perjantai 30. elokuuta 2013

Köyhät on aina hyvinvointimme keskellä

Köyhät meillä on aina hyvinvointimme keskellä

 

Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen mukaan suuret kaupungit, kuten Helsinki, Turku ja Oulu, jakautuvat terveyserojen perusteella hyvinvoiviin ja huono-osaisiin alueisiin. Tulos on yllättävä ja mielenkiintoinen. Sama ongelma voidaan havaita myös pienemmissä kaupungeissa., kuten Riihimäellä. Tutkimus vahvistaa vanhaa johtopäätöstä  “köyhät meillä on aina keskuudessamme”. Tutkimuksessa laskettiin menetettyjä elinvuosia  kuolinsyiden perusteella. Tutkimus tehtiin kaupunkien sisällä ensimmäisen kerran. Tutkijoiden mielestä kunnissa ei tehdä paikallisiin ongelmiin puuttuvaa terveyspolitiikkaa.


Tutkijoiden mukaan erot kaupunginosien välillä ovat vähintään yhtä suuria tai suurempia kuin kuntien väliset erot. Suurin syy  kaupunkien eriytymiseen on  asumisen hinta. Se  ajaa huono-osaiset ja varakkaat asumaan eri alueilla. Hyvä tuloisuus ja parempi terveys näyttävät kulkevan käsi kädessä.

1990-luvun alun lama vaikuttaa edelleen. Sen jälkeen valtio ja kunnat tekivät säästöpäätöksiä, joiden vaikutukset tuntuvat pitkään. Hyväosaisista on tullut entistä hyväosaisempia ja toisaalla syrjäytyneistä  on tullut entistä syrjääntyneempiä. Pitkäaikaistyöttömyyden myötä huono-osaisuus on alkanut periytyä.  Sisäasianministeriön  mukaan syrjäytyminen on  yksi  pahimmista Suomen sisäisen turvallisuuden ongelmista.

Tutkijat ovat näiden ongelmien edessä aika neuvottomia. Heillä ei ole kummoisia ehdotuksia ongelmien ratkaisuksi. Tutkijat ehdottavat, että kuntien pitäisi tehdä paikallisiin ongelmiin puuttuvaa terveyspolitiikkaa. Eikö kunnissa ole tehty paikallista politiikkaa? Tuntuu, että tutkijoiden ongelma on paljossa siinä, että he eivät ymmärrä, miten kunnallishallinto toimii.  Syrjäytymisen ongelman  korjaamista ei  saavuteta terveyspolitiikalla.   Ongelmien hoitamisen ohella  toimia pitäisi  kohdistaa ongelmien ennalta ehkäisemiseen. Huomiota on kohdistettava  yhteiskuntapolitiikkaan, mutta tarvitaan myös  kansalaisten omia valintoja ja ponnisteluja.  Suunnitelmallisella asuntopolitiikalla eri alueiden ja kaupunginosien eriytymistä voidaan ehkäistä. Syrjäytymisen ongelma vaatii tasa-arvoista ja kannustavaa koulutuspolitiikkaa. Työttömyys on kuitenkin kaikkein pahin syrjäyttäjä. Ihmisille on järjestettävä työtä.  Julkisen terveydenhuollon resurssien turvaaminen on tärkeää niin, ettei hoidon saaminen ole kiinni asuinpaikasta tai varallisuudesta.
Tarvitaan myös paikallista terveyspolitiikkaa. Jonot terveyskeskuksissa eivät herätä luottamusta julkisiin terveyspalveluksiin hoitaa kansalaisten terveyttä. 


