilta päättyneet. Puolueiden eduskuntaryhmät ovat pitäneet viikolla kesäkokouksiaan. Poliittinen syksy on alkamassa. Kesäterä on katoamassa, kun syksyn väännöt alkavat todenteolla. Päällimmäisenä on valtionhallinnossa  kuten kunnissakin vuoden 2015   tulo- ja menoarvion laatiminen. Talousnäkymien heikentyminen  luo omaa tuskaa ja dramatiikkaakin siihen, miten niukkuutta jaetaan. Päällimmäisenä tulevat olemaan  leikkaukset ja niiden kohtuullistaminen eri väestöryhmiin.
 
Riihimäellä ihmettelyä aiheuttaa  jatkuvasti  virkamiesten toiminta sekä koululautakunnan päätökset. Koulukyydityksiä järjestävä virkamies ei saa niitä   säntilliseen järjestykseen. Aamuposti kertoi Hiivolan vanhempien närkästyksestä, kun koululaiset pakotetaan jo klo 6.45  lähtevään kuljetukseen.  Koulu alkaa kuitenkin vasta klo 8. Vanhemmat ovat ratkaisseet toistaiseksi pulman kuljettamalla lapset itse Herajoen koululle, jolloin matka sujuu alle 10 minuutissa. Koulukyydissä lapset lapset istuvat autossa tunnin ja 15 minuuttia. On selvää, että vanhemmat toivovat tähän muutosta.
 
Miten koululaisille ja vanhemmille  kehdataan esittää  kuljetuksen alkamista  jo klo 6.45?  Se on täysin kohtuutonta! Se on suoranaista kiusaamista!Eikö kouluvirastossa ole ketään, joka osaisi käyttää järkeä ja laittaa kuljetukset kohtuullisiksi?
 
Ennen syksyn budjettivääntöjä   Riihimäen seudun kunnat joutuvat ottamaan kantaa kuntaselvitykseen ja kuntauudistukseen. Ihmettelen suuresti Riihimäellä esiintyvää  kollektiivista menneisyyteen tuijottamista. Kaupunki on taloudellisesti kriisissä  eikä virkajohto ja luottamushenkilöt ymmärrä ja oivalla hyödyntää  kuntaliitoksen mahdollisuuksia talouden korjaamiseen. Nyt yksin esillä on  Riihimäen liitos kahden pienen maalaiskunnan, Hausjärven ja Lopen kanssa. Liitoksessa ei ole huomioitu kuntien kestävyysvajeen vaikutusta  talouteen. Hausjärven ja Lopen  kestävyysvaje  huonontaa jyrkästi uuden  kunnan selviytymismahdollisuuksia. Riihimäestä, Hausjärvestä ja Lopesta ei saada lain vaatimaa elinvoimaista kuntaa. Hyvinkäällä ja Nurmijärvellä ei ole tällaisia ongelmia. Ne ovat vakavaraisia kuntia. Liitos niiden kanssa pitäisi pään  kuntien keskimääräisen velkaantuneisuuden tasolla.
 
Valtioneuvostolla on valta määrätä kuntaselvitys elinvoimaisen kunnan muodostamiseksi, jos paikalliset selvitykset eivät tällaiseen ratkaisuun päädy. Siis ratkaisumallliin voi ja pitää VN:n ottaa kantaa viimeistään vahvistaessaan uuden kunnan muodostumisen. Kun paikallisesti ei siihen Riihimäen seudulla päädytä, on vähemmistön toimintavaihtoehtona todeta, ettei ratkaisu (3 kuntaa) täytä lain vaatimaa kriteeriä ja on  esitettävä valtioneuvostolle kuntaselvityksen tekemistä isommalla alueella.
 
Tyypillistä on, että  virkamiehet  ja luottamushenkilöt eivät käytä aivojaan. Luottamushenkilöt vain luottavat. Esittelijänä toimivan kaupunginjohtajan tulisi katsoa Riihimäen etua ja tulevaisuutta. Kuntaliitos Hyvinkään ja Nurmijärven kanssa merkitsisi  uuden vetovoimaisen kaupunkikeskuksen syntymistä, joka antaisi potkua elinkeinojen ja työpaikkojen luomiseen ja  asuntorakentamiseen. Mahdollisuus torjutaan ennakolta väittämällä, ettei Hyvinkää ole tästä kiinnostunut. Se on väärä väite.Eihän ajatusta ole testattu. Päinvastoin  Hyvinkää on hyvinkin kiinnostunut elinvoimaisen kaupunkikeskuksen muodostamisesta. Edellinen Hyvinkään kaupunginjohtaja oli ainut, joka kannatti  neljän kunnan liitosta, muut kolme vastustivat. Sellaisia harhaan johtajia!
 
