keskiviikko 30. lokakuuta 2013

Nuorten naisten juomatavat lähentyneet miehiä

Nuorten naisten juomatavat  lähentyneet miehiä

 
 

Suomalaisen yhteiskunnan rientoa katsoessa menee joskus hämmästyksen ja ihmetyksen sormi suuhun. Yksi tällainen ilmiö on kaduilla örveltävät  alaikäiset nuoret, joissa on yhä vahvemmin mukana nuoria tyttöjä. Toissa iltana hämmästelin asiaa Helsingin asemalla  ja perjantai- iltana Riihimäen Hämeenkadulla. Tutkimus vahvistaa ilmiön laajuuden. Nuorten naisten humalajuominen on  lähentynyt miehiä. Sen sijaan vanhempien naisten juomiseen liittyy kontrolloitu ja hillitty alkoholinkäyttö, joka on kaukana miesten juomisesta. Näin väittää THL:n tutkija Jenni Simonen väitöskirjassaan, jossa on tutkittu eri sukupuolten ja sukupolvien juomiskulttuurin eroja ja yhtäläisyyksiä.

 
Jenni Simonen on tehnyt mielenkiintoisen väitöskirjan, jossa hän tarkasteli naisten ja miesten juomisen lähentymistä haastattelemalla korkeammin ja vähemmän koulutettuja mies- ja naisryhmiä, jotka olivat syntyneet vuosina 1943–1950, 1959–1966, 1975–1982 ja 1983–1990.
Tutkimuksen perusteella eri naissukupolvien alkoholinkäytössä on selviä sukupolvieroja. Tutkimuksen vanhin ja sitä nuoremmat naisryhmät elävät eri alkoholimaailmoissa ja suhtautuvat juomiseen ja humalajuomiseen eri tavoin. Miehillä suhde juomiseen ja humalaan on eri ikäryhmissä naisia yhtenäisempää. Miesten juomatavoissa näkyy kuitenkin koulutustaustan mukaisia eroja. Selvimmin ne näkyvät korkeammin koulutettujen ja vähemmän koulutettujen nuorten miesten humalasuhteen eroina. Siinä missä vähemmän koulutetut nuoret miehet ovat omaksuneet perinteisen miehisen humalakulttuurin, vastaavanikäiset korkeasti koulutetut miehet ottavat siitä etäisyyttä.

Tutkimus osoittaa, että naisten ja miesten juomatavoissa on monia kerroksia, jotka tasapäistävä puhe naisten ja miesten juomisesta usein peittää alleen. Juomatapojen tarkastelu sukupuolten välillä ja sukupuoliryhmien sisällä tuo siten sävyjä keskusteluun naisten ja miesten juomisesta, jossa sekä naiset ja miehet sukupuolikategorioina että naisellinen ja miehinen juomiskäyttäytyminen on usein käsitetty yksiulotteisina ja toisilleen vastakkaisina. Väitöskirjan mukaan kyse on pikemminkin feminiinisten ja maskuliinisten juomatapojen sekoittumisesta sekä naisten ja miesten alkoholisuhteen moninaisuudesta.

Väitöstutkimus antaa myös viitteitä siitä, mitkä juomisen naisellisiksi ja miehisiksi mielletyt piirteet ovat eri-ikäisillä naisilla ja miehillä yhä elinvoimaisia ja mitkä hakevat muotoaan. Humalajuominen on edelleen juomiskulttuurimme keskeinen piirre. Naiset ja miehet toteuttavat humalajuomista  entistä monipuolisemmin. Samalla kun humala on tullut luontevaksi osaksi nuorten naisten kulttuuria ja salliva asenne on ohittanut humalaan liittyvän häpeän, näkyy nuorten koulutettujen miesten asenteissa puolestaan irtiottoja perinteisestä miehisestä humalajuomisesta.

Havainnot juomatapojen kerroksellisuudesta haastavat yksioikoista ajatusta naisten ja miesten juomisen lähentymisestä ja naisten omaksumasta miehisestä juomiskäyttäytymisestä. Vaikka nuoret naiset ja miehet ovat juomisessa tulleet lähemmäs toisiaan, vanhemmilla ikäryhmillä välimatka alkoholinkäytössä on edelleen pitkä. Juomatapojen moninaisuus kertoo, että juomista koskevissa arvoissa ja asenteissa on vaihtelua iän ja koulutustaustan mukaan.

Tutkimuksen tulosten toivoisi vihdoin vaikuttavan kasvatukseen alkoholivalituksen toteutukseen. Vahva johtopäätös on, että kasvattajat, vanhemmat ja opettajat  tässä tarvitsevat ohjausta ja opastusta. Toinen johtopäätös on, että samalla  ohjelmalla ja metodeilla eri kulttuureissa toimivia nuoria tuskin voidaan tavoittaa. Enää tuskin riittää yksioikoinen  pelottelu alkoholin vaaroista.

Nuorten kanssa tulisi kyetä keskustelemaan ja kuulemaan kokemuksia alkoholin iloista ja suruista sekä miten hyvää ja miten pahaa alkoholi on.  Mielestäni nuorille pitäisi asettaa sellaisia kysymyksiä, jotka johtaisivat ajatteluun ja alkoholikulttuurien kyseenalaistamiseen. Väitöskirjatutkija huomauttaakin, että naiset ja miehet ovat myös alkoholinkäyttöä suitsevien ohjelmien kannalta epäyhtenäisiä kohderyhmiä. Tämä on vähintä, mikä on syytä ottaa huomioon  keskusteltaessa nuorten kanssa alkoholista.

Silti on niin, että nuoret eivät ole vielä hukassa, vaikka tekevät  kosteita ja rajujakin kokeiluja alkoholilla. Hukassa ja neuvottomia ovat monet vanhemmat. Liian monet kuvittelevat, että alkoholiopetukseksi  ja ohjaukseksi riittää, kun sanon jälkikasvulle, että alkoholi on viisasten juoma ja liika on myrkkyä. Ensimmäinen huomioon otettava sääntö on, että puheella ei ole uskottavuutta, jos vanhemmat  toimivat toisin kuin opettavat.

Uskon, että väitöskirja tulee herättämään runsaasti keskustelua ja kommentteja. Minun päällimmäiset kommentit ovat edellä.
Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Akatemia ja Alkoholitutkimussäätiö.

VTM Jenni Simosen väitöskirja tarkastetaan perjantaina 1.11 2013 klo 12 Helsingin yliopiston päärakennuksen Auditorium XIV:ssa, Unioninkatu 34. Vastaväittäjänä on dosentti Ritva Nätkin Tampereen yliopistosta ja kustoksena Matti Kortteinen Helsingin yliopistosta.

 
Mikko Lund

maanantai 28. lokakuuta 2013

Ministeri Henna Virkkusella (kok) iso ongelma

Ministeri Henna Virkkusella (kok) ISO  ONGELMA
 
 
Poliittinen ohjaus on joskus yhtä vaikeaa kuin narulla työntäminen. Hallitus ja erityisesti kuntaministeri Henna Virkkunen ovat saaneet kokea sen hyvin  henkilökohtaisesti. Kuntauudistuksen kokoon juokseminen on vaikea ja vaativa tehtävä. Ministeri Virkkunen on tyytymätön ministeriöiden ehdotuksiin tai niiden puuttumiseen siitä, miten kunnilta voisi vähentää tehtäviä tai velvoitteita miljardin euron edestä.
 
