Pitkään olen puhunut tästä: Riihimäellä uudelleenarvioinnin paikka!

Pitkään olen  puhunut tästä: Riihimäellä uudelleenarvioinnin paikka!

 Riihimäen kaupunginjohtaja ja kaupunginhallitus nukkuvat ja näkevät kauniita unia. Riihimäen varuskunta lakkautetaan, Viestirykmentti siirretään pois Riihimäeltä, Riihimäen poliisiasema lakkautetaan. Kaupunginjohto ja kaupunginhallitus eivät osaa ja kykene muuta kuin korkeintaan  huolestuvat ja päivittelevät tilannetta.

 Valtion säästötoimien pohjana on maakuntajako. Maakunnan poliittisen menon määrää suurempi paikkakunta  Hämeenlinna. Riihimäki saa pyristellä mukana hyväntahtoisena hölmönä  eli säästö- ja maksumiehenä. Kuinka kauan näin saa jatkua?

 Riihimäen seudun olisi luullut viime vuosien aikana jo oivaltavan  vaalipiiri- ja maakuntajaon merkityksen Riihimäen kaupungin ja seudun tulevaisuudelle.

 Riihimäen tarkastuslautakunta on toivonut kaupungin johdolta ja kaupungin päättäjiltä uudelleenarviota.

 Sisä- ja oikeusministeriön sekä sosiaali- ja terveysministeriön  hallinnon alalla on vuosien saatossa paljon keskitetty Hämeenlinnaan. Parhaillaan vähennetään Riihimäen verovirkailijoita ja sairaalan työpaikkoja, mutta Riihimäen päättäjät  vaan nukkuvat.

 Poliisi kaipaa tehokkaampaa johtamista ja toiminnot keskitetään uusiin Hämeenlinnan toimitiloihin. Puolustusvoimien maakuntajoukot tarvitsevat tuekseen Viestirykmentin.

 Mitä puuhastelevat  ministeri Räsänen  ja kansanedustajat  Pekonen ja Heinonen? He ovat huolestuneita alueen ihmisten äänillä. Pelkkä huolestuminen ei  lämmitä.



Olen sitä mieltä, että  päättäjien huolestuminen on turhaakin turhanaikaisempaa teatteria. Se ei riitä! Tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä!



 Mikko Lund

Kyllä kansa tietää

Kyllä kansa tietää

Kataisen hallitus on tehnyt pahan virheen kuntauudistuksen markkinoinnissa. Itse asiassa siinä, että se on laiminlyönyt  täysin uudistuksen markkinoinnin. Asiassa olisi riittänyt, että hallitus olisi selkokielellä  kertonut, miksi kuntauudistus on tarpeen ja miksi se on suorastaan välttämätön.

Sen sijaan pahaksi onneksi  valtiovarainministeriön keskustalainen virkamies vuoti julkisuuteen  ns. kuntakartat. Se  suorastaan ryöpsähdytti liikkeelle  villit kuvitelmat, mitä kaikkea uudistuksesta voi seurata, miten kauas palvelut voivat karata. Hallitus ei tehnyt mitään ja siinä tapahtui suuri virhe, josta voiton ja kaiken hyödyn kerää poliittinen oppositio. Keskusta ja muutkin  oppositiopuolueet  ovat surutta moittineet hallitusta suuruudenhulluista ja epärealistisista suunnitelmista.

Kansalaisista  61 prosenttia hylkää kuntauudistuksen, 26 prosenttia kannattaa ja 13 prosenttia ei osaa sanoa. Kansalaiset tyrmäävät suunnitelmat noin 70 suurkunnasta, kertoo Suomen Kuvalehden tuore kysely.

Mielenkiintoista on, että kysyttäessä, millä puolueella on paras linja kuntauudistuksessa, 68 prosenttia  kansalaisista sanoo, ettei osaa sanoa. Kansalaisista 14 prosenttia katsoo, että keskustalla on paras linja, 9 prosenttia kannattaa kokoomusta, 4 prosenttia SDP:tä, 3 prosenttia perussuomalaisia, 1 prosentti vihreitä ja 1 prosentti vasemmistoliittoa.

Oikeastaan juuri viimeinen kysymys paljastaa esittämäni väittämän. Kansalaisista 68 prosenttia ei osaa ottaa kantaa puolueiden suhtautumiseen kuntauudistuksesta. Mitenkäs siitä otetaan kantaa, kun koko uudistuksesta ei ole tiedotettu eikä siitä keskusteltu!

Vain 26 prosenttia kansalaisista kannattaa suunnitelmaa 70 kunnasta. Taloustutkimus kysyi Suomen Kuvalehden toimeksiannosta yli tuhannelta suomalaiselta suhtautumista hallituksen ajamaan kuntauudistukseen.  Kyselyä ei voi ilman kritiikkiä sivuuttaa. Mille virkamiehille, luottamushenkilöille tai  kuntalaisille kysely on lähetetty?  Todellisen kuntauudistuksen sisältöä ei tunne yksikään kuntalainen.  Ei ole mitään ihmettelemistä, että tulos on hallituksen ajaman kuntauudistuksen kannalta katastrofaalinen.

Edes hallituspuolueiden sisällä suurkuntamalli  ei saa kannattajien enemmistön tukea. Puolueet eivät ole kyenneet kertomaan, mitkä tehtävät suurkunnille annetaan  ja minkälaista roolia puolueet niille esittävät. Kunta ei ole pelkästään palvelujen tuottaja. Tärkeä kysymys  on virkavallan ja kuntademokratian suhde ja erityisesti  kysymys demokratian lisäämisestä ja lähidemokratian laajentamisesta.

Kataisen hallituksen tulee nyt koota rivinsä kuntauudistuksen hallitun toteuttamisen puolesta. Noin 5 miljardin euron leikkauksia ei saada aikaan ilman kuntauudistusta ja kuntatoiminnan tehostamista. Samalla tulee harkita suurkunnissa vaalipiirejä ja kaupunginosavaltuustoja huolehtimaan alueen epäkohtien ja ongelmien korjaamisesta ja poliittisen tahdon muodostamisesta ongelmien ratkaisuun. Samalla tulee huolehtia lähidemokratian toteuttamisesta.

Hallituksen tulee huolehtia kuntauudistuksen tavoitteiden ja toteutuksen aktiivisesta tiedottamisesta.

Puolueiden tulee huolehtia jäsenistönsä ja kannattajiensa aktivoinnista keskustelemaan ja toteuttamaan kuntauudistuksen tavoitteita.


Mikko Lund

 

Sauli Niinistö ja Pekka Haavisto hillittyjä herrasmiehiä; Nuorisosäätiön mafiatouhuista

Sauli Niinistö ja Pekka Haavisto  hillittyjä herrasmiehiä
Nuorisosäätiön mafiatouhuista

Presidenttiehdokkaat Sauli Niinistö ja Pekka Haavisto  ovat käyneet kaksi televisiokeskustelua keskenään. Kiistaa ei syntynyt, vaikka vähän vanhojakin kaivettiin. Ehdokkaat, loppukisan titaanit ovat käyttäytyneet korostuneen herrasmiesmäisesti. Ei ole käyty sanan säilällä  päin vastustajaa. Ehkä olisi odotettu  ja kaivattukin vähän säpinääkin.

Kun herrasmiehet ovat asialla, niin silloin ei puhuta päälle, ei edes  esitetä välihuutoja. Näitä ehdokkaita ei saa kiihtymään eikä ärsytetyksi toistensa kimppuun. Ehdokkaat silmin nähden jarruttelevat, pidättävät. Kerrassaan hillitty meno jatkuu.

Toista on netissä, jossa on villi ja vallaton meno. Siellä on kiihkeitä barrikaadin rakentajia. Herjan ja solvausten viljelijöitä. Haavistoa on uhattu peräti tappouhkauksilla. Puolisotkin on nostettu esille. Fanaattiset tukijat ovat molempien ehdokkaiden pahimpia vihollisia.  Molemmat  ehdokkaat  ovat pyytäneet heiltä malttia.

Televisiossa toimittaja Jan Andersson kysyi, miksi Niinistö ei ollut yltänyt Ulkopolitiikka-lehden vaikuttajalistalle pari vuotta sitten toisin kuin Haavisto. Tästä Niinistö selvästi ärsyyntyi.  Haavisto taas jännittyi silminnähden Kirsi Skönin haastattelussa, kun siirryttiin Haaviston väitettyihin uskottavuusongelmiin Darfurissa.

Molemmat ehdokkaat olivat viime viikolla  SDP:n  kuultavana. Jos aplodit  olisivat  valintakriteerinä,  niin Pekka Haavisto (vihr) sai  SDP:n kokouksessa voimakkaimmat aplodit.

Haavisto kehui Lipposen oikeudenmukaisuuden, Ahtisaaren rauhantyön ja Halosen ansiot YK-vaikuttajana. Raikuvat taputukset irrotti puhe sopimusyhteiskunnan ja laajojen työmarkkinasopimusten puolesta. Hän lupasi ottaa valtiovierailuilleen myös kansalais- ja ay-järjestöjen edustajia.



Puoluesihteeri Mikael Jungner jopa yltyi vertaamaan Haaviston puhelahjoja presidentti Obamaan. Kieltämättä Haaviston retoriset kyvyt ovat suomalaisessa politiikassa harvinaista herkkua. Jos ne välittyvät yhtä hyvin myös jäljellä olevissa tv-tenteissä, hänellä on mahdollisuuksia nostaa kannatustaan selvästikin.



Gallupkuningas Sauli Niinistö aloitti presidentin valtaoikeuksista muistaen kehaista Jacob Södermania (sd), jonka aloitteella estettiin niiden liika karsinta. Esiin tuli myös "Mäntyniemen iltakoulu" epämuodollisen keskustelun foorumina ministereiden kanssa.

Lopuksi talousfundeeraaja Niinistö pääsi mieliaiheeseensa eli maailmantalouden pelottaviin näkymiin, jotka kietoutuvat yhteen suurvaltojen voimatasapainon kanssa. Hän povasi Suomelle "aika lailla vakavaa paikkaa" - lähes 90-luvun lama-aikojen verosta myllerrystä. Nyt hyväosaistenkin kannattaa huolehtia maan sosiaalisesta eheydestä.


Molemmat ehdokkaat ovat selvinneet tenteistä varsin hyvin. Haastattelijoiden kuten äänestäjienkin tulisi muistaa, että nyt valitaan Suomen ulkopolitiikan johtajaa. Kumpi ehdokkaista on pätevämpi  ulkopolitiikan johtaja?

Tähän kysymykseen jokaisen äänestäjän tulee muodostaa kanta. Huolehtikaamme siitä, että  mahdollisimman moni käy äänestämässä!  Vaalipäivät ovat seuraavat:
ennakkoäänestys kotimaassa 25.-31.1.2012, vaalipäivä on sunnuntaina 5.2.2012.
 

Nuorisosäätiön mafiatouhuista



Vuodesta 1998 Nuorisosäätiön asiamiehenä toiminut Jorma Heikkinen kertoo avoimesti ex-pääministeri Matti Vanhasen (kesk) ja kansanedustaja Antti Kaikkosen (kesk) toimista säätiön hallituksen johdossa  Seura-lehdessä.

Vanhanen seurasi Heikkisen mukaan säätiön asioita pikkutarkasti niin rakennusasiat kuin vaalituetkin mukaan lukien.

- Vanhasen aikaan ostin vaalitavaraa, kirjoja, tauluja ja seminaarilippuja, hänen määräystensä mukaisesti, Heikkinen sanoo.

Silloinen asiamies kertoo junailleensa alennuksen YIT:ltä, kun Vanhanen vaimoneen osti talon Nurmijärven Klaukkalasta vuonna 2005.

- Tämäkin oli eräänlainen lautakasa.

Varsinaisesta lautakasasta Heikkinen kertoo myös olleensa tietoinen.

- Ei savua ilman tulta.



Kuin mafia konsanaan



Vanhasen seuraaja Antti Kaikkonen hoiti säätiön asioita Heikkisen mukaan "toisella kädellä".

- Pääasia, että kokouspalkkioita ja vaalirahaa tuli.

Kun poliisi alkoi syynätä Nuorisosäätiön vaalirahoitusta, säätiön hallitus kääntyi Heikkistä vastaan. Ex-asiamiehen väitettiin omin päin maksaneen vaalirahoitusta keskustapoliitikoille. Heikkinen kiistää tämän jyrkästi.

- Olisinko voinut tehdä toisin kuin käskettiin?, hän kysyy.

Keskustalaisesta systeemistä, jonka osa Nuorisosäätiö oli, Heikkiselle on tylyä sanottavaa. Nuorisosäätiötä johti keskustalainen, kuten säätiötä rahoittanutta RAY:täkin. RAY:n rahoituksia käsittelevää ministerivaliokuntaa puolestaan johti Nuorisosäätiön rahoittama Liisa Hyssälä (kesk). Rahoituksesta päätti Matti Vanhasen johtama hallitus. RAY:n valvonnasta vastaava virkamies oli taas Nuorisosäätiön tilintarkastaja.