Mikko Lund

 

keskiviikko 28. elokuuta 2013

Rakenneuudistukset edessä   -  leikkaukset  odottavat   nurkan takana! Onko hallituksesta niihin?
Kataisen kuuden puolueen hallitus kokoontuu tänään ja huomenna päättämään rakenteellisten uudistusten päälinjoista. Hallitus ei ole kuuluttanut ennakkoon, mitä se aikoo. Sen takia tulevia päätöksiä varjostaa oikea epäily, kykeneekö hallitus päättämään isänmaan kannalta tarpeellisista rakenteellisista uudistuksista. Maan talous on  kuralla. Valtion velka on tänä vuonna 93 miljardia euroa  ja uhkaa ylittää ensi vuonna 100 miljardin maagisen rajan. Silloin ylittyy  60 prosentin raja bruttokansantuotteesta. Silloin voi laueta luottoluokitus, lainojen korot voivat nousta ja edessä on negatiivinen syöksykierre.
Luotan hallituspuolueiden vastuuntuntoon hoitaa isänmaan asiaa. Silti  Suomi ikääntyy ja teollisuuden tukijalat murenevat.  Valtion menot ovat kasvaneet vuosia enemmän kuin bruttokansantuote. Näin ei voida jatkaa.Velkaantuminen on pysäytettävä ja talous on saatava syöksykierteestä tasapainoon. Hallituksen pitää sopia ensi vuoden budjetista ja vähintäänkin tulevien vuosien rakenneuudistuksista ja leikkauksista, joita odotetaan myöhemmin syksyllä.
Helsingin Sanomien mukaan hallituksen kuusikko valmistelee rakenteellisten uudistusten listaa. Hallituksen lista ei ole läheskään valmis. Ehdotuksia uudistuksiksi on pitkä lista alkaen eläkeiän nostosta, kotihoidon tuen leikkaamisesta, julkisen sektorin tuottavuuden parantamisesta ja palkkaratkaisusta. Poliittisissa piireissä uskotaan 2- 3 vuoden  palkkaratkaisun pienillä palkankorotuksilla lisäävän hallituksen liikkumavaraa. 
Pääministeri  Jyrki Katainen on valittanut, että politiikka on liian mustavalkoista. Asioista ei keskustella. Eikö pääministerin ja muidenkin ministereiden pitäisi mennä itseensä ja tunnustaa salailu? Miten voimme keskustella hallituksen  listasta rakenneuudistuksiksi  tai leikkauslistoiksi, kun hallitus ja sen ministerit eivät kerro valmistelussa olevista asioista ennakkoon?
Keskustelulle olisi avuksi  avoimuus. Hallitus voisi kertoa valmistelussa olevista asioista. Sen jälkeen meidän kansalaisten olisi paljon helpompi käydä keskustelua.
Se voisi auttaa myös yhteisymmärryksen rakentamisesta vaikeista ja isänmaan kannalta välttämättömistä ratkaisuista. Viime aikoina on epäilty puolueiden kykyä tehdä vaikeita päätöksiä. Kansanedustaja Osmo Soininvaara pohti, mihin on Suomesta kadonnut kyky tehdä päätöksiä. Siinä todella ajankohtainen kysymys. Sitä ei pääse pakoon maan hallitus eikä työmarkkinajärjestöt. Me kansalaiset joudumme maksumiehiksi: halusimme sitä tai emme!
Mikko Lund 
 

maanantai 26. elokuuta 2013

Hallitus aloittaa budjettiriihen synkissä tunnelmissa

 
 
 
Hallitus aloittaa budjettiriihen synkissä tunnelmissa
 
 
 
Hallituksen budjettiriihtä varjostaa valtintalouden alamäki. Kaikkien verojen kertymä on taantumassa pudonnut lähes miljardilla eurolla. Aukkoa joudutaan paikkaamaan lisääntyneellä
velanotolla. Tämän vuoden lisävelka nousee yhdeksään miljardiin euroon ja kokonaisvelka nousee 93 miljardiin ja 60 prosenttiin kansantuotteesta. Hallitus on hyvin tietoinen, että kolmen A:n luokitus on vaarassa. Hallitusta riivaa myös kansan kannatuksen kato. Ikävät päätökset eivät ole kansalaisten mieleen. Ja niitä hallitus ei voi nyt välttää.
 
Elokuun kannatusmittauksessa keskusta oli suurin 22,8 prosenttia, kokoomus 18,8 ja perussuomalaiset 18 prosenttia.  SDP oli pudonnut ennätysalhaiseen lukemaan 15,6 prosenttiin.
 