Virkkusen mukaan ministeriöiden olisi pitänyt esittää vähennettäväksi lakisääteisiä tehtäviä ja niiden perusteella annettuja velvoitteita.
"Kunnilla on yli 550 lakisääteistä tehtävää. Ajattelin, että siellä olisi jotain, mistä voitaisiin luopua", ministeri valittelee  Helsingin Sanomissa.
Ministeriöt toimittivat perjantaiset ehdotuksensa sen jälkeen, kun edelliset ehdotukset oli katsottu hallituksessa riittämättömiksi.

Todella käsittämätöntä venyttelyä ja suoranaista kurittomuutta ministeriöiltä ja niiden virkamiehiltä, mutta myös hallitukselta,  joka ei näytä pitävän järjestystä maassa.  Ministeriöitä  koskee hallinnon lainalaisuus ja virantoimitusvelvollisuus. Kun hallitus antaa tehtävän, se on ministeriöissä täytettävä parhaan ymmärryksen mukaan. Siihen ei ole sen ylitse menevää harkintavaltaa.

Mitä hallitus aikoo tehdä tämän jälkeen? Ministeriöt eivät toteuttaneet selvää  virkamääräystä. Miten kunnilta voisi vähentää lakisääteisiä tehtäviä ja velvoitteita? Ehdotuksia tuli niukasti. Ei kai hallitus aio tätä sivuuttaa.  Eikö tässä ole paikka jo ihan kurinpitotoimille?

Hallitus on asiassa ratkaisijan paikalla. Tehtäväksiannon  suorittamisen laiminlyönti on  kurittomuutta. Mutta asia tuo esiin myös paljossa ministeriöiden epäonnistumisen virkamiesten rekrytoinnissa. Ministeriöissä ei ole virkamiehiä, jotka tietäisivät, mikä on kunta ja mitä ne tekevät. Rekrytoinnissa on saatu teoriaherroja tai naisia, mutta hyvin harvalla on kuntakokemusta. Muistan kuinka maaherra Risto Tainio niin monessa yhteydessä kiinnitti huomiota ministeriöiden virkamiehiin, jotka eivät ymmärtäneet valtion aluehallintoa ja  kuntalaitosta. Mitä enemmän olen tavannut ministeriöiden virkamiehiä, sitä vakuuttuneempi olen edelleen  asiasta ja lämmöllä muistan  entistä esimiestäni, jolla oli oivallusta ja ymmärrys paikallaan.

Kysymys taitaa siis lopulta olla klassisesta virkamiesten osaamattomuudesta. Jos ei ole koskaan virkatoimissa  edes käynyt kunnassa, miten siinä nimeää jonkun tehtävän lopetettavaksi. Tässä mielessä hallitus on arvioinut  tehtäväksi antamisen   väärin. Sokea kanakin osaisi  ehkä  paremmin nokkia lopetettavat tehtävät kuin ministeriöiden virkamiehet.

Helsingin Sanomien  tietojen  mukaan suurimmat karsintapaineet ovat sosiaali- ja terveysministeriöllä (STM), koska sen alalla on myös eniten kuntien menoja.
STM:n esityksessä on yksi euromääräisesti merkittävä esitys. Ministeriön mukaan laitoshoidossa olevien yli 75-vuotiaiden osuuden vähentäminen 4,3 prosentista 2 prosenttiin voisi hillitä kustannusten nousua jopa 340 miljoonalla eurolla.
Kansliapäällikkö Päivi Sillanaukeen mukaan ehdotuksen ydinajatus on, että laitoshoidossa ja vuodeosastoilla on tällä hetkellä vanhuksia, jotka voisivat olla myös muualla.Tarkoitus ei ole siirtää vanhuksia laitoksista heitteille, vaan kevyempiin palveluihin.
Ehdotuksessa ei varsinaisesti ole kyse tehtävien vähentämisestä, vaan niiden hoitamisesta toisin kuin nyt.
"On ihan hyödyllistä käydä läpi näitä tehtäviä, mutta ei tämä ole se tapa, jolla säästöjä saadaan", sanoo Sillanaukee.

Kansliapäällikönkin lausuntoon viitaten asiassa ei voi sivuuttaa politiikkaa, kun arvioidaan, mistä tehtävän suorittamisen epäonnistuminen johtuu. Keskustan ollessa hallituksessa eri ministeriöihin nimitettiin paljon keskustalaisia virkamiehiä. On ilmeistä, että keskustalaiset  eivät ole varsin innostuneita toteuttamaan hallituksen päämääriä. Tämä on hyvin arka asia, jota  tuskin kovin halukkaasti myönnetään.Helsingin Sanomatkin  myöntää ministeriöiden ajattelevan, että hallituksen  esitys on väärin asetettu.

STM:n ohella toinen merkittävä ministeriö kuntamenoissa on opetus- ja kulttuuriministeriö, jonka kahden liuskan mittaisessa vastauksessa vain viitataan sen ensimmäisellä kierroksella tekemään esitykseen koko koulutusjärjestelmän rahoitusvastuun siirtämisestä valtiolle.

Säästöjen löytäminen on välttämätöntä. Kuntaliiton  pelaaminen  oli alle tyylipisteiden. Ministeriö pyysi  kuntaliitolta apua, mutta  kuntien etujärjestö ilmoitti, ettei se osallistu peliin.  Että sillä tavalla! Ihmettelen tavattomasti, mihin tätä järjestöä todella tarvitaan.
Tehtävien karsimisella etsittävän miljardin lisäksi hallitus yrittää löytää kunnista toisen miljardin esimerkiksi tuottavuutta parantamalla.

Ministeri Virkkunen ja hallitus joutuvat  tässä työssä  pakosti valinnan eteen. Valtion velka on lähes 100  miljardia euroa. Säästöjen  kokoon juokseminen  on välttämätöntä  ja vaatii  konkreettisia päätöksiä.
Tiukentaako poliittista ohjausta ministeriöihin ja ottaa käyttöön tarvittaessa kurinpitotoimet? 
Jatkaako karsittavien tehtävien etsintää ja antaa tehtävän valtiovarainministeriön virkamiehille?  Sieltä leikkauslista viimein löytynee!
Vai luopuuko  miljardin säästötarpeen etsimisestä kunnista ja myöntää epäonnistumisen?
Viimeinen vaihtoehto  olisi  askel  kohti hallitsematonta kehitystä, joka samalla edelleen kaventaisi hallituksen valinnan mahdollisuuksia!

Mikko Lund

perjantai 25. lokakuuta 2013

Lippu liehui Suomessa YK-päivänä

Lippu liehui Suomessa YK- päivänä


                                                              
YK:n peruskirja astui voimaan 24.10.1945. Tätä päivää on vietetty kansainvälisenä YK:n päivänä vuodesta 1948 lähtien. Suomessa YK- päivä on liputuspäivä.
 YK:n keskeisenä päämääränä on edistää kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta sekä terveyttä, taloudellista yhteistyötä, kansakuntien välisiä ystävällisiä suhteita ja  kulttuurienvälistä ymmärtämystä. Sen tavoitteena onmyös toimia foorumina, jossa kaikkien maailman maiden edustajat voivat kohdata ja vaikuttaa kansainväliseen kehitykseen maapallolla.
YK:n päätöksiä tekee yleiskokous. Jokainen jäsenvaltio voi osallistua yleiskokoukseen.
Helvi Sipilä oli järjestön ensimmäinen naispuolinen apulaispääsihteeri vuosina 1972- 80.
Martti Ahtisaari toimi apulaispääsihteerinä, pääsihteerin erityisavustajana Namibiassa ja erityislähettiläänä Kosovo- neuvotteluissa.
Harri Holkeri toimi YK:ssa yleiskokouksen puheenjohtaja vuosina 2000-2001. Sitä aiemmin hän oli toiminut myös vuonna 1998 Pohjois-Irlannin rauhankomitean jäsenenä.
 Ensio Siilasvuo toimi YK:n apulaispääsihteerinä johtaessaan Lähi-idän rauhanoperaatiota. Siilasvuo oli YK:n Lähi-idän valvontajoukkojen komentaja ja rauhanturvaamistoiminnan pääkoordinaattori.