- Mafiasta tämän erotti vain väkivaltakoneiston puuttuminen. Sen korvasi psyykkinen painostuskoneisto. Meille säätiön työntekijöille oli itsestään selvää, että oli toimittava systeemin päämääriä edistämällä, sanoo Jorma Heikkinen.



 Mikko  Lund





 

 

Lasse Lehtinen: "Ketä kestetään katsella seuraavat kuusi vuotta"

Demari: Lasse Lehtinen: ”Äänestäjillä ratkaisevaa, ketä kestetään katsella seuraavat kuusi vuotta”



Pitkän linjan demarivaikuttajan Lasse Lehtisen mukaan Paavo Lipponen palasi kehään liian myöhään. Sunnuntai-iltana Lipposen äänestäjille paljastui karu totuus: kannatus jäi runsaalla 200 000 äänellä 6,7 prosenttiin. Presidentinvaali on henkilövaali, joka poikkeaa muista valtiollisista vaaleista, sanoo Lehtinen Uutispäivä Demarissa.

"Mites tässä näin kävi?" kysyy moni. Lehtinen korostaa presidentinvaalin luonnetta henkilövaalina, joka poikkeaa muista valtiollisista vaaleista. Isotkaan kannatuksen nousut tai pudotukset eivät heijastu suoraan puolueiden suosioon eduskunta- tai kunnallisvaaleissa.

-  Presidentinvaali on kuin politiikan Idols-kisa, Lehtinen kärjistää.

Ehdokkaan persoona ratkaisee, ei puolue.

- Äänestäjä ottaa vapauksia, kun hänellä itsellään ei ole mitään pelissä. Tulos ei ainakaan suoraan vaikuta palkkoihin, eläkkeisiin tai muuhun arkeen.

- Äänestetään vain henkilöä, ja varsinkin jotain toista vastaan, kuten nytkin tapahtui.

Lehtisen mukaan äänestäjien yksi keskeinen ajatus on, ketä kestetään katsella seuraavat kuusi vuotta.



Espanjan nuorista työttömänä jo yli puolet

Kauhea tilanne on päällä Espanjassa. Espanjan työttömyys on noussut koko ajan, erityisesti nuorten työttömyys on noussut.  Loppuvuodesta 2011  Espanjan  16 – 24- vuotiaista nuorista jo yli puolet oli vailla työtä.

Espanjan työttömyys on 5,3 miljoonaa ja työttömyys virallisen tilaston mukaan 23 prosenttia.

On erityisen hyvä, että meillä hallitus on nähnyt tarpeelliseksi kohdistaa toimia  nuorisotyöttömyyden nujertamiseen. Nuorille valmistellaan yhteiskuntatakuuta, jossa yhteiskunta tarjoaisi nuorille työtä tai koulutusta, jos työttömyys on päässyt yllättämään.

Nuorisotyöttömyys on invalidisoiva asia, joten sitä ei tule sietää eikä sallia.



Kunnissa ei osata hommia

Lähisuhde- ja perheväki vallan ehkäisyssä on monia puutteita kunnissa. Länsi- Suomen ja Sisä- Suomen aluehallintoviraston  selvityksen perusteella lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn nimetyn yhdyshenkilön toimenkuva on usein jäänyt  kunnissa määrittelemättä.

Sosiaali- ja terveysministeriö laati kunnille lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset vuonna 2008. Niissä osoitettiin kunnille tehtävät  ja korostettiin, että väkivallan ehkäisy on koko kunnan ja monen hallintokunnan tehtävä.

Tehtävää varten kunnissa tuli olla poikkihallinnollinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn koordinaatio- tai yhteistyöryhmä  sekä yhdyshenkilö, joka vastaa työn toteutumisesta.

Aluehallintovirastot ovat selvittäneet kyselyllä kuntiensa tekemää työtä. Kolmasosassa kunnista toimii lähisuhde- ja  väkivallan ehkäisyn koordinaatioryhmä. Kaksikolmasosaa kunnista on nimennyt   vastuu- tai yhdyshenkilön.

Aluehallintovirasto pitää tärkeänä, että kunnat panostavat väkivaltatyöhön.

 Mikko Lund

 

Jungner etsii uutta oksaa ja SDP etsii itseään

Jungner etsii uutta oksaa  ja SDP etsii itseään

 Kananlennoksi jäi SDP:n puoluesihteeri  Mikael Jungnerin taival  SDP:n puoluesihteerinä. Jungner ilmoitti jättävänsä puoluesihteerin tehtävät  eikä hae ensi kesän puoluekokouksessa jatkoa. Maa alkoi polttaa Jungnerin alla jo ennen Lipposen romahdusmaista 6,7 prosentin kannatustulosta. Tyytymättömyys on ollut Jungneriin laajaa jo ennen SDP:n tulevaa kesän puoluekokousta. Syyksi on luettu maakuntalehtien kuoppaaminen ja järjestötoiminnan laiminlyönti.  Jungnerin satsaukset verkkoon ja sosiaaliseen mediaan  näyttivät tuloksettomilta. Demareiden presidentinvaalikampanja meni alusta loppuun penkin alle   -  6,7  prosentin kannatus on alle kaikkien odotusten  ja historiassa heikoin tulos. Hälytyskellojen olisi pitänyt soida jo heikon eduskuntavaalituloksen pohjalta.

 Jungner  väitti eroilmoituksessaan, että puolue on hyvässä kunnossa. Kuka tällaista uskoo? Lausunnolla ei ole mitään katetta. Puolue on pahimmassa kriisissä sitten perustamisen. Ikääntynyt puolueväki  ja nuorten puuttuminen eivät anna edellytyksiä vastuulliselle  ja vakavalle puoluetyön uudistamiselle. Ja tietysti tässä on vakava syy  puolueen laskevalle kannatuskäyrälle.

Helsingin Sanomat kysyi eilen, voisiko olla niin, että sosialidemokratian tarina ei enää myy. Kenties äänestäjät pitävät hyvinvointi-valtiota itsestään selvänä ja saavutettuna tilana. Saattaapa joku ajatella, että hyvinvointivaltiota on jo vähän liikaa  - siitä huolimatta , että väliinputoajia on jo liian paljon.

 SDP:llä on edessä osaavan ja pystyvän puoluesihteerin valinta. Mistä löydetään henkilö, jonka olisi oltava kansanedustaja ja jolla olisi oikeaa innostusta kentän kiertämiseen ja puolueyhdistyksiin tutustumiseen? Tehtävä ei ole helppo.  Karismaattisen ja osaavan henkilön löytäminen voi olla kiven takana.

 SDP  etsii itseään. Puoluetyö kaipaa uudistamista. Ohjelmat pitää saada eläviksi ja ajan tasalle. Hallitustyö piiputtaa edessä olevissa suurissa haasteissa. Hömppäpuheet talouskasvusta, joka hoitaa kestävyysvajeet ja valtiontalouden  alijäämät on poliittiselta puolueelta edesvastuutonta ja katteetonta kuvittelua. Valtion 5 miljardin leikkaustarve  edellyttää valtionhoitajalta  leikkausten tai vastaavien tulojen osoittamista. Mikä on SDP:n leikkauslista  ja mikä tulon lisäyslista? Ministerit eivät tiedä.  Kenttä pitäisi saada edes keskustelemaan, se lisäisi kummasti poliittista realismia vaikeuksien keskellä.

 Kuntauudistuksen siirtäminen työryhmiin osoittanee, kuten HS  epäili kuntauudistuksen siirtämistä yli kuntavaalien. Toisaalta asiassa voi epäillä  vakavaa hallituksen uudistustahdon puuttumista. Laskevat kannatuskäyrät  ovat lisänneet myös puoluejohtajien tuskanhikeä. Uudistus pitää toteuttaa. Valtion ja kuntien rahat ovat kaikki. Uudistuksella tulee tavoitella kuntahallinnon ja palvelusten tehostumista ja konkreettisia säästöjä. Kuntaministeri Henna Virkkunen (kok) vakuuttaa, ettei kuntauudistus tule lykkääntymään. Työryhmän esitys on valmistumassa ihan lähipäivinä.  Takaraja  on  14. helmikuuta, jolloin  alkaa kuulemiskierros  ja esitys tehdään ennen syksyn kuntavaaleja, kertoo ministeri Henna Virkkunen. Minä taidan ihan tykätä tuosta Hennasta.

 Sillä lailla!



Mikko Lund









 

Äänestäjä on ”presidentinvaalien kuningas”

Äänestäjä on ”presidentinvaalien kuningas”


Vanhempi valtiomies Paavo Lipponen (sd)  toivoo, että hänen puolueensa ei anna äänestysohjeita presidentinvaalien toista kierrosta varten. Lipposen mukaan ohjeiden antaminen voisi haitata hallitusyhteistyötä, koska sekä vihreät että kokoomus ovat SDP:n kanssa  samassa hallituksessa. Lipponen ei kerro, ketä hän aikoo äänestää toisella kierroksella.



Demarit aikovat selvitä  presidentinvaalien toisesta kierroksesta sammutetuin lyhdyin. Asettaudutaan vaan keskelle ja varotaan ottamasta kantaa kummankaan ehdokkaan puolesta.



Tilanne on vaikea SDP:ssä. Porukka on ”vanhoista hyvistä ajoista” ikääntynyt ja porvarillistunut niin paljon, että väliä ei paljoa nähdä kumpaa äänestetään: Sauli Niinistöä tai Pekka Haavistoa.



Kuitenkin  tilanne on vaikea tavalliselle ihmiselle.  SDP:n puoluevaltuusto ja eduskuntaryhmä ovat päättäneet  hakea vähän neuvoa tilanteeseen ja kutsunut tänään kuultavakseen molemmat ehdokkaat. Kantaa demarit tuskin ottavat, mutta onhan tilaisuus vakava muistutus kodittomista demariäänestäjistä.



Ketä tällainen äänestäjä  tosissaan kiinnostaa? Tänään yhtä ja huomenna toista? Tuskin asian osalta saadaan aikaan  mitään tanssiin kutsuja.



Kyllä minusta olisi rehellistä todeta, että ehdokkaalla on väliä. Sauli Niinistö on rahavallan edustaja; se ilmenee jo siinä, kuka vaalityöhön on antanut  rahaa. Niinistö leveilee puolen sivun mainoksissa. Rahavallan pillit soivat.



Pekka Haavisto koetaan tavallisen oloiseksi  herrasmieheksi, joka on valmis keskustelemaan ihmisten kanssa. Hän on huolestunut ihmisoikeuksista, luonnosta, kestävästä kehityksestä  ja vähemmistöistä. Vaalirahaa lahjoittavat tavalliset ihmiset.



SDP: n itsetunto ja identiteetti ei kestä  vertailua. Puolet porukkaa löytää samaistumiskohteen Pekka Haavistosta  ja toinen puoli Sauli Niinistöstä. Ihmettelen tavattomasti  Sauli Niinistön kannattajia.  Niinistö on tavattoman kaukana sosialidemokraatista.



Minusta Pekka Haavisto  lähellä sosialidemokratiaa ja olisi  todellinen valinta  aatteen ja tulevaisuuden puolesta!



Mikko Lund













 

Sauli Niinistö Jenni Haukion kanssa Oulussa

Sauli Niinistö Jenni Haukion kanssa  Oulussa

Mitä Niinistö sanoi?



Kokoomuksen presidenttiehdokas  Sauli Niinistö oli eilen puolisonsa Jenni Haukion kanssa Oulussa. Niinistö oli tavattavissa Oulun kävelykadulla Rotuaarilla klo 16.15 alkaen vajaan tunnin verran. Niinistö  lensi Rotuaarin tilaisuuden jälkeen heti  Helsinkiin. Mitä Niinistö sanoi Oulussa?



Kokoomuksen presidenttiehdokas Sauli Niinistö kampanjoi tiistaina Oulun keskustassa. Rotuaarille oli tullut sadoittain ihmisiä seuraamaan Niinistön ja hänen puolisonsa Jenni Haukion esiintymistä.

Ennen Rotuaarin yleisötilaisuuden alkua presidenttiehdokas järjesti Oulussa lehdistötilaisuuden, jossa esille nousivat muun muassa kuntauudistus, palvelujen turvaaminen ja nuorison hyvinvointi.

Lehdistötilaisuudesta siirryttiin suoraan Rotuaarille, jossa Niinistöä ja Jenni Haukiota oli vastassa satapäinen yleisö.

Oulu oli Niinistön ensimmäinen maakuntakohde toisen kierroksen kampanjoinnissa.

