Onni hiljaista nuorta kuljettaa… mikä on se maa?

 
Onni hiljaista nuorta kuljettaa… mikä on se maa?

Nuorten työttömyys on ikävä ongelma. Aivan liian ikävä. Eikö tämä suomalainen yhteiskunta tarvitse nuoria? Siitä tuskin on kysymys. Kuitenkin nuorisotyöttömyys on vakava ongelma, jonka nujertamiseen on oikeasti panostettava. Nuorten kohdalla on konkreettisesti kysymys nuoren ihmisen  ja Suomen tulevaisuudesta. Ei vähemmästä.

Nuoret tarvitsevat työtä. Marraskuun lopussa työttömiä alle 25- vuotiaita  nuoria oli  26 700. Näistä Uudellamaalla  oli  4881, Hämeessä 2020 ja Kaakkois- Suomessa 2257  nuorta. Jokainen nuori näistä on liikaa. Nuorisotyöttömyys pitää kitkeä perin juurin pois.
 
Täytyy myöntää, että kokoomuksen presidenttiehdokkaalla Sauli Niinistöllä on hyvä ele  vaalipuheissa, kun hän hakee rintamaa ja toimia nuorten syrjäytymisen estämiseen. Mitä tämä Niinistöllä tarkoittaa? Luulen, että konkreettisia  tekoja on haettava muualta. Herätyksenä Niinistön veto on hyvä. Tekoja tarvitaan erityisesti ministeri Lauri Ihalaiselta ja ministeri  Jyri Häkämieheltä. Suomen teollisuuden on  investoitava Suomeen. Tarvitaan lisää yrittäjyyttä  ja työpaikkoja. Jos ei ole ministereillä helppoa, niin vitsit on vähissä nuoriltakin.

Nuorilla ei ole helppoa. Nuorten työttömyysaste oli  Suomessa noin 20 ja Euroopan unionissa viime vuoden lopussa 21. Espanjassa ja Kreikassa  lähes puolet nuorista on työttömänä. Noin kolmenkymmenen prosentin työttömyys vaivaa Latviaa, Liettuaa, Italiaa, Portugalia, Irlantia, Slovakiaa ja Bulgariaa.

Työ- ja elinkeinoministeriö selvitti viime vuonna työmarkkinoiden ja opiskelun ulkopuolella olevien nuorten määrää. Ulkopuolisiksi jääneitä 15 – 29 –vuotiaita työttömiä nuoria oli yhteensä 48 300, joista 7 700 on hoitovapaalla. Suurimpia riskejä jäädä opiskelun ja työmarkkinoiden ulkopuolelle on vieraskielisillä ja asunnottomilla nuorilla. Pienin riski on vanhempiensa kanssa elävillä lapsilla.



Tutkimuksessa seurattiin nuoria vuodesta 2003 vuoteen 2008. Tällöin havaittiin, että opiskeluhalut vähenevät iän karttuessa. 16- vuotiaista 55 prosenttia suoritti tutkinnon viiden seurantavuoden aikana. 22- vuotiaista enää 20 prosenttia ja 25-vuotiaista enää 15 prosenttia.

Tutkimuksen johtopäätös on lohduton, yli 80 prosenttia ulkopuolisiksi tai työttömiksi päätyneistä nuorista ei koskaan suorita perusastetta korkeampaa tutkintoa.

Ulkopuolisten nuorten tulotaso on hyvin heikko ja olematon. Kotitaustalla on suuri merkitys aikuistuvan nuoren alkutaipaleella. Ulkopuolelle jääneiden nuorten vanhemmatkin on usein keskimääräistä heikommin koulutettuja, kuuluvat alimpiin sosiaaliryhmiin ja ovat olleet työttömänä tai ulkopuolisena. Eli suurena vaarana on ulkopuolisuuden ja syrjäytymisen periytyvyys.

Kataisen hallitus toteuttaa nuorten yhteiskuntatakuun siten, että jokaiselle alle 25- vuotiaalle ja alle 30- vuotiaalle vastavalmistuneelle voidaan tarjota työ-. harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta.

Jokaiselle työttömälle nuorelle on laadittava työllistymissuunnitelma, kotoutumissuunnitelma  tai aktivointisuunnitelma. Suunnitelmissa sovitaan nuorelle tarjottavasta palvelusta. Toimenpide voi olla  työnhakuvalmennus, valmentava tai ammatillinen työvoimakoulutus, työkokeilu, työelämävalmennus, palkkatuettu työ tai starttiraha.

Suunnitelma on hyvä ja tarpeellinen. Toivomuksen voi liittää siihen, että yhteiskuntatakuu tullaan resurssoimaan tarvetta vastaavasti.


Mikko Lund