                
 Helsingin Kirjamessujen innoittamana






 
Helsingin Kirjamessut avattiin eilen Helsingin Messukeskuksessa. Avaajana oli kirjailija ja poliitikko Jörn Donner. Tilaisuudessa  esiintyy viikonlopun jatkuvassa  tapahtumassa lähes 1000 kirjailijaa, tiedemiestä, taiteilijaa, vaikuttajaa ja poliitikkoa. Esityksiä on messujen 12 ohjelmapisteessä lähes 700 ja lisäksi monilla osastoilla järjestetään omaa ohjelmaa.  Tapahtumaan odotetaan 70 000  kävijää.

Messujen innoittamana minä luin pikana tuoreen Jorma Ollilan muistelmakirjan
Mahdoton menestys (Otava, 2013).
Kirjassa Ollila kertoo 1992  alkaneen toimitusjohtajakautensa vertaansa vailla olevasta Nokian noususta ja sitä myöhemmin seuranneesta  romahduksesta. Mikä oli Ollilan mukaan merkittävin syy  romahdukseen?
Ollila vierittää epäonnistumisen syyn ylimmältä johdolta seuraavalle organisaatiotasolle. Yhtiön ohjelmistokehityksessä epäonnistuttiin pahoin. Ollilan mukaan ohjelmistoihin liittyvät keskeiset kysymykset olivat Nokiassa esillä jo vuosina 2004-2007. Näiden vuosien kuluessa ei kuitenkaan saatu läpimurtoa aikaan. Ratkaisevia oikeita asioita ei osattu tehdä. Kilpailijat kyllä niitä tekivät. Tämän takia Nokian matkapuhelimet omistaa  tällä hetkellä Microsoft.
Ollila esittää kirjassa  paljon kritiikkiä ja itsekritiikkiäkin. Toisin toimien Nokia olisi ehkä voitu  pelastaa. Vuosia jatkuneesta ponnistelusta huolimatta  rikas Nokia ei vain onnistunut houkuttelemaan tekijöitä, jotka olisivat  osanneet ja hallinneet ohjelmistokehityksen haasteet.
Mielenkiintoinen  kirja, jonka toivoo kuluvan kriittisen lukijan kädessä. Kirjasta luulisi olevan opiksi kaikille organisaatioiden kehityksestä huolta kantaville.
 


Saksa tuo messuille yli 20 kirjailijavierasta
Vuoden 2013 teemamaa Saksa tuo messuille yli 20 kirjailijaa ja kulttuurihenkilöä. Helsinkiin saapuvat mm. kirjailijat Siegfried Lenz ja Wladimir Kaminer, runoilija Nora Gomringer sekä vuoden 2012 Deutscher Buchpreis -voittaja Ursula Krechel. Saksalla on messuilla kolme erityisteemaa: uusi kestävä energiatalous, Euroopan romanit ja myöhäisiän seksuaalisuus.
Kirjailijaksi aikoville neuvoja
Messujen yksi kiinnostavin osasto on kustantajien vastaanotto kirjailijaksi aikoville.
Kirjakahvilan yhteydessä järjestetään päivittäin kustantajien vastaanottoja, joihin kirjailijaksi aikovat voivat tulla keskustelemaan kirjahankkeistaan, kysymään neuvoja ja saamaan opastusta. Suurimpien kustantamojen edustajat ovat tavattavissa vuorotellen.

Varjokirjamessut jälleen Rauhanasemalla


 


Helsingin kirjamessujen aikaan  järjestetään Varjokirjamessut neljättä kertaa Itä-Pasilassa Rauhanasemalla, joka sijaitsee lähellä varsinaista kirjamessutapahtumaa. Varjomessut alkavat sunnuntaina 27.10. kello 12 ja jatkuvat kello 19 saakka. Järjestäjinä ovat mm. Aseistakieltäytyjäliitto ja kirjakauppa Mustan kanin kolo.

Varjokirjamessut ovat tee-se-itse -henkinen vaihtoehtokustantajien ja -kirjakauppojen tapahtuma. Messuilla pyritään tuomaan esiin suurten kustantamojen valtavirrasta poikkeavaa yhteiskunnallista tietokirjallisuutta, kaunokirjallisuutta ja sarjakuvaa.
Uusien kirjojen ja sarjakuva-albumien ohella myynnissä on myös antikvaarista kirjallisuutta.
Vieraina varjomessuilla ovat muun muassa Ville Lähde, Tere Vadén, Elina Kauppila & Inna Somersalo, Rauli Partanen, Warda Ahmed, Menage A Trois -lehti, tutkija Shahram Khosravi, Mixu Lauronen ja Jari Tamminen.


Mikko Lund

keskiviikko 23. lokakuuta 2013

Riihimäki on valumassa kriisikunnaksi

Riihimäki on valumassa kriisikunnaksi
 
 
Riihimäen kaupunginvaltuusto on ollut pitkään huolissaan jatkuvasta kaupungin velkaantumisesta. Velkaantumisen pysähdyttämispyrkimyksistä huolimatta velkaantuminen on kasvanut vuosi vuodelta. Nyt on aiheellista jo osavuosikatsauksen perusteella varotella kriisikuntakriteerien lähentymisestä ja täyttymisestä, ellei riittävän voimakkaita oikaisu- ja tasapainotustoimia oteta käyttöön.
 
Kaupunginhallitusta ja eri toimijoita kaupunginvaltuustoa myöten on riivannut sokea usko ulkopuolisesta pelastuksesta  kansallisen  talouskasvun ym. muodossa . Nyt viimeistään on käynyt selväksi, että tällaista pelastajaa ei tule. Riihimäen kaupungin on itse tehtävä tasapainotustoimenpiteet.
 
Kehitys ei ole ollut yllätys. Talouden merkit on ollut nähtävissä  pitkään. Ihmetystä onkin herättänyt, miksi kaupunginjohto ja kaupunginhallitus eivät ole ryhtyneet  toimenpiteisiin.  Kaupunginhallituksen tulee käynnistää talouden tasapainotustoimien  valmistelu ja edellyttää hallintokunnilta ja henkilöstöltä tasapainotus- ja kehittämistoimenpiteiden laatimista.
 
Ratkaisevassa asemassa on ensi ja seuraavien vuosien   budjetti. Selvää on, että kuntaveroprosenttia on nostettava, Mutta mikään automaatio se ei saa olla.  Yhtä selvää on, että pelkästään verotusta kiristämällä ei tasapainoa saada aikaan. On etsittävä ja haettava säästöjä ja kehittämisehdotuksia, rakenteellisia uudistuksia, jotka toteutuessaan toisivat säästöjä.  Eri hallintokunnista ja henkilöstöltä  kaivataan tuoreita  ehdotuksia ja toiminnan parantamisehdotuksia.
 