Myös Vihreiden Pekka Haavisto aloittaa maakuntakiertueen Pohjois-Suomesta. Haavisto vierailee keskiviikkona Kemissä ja Rovaniemellä. Yksi presidentinvaalin toisen kierroksen ratkaisuista arvellaankin piilevän juuri pohjoisen äänestäjissä. Näin Oulun vierailusta kertoi Yle.

Kaleva kertoo, että  presidenttiehdokas Sauli Niinistö lupaa, että vauhdittaisi presidenttinä pyrkimyksiä lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Jos Niinistöstä tulee presidentti, hän asettaa korkean tason työryhmän selvittämään asiaa. Niinistön mukaan työryhmän tehtävänä olisi tuottaa ajatuksia ja esityksiä niin päätöksentekijöille kuin myös julkiseen keskusteluun.

– Se on valtava kaksoistappio, paitsi nuorille itselleen myös koko yhteiskunnalle, Niinistö kuvaa syrjäytymisen ongelmaa.

Niinistö on ottanut mallia Martti Ahtisaaresta, joka aikoinaan presidenttiehdokkaana lupasi asettaa työryhmän silloin pahana olleen työttömyysongelman ratkaisemiseksi.

Niinistö on esitellyt tänään ajatuksiaan tiedotusvälineille toisen kampanjavaiheen alkaessa. Hän aloittaa iltapäivällä maakuntakierroksensa Oulussa.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolella Niinistö kampanjoi ennen toista vaalipäivää vielä myös Raisiossa, Tampereella, Jyväskylässä ja Lahdessa.



Kalevan aamuista uutistekstiä tihrutessa tuli mieleen vanha totuus. Rotuaarille tulleet  ihmiset tuskin odottivat, mitä Niinistö tulee sanomaan. He halusivat nähdä ihan läheltä Sauli Niinistön ja Jenni Haukion.



Noin 45 prosentin joukko äänestäjistä joutuu nyt hakemaan ehdokasta. Niinistön mukaan kakkoskierrokselle päässeiden  ehdokkaiden  teemat ovat jo tulleet äänestäjille tutuiksi kolmen kuukauden kampanjoinnin aikana.

"Ihmisillä on kaipuu vakauteen. Nyt on kysymys tunnettuudesta ja siitä, millaisista teoista ja ajatuksista ehdokas on aiemmin tunnettu", Niinistö arvioi tulevaa.

Niinistön kampanjapäällikkö, puoluesihteeri Taru Tujunen  suunnittelee kakkoskierroksen kampanjaa.

"Niinistön ja Haaviston yhteenlaskettu äänimäärä on osoittanut, että antijytky on jo tapahtunut. Vastakkain on nyt kaksi EU:hun ja kansainvälisyyteen myönteisesti suhtautuvaa ehdokasta", hän sanoi.

Vaikka Niinistön asema on ollut tähän asti ylivoimainen, hänkään ei voi tuudittautua ylivertaisuuteen. Kampanjoitava on, muuten tarjottimella oleva presidentinvirka voi mennä sivu suun. Nimittäin vastaehdokkaan Haaviston kohdalla on puhuttava vetovoimasta, suoranaisesta Haavisto- huumasta. Poliittisen kulttuurin samantapaiseksi ilmiöksi katsottava on Sauli Niinistönkin korkea kannatus, joka rikkoo kaikki poliittiset rajat.



Haaviston nousua on pidettävä jo nyt merkittävänä poliittisena tapahtumana. Haaviston nousu keskustan, perussuomalaisten, SDP:n ja vasemmistoliiton ehdokkaiden ohi kertoo, että puoluekoneet eivät pystyneet pitämään jäseniään ja äänestäjiään pilttuussa ja estämään Haavisto ilmiön nousua ja leviämistä.



Haavisto tulee nousemaan. Niinistön kannatus voi pudota.  Lipposta, Väyrystä, Soinia, Arhinmäkeä  äänestäneistä osa kokee Haaviston oikeaksi ehdokkaaksi. Arvot  tulevat ratkaisevaan osaan. Mitä Haavisto arvostaa ja mitä Niinistö pitää tärkeänä?



Helsingin Sanomien mukaan Haaviston ase toisella kierroksella Sauli Niinistöä vastaan on ihmisten kohtaaminen ja keskusteleminen.

"Suomalaiset haluavat presidentin, jota on helppo lähestyä ja joka ymmärtää myös syrjäytyneitä ihmisiä", Haavisto sanoi.

Haavisto totesi olevansa hyvin erilainen ehdokas kuin Niinistö.

"Pidän itseäni ulkopolitiikan asiantuntijana, ja myös ympäristöasiat ovat lähellä sydäntäni. Suomalaiset punnitsevat nyt presidentin mielipide- ja arvovaikuttamista."

Haaviston Suomi suuntautuisi EU:n lisäksi myös uusien talousalueiden maihin ja kunnioittaisi kaikkien ihmisarvoa, hän painotti.

Haaviston mukaan Suomesta lähtee maailmalle nyt toisenlainen viesti kuin eduskuntavaaleissa. Nyt Suomi on kansainvälinen ja ihmisarvoja kunnioittava maa, hän sanoi.

Entinen Sdp:n kansanedustaja ja Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Ilkka-Christian Björklund perustelee Perässähiihtäjä- vaaliblogissa tukeaan vihreiden Pekka Haavistolle  presidentinvaaleissa.

"Tuntemukseni ja tietämykseni perusteella sanon, että Pekka Haavisto on osaava ja kokenut ja että hänestä voisi tulla valtionpäämies, joka suhtautuu maailmaan avoimesti, ja jolla on arvostelukykyä. Omat arvonsa hänellä on kohdallaan, eikä pinna katkea heti kättelyssä. Aina yhtä yllätyksellisen. Venäjänkään merkitystä hän ei vähättele", Björklund kirjoittaa Perässähiihtäjän kommenttipalstalla torstaiaamuna.



Mikko Lund

Kumpaa äänestäisimme - Niinistöä vai Haavistoa?

Kumpaa  äänestäisimme  - Niinistöä vai Haavistoa?



Presidentinvaali on edennyt todella kiinnostavaan vaiheeseen. Toinen kierros joudutaan käymään, kun kukaan ei saanut ensimmäisellä kierroksella  yli 50 prosenttia äänistä. Loppukisa käydään kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan kesken. Vastakkain on kokoomuksen  Sauli Niinistö ja vihreiden Pekka Haavisto. Valitaan kumpi tahansa, niin joka tapauksessa silloin tehdään historiaa.  Jos Pekka Haavisto valitaan, saisimme historian ensimmäisen vihreän presidentin. Jos Sauli Niinistö valitaan, hän  olisi  ensimmäinen kokoomukselainen presidentti sitten Paasikiven.



Presidentistä on tehty lähinnä koriste-esine. Valta on otettu pois. Sekin valta, jota on eli ulkopolitiikan johtaminen, on hoidettava yhdessä valtioneuvoston kanssa.



Perin ihmeellistä onkin, että tätä vallatonta virkaa oli Suomessa hakemassa vaalin ensimmäisellä kierroksella peräti kahdeksan ehdokasta. Mutta ei siinä ehdokkaiden päätä ole palellut. Tosi yritystä on näyttänyt olevan ja keskustan Paavo Väyrynen kiersi omassa kampanjassaan kaikki Suomen kunnat. Uskomaton suoritus. Väyrynen oli tipalla onnistua, sillä hän jäi  presidenttikierrokselta  vain noin 37 000 äänellä. Väyrysen ansio on keskustan kokoaminen ja puoluekannatuksen kerääminen yli 536 000  äänen keskustan  traumaattisen eduskuntavaalitappion jäljiltä.



Presidentinvaalien presidenttikierrokselle pääsivät siis Sauli Niinistö ja Pekka Haavisto, joita yhdistää yksi yhteinen ajatus, EU- myönteisyys. Ehdokkaiden välille ei synny riitaa Suomen kansainvälisestä suunnasta, suvaitsevaisuudesta ja euromyönteisyydestä.



Haavisto haastanee Niinistön Nato- kielteisyydellä, asevaraisen turvallisuuden kyseenalaistamisella ja rasismin ja muukalaisvihan tuomitsemisella.



Mitä Niinistö vastaa tähän?  Kahdeksan ehdokkaan keskusteluissa ikävät asiat on saattanut sivuuttaa. Keskustelu kaksistaan menee jo keskusteluun iholle. Se pakottaa Niinistön toisenlaiseen aktiivisuuteen, muuten liukasliikkeinen Haavisto  kampittaa Niinistön mennen tullen.



Tähänastinen vaalikeskustelu on osoittanut, että Niinistö on rahan ja työnantajain asialla. Maksettujen mainosten määrä ja suuruus on vahvistanut, että rahasta ei ole pulaa silloin, kun pääoma puhuu. Haavisto lähestyy kaltoin kohdeltuja  ja syrjittyjä ihmisiä  ja puhuu pienen ihmisen, luonnon  ja kestävän kehityksen puolesta.



Presidenttiäänestys ei ole läpihuutojuttu. Ylivoimainen asema ei välttämättä todennu toisella kierroksella. Uudelleenjako voi tapahtua. Väyrysen,  Soinin, Lipposen, Arhinmäen, Essayahin ja Biauden  äänet odottavat  jakajaa. Kysymys on myös äänestämättömien äänestä.  Niinistö on ennakkosuosikki, mutta Haavisto on kova, taitava ja joustava haastaja, joka voi yllättää. Komea nuorehko mies, jonka kohdalla on alettu puhua Haavisto- huumasta.



Mikko Lund

Miten presidentinvaaleissa näin kävi?

Miten presidentinvaaleissa näin kävi?

Presidentinvaalien   vaalihuoneet avautuivat eilen kello yhdeksän ja olivat avoinna klo 20:een saakka. Äänestysinnon odotettiin olevan ainakin edellisten presidentinvaalien tasoa, mutta näin ei ollut.

Äänioikeutettuja presidentinvaaleissa oli hieman yli 4,4 miljoonaa. Yli 48 000 nuorella oli nyt ensimmäistä kertaa tilaisuus äänestää valtiollisissa vaaleissa.



Presidentinvaalien ennakkoäänestys päättyi tiistaina vilkkaampana kuin kuusi vuotta sitten. Äänensä antoi lähes kolmannes äänioikeutetuista. Ennakkoon kävi äänestämässä 32,7 prosenttia äänioikeutetuista. Ennakkoäänten perusteella  voi odottaa, että koko äänestysprosentti voisi olla edellisten presidentinvaalien tasolla: noin 74 prosenttia tai jopa enemmän. 

Jos kukaan ehdokkaista ei saa ensimmäisellä kierroksella yli puolta äänistä, toinen kierros järjestetään helmikuun 5. päivä.

Kaikkiaan ennakkoon kävi äänestämässä 32,7 prosenttia äänioikeutetuista.



Äänestysprosentti jäi heikoksi

Koko maan äänestysprosenti oli    72,8  prosenttia. Sauli Niinistön kannatusprosenti oli 37,0, Pekka Haaviston 18,8, Paavo Väyrynen     17,5, Timo Soini  9,4 , Paavo Lipponen 6,7 ja Paavo Arhinmäki  5,5. Niinistö oli ylivoimainen. Vaalitaistelu loppui kesken, että Niinistö olisi oikeasti tullut riittävän alas. Nyt aika loppui kesken. Muut aloittivat vaalitaistelun liian myöhään. Todellinen pohjanoteeraus oli SDP:n Paavo Lipposen huonoakin huonompi vaalitulos.

Toivottavasti vaalitulos synnyttää todellisen pesänselvityksen SDP: ssä. Eihän puolueella, SDP:llä ja vasemmistoliitolla ja ay- liikkeellä, ole enää mitään virkaa tässä yhteiskunnassa. Tarvitaan perinpohjaista uudellenarviota puolueen johdossa ja hallitusryhmässä.   Eduskuntaryhmä ja kunnanvaltuustot tulevat  vaihtumaan seuraavissa vaaleissa.



Sauli Niinistö (kok.) oli vaalikierroksen suosikkiehdokas presidentiksi liki kaikilla vaalialueilla. Pekka Haaviston (vihr.) haasteena näyttäisivät olevan Vaasan vaalipiirin ja Satakunnan äänestäjät, sillä näissä edelle meni useita muita ehdokkaita, kertoo Yle uutiset.

Vaasan vaalipiirissä Haavisto oli vasta kuudenneksi äänestetyin, Satakunnassa neljänneksi.

Oulun ja Lapin vaalipiireissä presidentiksi olisi valittu mieluiten Paavo Väyrynen (kesk.) Molemmilla vaalialueilla Niinistö oli toinen ja Haavisto kolmas.

Niinistö ylsi ykköseksi 12 vaalialueella kaikkiaan 15:stä. Ahvenanmaalla RKP:n Eva Biaudet oli äänikuningatar.