 
Mikko Lund
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

maanantai 18. elokuuta 2014

Kuusi muistutusta Riihimäen sosiaalihuoltoon vuonna 2013

Riihimäen sosiaaliasiamies: Kuusi muistutusta Riihimäen sosiaalihuoltoon vuonna 2013
 
 
Perustuslain 19 §:n 3 momentin mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Lisäksi perustuslain 22 §:n mukaan julkisen vallan on huolehdittava ja  turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Valtion ja kuntien jatkuvien säästötoimien seurauksena  on syytä olla yhä enemmän  huolissaan siitä, miten asiakkaiden oikeudet toteutuvat kunnissa. Säästöt ja työkiireet  syövät  palvelujen laatua.  Kantelut ja valitukset ovat lisääntyneet. Se kielii ongelmia asiakkaiden oikeuksien toteutumisessa.
 
Asiakkaan oikeutta hyvään palveluun säätää asiakaspalvelulaki. Tarkoituksena on edistää asiakaslähtöisyyttä, asiakassuhteen luottamuksellisuutta ja asiakkaan oikeutta hyvään palveluun ja kohteluun sosiaalihuollossa. (Sosiaalihuollon asiakaslaki 812/ 2000) Jokaisen kunnan on nimettävä sosiaaliasiamies, jonka tehtävänä on
 
- neuvoa asiakkaita asiakaslain soveltamiseen liittyvissä asioissa
- avustaa muistutuksen tekemisessä
- tiedottaa asiakkaan oikeuksista
- toimia muutenkin asiakkaan oikeuksien toteuttamiseksi
- antaa selvitys kunnanhallitukselle asiakkaan aseman kehittymisestä kunnassa.
 
Riihimäki ostaa sosiaaliasiamiespalvelut Pikassos OY:ltä. Sosiaaliasiamiehenä on toiminut Satu Loppo. Sosiaaliasiamiehen selvitys on tänään Riihimäen valtuustossa.
 
 
Riihimäellä  sosiaaliasiamieheen oli vuonna 2013  77 yhteydenottoa. Tyytymättömyys on kohdistunut toimeentulotukeen, hakemusten käsittelyyn, myöhässä pyydettyjä selvityksiä, epätarkkuuksia laskelmissa ja tulojen ja varojen huomioimisessa. Lastensuojelussa on ollut kysymys huostaanoton purkumahdollisuuden käsittelystä, perusteettomiksi koetuista yhteydenpidon rajoituksista ja salassa pidettävien tietojen luovuttamisesta sivullisille. Vammaispalveluissa yhteydenotot koskivat mm. palveluasumispäätöstä. Vanhustenhuollossa tyytymättömyys kohdistui hoivan toteuttamiseen laitoshoidossa. Mielenterveyskuntoutujien osalta yhteydenotot kohdistuivat ostopalveluyksikköön ja siellä noudatettuihin toimintamalleihin.
 
Muistutuksia tehtiin yksi toimeentulotukeen, kaksi lastensuojeluun, yksi vanhustenhuoltoon ja kaksi vammaispalveluun. Muistutus on vapaamuotoinen asiakkaan saamastaan palvelusta ja kohtelusta tekemä muistutus  sosiaalihuollon vastuuhenkilölle tai johtavalle viranhaltijalle. Muistutukseen on annettava vastaus viivytyksettä  kuukauden kuluessa. Muistutukseen annetusta vastauksesta ei saa hakea muutosta valittamalla.
 
Etelä- Suomen aluehallintovirasto ratkaisi vuonna 2013  321 sosiaalihuollon kantelua. Vuoden aikana tuli vireille 372  asiaa. Kanteluja tehtiin noin 70 enemmän kuin vuonna 2012. Aluehallintovirasto ryhtyi toimenpiteisiin  168 tapauksessa. Toimenpiteet olivat huomautus (10 %) , huomion kiinnittäminen (26 %)  ja käsityksen ilmaiseminen (11%). Valvontaratkaisuissa  keinoina olivat lisäksi valvonnan jatkaminen  sekä määräys puutteen korjaamiseksi.
 
Sosiaaliasiamiehen selvityksessä minua miellytti erityisesti tinkimätön asiakkaan oikeuksista huolehtiminen. Sosiaaliasiamies moittii sitä, että kaikista kunnista ei kerrottu muistutusten määrää tai vastattu muistutuksiin tai ei tulkita asiakkaan palautetta muistutukseksi. Erikoistahan se kieltämättä on, että asiakkaan sähköpostiviesteihin ei vastata. Hyvään hallintoon kuuluu, että viranhaltijan henkilökohtaiseen sähköpostiosoitteeseen saapunut viesti kuitataan vastaanotetuksi ja siihen vastataan asian vaatimalla tavalla. Sosiaaliasiamiehen mukaan osa sopimuskunnista on kieltänyt , ettei asiakkaiden sähköpostiviesteihin vastata salassapitosyistä. Sosiaaliasiamiehen mukaan sähköpostiviesteihin tulee reagoida  esimerkiksi kertomalla, että viesti on tullut perille ja että tiedusteluun vastataan salassapitosyistä kirjeellä tai puhelimella. 
 