 
Kokoomus katkaisi samalla koko alkuvuoden jatkuneen alamäen, jonka aikana kokoomuksen suosio on pudonnut noin kolme prosenttiyksikköä.  SDP:n syöksykierre näyttää vain pahenevan. Heinäkuussa mitatut 15,6 prosentin lukemat ovat puolueen kaikkien aikojen heikoimmat kannatusluvut. Kesäkuusta SDP menetti kannatustaan 0,5 prosenttiyksikköä, ja tänä vuonna kannatuspudotusta on tullut 3,1 prosenttiyksikköä. Tämä tuottaa nuorelle puoluejohdolle tuskaa.  Urpilainen SDP:n puheenjohtajana on on tähän mennessä hävinnyt kaikki vaalit. On suoranainen ihme, että  puolueessa ei ole syntynyt edes keskustelua oikaisuliikkeestä. Maan vakava taloustilanne on jähmettänyt  puolueen aktivistit  odottamaan ratkaisua puheenjohtaja Urpilaiselta.
 
Eilen pääministeri, kokoomuksen puheenjohtaja  Jyrki Katainen  paljasti aatoksiaan budjettiriihen alla.
Pääministeri Jyrki Katainen pelkää Suomen tällä menolla menettävän parhaan luottoluokituksensa, mikä lopulta näkyisi asuntovelallisten ja yritysten korkokustannuksissa. Katainen painottaa, että budjettisopeutuksen ja rakenteellisten uudistusten lisäksi työmarkkinaratkaisu on avainasemassa, jotta Suomen uskottavuus rahoitusmarkkinoilla säilyy.
Katainen (kok.) sanoo, että hallituksen ensi viikon budjettiriihessä ei tehdä uusia leikkauksia. Tämänhetkisen arvion mukaan uusien leikkauksien aika on ensi keväänä kehysriihen yhteydessä, sanoi Katainen Ylen Radio Suomen Pääministerin haastattelutunnilla.

Katainen sanoo, että budjettiriihessä on tarkoitus tehdä päätöksiä rakenteellisista uudistuksista ja vahvistaa viime keväänä sovittuja leikkauksia. Virkamiehet valtiosihteeri Martti Hetemäen johdolla ovat laatimassa rakenneuudistuslistaa, joka tulee aikanaan julkiseen keskusteluun. Hallituspuolueiden puheenjohtajat saivat perjantaina käyttöönsä jo alustavan listan.
- Tarkkoja yksityiskohtia en voi paljastaa ennen hallituksen käsittelyä, mutta ne kytkeytyvät esimerkiksi julkisen sektorin ja yleiseen tuottavuuden kasvuun, työn tarjontaan ja työurien pituuteen sekä kilpailukyvyn vahvistamiseen. Tässä mennään kyllä ihan koko yhteiskunta läpi.

Mielenkiintoista on nähdä, minkälaisen rakenteellisten uudistusten listan  valtiosihteeri Hetemäki on saanut kokoon. Myös mielenkiintoista on, miten vasemmiston edustajat tulevat kouristelemaan tämän listan edessä. Puolueet eivät ole käyneet kovinkaan kriisitietoista keskustelua rakenneuudistuksista. Se on tähän asti ollut mantra, jolla on väistetty todellinen tuska pohtia ja toteuttaa joitakin rakenteellisia uudistuksia. Nyt  niitä on pakkotilanteessa pakko toteuttaa.

Valtiovarainministeri  ja puheenjohtaja Jutta Urpilaisella on ollut  paikka  VIRKANSA PUOLESTA  POHTIA JA SUUNNITELLA RAKENNEUUDISTUKSIA. Ulostulojensa perusteella  tällaista harrastusta ei ole voinut paikantaa. Talousasiantuntijat ovat varoittaneet  hitaan taloudellisen kasvun ajasta. Varoituksia ja siitä seuraavia sopeutustoimia ja niiden suunnittelua  on vältetty tähän päivään asti.


Nyt tarvitaan poliittista johtajuutta. Velkaantuminen on pysäytettävä. Oppositiojohtajana Urpilainen piti monta hyvää puhetta, joissa hän vaati porvarihallitusta lopettamaan velkaantumisen. Nyt hän on vastuunkantajana. Urpilainen  voisi ryhtyä todellisiin toimiin velkaantumisen pysäyttämiseksi. Sillä hän paikkaisi omaa uskottavuuttaan.


