sunnuntai 22. tammikuuta 2017

Riihimäki tarvitsee rajarikon, eron Kanta- Hämeestä


Riihimäki tarvitsee rajarikon, eron Kanta- Hämeestä ja uuden HYRI- suurkunnan luomisen
 
 
Riihimäen kaupungin politiikka kuulumisesta  Kanta- Hämeen maakuntaan ei toimi alueen onneksi ja menestykseksi.Se tuo päinvastoin epäonnea. Se rasittaa Riihimäen mahdollista tulevaisuutta. 
Olemme osa Kanta-Hämeen  pienmaakuntaa, keskussairaalaa ja etääntyviä sotepalveluja.
Meidän onni ja etu on erota Kanta- Hämeestä. Tähän  tarvitaan pikaisesti
"rajarikko" ja Etelään suuntautuminen.Se on tehokkain keino hakea kasvun mahdollisuuksia.  Kuntaliitos Hyvinkää - Riihimäki on nopein tapa uudistaa onnetonta maakuntajakoa ja säilyttää talousalueen kasvun edellytyksiä molemmista päissä ryöpsähtäneen kasvubuumin kuristuksessa.

HyRi -talousalueen voimien kokoaminen on menestyksen politiikkaa kaupunkiseudulla! Se lisäisi konkreettisesti  alueen vetovoimaa ja hyvinvointia..Se toisi alueelle yrityksiä, uusia ihmisiä ja ideoita. On välttämätöntä, että alueella  syntyy konkreettista keskustelua yli 100 000 asukkaan kasvukeskuksen luomiseksi.
 
Alueella tehtiin vuonna 2007 kuntaliitosselvitys, jonka hyödyt olivat huomattavasti merkittävämmät kuin nykytila. Selvitysmis Kauko  Arosen  mukaan tavoitteeksi kannattaa ottaa taitava yhdistyminen, jolla voidaan realisoida hyödyt niin kuntatalouden tulo- kuin menopuolelle. Tavoitteena tulee olla yhdistyneen kunnan kasvumalli, miten se kehittää aluettaan, palveluitaan ja hallintoa.
      
Professori Pentti Meklin tarkasteli puolestaan 2007 menotalouden kehittämispotentiaalia kuntaliitok-sessa. Meklinin mukaan suurempi kunta mahdollistaa uudentyyppisen johtamisjärjestelmän kehittämisen. Se tarjoasi edellytyksiä syvempien toimintapolitiikkojen käyttöön. Se mahdollistaisi suuremmat investoinnit ja monipuolisemmat paremmat palvelut  pienemmillä kuluilla.Meklinin mukaan kuntaliitos tarjoasi mahdollisuuden hillitä erilliskuntia paremmin menojen kasvua ja varmistaa alueen  yli 100 000 asukkaan väestömäärälle parempi palvelu kohtuullisella  verotuksella.
  
Kuntabyrokraatit  eivät silloin tarttuneet riittävän vakavasti 100 000 asukaan uuden kunnan luomiseen.Nyt kaikkien näiden neljän kunnan taloudellinen tilanne on huonmpi kuin 20007. Olisiko kunnissa nyt, kun tulevaisuus lupaa vain taloudellisesti huonompia aikoja, herkkyyttä
ja valmiutta pohti tulevana valtuustokautena kuntien yhdistämistä?

Oliko nyt aika puuttua aluejakoon? Olen sitä mieltä. että on   perustettava poliittisesti riippumaton ja avoin HyRi – suurkuntaliike . Sen tulisi vaatia alueen  kuntien strategista yhteistyötä ja keskinäistä lähentymistä tavoitteena yksi kunta/ kaupunki, jolla olisi asema suurten kaupunkien joukossa. Tällä alueen vetovoima radikaalisti paranisi nykyiseen verrattuna.Tällä voitaisiin torjua maakuntarajan kielteisiä vaikutuksia ja ehkäistä Riihimäen kaupunkiseudun palvelujen karkaamista maakuntakes-kukseen. Syy nykytilaan on ennen muuta puoluebyrokratian ylläpitämässä piirijaossa ja vaalipiirissä. Niiden orjuuttamana kansa kärsii! Orjan kahleista päästään irti vain kansalaisliikkeen voimin!


Mikko Lund
   

maanantai 9. tammikuuta 2017

Uudella kaupunginjohtajalla edessään pitkä juoksu ja vaikeita ratkaisuja!

Uudella kaupunginjohtajalla edessään pitkä juoksu ja vaikeita ratkaisuja!
 
 
 
Riihimäenkaupunginvaltuusto on parin valtuustokauden ajan ummistanut silmänsä talouden tosiaioilta. Rahoitustasapainosta ei ole välitetty, seurauksena ylisuuri velkasalkku. Talouden tunnusluvut osoittavat tilannetta lähes kriisikuntana. Tyhjän kassan "diktatuuri" parhaillaan vaatii yt:tä, hallinnollisia uusjärjestelyjä ja haastaa nykyisten palvelujen rahoituksen. Politiikan tapana on pitkään ollut tosiasioiden kaunistelu  ja julkisuuteen totuudesta piittamattoman kuvan välittäminen. Tässä tilanteessa Sami Sulkko on suostuteltu ottamaan kaupunginjohtajan tehtävä vastaan.
 