Jännitystä toiselle kierrokselle tuo, kenen taakse Väyrysen kannattajat järjestäytyvät. Väyrynen kiilasi Niinistön ja Haaviston väliin Keski-Suomessa, Savossa ja Pohjois-Karjalassa.

Mielenkiintoinen ilmiö huomattiin vaalipäivänä Helsingin vaalipiirissä, kun Haavistoa äänestettiin vaalipäivänä enemmän kuin Niinistöä. Tosin Helsingin koko potti ennakkoäänineen meni Niinistön voitoksi.

Ylellä  uudenlainen tulospalvelu

Yle avaa uudenlaisen tulospalvelun näissä presidentinvaaleissa. Vaalien koosteet ja kannatuskartat avataan ensimmäistä kertaa kaikkien nähtäville internetissä. Kiinnostuneet pääsevät käsiksi samaan tietoon kuin toimittajat ja vaaliasiantuntijat.

Uutta on se, että tuloksia ja niiden jakaumaa alueittain pääsee tarkastelemaan itse kukin Ylen internetsivuilla.

Netissä olevan tulospalvelun avulla voi tutkia ehdokkaiden kannatusta ja ääntenlaskentaa reaaliajassa ja katsoa kuka on suosikki presidentiksi Suomen eri kunnissa ja kuinka paljon ääniä ehdokkaat saavat eri puolilta Suomea.

Tulokset Riihimäellä

Häme - Riihimäki - ehdokkaiden kannatus
Tiedot päivitetty 22.1.2012, 22.34 Äänestysprosentti 71,3 Hyväksyttyjä ääniä 2012 16 026
Äänistä laskettu 100,0 Äänestysprosentti 2006 72,9 Hyväksyttyjä ääniä 2006 15 343
Laskenta on valmis Äänestysprosentti 2011 68,0 Hyväksyttyjä ääniä 2011 15 122
Ääniä laskematta  0     Hylättyjä ääniä 2012 58

  Yhteensä Ennakkoäänestyksessä Vaalipäivänä
Ehdokas Prosenttia Ääniä Prosenttia Ääniä Prosenttia Ääniä
Sauli Niinistö 39,1 6 264 43,3 2 655 36,5 3 609
Pekka Haavisto 19,8 3 167 14,7 904 22,9 2 263
Paavo Väyrynen 12,2 1 959 12,1 739 12,3 1 220
Timo Soini 10,7 1 713 10,5 644 10,8 1 069
Paavo Lipponen 7,9 1 267 8,5 522 7,5 745
Paavo Arhinmäki 6,7 1 081 6,9 423 6,6 658
Sari Essayah 2,7 433 2,8 170 2,7 263
Eva Biaudet 0,9 142 1,2 73 0,7 69



Mikko Lund

Tänään kaikki äänestämään ja vaikuttamaan!

Tänään kaikki äänestämään ja vaikuttamaan!
Äänestämättömyys ei ole vaikuttamista

Presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen vaalitaistelu päättyy tosi jännittävissä tunnelmissa. Vaalikeskusteluja ja ehdokkaiden haastatteluja on ollut kiitettävästi. Luulisi, että kaikilla politiikan seuraajilla olisi jo ehdokas valittuna. Näin ei ole. Nyt on vaalipäivä ja äänestäjien vuoro.

Tänään selviää, kuka ehdokkaista saa eniten ääniä. Todennäköisesti kukaan ei saa puolta äänistä. Joudutaan toiselle äänestyskierrokselle KAHDEN ENITEN ÄÄNIÄ SAANEEN KANSSA.

Vain äänestämällä voi vaikuttaa. Äänestämättä jättäminen ei ole vaikuttamista.

Presidentinvaalissa 2006 Tarja Halonen  valittiin toiselle kaudelle (2006–2012) Suomen presidentiksi. Vaali järjestettiin suorana kansanvaalina.

Ehdolla vaalien ensimmäisellä kierroksella oli yhteensä 6 miestä ja 2 naista. Kukaan ehdokkaista ei saanut yli 50 prosenttia äänistä, joten vaalissa järjestettiin toinen kierros, jolle pääsivät kaksi eniten ääniä saanutta, Halonen (46,3 %) ja Sauli Niinistö (24,1 %). Toisella kierroksella Halonen sai 51,8 prosenttia äänistä.

Mikko Lund

Mietteitä ensimmäisen erän loppukirin keskellä

Mietteitä ensimmäisen erän loppukirin keskellä

Huomenna, jos Suomen kansa suo, Suomelle valitaan Tasavallan Presidentti. Todennäköistä on, että asia ei ratkea ensimmäisellä kierroksella, vaan päästään toiselle kierrokselle. Tilanne on kutkuttavan jännittävä. Ennakkosuosikki  kokoomuksen Sauli Niinistö on tullut koko ajan alaspäin. Kysymys on vain siitä, riittääkö aika  oikeaan ja todelliseen romahdukseen. Niinistö on paljastunut tavalliseksi kuolevaiseksi.  Vaalikeskusteluissa on paljastunut, että hänellä ei ole todellisia edellytyksiä Suomen ulkopolitiikan johtajaksi.

Ehdokkaissa on vain kaksi  Tasavallan Presidentin tehtävät  täyttämään pystyvää ehdokasta: Kaksi Paavoa. Sosialidemokraattien ehdokas Paavo Lipponen, joka on euromyönteinen. Keskustan ehdokas Paavo Väyrynen, joka on  eurokielteinen. Tältä pohjalta pääsee tekemään pitkälle meneviä valintoja.

Kummankin ehdokkaan nousumahdollisuudet   kytkeytyvät siihen, miten oma puolue saa kannattajansa liikkeelle. Tällä hetkellä vahvimmin toiselle kierrokselle on menossa Paavo Väyrynen. Se on mahdollista  vain, jos jokainen keskustan kannattaja ja äänestäjä  käy äänestämässä  Paavo Väyrystä.  Silloin  se on mahdollista!

Samat kujeet tarvitaan  Paavo Lipposen  äänivyöryyn. Jokaisen sosialidemokraattisen  äänestäjän ja palkansaajan on äänestettävä Paavo Lipposta. Se ei ole mahdotonta. Se on täysin mahdollista, kuten aktiivitoimijat muistavat, miten presidenttejä on tehty  historiassa.

Vihreiden Pekka Haavisto  on noussut hyvin   kisailemaan kakkospaikasta, mutta hänenkin menestystä estää vaikeus valloittaa vihreitä äänestäjiä, erityisesti  kaikkien nuorten vihreiden opiskelijatyttöjen äänen poimiminen on vaikeaa. Vihreissä varsin moni katsoo muiden ehdokkaiden perään. Vihreillä ei ole puoluekonetta, kuten keskustalla ja sosialidemokraateilla on, ja kaikissa aikaisemmissa vaaleissa sillä on ollut ratkaisevan suuri merkitys.

Perussuomalaisten Timo Soini on  hyvissä asemissa. Kannattajat eivät halua tehdä hänestä presidenttiä, sillä puheenjohtajan valinta presidentiksi katkaisisi  perussuomalaisten tien. Lisäksi on ollut havaittavissa, että monet  nykyiset perussuomalaiset ovat siirtyneet Paavo Väyrysen kannttajaksi.

Muut ehdokkaat tuskin pystyvät kilpailemaan kärkipaikasta.

Silti kaikkia ehdokkaita sopii kiittää aktiivisesta vaalityöstä. Joku ehdottikin, että kaikille voitaisiin antaa ministerin arvonimi. Ei aivan huono ehdotus.



Huomiota äänestysaktiivisuuteen!



Nyt tärkeintä on kiinnittää huomiota äänestysaktiivisuuteen. Liian suuri  on epätietoisten, ehdokasta vailla olevien määrä. Sen takia minäkin haluan jakaa vielä tietoa ehdokkaista, jos se auttaisi ehdokkaan löytämisessä ja ohjaisi äänestämään. Monien asioiden suhteen jo koulussa on nähtävissä, mitä nuoresta voi tulla aikuisena.

Opettaja- lehti Nro 3  20.1.2012 on tehnyt kyselyn presidenttiehdokkaille ja se paljastaa, kenelle olivat kaverit koulussa tärkeitä ja kuka kulutti rehtorin sohvaa. Kaikki kahdeksan tuntuvat viihtyneen koulussa kohtalisen hyvin  ja kehuvat kilvan suomalaista koulujärjestelmää.



Lehti on saamiensa vastausten pohjalta esittänyt ehdokkaista luonnehdinnan, joka antaa jonkinlaisen vihjeen, minkälainen henkilö saattaa olla myös tänään.



Pekka Haavisto: Keskusteleva rämäpää

Timo Soini: Keskivertotavis

Paavo Väyrynen: Kaikkiruokainen hikari

Paavo Lipponen: Urheileva mallioppilas

Sauli Niinistö: Sosiaalinen pelimies

Sari Essayah: Lukeva sporttis

Eeva Biaudet: Väysymätön väittelijä

Paavo Arhinmäki: Rehtorin vakiovieras



Enemmän juttua ehdokkaista Opettaja- lehdessä 3/ 2012.





Mikko Lund

Onni hiljaista nuorta kuljettaa… mikä on se maa?

 
Onni hiljaista nuorta kuljettaa… mikä on se maa?

Nuorten työttömyys on ikävä ongelma. Aivan liian ikävä. Eikö tämä suomalainen yhteiskunta tarvitse nuoria? Siitä tuskin on kysymys. Kuitenkin nuorisotyöttömyys on vakava ongelma, jonka nujertamiseen on oikeasti panostettava. Nuorten kohdalla on konkreettisesti kysymys nuoren ihmisen  ja Suomen tulevaisuudesta. Ei vähemmästä.

Nuoret tarvitsevat työtä. Marraskuun lopussa työttömiä alle 25- vuotiaita  nuoria oli  26 700. Näistä Uudellamaalla  oli  4881, Hämeessä 2020 ja Kaakkois- Suomessa 2257  nuorta. Jokainen nuori näistä on liikaa. Nuorisotyöttömyys pitää kitkeä perin juurin pois.
 
Täytyy myöntää, että kokoomuksen presidenttiehdokkaalla Sauli Niinistöllä on hyvä ele  vaalipuheissa, kun hän hakee rintamaa ja toimia nuorten syrjäytymisen estämiseen. Mitä tämä Niinistöllä tarkoittaa? Luulen, että konkreettisia  tekoja on haettava muualta. Herätyksenä Niinistön veto on hyvä. Tekoja tarvitaan erityisesti ministeri Lauri Ihalaiselta ja ministeri  Jyri Häkämieheltä. Suomen teollisuuden on  investoitava Suomeen. Tarvitaan lisää yrittäjyyttä  ja työpaikkoja. Jos ei ole ministereillä helppoa, niin vitsit on vähissä nuoriltakin.

Nuorilla ei ole helppoa. Nuorten työttömyysaste oli  Suomessa noin 20 ja Euroopan unionissa viime vuoden lopussa 21. Espanjassa ja Kreikassa  lähes puolet nuorista on työttömänä. Noin kolmenkymmenen prosentin työttömyys vaivaa Latviaa, Liettuaa, Italiaa, Portugalia, Irlantia, Slovakiaa ja Bulgariaa.

Työ- ja elinkeinoministeriö selvitti viime vuonna työmarkkinoiden ja opiskelun ulkopuolella olevien nuorten määrää. Ulkopuolisiksi jääneitä 15 – 29 –vuotiaita työttömiä nuoria oli yhteensä 48 300, joista 7 700 on hoitovapaalla. Suurimpia riskejä jäädä opiskelun ja työmarkkinoiden ulkopuolelle on vieraskielisillä ja asunnottomilla nuorilla. Pienin riski on vanhempiensa kanssa elävillä lapsilla.



Tutkimuksessa seurattiin nuoria vuodesta 2003 vuoteen 2008. Tällöin havaittiin, että opiskeluhalut vähenevät iän karttuessa. 16- vuotiaista 55 prosenttia suoritti tutkinnon viiden seurantavuoden aikana. 22- vuotiaista enää 20 prosenttia ja 25-vuotiaista enää 15 prosenttia.

Tutkimuksen johtopäätös on lohduton, yli 80 prosenttia ulkopuolisiksi tai työttömiksi päätyneistä nuorista ei koskaan suorita perusastetta korkeampaa tutkintoa.

Ulkopuolisten nuorten tulotaso on hyvin heikko ja olematon. Kotitaustalla on suuri merkitys aikuistuvan nuoren alkutaipaleella. Ulkopuolelle jääneiden nuorten vanhemmatkin on usein keskimääräistä heikommin koulutettuja, kuuluvat alimpiin sosiaaliryhmiin ja ovat olleet työttömänä tai ulkopuolisena. Eli suurena vaarana on ulkopuolisuuden ja syrjäytymisen periytyvyys.