Osavuosikatsauksen mukaan toimintamenot tulevat ylittymään 1,7 miljoonaa ja kasvavat 4,3 prosenttia viime vuodesta. Ylitys johtuu pääasiassa perusturvalautakunnan menojen voimakkaasta kasvusta. Tasapainottamistoimet eivät onnistu, ellei hallintokunnat  pysy toiminnassaan menoraamien puitteissa. Budjettikurista tulee huolehtia. Pääsääntönä tulee olla, että ylityksiä  myönnetään vain todella perustellusta syystä.
 
Kaupungin lähtökohdaksi tulee nostaa  terve taloudenpito. Terveessä taloudenpidossa vuosikate on keskeinen talouden  arvioinnin väline. Ei pidä tavoitella  investointeja tai muuta rakentamista  yli vuosikatteen. Investointien toteuttaminen tulee saattaa suurennuslasin ja tarpeellisuusharkinnan alle. Tasapainon saavuttamiseksi ei ole  hylättävä  välivuosien käyttämistä  investointien jakamiseksi useammalle vuodelle. Vuosikatteella tulee pystyä kattamaan poistot, velat, korot ja investoinnit. Jos katetta ei ole, silloin on turha tavoitella kuuta taivaalta.
 
Jatkuvalle velanotolle on laitettava piste. Velkakuorma on jo nyt tosiasiallisen  kantokyvyn ylittävä. Velka  103 miljoonaa 1.1.2013 ja lisäksi tulevat tyttärien  velat. Kaupunki ei koskaan kykene maksamaan velkojaan ja sitoumuksiaan.
 
Kaupungin tulee lopettaa tilikikkailu oman vesihuoltoliikelaitoksen kanssa. Osavuosikatsauksen mukaan kaupungin tilinpäätös  tulee olemaan 1,3 miljoonaa alijäämäinen. Kun kaupunki käyttää oman vesihuoltoliikelaitoksen ylijäämän 2,1 miljoonaa kaupungin tilinpäätöksen kaunisteluun, kaupungin tilinpäätös on 0.8 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tämä on väärin, sillä vesihuoltoliikelaitos joutuu ottamaan velkaa puhdistuslaitoksen ja putkiverkon rakentamiseen, kun sen ylijäämä käytetään  vuodesta vuoteen kaupungin tilinpäätöksen kaunistamiseen.
 
 
 
 
Ylimääräinen kaupunginvaltuusto valitsi  Mirja Saarnin sosiaali- ja terveysjohtajaksi
 
 
 
Riihimäen kaupunginvaltuusto oli maanantaina kutsuttu ylimääräiseen kokoukseen sosiaali- ja terveysjohtajan virkavaalin takia. Perusturvalautakunta oli yksimielisesti asettunut Mirja Saarni kannalle. Kaupunginhallitus esitti, että virkaan valittaisiin Hattulan perusturvajohtaja,
yhteiskuntatieteiden maisteri Mirja Saarni. Kaupunginvaltuusto hyväksyi valinnan yksimielisesti kaupunginhallituksen  ehdotuksen mukaisesti.
 
Kaupunginhallitus oli julistanut viran haettavaksi jo kesäkuussa. Virkaa haki 27 hakijaa, joista 6 hakijaa kutsuttiin kaupunginhallituksen nimeämän haastatteluryhmän haastateltavaksi.
 
 
Mikko Lund
 
 

maanantai 21. lokakuuta 2013

Hallituspuolueiden kannattajat kaukana toisistaan

Hallituspuolueiden kannattajien arvot ja asenteet kaukana toisista
Pääministeri Jyrki Kataisen (kok)  hallitus on saanut viime aikoina arvostelua erityisesti oppositiopuolueiden taholta. Arvostelua on tullut myös omien joukoista. Kansalaisten hallitukseen suhtautumista selittää puolueiden kannattajien keskuudessa tapahtunut arvojen ja asenteiden muutos.

 

EVA:n arvo- ja asennetutkimuksen mukaan hallitusyhteistyö ei ole lähentänyt puolueiden kannattajia samaan tapaan kuin aiemmin. Tutkimuksia on tehty vuodesta 1984. Tässä on myös ehkä yksi selitys siihen, miksi hallitusyhteistyö aika ajoin takkuaa tai miksi kunta- ja soteuudistukset  viipyvät ja viipyvät. Jotkut jo kysyvät, tuleeko niistä  mitään.


Hallituspuolueiden kannattajien arvot ja asenteet ovat poikkeuksellisen kaukana toisistaan. Elinkeinoelämän Valtuuskunta EVA:n tutkimuksen mukaan hallituspuolueiden kannattajien ajatukset ovat hallitusyhteistyön aikana jopa erkaantuneet toisistaan.

Aiemmin yhteinen hallitustaival on lähentänyt puolueiden kannattajia. Esimerkiksi vuonna 2000 Lipposen sateenkaarihallituksen aikaan koko puoluekentän sisäinen mielipidehajonta oli kaikkein vähäisintä, ja esimerkiksi kokoomuksen äänestäjät olivat tuolloin lähempänä valtavirtaa kuin kertaakaan sen jälkeen.

EVA:n tutkimuspäällikön Ilkka Haaviston mukaan muutoksen taustalla on monia syitä, kuten poliittisten voimasuhteiden ja poliittisen kulttuurin muutos. Toisaalta kannattajat ovat reagoineet huonoksi mieltämäänsä hallitusyhteistyöhön.
Esimerkiksi hallitusohjelman voidaan nähdä sitovan liikaa. Se voi näyttää siltä, ettei hallitus pysty tekemään päätöksiä ajassa, Haavisto arvioi.

Suhtautuminen hyvinvointivaltioon jakaa päähallituspuolueiden kannattajia

Pääministeripuolue kokoomuksen kannattajat eroavat muista erityisesti Nato-myönteisyydessä sekä käsityksessä hyvinvointivaltion tilasta. Kokoomuksen kannattajat torjuvat muita useammin väitteet hyvinvointiyhteiskunnan alasajosta ja eriarvoisuuden liiallisesta kasvusta. He ovat myös muita kehitysoptimistisempia, eli näkevät talouskasvun mahdollisena useammin kuin muut.

Kokoomuksen kannattajien mielipiteet menevät eniten ristiin vihreiden ja erityisesti vasemmistoliiton kannattajien kanssa.
SDP:n kannattajat puolestaan erottaa muista erityisesti käsitys sosiaaliturvan kannustusvaikutuksista, huoli eriarvoisuuden kasvusta ja varautunut suhtautuminen yrittäjien vaurastumiseen. He uskovat muita vähemmän siihen, että yrittäjien vaurastuminen nostaisi kaikkien elintasoa.

SDP:n kannattajien ajatuksen ovat kauimpana kokoomuksen ja RKP:n kannattajien ajatuksista.


HS: Hallitukseen luottaa alle puolet kansasta

Kyselyn mukaan 41 prosenttia vastaajista antaisi hallitukselle luottamuslauseen. Vielä keväällä 50 prosenttia kansasta sanoi luottavansa hallitukseen. Hallitukselle antaisi luottamuslauseen enää alle puolet suomalaisista, kertoo Helsingin Sanomat. Lehden teettämästä kyselytutkimuksesta selviää, että hallituksen vasemmistopuolueiden kannattajien keskuudessa tyytymättömyyttä on eniten.

Elo–syyskuussa tehdyn kyselyn mukaan 41 prosenttia vastaajista antaisi hallitukselle luottamuslauseen. Epäluottamuslauseen antaisi 47 prosenttia. Loput 12 prosenttia eivät osaa sanoa kantaansa.
Vielä keväällä 50 prosenttia kansasta luotti hallitukseen.