Mikko Lund

perjantai 23. elokuuta 2013

Oliko vain yksi mitali Moskovasta pahakin pettymys?

Oliko vain yksi  mitali Moskovasta  pahakin pettymys?
En ole tutkinut  yleisurheilun tilastoja, mutta oliko Moskovan mitali  kautta aikain kehnompia   saavutuksia Suomelle  yleisurheilussa. Moskovasta tuli vain yksi hopeamitali, jonka toi keihäänheittäjä  Tero Pitkämäki. Se oli Pitkämäeltä  todella hieno saavutus. Mutta se ei suomalaista urheiluyleisöä tyydytä. Urheiluun liitetään suuria toiveita. Ihan liian suuria.
Se, että suomalaiset eivät enää yllä  mitalisijoille, on penkkiurheilijoille   surun ja tappion aika.  Suomalaiset  ovat  aina liittäneet kisoihin suuria odotuksia  mitaleista ja niitä on myös useimmin saatu. Meiltä on unohtuneet mittasuhteet. Suomalaisia on  viisi miljoonaa, mutta maapallon väkiluku on noin 7 miljardia.  Tämän takia meidän olisi aika hyväksyä  tosiasiat. Emme  kertakaikkiaan pysty kilpailemaan  mittasuhteissa. Esimerkiksi yksin Venäjällä   Pietarissa  on yhdessä kaupungissa  enemmän asukkaita kuin Suomessa. Eikö tämä jo pysähdytä?
Suomi ei asettanut suuria odotuksia Moskovaan. Moskovaan lähetettiin  vain 10 hengen joukkue. Suomella ei ollut enempää  yleisurheilijoita, jotka olisivat ylittäneet  kilpailun tulosrajan. Tavoitteena oli yksi mitali ja  kolme pistesijaa. Mitali saatiin, mutta ei pistesijoja.
Ei urheilijakaan ole joka päivä huippuvireessä.  Jos henkilökohtaisia ennätyksiä  saavutettaisiin,  se parantaisi menestymisen mahdollisuuksia. Mutta silti kansainvälinen tulostaso on korkealla  ja useimmin  pienen maan tavoittamattomissa.
Kaikki suomalaiset urheilijat tekivät  varmasti parhaansa. Niin tekivät kaikki muutkin  maat ja kilpailijat. He olivat yksinkertaisesti parempia.
Pitäisikö meidän jo tunnustaa, että aika entinen ei enää palaa. Kiristyneessä kansainvälisessä kilpailussa  pienen maan kilpailijoiden on vaikea yltää edes pistesijoille. Silti sattuma ja kohtalo voi  aina astua peliin ja sotkea suunnitelmat ja veikkaukset.  Pienikin voi ponnistaa  maasta ja turvata sisuun ja sinnikkyyteen ja  kaikkien yllätykseksi yltää mitaleille.  Silti usein suuret tulevat voimalla ja rynnivät ohi. Esimerkiksi  Venäjällä ja Yhdysvalloissa kykyjä metsästetään jo lastentarhasta alkaen. Pieni maa ei yksinkertaisesti pysy mukana tässä kilpavarustelussa.
Mikko Lund

 