Kataisen hallitus toteuttaa nuorten yhteiskuntatakuun siten, että jokaiselle alle 25- vuotiaalle ja alle 30- vuotiaalle vastavalmistuneelle voidaan tarjota työ-. harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta.

Jokaiselle työttömälle nuorelle on laadittava työllistymissuunnitelma, kotoutumissuunnitelma  tai aktivointisuunnitelma. Suunnitelmissa sovitaan nuorelle tarjottavasta palvelusta. Toimenpide voi olla  työnhakuvalmennus, valmentava tai ammatillinen työvoimakoulutus, työkokeilu, työelämävalmennus, palkkatuettu työ tai starttiraha.

Suunnitelma on hyvä ja tarpeellinen. Toivomuksen voi liittää siihen, että yhteiskuntatakuu tullaan resurssoimaan tarvetta vastaavasti.


Mikko Lund

SAK;n LYLY: "Eipäs heitetä kirvestä vaalikaivoon" Halonen teki valtiovierailun Venäjälle

SAK:n puheenjohtaja  Lauri Lyly: “Eipäs heitetä kirvestä vaalikaivoon”

SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly  yllyttää ay- väkeä vaalityöhön ja tiukkaan loppukiriin Uutispäivä Demarissa. Lylyn mielestä koko vaalikeskustelu on ajautunut sivuraiteelle. Pitäisi keskustella Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, Suomen viennin edistämisestä ja Suomen edustamisesta maailmalla. Ne ovat presidentin tärkeimmät tehtävät. Lyly patistaa vaalityöntekijöitä loppukiriin ja pitää Paavo Lipposta parhaana ehdokkaana: Lyly piirtää vaalilippuun sunnuntaina numeron 5!



Halonen teki valtiovierailun Venäjälle:

Halonen kehotti Venäjän johtoa vuoropuheluun opposition kanssa



Presidentti Tarja Halonen  on kehottanut Venäjän johtoa parantamaan vuoropuhelua opposition kanssa. Halonen kertoo sanoneensa presidentti Dmitri Medvedeville ja pääministeri Vladimir Putinille, että vuoropuhelun käynnistäminen Venäjän poliittisen opposition kanssa on välttämätöntä.



Halonen toteutti vierailuaan korkealla profiililla ja ehdotti vapaa-aluetta rajan tuntumaan. Halosen mukaan kiinteistökauppoja rajan tuntumaan tulisi helpottaa. Mitään sopimusta kiinteistökaupan uudistamisesta ei ole tehty.



Halosen mielestä Venäjän raja-aluetta pitää saada supistettua, jotta suomalaiset pääsisivät  nykyistä helpommin ostamaan kiinteistöjä Karjalan kannakselta.



Halonen kertoi ehdottaneensa Suomen ja Venäjän rajan tuntumaan  uutta vapaampaa aluetta, jossa yritysten ja yksityisten olisi nykyistä helpompi toimia.



Lämmin kiitos presidentille näistä konkreettisista ehdotuksista! Moni voi pitää näitä ehdotuksia pieninä ja vaatimattomina. Näin ei ole, jos  nämä ehdotukset etenevät Venäjällä, niistä on apua ja iloa kaikkeen yhteistyöhön, mutta erityisesti ns. Karjala- yhteistyöhön.



Kuinka moni on haaveillut  mökkiä sukunsa vanhoille maille, mutta Venäjän byrokratia ja monet esteet ovat tehokkaasti sammuttaneet yhteistyöhaaveet? Halosen ehdotukset toteutuessaan avaisivat uuden sivun  Suomen yritysten ja yksityisten ihmisten Venäjä- yhteistyöhön.



Yhteistyön suuri este on byrokraattiset rajamuodollisuudet  Suomen ja Venäjän puolella. Parannusta tilanteeseen tuskin saadaan ennen kuin viisumivapaus toteutetaan. Jos se on todella näin, niin viisumivapaus on sitten toteutettava pika pika.





 Tämän päivän presidenttifoorumin aiheena  nuoret ja tulevaisuus



Tasavallan presidentti Tarja Halosen järjestämässä Presidenttifoorumissa 19.1. keskustellaan siitä, miltä Suomi ja maailma näyttävät nuorten näkökulmasta. Foorumia voi seurata myös verkossa.

Presidenttifoorumiin on kutsuttu poliittisten nuorisojärjestöjen, opiskelijajärjestöjen sekä muiden kansalais- ja nuorisojärjestöjen edustajia ja aktiivisia vaikuttajia.

Presidentti Halosen lisäksi pyydetyn alustuspuheenvuoron käyttää Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n puheenjohtaja Hanna-Mari Manninen. 

Presidenttifoorumeita on presidentti Halosen aloitteesta järjestetty vuodesta 2006 lähtien. Aiempien foorumeiden teemoina ovat olleet suomalaisen työn kilpailukyky, osaaminen ja innovaatiot, ulkopolitiikka, vanhustenhuolto, Itämeri, suvaitsevaisuus, kuntapalvelut, Suomen historian vaietut vuodet, muutosten Suomi, perus- ja ihmisoikeudet, työllisyys ja työttömyys, ilmastonmuutos, lähisuhdeväkivalta, globalisaatio ja YK:n vuosituhattavoitteet, rauhanturvaaminen ja kriisinhallinta, arktiset alueet, kestävä kehitys, kulttuuri sekä Euroopan ja maailman tila.



Tämä on presidentti Halosen viimeinen presidenttifoorumi. Foorumia voi seurata oheisesta osoitteesta.


http://qsb.webcast.fi/t/tpk/tpk_2012_0119_presidenttifoorumi/#/stream




Mikko Lund

RIIHIMÄEN KAUPUNGIN POISTOKIKKAILU SAI KHO:n TUOMION

RIIHIMÄEN KAUPUNGIN POISTOKIKKAILU  SAI KHO:n TUOMION


Riihimäen kaupunginvaltuusto muutti voimassa olevaa poistosuunnitelmaa pidentämällä poistoaikoja ja alentamalla menojäännöspoistojen prosentteja useiden pysyviin vastaaviin kuuluvien hyödykeryhmien osalta VUODEN 2009 tilinpäätöksessä. SIINÄ kaupunki kaunisteli ja minimoi tuloksen alijäämää.

Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi varatuomari Juhani Nummelan kunnallisvalituksesta päätöksen.Hallinto-oikeuden mukaan poistojen tuli vastata tilinpäätökselle kuntalaissa asetettua vaatimusta oikeiden ja riittävien tietojen antamisesta kunnan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Riihimäen tilinpäätös ei näin tehnyt.

Riihimäen kaupungin virkajohto ja kaupunginhallitus valittivat hallinto-oikeuden päätöksestä. Sillä pyrittiin kääntämään huomion pois kaupungin virkamiesten ja päättäjien tunaroinnista. HANKITTIIN VIELÄ KALLIS ASIANTUNTIJALAUSUNTO.Valituksen perusteluiksi ei kyetty esittämään muita kuin näennäisiä perusteluja hallinto- oikeuden päätöksen kumoamiseksi.
Korkein hallinto-oikeus viittaa päätöksessään hallinto-oikeuden perusteluihin ja siinä mainittuihin oikeusohjeisiin. Se lakoonisesti toteaa, että hallinto-oikeuden päätöksen lopputuloksen muuttamiseen ei ole perusteita.

Uskomaton, keväästä 2009 vireillä ollut, turha oikeustaistelu aikaansaa KHO:n päätöksellä kaupungin taloudenpitoon melkoisen sotkun -  vieläpä  ainutlaatuisen Suomessa.

Kaupunginjohtajan ja hallituksen jäsenten arvovaltojen valvominen tuli kaupungille kalliiksi ja aiheuttaa vielä paljon lisää kustannuksia. Mutta saahan kansalaiset korkeimman oikeusasteen päätöksellä oikean kuvan kaupungin taloudesta ja siinä sivussa kaupungin päättäjien  realismin puutteesta. Alijäämät on kuntalaisille esitettävä sellaisena kuin ne kertyvät kumulatiivisesti vuoden 2011 valmisteilla olevaan tilinpäätökseen. Ja se on tehtävä uskottavalla ja laillisella tavalla.


Lisäksi on vireillä hallinto-oikeudessa valitus, jossa tilintarkastaja katsotaan esteelliseksi suorittamaan kaupungin tilintarkastusta. Joudutaan pohtimaan erityistilintarkastusta, jossa korjatut tilinpäätökset ja valmisteilla olevaa 2011 tilinpäätöstä ei enää tarkasteta varsinaisen tilintarkastajan toimesta?

Mitä opimme tästä? Oikeusvaltiossa kunnallinenkin harkintavalta on rajattu lainsäädännöllä ja sitä on virkavastuulla valtuuston sekä virkamiesten noudatettava. Valitettavasti  virkamiesten ja luottamushenkilöiden virheet  maksetaan veroista.


Mikko Lund

Varoittava esimerkki Riihimäeltä

Varoittava esimerkki Riihimäeltä:

Perussuomalaisten valtuutettu ja varavaltuutettu laiminlöivät  luottamustehtävänsä



Perussuomalaisten valtuutettu Juhani Vuorela erotettiin noin vuoden työskentelyn jälkeen perusturvalautakunnasta  sen takia, että hän kirjoitti lautakunnan salaisiksi katsottavista asioista julkisuuteen. Sen jälkeen kohta  Vuorela liittyi kristillisdemokraatteihin  eikä viihtynyt sielläkään pitkään, muutti paikkakunnalta  ja menetti vaalikelpoisuutensa kunnan luottamustehtäviin.



Kuntavaaleissa Juhani Vuorelan varavaltuutetuksi valittiin Kristiina Takamäki. Hän ei ole osallistunut yhteenkään valtuuston kokoukseen.



Väestörekisteristä saadun tiedon mukaan Kristiina Takamäki on muuttanut pois Riihimäeltä 13.10. 2011 ja hänen kotikuntansa on muuttunut.



Kuntalain 37 §:n mukaan luottamushenkilön menettäessä yleisen vaalikelpoisuutensa on sen toimielimen, jonka on valittava luottamushenkilö, todettava luottamustoimi päättyneeksi. 



Riihimäen kaupunginvaltuusto päätti  16.1.2012  todeta  Kristiina Takamäen luottamustehtävän valtuuston  jäsenenä päättyneeksi sekä että perussuomalaisilla ei ole enää yhtään edustajaa Riihimäen kaupunginvaltuustossa.



Mitä on ajateltava tällaisesta perussuomalaisten  toiminnasta? Tällainen kysymys koskee erityisesti  perussuomalaisia äänestäjiä, jotka ovat äänestäneet ao. henkilöt  Riihimäen kaupunginvaltuustoon. Mutta se koskee myös muita puolueita  ja erityisesti sitä luottamussuhdetta, joka vallitsee puolueen ja äänestäjien välillä. 



Mainittujen henkilöiden toiminta on ollut hyvin epäilyttävää. Tällainen leima on tullut perussuomalaisten kohdalle Riihimäellä.

Mikä vaikutus tällä on kansalaisten luottamukseen puolueiden toimintaan ja äänestämiseen?





Riihimäen kaupunginvaltuusto hyväksyi  Kalmun osayleiskaavan





Valtuuston ehkä odotetuin asia oli kysymys Kalmun kaavasta. Totesin, että Riihimäki on investointikyvyttömässä tilassa ja ylivelkaantunut ja mahdollinen investointivara on käytettävä  pakottaviin kunnallisteknisiin ja muihin korjausinvestointeihin. Sen takia Riihimäen kaupungin ei olisi tullut  lähteä kaavoittamaan Kalmun aluetta. Alue on nykyisen yleiskaava-alueen ulkopuolella ja tulee tästä syystä erityisen kalliiksi.



Kalmu ei yhdisty luonnollisella tavalla kaupunkirakenteeseen, vaan se on irrallisen kaupunginosan, satelliitin rakentamista ja etäisyyden takia tulee tavattoman kalliiksi ja epätarkoituksenmukaiseksi.



Lähitulevaisuudessa toteutuva kuntauudistus tuo täysin uuden tilanteen koko Riihimäen yleiskaavalliseen tarkasteluun. Sen takia kaavaratkaisussa ei olisi tullut kiirehtiä, vaan odottaa  kuntauudistusratkaisu. Perusteet eivät  uponneet valtuutettuihin. Ei edes taloustilanne  saanut päitä kääntymään.



Vihreiden Eero Yrjö- Koskinen  ehdotti  asian palauttamista. Kokoomuksen Riku Bitter ehdotti kaavaratkaisun hylkäämistä. Suoritetussa äänestyksessä  palauttaminen ja kaavan hylkääminen hävittiin ja kaupunginvaltuusto hyväksyi Kalmun osayleiskaavan.