Vahvinta luottamus on kokoomuksessa, jonka kannattajista 75 prosenttia luottaa hallitukseen. Vasemmistoliiton kannattajista vain 40 prosenttia antaisi hallitukselle luottamuslauseen.
Vähiten hallituksen luottavat perussuomalaiset. Heistä vain seitsemän prosenttia antaisi hallitukselle luottamuslauseen.
Helsingin Sanomien TNS Gallupilla teettämässä kyselyssä haastateltiin 1 005 henkilöä puhelimitse. Virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä.



Mikko Lund

perjantai 18. lokakuuta 2013

Joko venäläisiltä matkailijoilta loppuvat rahat?

Joko venäläisiltä matkailijoilta loppuvat rahat?
 
 
Venäläiset matkailijat ovat kantaneet rahaa reilusti Suomeen.  Viime vuonna venäläiset toivat Suomeen rahaa lähes 1,2 miljardia euroa.
Venäläiset ostavat rajahaastattelujen perusteella Suomesta entistä harvemmin  kodin käyttötavaroita ja vaatteita. Sen sijaan elintarvikkeita, makeisia ja lääkkeitä he ostavat aiempaa enemmän.
 
Kaupan liitto on huolissaan siitä,  että venäläisten tekemien tax-free -ostosten määrä kääntyi kesällä laskuun lähes kaikissa suurimmissa kaupungeissa. Ilmiö näkyi selvimmin pääkaupunkiseudulla.  Koko alkuvuoden eli tammi-syyskuun aikana venäläisten tax-free -ostokset kasvoivat enää viisi prosenttia, kun vuotta aiemmin kasvua kertyi 26 prosenttia.Venäläisten yöpymiset Suomen majoitusliikkeissä ovat yhä lisääntyneet, mutta niissäkin kasvutahti on selvästi hidastunut. Pääkaupunkiseudulla yöpymisten määrä taittui alkuvuonna pieneen laskuun. Vain Imatralla, Rovaniemellä, Kouvolassa ja Kuusamossa kasvu jatkui entiseen tahtiin.

Kaupan liitto on vähän turhaan huolestunut, sillä tilasto osoittaa selvästi, että kasvu ei ole pysähtynyt, vaan jatkaa vähän loivempana ja pienemmin prosentein.

Toki on myönnettävä, että viiden prosentin kasvu ei vastaa  aikaisempaa  26 prosentin kasvua. Pysähdykseltähän se tuntuu. Paikka on arvioida , mistä on kysymys ja missä mennään nyt.Venäjän talouskasvun hiipuminen on varmasti hillinnyt myös matkailijoiden rahan käyttöä. Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on laskenut arviotaan Venäjän tämän vuoden talouskasvusta 1,5 prosenttiin. Sekä IMF että Venäjän talousministeriö kuitenkin  ennustavat talouskasvun viriävän ensi vuonna vähintään kolmeen prosenttiin.

Paitsi yleisestä taloustilanteesta, osittain ostosmatkailun vähenemisen uskotaan johtuvan siitä, että Viron suosio kasvaa venäläismatkailijoiden parissa. Virossa venäläisten yöpymiset ovat kasvaneet tänä vuonna 17 prosenttia, kun kasvu Suomessa on ollut 7 prosenttia.

Kaupan liiton mukaan yksi syy venäläisten lisääntyneeseen Viron-matkailuun on Viron ja Venäjän välillä viime vuonna käyttöön otettu sähköinen jonotusjärjestelmä. Järjestelmä hyödyttää matkailijoita ja yrityksiä. Jonotusaika on lyhentynyt Virossa  noin tuntiin.

Lyhentyneen jonotusajan lisäksi Viron suosioon  on vaikuttanut  halvempi hintataso ja varsinkin Itä- Virossa ja Tallinnassakin palvelu venäjän kielellä. Meilläkin palvelua saa yhä useammin venäjän kielellä. Se hivelee venäläistä matkailijaa.

Viron- tyyppinen sähköinen jonotusjärjestelmä on Helsingin Sanomien tietojen mukaan tulossa koekäyttöön ensi keväänä myös Suomessa, mutta alkuvaiheessa palvelu olisi käytettävissä vain Suomesta Venäjälle päin (HS 15.10.). Suomessa pitäisi oikeasti tarttua rajamuodollisuuksien nopeuttamiseen. Se pitäisi tehdä Eu- byrokratiasta riippumatta ja kiireellisesti. Miljoonat ja miljardit eurot ovat asiassa kyseessä eikä niitä tule jättää turvallisuusviranomaisten vanhakantaisen turvallisuusvaateiden kontrolliin. Se mikä on mahdollista Virossa, luulisi olevan mahdollista täälläkin.
 
 
Mikko Lund 

 
 
 
 
 
 
 

keskiviikko 16. lokakuuta 2013

Vaalit ovat tulleet ja menneet, mutta mikään ei ole muuttunut

Vaalit ovat tulleet ja menneet, mutta mikään ei ole muuttunut
 
“Politiikka on petosta ja valehtelua”
 
 
Luin Talouselämä- lehdestä arviolta noin vuosi sitten mielenkiintoisen artikkelin, kuinka työpaikoilla valehdellaan. Ruotsalaistutkimuksen mukaan ruotsalaisilla työpaikoilla on tavallista valehdella. Työnjohtajista vain  kolme sadasta kertoi tietävänsä varmasti alaisen valehtelevan, mutta 15 prosenttia kertoi havaitsevansa valheen   muutaman kerran viikossa.  Kun kerroin tästä havainnosta oppineelle ystävälleni, hän piti tulosta hyvin suuntaa- antavana Suomen työpaikoilla ja kysyi:  “Eikö politiikka sitten ole  petosta ja suoranaista röyhkeää valehtelua?”
 
Olen miettinyt tätä politiikan mahdollista  erityisluonnetta politiikan aktiivisena seuraajana ja kunnallispoliitikkona. Poikkeaako politiikka totuudellisuus- vaatimuksessa muista elämänalueista? En usko. Käsitykseni on, että politiikka on tässä suhteessa  sitä samaa kuin muillakin elämänalueilla, esimerkiksi työelämässä. Tosin politiikan kohu- uutiset pyrkivät usein  luomaan käsitystä politiikan toimijan kyseenalaisesta moraalista. Esimerkiksi Heidi Hautalan “kieltämiset tai myöntämiset” tai Anneli Jäätteenmäen  “puhun niin totta kuin osaan” nousevat esiin suurina otsakkeina. Ne murtavat politiikan kliseemaista yleiskuvaa, mutta ne eivät ole koko totuus politiikasta.
 
Suuret  puolueet  ovat muuttuneet kaaderi- ja luokkapuolueista  vaaliorganisaatioita muistuttavaksi yleispuolueiksi, jotka samantyyppisin mainoslausein liennyttävät passiivista ja vastentahtoista,  kriittistä äänestäjää. Poliittinen järjestelmä on itse asiassa pakottanut puolueet tähän. Vaaleja on ollut tarjolla tiuhaan. Neljäntoista vuoden aikana suomalaiset ovat osallistuneet vaaleihin keskimäärin kerran vuodessa. Tämän vuoden lisäksi vaalittomia ovat olleet vain vuodet 2001, 2002, 2005 ja 2010.Vastaavasti vuosina 2000 ja 2012 järjestettiin sekä presidentinvaalit että kuntavaalit. 
 