keskiviikko 21. elokuuta 2013

Sanasekoilu höntittää kaupunkilaisia ja valtuutettujakin

Sanasekoilu  höntittää  kaupunkilaisia ja valtuutettujakin
Riihimäen  maanantain valtuustossa mielenkiintoisin asia oli kaupungin hallinto- ja johtamisjärjestelmän kehittäminen. Siinä oli kyseessä tarkoituksellinen sanasekoilu. Siinä kirjoitettiin uusia sääntöjä  ja pelattiin laatikkoleikkejä. Sen tarkoitus oli höntittää.  Jo asiakohdan lukeminen  kaupunginvaltuuston listalta oli työtä ja hikeä vaativa ponnistus. Mutta jokainen, joka jaksoi lukea asian, saattoi saada mieleensä epäilyn siitä, että  asian tarkoitus oli hämätä kaupunkilaisia ja valtuutettuja. Käsittelyn todellista tarkoitusta ei paljastettu.
Kaupungin elinvoimaisuuden haasteet liittyvät kuntauudistukseen, talouden tasapainottamiseen ja johtamiseen. Nämä asiat olivat käytännöllisesti katsoen sivuutettu asian käsittelyssä johtamisjärjestelmää  lukuun  ottamatta. Johtamisjärjestelmää tarkasteltiin teknisesti, laatikko- ja organisaatioleikkinä.  Itse johtamiseen ei kuitenkaan puututtu. Yleisesti kuitenkin tiedetään, että kaupungintalolla  tapellaan. Jos ei suoranaisesti  verissä päin, niin ainakin henkisiä vammoja aiheuttaen.
Tosiasia on, että Riihimäen kaupungin taloutta ei ole saatu tasapainoon, vaikka julkilausutusti tavoitteena on ollut tasapainottaminen. Koko viime valtuustokausi puhuttiin tasapainottamisesta. Velkaantuminen lisääntyi. Vuoden 2012 tilinpäätös kertoo lainakannaksi 102 miljoonaa ja n. 3500 euroa / asukas. Kaupunginjohtaja ja kaupunginhallitus,  jotka keskeisesti vastaavat kaupungin  talouden hoidosta, eivät ole pystyneet  tasapainottamiseen ja velkaantumisen pysäyttämiseen.



Kaupunki kantaa kestämätöntä velkalastia 15. eniten velkaantuneen kunnan joukossa. Kaupunki on vahvasti matkalla kriisikunnaksi. Ensimmäiseksi heikkenee tulot, maan hallitus on päättänyt kuntien valtionosuuksien vähentämisestä. Verotulot vähenevät taloustaantuman johdosta. Tähän kunnan on pakko reagoida ottamalla lisää velkaa. Kun lainanotto kasvaa, omavaraisuusaste heikkenee. Se kiihdyttää alijäämän kertymistä. Kun alijäämää ja velkaa kertyy riittävästi, kunta on kriisikunta.



Riihimäki ei ole kyennyt tarvittavaan uudelleenarviointiin. Virka- ja luottamushenkilöiden enemmistö on jämähtänyt oman erinomaisuutensa vangiksi. Erityisesti on puuttunut tulevaisuuden  johtamista. Kuntauudistus olisi ollut mahdollisuus, mutta ajelehtiminen ilman omaa tahtoa ei tuo mahdollista parasta tulosta. Hausjärven ja Lopen kimppa ei tule  parantamaan taloutta eikä se muodosta elinvoimaista kuntaa.
Erikoissairaanhoidon ongelmat haastavat uudelleenarviointiin. Ne eivät hoidu Hämeenlinnan kaupungin johdolla. Tämä tulisi kiihkottomasti kyetä myöntämään.  Hämeenlinnan sairaanhoitopiirin alijäämät ovat nousemassa 24 miljoonaan eikä siltä linjalta löydy ratkaisua. Erikoissairaanhoidon tulisi suuntautua Riihimäen seudulla yhteistyöhön Hyvinkään sairaalan ja Hussin kanssa. Se merkitsisi  myös parasta mahdollista asiantuntemusta ja osaamista. Se olisi myös kaupunkilaisille lähellä oleva ratkaisu. Hämeenlinna ja Tampere eivät sitä ole.
Nyt tarvitaan johtajuutta, joka keskittyy olennaiseen. Näpertely laatikkoleikeissä ei auta. Se on huonoa johtamista. Syksyn päähuomion vaatii talouden tasapainotus ja elinvoimaisen kuntauudistuksen toteuttaminen. Veronkorotusta  pukkaa. Leikkauksiltakaan voi tuskin välttyä. En usko, että johtamisjärjestelmän tarkastelusta on  apua  Riihimäen tautiin. Toki nyt voidaan tiukemmin perätä  Riihimäen  kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokaselta  vastauksia  asiallisesti  talouden tasapainottamiseen  ja onnistuneen kuntauudistuksen toteuttamiseen. Kaupunginhallitus joutuu tyytymään siihen laihaan keitokseen, joka virkamiehiltä  kaupunginjohtajan johdolla valmistuu. 
Mikko Lund