Sosialidemokraatit äänestivät minua lukuun ottamatta  kaavan hyväksymisen puolesta.



Ilmoitin päätökseen eriävän mielipiteen.



Mikko Lund

 

Toteutuuko HYRI-kaupunki?

Toteutuuko  HYRI- kaupunki?

Suomen Kuvalehti julkaisi perjantaina kuntakartan, jonka mukaan Riihimäki, Hyvinkää, Hausjärvi ja Loppi  muodostaisivat uuden elinvoimaisemman kunnan. Uutista voi pitää hyvänä. Sen puolestahan tässä on vuoden verran puhuttu ja mahdollisesti  kuntaministeri tulee tätä esittämään.

Valtiovarainministeriö kiistää, että Suomen Kuvalehden  perjantaina julkistamat kartat kertoisivat Suomen tulevan kuntajaon. Ministeriön mukaan kyseessä ei ole kunnallishallintoa pohtivan työryhmän esitys, vaan kuntakartan valmistelu jatkuu tämän kuun loppuun saakka.
Työryhmän esitys julkaistaan helmikuun alkupuolella, kertoo valtiovarainministeriön ylijohtaja Päivi Laajala.

- Työryhmän keskeneräistä työtä on nyt vuodettu. Eri vaiheista on ollut erilaisia karttoja, tämä ei ole työryhmän esitys, Laajala toteaa.



Suomen Kuvalehti kertoi perjantaina julkaisseensa valtiovarainministeriön suunnitelman Suomen uudeksi kuntakartaksi. Esityksen mukaan Suomeen jäisi noin 70 kuntaa, kun niitä on nykyisin 336. Kuntakartta piti alunperin julkistaa vuodenvaihteessa, mutta sen julkaisua on lykätty.

Aiemmin on kerrottu, että uutta kuntakarttaa ollaan rakentamassa muun muassa työssäkäynti- ja asiointialueiden pohjalta.



Aamuposti kertoi lauantaina, että Riihimäen kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen ehdottaa Suur- Riihimäkeä, mutta silti hän ei pidä kaksoiskaupunkiyhdistelmää järkevänä.

Nimimerkki Tapu  kirjoittaa Aamupostin nettilehden keskustelupalstalla:

“Suhteellisuuden taju on viisauden alku! Onneksi kartan uuden kuntanelikön johtajuudesta tulee käymään kisaa kaksi riman ylittävää naiskunnanjohtajaa ja yksi mies.
Keskiruokanen on jo Pien-Riihimäkeä johtaessaan osoittanut suhtellisuustajunsa menetyksen. Hänen kaupungin kehitystavoitteensa ja suuruudenhulluutensa on pannut pirstaksi Riihimäen kaupunkirakenteen ja pahinta - talouden. Köyhän ja velkaisen kaupungin pullistelussa on jotakin perin juurin irvokasta. Hänestä ei ole uuden kunnan muodostamisen ja hallinnon visionääriksi!

Päivi Terävän, Karoliina Viitasen ja Raimo Lahden johdolla on uusi, n. 100 000 asukaan kilpailukykyinen kunta rakennettavissa - siihen kyllä sulaa ylivelkaisen Riihimäen tyhjänpäiväinen uho.

Kj Lahden mielipide ja tavoite on toteutettavissa - uusi kunta metropolialueen imussa pääradan varrella ja jäsenenä metropoliliitossa alueen kaupunkikeskusten kanssa. Tällaisesta hallinnon uudistamisen askeleesta kansalaiskeskutelun pitää alkaa harkintakykyisten kunnanjohtajien vedolla.  "Nopeat syövät hitaita" - marssi on alkanut ja se kaipaa johtajaa.”



Tapu kirjoittaa tavattoman rehellisesti ja todellisuustajuisesti. Olen Tapun kanssa samaa mieltä. Riihimäen kaupunginjohtaja  Keskiruokasesta ei ole visionääriksi.

Esitys Suur- Riihimäestä vaikuttaa  kuitenkin lähinnä tarkoitukselliselta  kuntauudistushankkeen sabotoinnilta. Ainakin tuollaisella esityksellä Hyvinkää saadaan vastahankaan Riihimäkeä kohtaan. Syntyy vähintäänkin epäily, että Riihimäen kanssa ei voida asiallisesti keskustella  kuntauudistuksesta.

Jos Riihimäellä olisi kaupunginhallitus todella tehtävänsä tasalla, se  käynnistäisi jo kaupunginjohtajan lausunnon pohjalta kurinpitotoimet kaupunginjohtajaa vastaan.

Sen takia on surkeaa, että vasemmistoliiton kaupunginhallituksen jäsen, kansanedustaja Aino- Kaisa Pekonen kannattaa Keskiruokasen esitystä kolmen kantahämäläiskunnan yhdistämisestä.

Mikä ajaa Pekosen tällaiseen kannatukseen? Pekonen selvästi turvaa vain omaa asemaansa  eikä uskalla ja osaa ajatella Riihimäen etua. Tällaiset lyhytnäköiset ja virkamiehiin turvaavat poliitikot ovat kaikkein pahimpia.

 Tästäkin huolimatta tarvitaan neljän kunnan liitos! 



Mikko Lund

Lipposen ja perussuomalaisten Niinistön sanasota vauhdissa

Lipposen ja perussuomalaisten Niinistön sanasota vauhdissa

SDP:n presidenttiehdokkaan Paavo Lipposen ja perussuomalaisten kansanedustajan Jussi Niinistön välinen sanasota kiihtyy. Ylen torstaisesta vaalitentistä alkanut sananvaihto koveni lauantaina, kun molemmat sättivät toisiaan omissa blogikirjoituksissaan. Asiasta kertoo Yle.

Kiista sai alkunsa TV1:n vaalitentistä, jossa Lipponen luonnehti perussuomalaisten kansanedustajia Jussi Halla-ahoa ja Jussi Niinistöä "äärioikeistolaisiksi, jotka halveksivat julkisesti demokratiaa". Jo itse tentissä perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini suivaantui Lipposelle, ja nyt sanailu on edennyt molemminpuolisten myllykirjeiden vaihtoon.

Niinistö on otsikoinut bloginsa "Lipposen leimakirves". Siinä hän kiistää olevansa demokratian vastainen ja sanoo aina puolustaneensa kansanvaltaa.

Lipposen vastaisku 

Lipponen ei  anna arvostelussaan periksi. Lipponen  muistuttaa Jussi Niinistön puheesta eduskunnassa viime syksynä. Tuolloin Niinistö sanoi, että "poistaa varmistimen, kun kuulee sanan demokratia". Lipposen mukaan Niinistö pitää parlamentarismia kansanvallan heikentämisenä.

Lipponen antaa Niinistölle oppitunnin Suomen tasavallan synnyn vaiheista.

- Jussi Niinistö unohtaa, että Suomen hallitusmuodon perustaksi tuli vuonna 1919 eduskuntakeskeinen parlamentaarinen järjestelmä, Lipponen muistuttaa.

Lipposen mukaan parlamentarismin vaihtoehtona olisi ollut oikeiston ajama presidenttivaltainen malli, joka olisi antanut vallan äärioikeistolle presidentin suojissa. Lipponen kummastelee, miksi Niinistö halveksuu puolueita ja kysyy, eikö perussuomalaiset ole puolue.

- J. Niinistön edustamaa suuntausta pitää tiukasti vastustaa. Se on maallemme vaarallinen ja veisi Suomen kauaksi muista pohjoismaista, Lipponen päättää.


Mitä tapahtuu presidentinvaalien kiriviikolla?


Minä odotan hyvin jännittyneenä, miten  kiriviikko tulee muuttamaan presidenttiehdokkaiden kannatusta. Olen uskonut  aikaisempaan vaalitaistelun historiaan perustuen, että muutoksia tulee. Ennakkoasetelma, että kokoomuksen Sauli Niinistö saisi puolet tai  lähes puolet äänistä ei ole oikein uskottava. Silti voi olla niin, että Niinistön ylivoima tähänastisissa mittauksissa on luonut asetelman, että vaalien tulos on jo selvä.

Ilta- Sanomien tuore kysely kertoo, että tällä hetkellä Niinistö saa 49 prosentin kannatuksen, toisena on Paavo Väyrynen 13 prosenttia, kolmantena Pekka Haavisto 12 prosenttia, neljäntenä Timo Soini 9 prosenttia, viidentenä Paavo Arhinmäki 7 prosenttia, kuudentena Paavo Lipponen 5 prosenttia, seitsemäntenä  Sari Essayah 3 prosenttia  ja kahdeksantena Eeva Biaudet 2 prosenttia.

Ihmiset ratkaisevat  äänestämällä tuloksen. Se vaikuttaa siihen, kenestä valitaan Suomen Tasavallan Presidentti. Sen takia ei ole samantekevää, miten äänioikeuttaan käyttää.

Nyt on tehtävissä johtopäätös, että vaalitaistelu on tähän mennessä kovin vähän muuttanut  vaaliasetelmaa. Niinistö huitelee ylhäisessä yksinäisyydessä  gallupista toiseen. Odotettua alamäkeä ei ole tullut.

Silti elävään elämään voi sisältyä yllätyksiä. Suurimmat yllätysmahdollisuudet sisältyvät keskustapuolueeseen, perussuomalaisiin ja sosialidemokraatteihin. Jos näissä puolueissa jäsenistö  ja kannattajat  saadaan kannattamaan omaa ehdokasta, tuloksena tulee olemaan yllätyksellinen kannatuskäyrän nousu. Realistinen mahdollisuus tähän on keskustapuolueessa ja sosialidemokraateissa. Näillä puolueilla on vahva puoluekone, joka voi saada jäsenet ja kannattajat liikkeelle. Perussuomalaisilla ei ole tällaista organisaatiota. Mahdollisuus  sisältyy ainoastaan Soinin populismiin, jos se kykenee sytyttämään passiiviset kannattajat.

Keskustan kannattajista vain 60 prosenttia tukee Väyrystä, Haaviston kannatus vihreiden keskuudessa on 56 prosenttia, Soinia perussuomalaisista kannattaa vain 52 prosenttia  ja sosialidemokraattien kannattajista vain 36 prosenttia kannattaa Lipposta.

Tässä suhteessa ensi viikko on  mielenkiintoinen. Tapahtuuko kannatuksessa MUUTOKSIA JA SIIRTYMIÄ  ERI EHDOKKAIDEN VÄLILLÄ JA SAAKO PUOLUEET OMAT KANNATTAJANSA LIIKKEELLE?
Tuloksen näemme sitten  vaalipäivän (  22. päivä) illalla.

Elämme todella mielenkiintoista aikaa.


Mikko Lund

Terveydenhuoltoon tarvittaisiin lisää rahaa kolme miljardia euroa

Terveydenhuoltoon tarvittaisiin lisää rahaa kolme miljardia euroa

Terveydenhuolto on noussut vakavaksi puheen aiheeksi. Kaikkialla ei pääse terveyskeskukseen  määräajassa, vastaanottoaikaa ei saa kahteen viikkoon. Lakien määräykset toteutuvat  terveydenhuollossa vain osittain. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin toimitusjohtaja Aki Lindénin mukaan kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa ja niukat resurssit pitävät järjestelmää jäykkänä. Ruotsin tason saavuttamiseen tarvitaan lisää rahaa 3 miljardia euroa, sanoo Helsingin Sanomien haastattelema toimitusjohtaja.

Kolme miljardia euroa on iso raha. Ministeri Guzenina- Rikhardson myöntää resurssipulan, mutta 3 miljardia euroa on vaan niin iso raha, ettei sen repiminen ole pelkkä ilmoitusasia.

Valtio velkaantuu lisään tänäkin vuonna noin 7 miljardia euroa. Hallituksen tavoitteena on katkaista velkaantuminen korottamalla veroja ja säästämällä. Tähän kuvioon huonosti sopii määrärahojen suorat lisäykset.

Yksityiset terveysmarkkinat tarjoavat palveluitaan hyväosaisille. Yksityiset terveysasemat on ketjutettu ulkomaisten pääomasijoittajien hallintaan ja palvelut kaupallistettu.  Julkinen terveydenhuolto on jäänyt palvelemaan tavallisia ihmisiä ja voi huonosti.

Julkisen terveydenhuollon ongelmat ovat 1990- luvun laman perintöä. Terveydenhuollon rakentaminen jäi kesken, eikä tilannetta ole korjattu.

Lisäksi erikoissairaanhoidon resurssipula on huutava. Esimerkiksi Hämeenlinnan keskussairaala on kohdistanut säästötoimiaan Riihimäkeen. Ongelman nimi on liian pieni Kanta- Häme, joka ei pysty pitämään sairaalapalveluja yllä.