Tilaisuuksia vaikuttaa on siis paljon, mutta äänestäjät  tarttuvat niihin  laiskasti. Presidentinvaaleissa äänestysprosentti kiipeää vielä yli 70 prosentin, mutta muina vaalipäivinä on  hiljaista. Eduskuntavaalit saavat nippa nappa 60 prosentin suosion. Kuntavaaleissa laiskimmat kunnat ovat jo pudonneet alle 50 prosentin. Hännän huippuna on eurovaalit noin 40 prosentin äänestysinnolla.
Kun katsotaan kuntia, joissa äänestysprosentti jää alle 50 %:n, eikö näissä kunnissa jo horju päättäjien usko oikeuteensa hallita ja käyttää paikallista päätösvaltaa. Mutta päättäjiä tällaiset akateemiset kysymykset eivät kiinnosta.

Tutkimusten mukaan vaalipassiivisuus liittyy keskeisesti syrjäytymiseen liittyviin tekijöihin. Kouluttamattomuus, työttömyys ja muut alhaiseen sosiaaliseen asemaan liittyvät tekijät kasautuvat äänestämättömyyteen.
Tämä politiikalle selkänsä kääntänyt  syrjäytynyt väestönosa ilmaisee kaiken halveksuntansa  ja epäluottamuksensa politiikalle  jäämällä vaali vaalilta  kotiin. Puolueet, edes vasemmistopuolueet eivät ole kyenneet enää puhuttelemaan tätä väestönosaa aikoihin.

Tätä todistaa suurena linjana myös kevään 2011  vaalitulos. Suuret siirtymät perussuomalaisille tehtiin lähes samalla äänestysprosentilla, millä suomalaiset ovat viime vaaleissa äänestäneet. Nukkujat eivät olleet perussuomalaisten suuren vaalivoiton takana. 

Suuri osa nukkuvista äänestäjistä  on ehkä jo lopullisesti menetetty äänestäjinä. 

Suomalaiseen hallitsemistapaan kuuluu, että vaalituloksesta vaalitulokseen politiikka ei juuri muutu. Kaikki hallitukset ovat 1990-luvun alkupuolelta saakka vetäneet hallitusohjelmassa perusteiltaan samaa linjaa. Esimerkiksi  köyhyyden ja syrjäytymisen ongelma on puolueille ratkaisematon ongelma. Kansalainen ja äänestäjä on jo menettänyt uteliaan kiinnostuksen. Äänestämättömillä ei ole  uskoa ja luottamusta siihen, että poliittinen koneisto hoitaisi heidän asiansa. 

Oma messunsa on todeta, että suuria puolueita ei kiinnosta marginaaliin jäävä syrjäytynyt kansanosa. Pitäisi kuitenkin olla herkkä ja aistia, mitä tällaisesta ikään kuin  köyhyyden poissulkemisesta  voi seurata.
Selvää pitäisi olla, että tällaisesta politiikasta ei hyvää seuraa! Poliisiministeriö pitää oireellisesti syrjäytymistä turvallisuusriskinä.


Mikko Lund


maanantai 14. lokakuuta 2013

Heidi Hautalalla petti kantti

Heidi Hautalalla petti kantti
 
 
Omistajaohjauksesta vastannut kehitysministeri Heidi
Hautala (vihr.)  kertoi perjantaina eroavansa ministerin
 paikalta.
Ministeri myönsi harjoittaneensa poliittista ohjausta niin, että 
Arctia Shipping ei tehnyt rikosilmoitusta jäänmurtajille
tunkeutuneista Greenpeace-aktivisteista viime vuonna. 
Vihreille Hautalan kompurointi on raskas tappio. Hautala on 
ollut puolueessa perustamisesta  asti. Kun näin keskeinen ja
näkyvä hahmo kompastuu, siitä sataa epäluottamusta koko
puolueelle.

Hautalan toiminta synnyttää muutamia kysymyksiä. Eikö
Hautalan mielestä kansalaiset ole lain edessä 
yhdenvertaisia?
Ei kai Greenpeace – aktiiveja voida asettaa eri asemaan
 kuin muita kansalaisia? Hautalalla taisi aatteellisuus
 teetättää pahemmankin kepposen, joka lopulta kaatoi 
 ministerin.
Asia ei jäänyt tähän.
Iltalehden uutisesta alkaneen jupakan aikana Hautala ehti 
ensin lähes myöntää ja sitten jyrkästi kiistää antaneensa 
asiassa poliittista ohjausta.

Hautala jätti perjantaina mainitsematta, että laivayhtiön
 johdon ohjaus oli poikkeuksellisen järeää. Ministerin 
eroilmoituksen jälkeen Arctia Shipping kertoi, että yhtiön
 toimitusjohtaja uhattiin erottaa, ellei rikosilmoitusta peruta.
 
 
Pääministeri Jyrki Kataiselta (kok) kysyttiin torstaina useaan otteeseen oikealta, vasemmalta ja keskeltä, nauttiiko valtion omistajaohjauksesta vastaava,kehitysministeri Heidi Hautala (vihr) hänen luottamustaan.
- Odotan, että ministeri kertoo juurta jaksaen vastaukset kaikkiin kysymyksiin.
Pääministeri Katainen kertoi torstaina saaneensa Washingtonin-matkansa keskeyttäneeltä Hautalalta vastaukset valtaosiin kysymyksistä, mutta epäili kysymyksiä tulevan perjantaina vielä lisää. 

Esimakua  jo perjantaiaamuna saatiin , kun Iltalehti julkaisi uutisen, jonka mukaan Hautala oli ollut vahvasti ympäristöjärjestö Greenpeacen linjoilla vastustaessaan ohjauksessaan olevan valtionyhtiön Arctia Shipping Oy:n liiketoimintaa arktisilla alueilla.
Tämä kävi selväksi Hautalan Greenpeacen Helsingin toimiston ohjelmajohtajalle Tapio Laaksolle huhtikuussa 2012 lähettämästä vastauksesta.

- Valtion kokonaan omistaman Arctia Shipping Oy:n monitoimimurtajien vuokrasopimukset on tehty ennen kuin yritys viime marraskuussa siirtyi valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston ohjaukseen. Saamieni selvitysten perusteella meillä ei ole juridisesti keinoja purkaa aikaisemmin tehtyjä laivojen vuokrasopimuksia. Kantani on, että valtion uuden jäänmurtokaluston hankinnassa tulee keskittyä Itämeren ympäristön tarpeisiin niin jäänmurtamisessa kuin siihen liittyvässä öljyntorjunnassakin, mikä käytännössä sulkee pois uuden kaluston käytön arktisessa offshore-toiminnassa, Hautala vastasi.
Perjantain kysymys oli, kun oli käynyt selväksi, että Hautala puhui muunnettua totuutta,  aikooko Hautala erota vai aikooko Hautala jatkaa?
- Tässä tilanteessa on parempi, että en jatka ministerinä, Hautala ilmoitti.

Pääministeri Katainen ilmoitti pian Hautalan eroilmoituksen jälkeen, että Hautalan virhe oli se, ettei tämä antanut oikeaa tietoa tapahtumien kulusta.
- Se, mitä hän kertoi alkuun julkisuuteen, ei vastannut sitä viestiketjutusta, kuka oli sanonut ja mitä. Tämä antoi syyn epäillä hänen motiivejaan, Katainen sanoi perjantaina eduskunnassa.
Tämän kaiken Katainen tiesi  jo torstaina, kun hän jätti vastaamatta kysymyksiin siitä, nauttiiko Hautala hänen luottamustaan.
Ei nauttinut.
Iltalehti on kertonut lisää asioita, jotka osoittavat, että aatteellisesti esiintynyt ja toiminut ministeri ei ole ollut ministeriltä edellytettävän luottamuksen arvoinen.