Sosiaaliasiamies huomauttaa, että  muistutuksiin vastaamisissa on edelleen puutteita. Asiakkaan kirjallista tai suullista  palautetta ei tulkita muistutukseksi. Sosiaaliasiamies katsoo, että asiakkaan vapaamuotoinen tyytymättömyyttä ilmaiseva kirjelmä tai  tyytymättömyyttä ilmaiseva sähköposti  tulkitaan asiakaslaissa tarkoitetuksi muistutukseksi, johon on saatava johtavan viranhaltijan tai yksikön esimiehen perusteltu vastaus.
 
 
Mikko Lund
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

perjantai 8. elokuuta 2014

Sen laulujako laulat, kenen leipää syöt?

Sen laulujako laulat, kenen leipää syöt?
 
 
Kanta- Hämeen maakuntapomo Timo Reina  ja kaupunginvaltuutettu  Eija Aittola (kok) olivat samanmielisesti torjumassa metropolihallinnon houkutukset (Aamuposti 30.7.). Reina oli selvästi puolustamassa omaa virkapalliaan. Sen osalta hän ei osannut tai kyennyt esittämään mitään uutta perusteltua näkemystä torjuakseen metropolin.  Paljas  mielipide, kunhan vastustetaan vastustamisen vuoksi.  Mutta mitä  vastusti tai puolusti Eija Aittola  tässä seurassa? Sillä  Kanta- Hämeen maakunnan puolustaminen on Riihimäen kaupungille vain keino vastustaa neljän kunnan liitosta ja elinvoimaisen uuden kaupunkikeskuksen muodostamista.
 
 
Ajaako kokoomus  ja  Aittola Riihimäen kaupunkia - kolmen fusionkin jälkeen - metropolialueen takapihaksi? Eikö koko Kanta- Hämeen maakunta tule olemaan maan mahtavimman valtakunnaosakeskuksen työvoima - ja nukkumakaupunkia? Niinhän se jo nytkin on!  Työssäkäynti pääkaupunkiseudulle kasvaa kasvamistaan. Siihen edellytyksiä pikavauhdilla parantaa Hki -Riihimäen noputettu radanparannusprojekti? 
 
Pääkaupunkiseudulla on jo kaavoitettu ja lisää suunnitellaan rakennusoikeutta ja kaupunkirakenteen tiivistystä ennen näkemättömällä tavalla. Eikö tämä juuri pitäisi ottaa huomioon?
 
 
Eikö  tulisi pyrkiä metropolin päätöksenteon "ytimiin" ja valvomaan alueen etuja elikeinojen, liikenneolojen ja uudistuvien soterakenteiden todellisuudessa?
 
 
Riihimäen kaupunkiseutua suunnitellaan jo nyt osana Uudenmaan  ja pääkaupunkiseudun liikenneverkkoa. Pitäisikö siitäkin vetäytyä ja laittaa kortit Kanta- Hämeen tyhjien, näköalattomien esitysten varaan? Eikö metropolialue tulee osoittamaan muiden roolin sitä palvelevina keskuksina? Eikö Uudenmaan liikenne ja väyläratkaisut ole tulevaisuuden ydinkysymyksiä?
 
Mitä vaikutusvaltaa  Hämeen liitolla on huolehtia Rmäen seudun tulevaisuuden kehityksestä? Poliittinen vaikutusvalta on Hämeenlinnalla, se on jo todettu Riihimäen sairaalan alasajossa. Forssan seudun tukeako haikaillaan?  Liitto on poliittiselta vaikurtusvallaltaan "lilliputiluokkaa", ja sitä vielä heikentää koko alueen kuntien talouden velkaisuus ja heikko kyky rahoittaa yhteiskunnallisia kehityspanoksiia. Mitä etua ja hyötyä Riihimäki saa tästä?
 
Mitä kaupungin strategiaa palvelee se, että Riihimäki hitsaa itsensä kiini poliittisesti ja taloudellisesti vähävoimaiseen maakuntaan?  Millaisen roolin se tarjoaa Etelä-Suomen kaupunkikeskusten verkossa? Eikö "kotikaupunkistrategia" ole jo ajanut itsensä karille?  Kaupungin velkaveto ja rahoitusnäkymät eivät anna mahdollisuutta siitä irrota.
 
Olisiko aika luoda kaupunkiseudulle uusi strategia, joka ottaa huomioon kaupungin nykytilan ja tavoittelee uutta tulopohjaa turvaamalla elinvoimansa uusmaalaisten kaupunkien verkossa?
 
Sillä näinhän tämä on nähtävä, että Kanta- Hämeen maakunnan puolustaminen on Riihimäen kaupungille väärä keino vastustaa neljän kunnan liitosta ja elinvoimaisen uuden kaupunkikeskuksen muodostamista.
 
 
Mikko Lund