Erikoissairaanhoidon  ongelmien ratkaisu  ei tule onnistumaan Hämeenlinna- keskeisesti. Hämeenlinna kohdistaa säästöt jatkossakin Riihimäkeen, jotta Hämeenlinnan palvelut pystyttäisiin ylläpitämään.

Kuntaliitos Hyvinkään kanssa ratkaisi myös erikoissairaanhoidon ongelmat. Hyvinkään sairaala on 15 kilometriä Riihimäeltä. Se on yli puolta lähempänä kuin Hämeenlinna.

Riihimäellä tarvitaan nimensä mukaisesti  uudelleenarviointia.


Antibioottien teho heikentyy

Tulevaisuuden ongelman muodostaa bakteerit, jotka kehittävät vastustuskykyä antibiootteja vastaan. Noin vuosi sitten Suomesta löydettiin  NDM 1- superbakteeri, johon tehosi vain yksi antibiootti 25:stä. Professori Matti Vaara myöntää (HS 10.1.2012), että "Kaakkois- Euroopasta leviää bakteereja, jotka ovat vastustuskykyisiä sille viimeisellekin antibiootille".

Esimerkiksi sukupuolitauti tippuri on kehittymässä vastustuskykyiseksi Britaniassa, Australiassa ja Japanissa. Hussissakin on nähty bakteerista kolme kantaa, joihin tehoavien lääkkeiden löytyminen oli siinä ja siinä. Tippurilääkkeet alkavat olla vähissä, myöntää Matti Vaarama.


Ennakkoäänestys alkoi vaisuna

Ennakkoäänestys on alkanut vaisuna. Ennakkoäänien pohjalta ei voi vielä ennustaa lopullista äänestysprosenttia. Mutta ehkä vaisuus kertoo suuresta epävarmojen äänestäjien määrästä. Ylen vaaliasiantuntija Sami Borg uskoo, että äänestysprosentti nousee vuoden 2006 vaalien tasolle, jolloin kansalaisista äänesti  73,9 prosenttia.

Äänestäminen on oikeus, mutta mutta se on myös velvollisuus. Vain äänestämällä voi vaikuttaa. Turha on sitten kitistä, jos on jättänyt äänestysoikeutensa käyttämättä.


Mikko Lund

Jutta Urpilainen kiristäisi rikkaiden verotusta, minä palauttaisin Kalmun uudelleen valmisteltavaksi

Sdp:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen kiristäisi rikkaimpien verotusta.

 

Hänen mielestään voitaisiin kiristää sekä ansio- että pääomatuloveroja.
"Tässä vaikeassa tilanteessa on eettisesti ja taloudellisesti oikein kiristää niiden verotusta, joilla on kyky kantaa tuo välttämätön lisärasitus", Urpilainen sanoi Sdp:n puoluehallituksen kokouksessa.

Urpilainen muistutti, että tasaisempi tulonjako on tutkitusti sekä kilpailukyvyn että sosiaalisesti eheän yhteiskunnan tae.
Urpilainen asettui näin tukemaan presidenttiehdokas Paavo Lipposen (sd) vaatimusta vauraimman kansanosan saannista entistä paremmin mukaan taantuman seurausten kantamiseen.

Veroratkaisut ovat Urpilaisen mukaan keskeinen osa hallituksen maaliskuussa järjestettävää kehysriihtä.
Suurituloisen rajaa Urpilainen ei halua ryhtyä määrittelemään.
Urpilainen edellytti myös, että velkaantumisen kasvu on pysäytettävä.
Leikkausten vaatijoilta hän peräsi kuitenkin malttia, sillä hentoa talouskasvua ei saisi tukahduttaa.



Osayleiskaavaehdotus palautettava uuteen valmisteluun

Ensi maanantaina kokoontuu Riihimäen kaupunginvaltuusto. Esillä on Kalmun osayleiskaavan hyväksyminen.
Kaavaehdotus pitää palauttaa uudelleen valmisteltavaksi seuraavista syistä:

1. Riihimäen kaupunki on ylivelkaantunut ja investointivara on käytettävä pakottaviin kunnallisteknisiin tai muihin korjausinvestointeihin. Tämän takia kaupungin ei tässä taloustilanteessa pitäisi lähteä kaavoittamaan Kalmun aluetta. Kaava tuo kaupungille kustannusvelvoitteita. Se on nykyisen yleiskaava-alueen ulkopuolella ja on aivan liian kallis alue toteutettavaksi. Teknisen viraston mukaan yksin alueen katujen rakentamisen kustannusarvio on 23,5 miljoonaa euroa. Päälle tulee viemäriverkosto ja kaupunkilaisten tarvitsemat palvelut mm. päiväkoti- ja koulupalvelut.

2. Kalmu ei yhdisty luonnollisella tavalla kaupungin rakenteeseen, vaan se on irrallisen kaupunginosan, satelliitin rakentamista ja tulee etäisyyden takia liikenteellisesti tavattoman kalliiksi ja epätarkoituksenmukaiseksi.

3. Kalmu on monen ihmisen maa- ja metsätalouden harjoittamispaikka, josta he eivät halua luopua. Kysymys on elinkeinon puolustustaistelusta kaupungin hallintoa vastaan, joka ei kuuntele maanomistajia tai ainakin maanomistajat kokevat, ettei heitä kuulla. Hyvin moni maanomistaja on kertonut, ettei heihin ole oltu kaava- asiassa yhteydessä. Hyvin monen maanomistajan mukaan osayleiskaava aiheuttaa heille kohtuutonta haittaa.

4. Kaavan rajaus vain Kalmuun on väärää kaavoituspolitiikkaa eikä ole vahvistetun maakuntakaavan mukainen. Kaavapäätös on sidoksissa maakuntakaavoitukseen ja koko Hyvinkää – Riihimäki kaupunkiseudun käsittelyyn maakuntakaavoissa. Mm. valtioneuvoston hyväksymiä maankäytön suunnittelun valtakunnallisia suuntaviivoja on noudatettava mm. ympäristönsuojelullisiin, yhdyskuntarakenteen tiiviyteen ja rataliikenteen hyödyntämisen liittyvistä näkökulmista. Ne realisoituvat ennen muuta maakuntakaavoissa, mutta on otettava huomioon yleiskaavassa. Yhteensovittamiseen tarvitaan maakunnallista yhteistyötä Uudenmaan maakuntakaavan laatimisen yhteydessä ja sitä edeltävänä myös seudun kuntien yhteistyötä. Valtakunnalliset suuntaviivat sitovat lain tavoin kuntien kaavoitusta. 

5. Nykyinen ja lähituleva väestökasvu, siihen varautuminen yleiskaavassa, ei ole ylittänyt voimassa olevan kaavan mitoitusperusteita. Nykyisen yleiskaava-alueen puitteissa kaupunkirakenteen ja asutuksen kehittäminen on mahdollista ottamalla käyttöön vajaasti rakennettuja alueita taikka keskustatoimintoihin huonosti sopivia alueita muuttaen maankäyttötarkoitusta kuten. esim. ravirata ympäristöineen 10 – 15 ha ja muita tehottomasti käytettyjä alueita, tarvittavassa määrin rakennuskehotuksia ja pakkolunastusmenettelyjä hyväksi käyttäen. Siis yksityiskohtaisen asemakaavoituksen mahdollisuudet tonttivarannon kehittämiseen tulisi selvittää ja käyttää ennen Kalmun kaavoitusta. 

6. Osayleiskaavan perustana on – vastoin laillisen yleiskaavaprosessin käynnistämisen vaatimuksia - varsin ylimalkainen suunnittelutarpeen arviointi. Se on vain konsultin tekemä kehityssuuntavertailu ja toteamus kaupungin omakotitonttien riittämättömyydestä ilman sen perusteellisempia laskelmia tai muiden vaihtoehtojen arviointia. Tarkastelun kohteena on nyt myöhemmin ollut esim. nykyiseltä yleiskaava-alueella mahdollisesti kaavoitettava tonttireservi. Suunnittelutarpeen arviointi on prosessiin kuuluva osa-alue, jota koskee myös nähtäville panoa koskevat lain säännökset. Riihimäen kaupunginhallitus on päättänyt hyväksyä sen ilman julkista nähtävillä oloa ja näin ollen ulkopuolella kaavoitusmenettelyn.

7. Konsultin suorittama kasvusuuntavertailu ei ole riittävä lähtökohta hyvälle osayleiskaavaprosessille. Sen pitää perustua todellisiin laskelmiin ja selvityksiin, todentaa suunnittelutarve ja antaa suunnittelutavoitteet. Erityisen tärkeää se on prosessissa, jossa tarkoituksena on laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava.

Riutan alueella kaupungin maanomistus ja asukkaiden odotukset olisivat puoltaneet sitä parhaana ja maakuntakaavassa osoitettuna kaavoitussuuntana. Vertailun nähtävillepano olisi osoittanut alueen ensisijaisuuden verrattuna Kalmuun. Kaavoitustarvetta on perusteltu omakotitonttivarannon puutteella. Riutan alueen liikenneyhteydet ja liittäminen kunnallistekniikkaan olisivat tulleet merkittävästi Kalmun suuntaa edullisemmaksi.

8 .Edellä esille tuotu korostaa pikemminkin kaupungissa tarvetta avata kokonaan yleiskaava uuteen suunnitteluprosessiin. Nyt esitetään ”omakotitonttien puutteen” ratkaisuksi uuden ”kaupunkisatelliitin” perustamista ja sekin tapahtuu ilman perusteellisia kaava- ja kunnallistaloudellisia selvityksiä. Voi hyvinkin todeta suhteellisuuden tajun matkalla kadonneen. Kalmun ”kaupunkisatelliitin” perustaminen on vastoin valtioneuvoston päätöstä alueiden kehittämisen tavoitteista.

9. Kasvusuuntavertailu vaikuttaa pikemminkin näennäiseltä kuin todelliselta ja järkevältä suunnittelun rajausperusteelta. Ennemminkin selvitys antaa perusteet siihen, että kaikki vertailussa mukana olleet alueet tulisivat olla tarkastelussa yhtenä osayleiskaava-alueena ja että niitä tulisi suunnitella yhdessä nykyisen yleiskaavan tavoitteiden kanssa Vähintä on, että Kalmun ja Riutan alue olisivat olleet yhdessä osayleiskaavan alue. 

10. Kalmun osayleiskaava ei täytä yleiskaavan sisältövaatimuksia. Kalmun osayleiskaava ei ole maakuntakaavan mukainen eikä sitä voida pitää perusteltuna poikkeamana maakuntakaavasta. Kalmun kohdalla ei toteudu yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys, alue ei rakennu kiinni olemassa olevaan infrastruktuuriin. Keskustan palveluihin on matkaa peräti 5 - 7 km.

Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä ei ole riittävästi tehty tarpeellisia tutkimuksia tai ne pääasiassa eivät ole ajantasaisia, vaan suorastaan vanhentuneita. Pohjavesivaikutuksia ei ole selvitetty sillä tarkkuudella kuin asian laatu ja säädökset edellyttävät.

Osayleiskaavassa ei ole riittävästi huomioitu teollisuusalueen aiheuttamaa ympäristöhaittaa Kalmun asuinalueelle päin. Meijeri ja moottoritien melu aiheuttavat melukuorman, joka on huomioitava varaamalla riittävät suoja- alueet asutukseen nähden. Melusuojausten rakentaminen on ratkaistava ennen asuntojen, koulun ja päiväkodin rakentamista.

11. Kalmu käy esimerkiksi huonosta kaavasuunnittelusta. Riutan alue olisi tullut varata samassa yhteydessä kaavalliseen tarkasteluun. Hämeen liitto kiinnitti tähän myöskin huomiota. Lopen kunta on ostanut 22,5 hehtaaria maata yritystoiminnan tarpeisiin kantatie 54:n varrelta, Riihimäen rajan tuntumassa. Teollisuusalueen tuleminen Riihimäen rajalle kiirehtii Riutan kiireellistä ottamista yhdessä Kalmun kanssa kaavatarkasteluun. Alueella syntyvien työpaikkojen ja asuntojen tarve voidaan parhaiten tyydyttää kaavoittamalla Riutan alue asuntotarkoituksiin. Sehän vastaisi jo maakuntakaavassakin osoitettua maankäyttöä.

12. Riihimäen kaavasuunnittelun impivaaralaisuutta eli kääntymistä sisäänpäin osoittaa täydellinen silmien sulkeminen Uudenmaan maakuntakaavan tavoitteilta. Siellä on keskitytty uusien asuntoalueiden suunnitteluun ja 500 000 ihmisen asukaslisäykseen. Siellä on myös viisautta huomioida syrjäytymisen ehkäisy ja ennalta estää Riihimäen tyyppisten epäonnistuneiden asuinalueiden, kuten Kalmun ja Peltosaaren rakentaminen.