Iltalehden toimittaja Marko – Oskari Lehtonen kertoo, minkälainen tiedotustilaisuus oli kysymyksessä.

“Hautalan ja Niinistön puheenvuorojen jälkeen alkoikin sitten farssi, joka hakee vertaistaan kotimaisten tiedotustilaisuuksien joukossa.
Ensiksi Hautalan lehdistöavustaja Kettunen ilmoitti, että kysymyksiä otetaan vastaan  -  ilmeisesti ajan säästämiseksi ja/tai kiusallisten kysymysten ja/tai jatkokysymysten välttämiseksi  -  kolme kappaletta kerrallaan. "Mitä helvettiä?" salissa ihmeteltiin.
Koska avoimuuden puolesta puhunut Heidi Hautala ei halunnut pääministerin kehotuksesta huolimatta vastata tiedotustilaisuudessa kaikkiin hänelle esitettäviin kysymyksiin, esitän ne Hautalalle tässä ja nyt.
Heidi Hautala,
Hallitus hyväksyi elokuussa Suomen uuden arktisen strategian. Siinä korostetaan panostamista suomalaisen osaamisen kauppaamiseen muun muassa öljy- ja kaasukenttien hyödyntämisessä. Mitä mieltä olette tästä hallituksen linjauksesta?
Hallituksen marraskuussa 2011 laatimassa valtion omistajapolitiikkaa koskevassa periaatepäätöksessä ei mainita sanallakaan maineriskien hallintaa, johon vetositte keskiviikon tiedotteessanne. Periaatepäätöksessä mainitaan kuitenkin, että "valtion omistajapolitiikan ja omistajaohjauksen ensisijainen tavoite on yhtiöiden kehittäminen ja omistaja-arvon pitkäjänteisen kasvun tukeminen". Miten miljoonien eurojen arvoisen sopimuksen kampittaminen asiassa, joka on linjassa hallituksen hyväksymän strategian kanssa, auttaa Arctia Shipping Oy:n kehittämisessä ja omistaja-arvon kasvun tukemisessa?

Onko valtionyhtiöistä vastaavan ministerin tehtävä yrittää hankaloittaa valtionyhtiön bisneksiä?
Millä tavalla yrititte selvittää Arctia Shippingin Shellin kanssa aiemmin tekemän sopimuksen purkamista?
Avustajanne puoliso istuu Pohjoismaiden Greenpeacen hallituksessa. Kuinka läheiset suhteet teillä on Greenpeecen?”

Hautala ei vastannut. Ministeri on aiemmin korostanut avoimuutta ja ihmisoikeuksia. Nyt hän lyö em. ihanteita ja periaatteita päin näköä.
Koko ajan esille tulee muitakin kysymyksiä. Ehkä  Hautalan  tekemisissä on muissakin asioissa  selvittämisen ja tarkistamisen tarvetta.

Hautalan toiminta omistajaohjausasiassa on selvitettävä valtion omistamien muidenkin yhtiöiden kuin Arctia Shippingin osalta. Viimeisin tieto, että Arctia Shippingin johtoa oli uhattu erottamisella, ja tämän tiedon salaaminen, antavat aiheen epäillä, onko epäasiallista omistajaohjausta käytetty myös muissa valtion omistamissa yhtiöissä.
 
Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja vaihdettiin yllättäen. Sen jälkeen yhtiössä on käynnistynyt yt -menettely, jossa valtaosa yhtiön henkilökunnasta aiotaan joko irtisanoa tai siirtää ulkopuolisen palveluntuottajan palkkalistoille.
SDP:n kansanedustaja Raimo Piirainen Kajaanista vaatii, että tuleva omistajaohjauksesta vastaava ministeri ottaa uuteen harkintaansa Kemijoki Oy:n päätöksen ajaa alas yhtiön vesivoimarakentaminen.
– Toivon, että uusi omistajaohjauksesta vastaava ministeri ottaa vakavaan harkintaansa päätöksen purkamisen. Se olisi Suomen ja erityisesti Pohjois-Suomen etu, Piirainen muistuttaa. Päätöksessä on kyse on lähes 200 työpaikasta. Ex-ministeri Hautalan toiminta täältä pohjoisesta käsin näyttää siltä, että valtion omistajaohjausta ei toteuteta tasapuolisesti, Piirainen toteaa.


Mikko Lund
 

perjantai 11. lokakuuta 2013

Onko Riihimäen poliittisen näytelmän takana kaupungin taseen järjestely?

Onko Riihimäen poliittisen näytelmän takana kaupungin taseen järjestely?
 
Homma haisee taas pahasti!
 
Elinkeinotonttien myyminen Etelä-Mattilan teollisuusalueelta taseen järjestelyä?
 
 
 
Riihimäen kartta- ja tonttiyksikkö on tarjonnut Riihimäen kaupungin internet-sivuilla, Helsingin Sanomissa, Aamupostissa sekä Kauppalehdessä julkaistulla ilmoituksella Riihimäen kaupungin omistamia Etelä-Mattilan teollisuusalueen elinkeinotontteja halukkaiden ostettavaksi.
 
Jos tonteilla olisi kysyntää, niin tarjouksia olisi tullut, mutta ....
 
Kaupunginhallituksen listalla kerrotaan:
 
Tarjouspyynnön perusteella saatiin yksi tarjous, joka kattaa kaikki tarjouspyynnön perusteella myytävänä olevat kohteet.
 
Riihimäen tekninen lautakunta päättää osaltaan hyväksyä Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy:n tarjouksen sekä esittää Riihimäen kaupunginhallitukselle edelleen Riihimäen kaupunginvaltuustolle esitettäväksi, että Riihimäen kaupunki myisi omistamansa tontit Etelä-Mattilan elinkeinoalueelta liitteen tarjouksen mukaisesti yhteensä 2 499 999,99 euron hinnasta.
 
Tarjouspyynnössä on mm. ilmoitettu, että ”Kauppaan sovelletaan Riihimäen kaupungin käyttämiä elinkeinotontin kaupan vakioehtoja; mm. 3 vuoden rakentamisvelvoitetta”. Kaupungingeodeetin ilmoituksen mukaan kaupungin luovutuskirjoissa käytetyn rakentamisvelvollisuuden määrä on tavanomaisesti ollut tapauskohtaisesti harkittuna suuruudeltaan vaihteluvälillä 10-30 prosenttia kaupan kohteen asemakaavan mukaisesta rakennusoikeudesta.
 
Asemakaava tässä tapauksessa oikeuttaa huomattavan suuren rakennusoikeuden, jonka kokonaismäärän toteuttaminen ei ole realistista, joten kaupungingeodeetin arvion mukaan on tarkoituksenmukaista asettaa rakentamisvelvoite vaihteluvälin alimpaan määrään.
 
Kaupunginhallitus päätti
 
1. hyväksyä Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy:n tarjouksen;
2. osaltaan hyväksyä liitteenä olevan kauppakirjaluonnoksen ja
3. esittää edelleen kaupunginvaltuustolle, että kaupunki myy tarjotut
tontit Etelä-Mattilan elinkeinoalueelta Riihimäen Tilat ja Kehitys
Oy:lle yhteensä 2 499 999,99 euron kauppahinnasta ja muutoin
kauppakirjaluonnoksessa mainituin ehdoin.
 
 
 
Mitä asiasta on ajateltava? Mitä kaupunginhallituksen ja teknisen lautakunnan jäsenet ovat oikeasti ajatelleet? Ovatko he ymmärtäneet, mitä ovat päättäneet?
 
Kyllä! Esirippu on avattu! Näytelmää koko myyntihomma julkisine kuulutuksineen ja manovereineen ?
 
Puhdas tasejärjestely, jolla siirretään Riihimäen kaupungin tonttivaranto tyttären,Riihimäen Tilat ja Kehitys Oy:n  taseeseen?
 
Yhtiön hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajankin vastuuta on syytä  kysyä.
 
Miksi kauppa tehdään, onko akuuttia kysyntää tonteille, millainen tonttivarasto sillä olisi ilman tätä käytössään?
 
Yhtiön hallituksen jäsenten  pitää edistää vain yhtiön liiketaloudellista etua eikä jemmata ylisuurta tonttivarallisuutta ja sillä avittaa kaupungin tasejärjestelyjä.
 
Järjestely rasittaa ilman muuta pitkään tyttären tulosta!
 
 
Eikö tässä tule jo kysymykseen luottamusaseman väärinkäyttö? Luottamusaseman väärinkäyttö on rangaistuksella uhattu teko, vaikka se vain edistäisi omistajan etuja!
 
Yhtiön taloudellinen tila on tuskin kovin häävi. 
 
 
Juoneen kuulunee ostoksen rahoittaminen yhtiön velalla, saattaapa olla vielä ylihintainenkin verrattuna aikaisempiin kaupungin tonttimaan luovutuksiin yhtiölle ja muille tahoille tuoreissa luovutuksissa?
 
Emon taseessa ko. omaisuuden arvo on varmasti alhainen - raakamaan hinta, sen ja myyntihinnan erotuksella emon tulos
paranee ja taseen omavaraisuus alenee!
 
Kaupunginjohtaja Keskiruokanen kertoo Aamupostissa tämän vuoden alustavasta tilinpäätöksestä ja ilmoittaa sen hieman ylijäämäiseksi! Entäpä, jos tällaista tasejärjestelyä ei tehdä ja poistojärjestelmä kusee?
 
Minä tulen huolellisesti perehtymään tämän asian kokonaisuuteen. Joka tapuksessa esitän asian ottamista tarklan agendalle.Tietämäni mukaan kaupunginjohtaja on yrittänyt myydä kauppaoppilaitosta aikuiskoulutuskuntayhtymälle. Lopen kunta on ollut kantona kaskessa eikä ole syöttiin tarttunut.
 
Tästä päätellen tämä Etelä- Mattilan maiden myynnin  koplaus on ollut kaupunginjohtajalle  pelastusrengas tilinpäätöksen ennakoinnissa ja tuloksen järjestelyssä.Tuloksen järjestely on kirjanpitolaissa rangaistavaa.
 
Mikä on kaupungin virkamiesten ja luottamushenkilöiden vastuu?
 
Lisäksi kaupunki on uudistamassa yleiskaavaa. Missä on kaavoituksen järki? Tontit sijaitsevat melkeinpä keskustassa. Ei tällaisia tontteja pitäisi pitää teollisuustontteina, vaan ottaa asuntorakentamiseen. Rivitalo- tai omakotitontteina alueesta saisi jo sievoisen summan, kun teollisuustontit eivät käy kaupaksi!
 
KHO  ja Hämeenlinnan hallinto- oikeus ovat tuominneet Riihimäen kaupungin tilikikkailun. Onko tästä mitään opittu kaupungissa?
 
 
Mikko Lund

keskiviikko 9. lokakuuta 2013

Miksi tarvitaan viiden kunnan liitos?

Miksi tarvitaan viiden kunnan liitos?
 
 
Aamuposti kirjoitti Riihimäen valtuuston uutisista ja Jorma Katilan (kok)  ja Mikko Lundin (sd)  ehdotuksista, joissa toivottiin selvitettäväksi viiden kunnan liitos  kolmen kunnan sijasta. Aamuposti ei kuitenkaan kertonut ehdotuksen perusteluita.
 
Kolmen kunnan   liitos on kuntarakennelain vastainen. Siitä ei tule elinvoimaista ja taloudeltaan kestävää.
Ehdotin asian  palautettavaksi uudelleen valmisteltavaksi  kaupunginhallitukselle  mm. seuraavilla perusteilla:
 
 
Kaupunginhallituksen tulee hakea ministeriöltä kuntajakolain (478/ 2013) 4 j §:n mukaan erityisen kuntajakoselvityksen toimittamista  viiden kunnan (Hyvinkää, Riihimäki, Janakkala, Hausjärvi, Loppi) kesken.
 
Perusteena esitin mm. seuraavaa:
 
- Kolmen kunnan  kuntajakoselvityksellä ei saada elinvoimaista, alueellisesti eheää ja yhdyskuntarakenteeltaan toimivaa kuntarakennetta, joka vahvistaisi kunnan asukkaiden itsehallinnon edellytyksiä.
 
- Sen sijaan viiden kunnan kesken em. tavoitteet voitaisiin  saavuttaa. Sen takaisi suurempi kilpailukyky metropolialueen väestö-, elinkeino- ja erityisesti tulokehityksestä.  Lisäksi näiden kuntien kesken voitaisiin muodostaa myös yhtenäinen sote- alue.
 
- Alue on ollut pitkään yhteistä työssäkäyntialuetta, joka on muodostanut  myös valtion aluehallintoviranomaisten aluekehityksen seurannan seutualueen.  Valtiovarainministeriön kuntakartoissakin alue oli samaa työssäkäyntialuetta.
 
Lisäksi on todennäköistä, että ministeriö ei hyväksy kolmen kunnan selvitystä, jossa ei saavuteta uudistuksen ja lain tavoitteita. Kriisikuntakriteerit  ovat melkein kaikilla täyttymässä.  Esimerkiksi  Lavian kunta joutuu PORIN kanssa valtion johdattamana erityisselvitykseen kuntaliitoksesta. Entäs sitten, kun Riihimäen kaupungin olisi varauduttava  selvittelyissä  vielä naapureiden pelinpolitiikkaan?  Jääkö Riihimäen tulevaisuus muiden armoille?
 
Laki mahdollistaa  esittämäni erityisen VALTIONEUVOSTON OHJAAMAN kuntajakoselvittämisen aloittamisen  mm. vaikeassa taloudellisessa asemassa olevassa kunnassa.  Pakkoliitoksiin voidaan päätyä   kriisikuntien kohdalla.

 
KIVIKKOISELTA tuntuu Hyvinkään kahdeksan kunnan hanke. Sen toteutuminen on enemmän kuin epätodennäköistä monestakin  syystä.
 
Todennäköisesti uudistuksessa palataan lähtöruutuun. Silloin on ehdotuksellamme käyttöä, vaikka valtuusto ei nyt  näköalattomuudessaan  sitä  hyväksynyt. Suosiolla kaupunki nyt sopeutuu naapurikuntien sanelemiin ehtoihin ja heittää neuvotteluvaltin roskikseen.  Tästä seuraa turhia lisäkustannuksia  kuntien kurjiin talouksiin ja onhan se häpeäksi,  jos tämä vaihtoehto joudutaan uudelleen esiin kaivamaan!
 
 
Mikko Lund