13. Riihimäellä vieraili ennen joulua Hyvinkään tarkastuslautakunta. Keskustelussa kävi ilmi, että Hyvinkään kaupungilla on omakotitontteja varten 14 vuoden tarvetta vastaava alue, mutta pulaa on teollisuustonteista. Meillä asia on päinvastoin. Tämäkin osoittaa, että tarvetta olisi kaupunkien yhteistyöhön ja liitokseenkin. 

14. Em. viitaten ehdotan Riihimäen kaupunginvaltuustolle, että Kalmun osayleiskaavahanke palautetaan yleiskaavatavoitteiden takia uudelleen valmisteltavaksi.

Mikko Lund

Perhesurmat järkyttävät

Perhesurmat järkyttävät

Perhesurmat järkyttävät ja kummastuttavat. Mistä niissä on kysymys? Perhe on perustettu, tulevaisuuteen on uskottu, rakkaus on kukoistanut, lapsia on tullut. Nyt kaikki päättyy hyvin traagisella tavalla. Eikö asiat olleetkaan hyvin? Mikä meni pieleen?

Monia kysymyksiä, joihin ei ole vastausta.

Entä tämä tuore tapaus Helsingin Laajasalossa? Perheen äiti ja lapset löytyivät kuolleina syttyneen asuntopalon jälkeen. Isää epäillään kolmesta murhasta. Poliisi epäilee miehen surmanneen vaimonsa ja kaksi alaikäistä lastaan.

Isällä on ollut aikaisempi rikostausta.

Vanhemmat olivat syntyneet 1970- luvulla. Lapset olivat 1- ja 4-vuotiaat. Kolmannen kerroksen asunnossa syttynyt palo ei levinnyt onneksi muualle eikä siitä aiheutunut muita ongelmia savuhaittojen lisäksi.

Suomessa on alle vuoden sisällä tehty jo kuusi perhesurmaa.2000-luvulla tekoja on ollut lähes 30. Niissä on kuollut 72 ihmistä summaa Helsingin Sanomat. 

 Tutkijan mukaan perhesurmien taustalla on usein avioero, rahapula tai mielenterveysongelmat. Miten perhesurmat estettäisiin? Miten perheitä voitaisiin auttaa, ettei tällaista pääsisi tapahtumaan? 

Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Anne Kauppi sanoo Ylen mukaan, että syyt äitien ja isien tekemien surmien taustalla ovat sangen erilaisia. 

Äitien ja isien tekemien perhesurmien taustalla ovat usein pitkäaikaiset ongelmat. Vanhempien tekemiin surmiin johtavat kuitenkin usein erityyppiset ongelmat. 

- Isien tekemiin surmatekoihin usein mustasukkaisuus, perheen erouhka ja joskus myös alkoholiongelmat.

Äitien tekemien surmien taustalla on usein mielenterveysongelmia, kuten masentuneisuutta ja jopa psykoottisia häiriöitä. Perhetilanteet ovat myös usein vaikeita, ja niihin voi liittyä perheväkivallan uhrina olemista, sanoo erikoislääkäri Anne Kauppi Itä-Suomen yliopistosta.

Anne Kaupin mielestä perhesurmia on ollut vuoden sisällä epätavallisen paljon. Hänen mukaansa on vaikea arvioida, mistä huippu johtuu. Perhesurmat ovat rikoksina harvinaisia tapauksia, ja niiden taustalla ovat hyvin henkilökohtaiset syyt, ongelmien kasaantuminen ja avunsaannin vaikeus.

Voi olla, että teot ruokkivat toisiaan päättelee Martti Lehti Oikeuspoliittisesta tutkimuslaitoksesta.Tilastot eivät tue oletusta,että Suomessa perhesurmia sattuisi muita maita enemmän.

Kysymys voi olla ihan vakavasti ongelmien kasaantumisesta. Jos näin on, niin silloin tulisi huolehtia palvelujärjestelmästä siten, että ongelmiin tartutaan mahdollisimman aikaisin. Esimerkiksi perheen köyhyys, työttömyys ja syrjäytymisongelmat sekä vaikeat stressitilanteet kasaantuvat niin, että vanhempien jaksaminen loppuu.

Silloin kun on yhdestä ongelmasta kysymys, se on helpompi ratkaista ja henkilö ja perhe tulevat autetuksi kuin silloin, että perheellä on monta ongelmaa ja ne ovat jatkuneet pitkäkestoisesti.

Kunnissa pitäisi lapsiperheille luoda tukijärjestelmiä, missä voitaisiin nopeasti taata vanhemmille tukiperhetoimintaa kysyntää vastaavasti, mutta myös konkreettista apua, kuten lastenhoitoapua ja tarvittaessa rahallista apua.

Sisäministeriö haluaa ryhtyä toimiin perhesurmien estämiseksi. Ministeriö haluaa kerätä kuuden viimeisimmän perhesurman tiedot sen selvittämiseksi, olisivatko viranomaiset voineet puuttua perheiden ongelmiin jo aiemmin.

- Tähän asti perhesurmia on katsottu yksittäistapauksina, mutta kuten tutkijatkin ovat todenneet, näitä yksittäistapauksia on vuoden sisällä tapahtunut niin paljon, että niihin on mentävä syvemmälle, sanoo sisäisen turvallisuuden sihteeristön päällikkö Tarja Mankkinen sisäasiainministeriöstä.
Sisäisen turvallisuuden ministeriryhmä kokoontuu ensi viikolla. Tuolloin aiotaan paneutua erityisesti perhesurmiin, Mankkinen kertoo.
Mankkisen mukaan sisäministeriö haluaa asettaa työryhmän pohtimaan asiaa. Ministeriö aikoo tutkia, miten tuoreimmista tapauksista voitaisiin kerätä tietoa, jonka perusteella selvitetään, olisiko viranomaisilla ollut mahdollisuus tunnistaa perheiden ongelmat jo ennen traagisia tapahtumia. 

Lasten parissa työskentelevien rikostausta selvitettävä

Lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula on jättänyt aloitteen lasten parissa työskentelevien rikostaustan selvittämislain uudistamiseksi.

Aulan mukaan nykylaki ei suojele lapsia riittävästi tuomion saaneilta seksirikollisilta. Aula vaatii mm. ammattikiellon käyttöönoton tarvetta arvioitavaksi. 

Lapsiasiavaltuutetun mukaan rikostaustan selvittäminen tulisi ulottaa myös vapaaehtoistyöhön ja yrittäjätoimintaan. Lisäksi lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista tuomittujen toiminta voitaisiin estää lasten parissa ilman huoltajan läsnäoloa. Lapsiasiavaltuutetun mukaan tuomittujen ammatti- tai toimintakiellon käyttöönottamista pitäisi myös selvittää.

Valtuutetun mukaan rikostaustoja voitaisiin tarkastella säännöllisin väliajoin, esimerkiksi kolmen vuoden välein. Vaihtoehtoisesti voitaisiin selvittää myös mahdollisuus ilmoittaa seksuaalirikollisen saamista tuomioista suoraan työnantajalle tai vapaaehtoistoimintaa harjoittavalle.

Lakiin on vaadittu parannuksia mm. Rauman tapauksen jälkeen, kun selvisi, että lasten hyväksikäytön yrityksestä tuomittu työskenteli nuoriso-ohjaajana vielä kolme vuotta saamansa tuomion jälkeen. 

Aulan vaatimus etenee eduskunnassa. Kansanedustaja Kristiina Salonen (sd) on jättänyt kirjallisen kysymyksen, jolla on tarkoitus selvittää nykyisen lain pullonkaulat ja porsaanreiät. Kysymyksen vastauksen perusteella kansanedustaja Salonen aikoo valmistella lakialoitteen asian viemiseksi eteenpäin.

Mikko Lund

Presidentinvaalien ennakkoäänestys alkaa, kuntavaalien ehdokkuus ei kiinnosta

Presidentinvaalit 2012 alkavat tänään ennakkoäänestyksellä

 

Presidentinvaalien ennakkoäänestys alkaa tänään 11.1. Ennakkoäänestys päättyy 17.1. Varsinainen vaalipäivä on su 22. päivä tammikuuta 2012. Nyt kaikki äänestämään!

Epätietoisten ja epävarmojen lukumäärä oli viime mittauksessa aivan turhan suuri. Nyt on jokaisen selvitettävä oma ehdokas ja sitten äänestämään! Presidentin päätehtävä on ulkopolitiikan johtaminen. Ulkopoliittista kokemusta ehdokkaista on vain Paavo Lipposella ja Paavo Väyrysellä.

Paavo Lipponen on ehdokas, jolla on ulkopoliittista kokemusta, kansainvälisiä yhteyksiä ja osaamista, siksi äänestän Paavo Lipposta.

Äänestäkäämme Paavo Lipponen Suomen Tasavallan Presidentiksi!

 

Kuntavaalit lähestyvät - ehdokkuus ei kiinnosta 

EVK eli ”ei vähempää kiinnosta”, kuten nykynuoriso kommentoi maailman menoa. Mutta samat tunnot on monilla aikuisilla, sillä aikuisiakaan ei kiinnosta puolueyhdistykset eikä kuntapäättäjäksi pyrkiminen. Kaksi kolmesta luottaa nykyisiin kotikunnan vallankäyttäjiin. Kunnallisvaaliehdokkaaksi asettuminen jää tämän vuoden lokakuussa järjestettävien kuntavaalien alla eri osallistumismuodoista pohjimmaiseksi. Kolme prosenttia suomalaisista voisi lähteä ehdokkaaksi erittäin mieluusti ja yhdeksän prosenttia melko mieluusti. Puolueilla on todellisia vaikeuksia ehdokkaiden saamisessa. Kunnallisalan kehittämissäätiö – KAKS – on teettänyt TNC- Gallupilla tutkimuksen kansalaisten osallistumismuotojen suosiosta. Kansalaismielipide ja kunnat - Ilmapuntari 2011 tutkimukseen haastateltiin 1004 henkilöä.

Päättäjäksi pyrkiminen ei kiinnosta. Kansalaisista vain 14 prosenttia lähtisi valtuustoehdokkaaksi. Vähiten kiinnostavat puolueyhdistykset, joihin voisi lähteä mukaan 13 prosenttia. Eipä siis ihme, että puolueet ovat kohdanneet selvää torjuntaa, kun ne ovat etsineet kunnallisvaaliehdokkaita. Reilut 40 prosenttia on kuitenkin sitä mieltä, että puolueiden kautta kansalaisten mielipiteet tulevat päätöksentekijöiden tietoon ja huomioon otetuksi. Eniten kansalaisia kiinnostavat koulujen ja muiden kunnallisten laitosten johtokunnat. Niihin olisi valmis osallistumaan joka neljäs.

Puolueilta toivotaan yhteydenpitoa. Kansalaisista 89 prosenttia odottaa, että puolue ottaisi ja pitäisi yhteyttä.

Eikö ole ihmeellistä, että kansalaiset toivovat, että puolue ottaisi yhteyttä, ja sitten kun puolue ottaa yhteyttä ja kertoo, että olemme ajatelleet Sinulle valtuustoehdokkuutta ja valtuustopaikkaa, Sinä torjut ja kiistät kaiken kiinnostuksen? Eikö ole ihmeellistä!

Miksi?

Kyllä puoluetyöntekijöiltä kaivattaisiin tällaisina aikoina psykologista silmää. Torjuntaa ei pidä säikähtää. Siinä on valtavasti energiaa, joka voidaan myönteisesti sitouttaa puoluetyöhön.

SDP ja kokoomus ovat suosiossa

Yllätys yllätys, eri puolueista SDP ja kokoomus tarjoavat kansalaisten mielestä parhaimmat mahdollisuudet toimia ja vaikuttaa paikallistason asioissa. Molempien puolueiden kannattaa kolmannes vastaajista, kun keskustan kannatus jää neljännekseen, kun kysyttiin, kenen kautta on parhaimmat mahdollisuudet vaikuttaa kunnan asioihin.

Perussuomalaisia arvostaa vaikuttamiskanavana 19 prosenttia, vihreitä 16 prosenttia ja vasemmistoliittoa 14 prosenttia. RKP ja kristillisdemokraatit jäävät alle 10 prosentin.

Sosialidemokraatteihin ja kokoomuslaisiin luotetaan kuntatoimijoina. 

Kuntien palveluja järjestettäisiin maakunnallisesti

Vain 34 prosenttia kuntavaltuutetuista pitää kuntaliitosta vaihtoehtona talouden ja palveluiden turvaamisessa tulevalla vuosikymmenellä. Joka viides innostuu liitoksista lähivuosina. Sen sijaan kuntien palveluja ollaan valmiit järjestämään maakunnallisesti (58%). Myös terveyspalvelujen organisointi esimerkiksi Kansaneläkelaitoksen toimesta saa selvän enemmistön kannatuksen (63%).

Mikko Lund