Olen eroamassa valtuustosta kolmen viimeisen valtuustokauden jälkeen. Tekemiseni ja erimielisyyteni oman valtuustoryhmäni ja valtuuston enemmistön kanssa olen kirjoituksillani saattanut kuntalaisten tiedoksi. Olen niissä nostanut esiin faktoja ja vaatinut elämää niiden mukaan. Turhaan useinkin. Marginaalissa on ollut käyettävissä kuitenkin kuntalaisten tärkeä valvontakeino - kunnallisvalitus. Oikeustaisteluita on vielä avoinna - mm. viime vuosien tilinpäätökset. Niistä selkeimmin näkyy harjoitetun kuntapolitiikan halu kaunistella totuutta.
 
Valtuuston ja eläköityneen kaupunginjohtajan uskottavuus on ollut kovalla koetuksella. Uusi valtuusto ja kaupunginjohtaja on vakavan tilannearvion edessä. Voi hyvinkin olettaa, että nykyinen luottamushenkilöjohdolla ei ole helppoa myöntää työnsä mätämunia. Näkemykseni onkin, että kuntalaisten kannalta olisi parasta, että uusi - keväällä äänestettävä - vatuusto ottaa tilanteen haltuunsa ja varaa virassaan myönteisiä avauksia tehneelle kaupunginjohtajalle tilaisuuden esittelyillään johdatella väistämättä edesä olevaa kaupungin saneerausta. Avoimena ovat tässä savotassa yleiskaava ja tulevat strategiat. Nissä tapahtuvat linjaukset ovat saneerauksen polkuja, joita pitkin uuden valtuuston on taivallettava.
 
Kaupunginvaltuusto on jättänyt harkintaa varten kaupungin hallintosäännön pöydälle. Kai Heimosen ajama palkallinen valtuuston ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja muttaisi kaupungin johtamisjärjestelmää, mutta tuskin tuottaisi ryhmien vahvimpina "junttamiehinä" mitään lisäarvoa asioiden hoitoon. Ja miksi siitä olisi nyt päätettävä - siksikö, että vanhat petaavat uutta ja paremmin palkattua tulevaisuuttaan kevään vaalien jälkeen? Olisi siunauksellista, että vanha ja väsynyt valtuusto keskittyisi vain nykytilan avaamiseen ja tilannearvioon, jotta vaalien kilpalaulannasta ei syntisi uusia tulevaisuuden ongelmia. Kaupunginjohtajan tarmoa toivoisi sunnattavan syvään asioihin perehtymiseen ja siihen hänelle varattavan työrauhaa. Ilman ulkopuolista asiantuntemusta sekin saattaa jäädä vajaamittaiseksi. 
 
Kiitos Pertti Mäkelälle joulutervehdyksestä kaupunkilaisille. Nykyvaltuuston lisäaika tulisi suurten päätösten sijaan käyttää oikean tilannekuvan luomiseen! Nykyisten luottamushenkilöiden ei pidä nyt ratkaista yleiskaavaa eikä hallintosääntöä. Annetaan kaupunginjohtajalle tuki valmistella  tulevaisuuden tärkeät linjaukset. Niitä sitten käsittellee tuleva kaupunginhallitus ja valtuusto.
 
 
Talous on epäilemättä kaupungin suurin ja ikävin haaste. Rahoitus on asiallisesti kriisissä ja tilannekuva sekava tilinpäätösjärjestelyjen takia. Monen vuoden tilinpäätösten lainvoimattomuus, emon ja tyttärien yhteenlaskettu ylisuuri velkasalkku ja taseiden riskit, pakolliset kouluinvestoinnit jne. Odotettavissa on varsinaisten tulojen leikkaantuminen ja suuri epävarmuus sote- toimintojen uudistushakkeiden ja talousvaikutusten johdosta. Tuleva sote –hanke on vielä hallituksen aikomusten asteella eikä kukaan tiedä, mitä oikeesti konkreettisesti tapahtuu.
 
Kaupunginjohtaja on strategisen valmistelun tärkein henkilö -  esittelijä. Yleiskaava on vireillä ja sovitettava yhteen strategioiden kanssa.Pelisäännöt olisi muokattava hänen johdollaan ja esittelystään. Ne muodostavat tulevan toiminnan perustan ja eväät selvitä toiminnan ja talouden saneerauksesta.Kuntalaki ei pakota laatimaan hallintosääntöä ennen uuden valtuuston kokoontumista. Paras tapa uusille valtuutetuille on oppia pelisäännöt, kun ne itse saavat muotoilla hallintosäännön ja vahvistaa kaupungin yleiskaavan.
 
Jättäessäni luottamustehtäväni kiitän lukijoitani! Toivon, että kannattajillani on valittavissa rittävää kansalaisrohkeutta osoittavia ehdokkaita. Ryhmäytyminen on hyvä asia, mutta joukossa kellokkaiden edessä "tyhmistyminen" demokratian suuri riesa. Kaupungin saneeraamisesta on jatkossa vuosikausia kysymys - vaikeita päätöksiä kaihtavien on mielestäni turha asettua ehdokkaaksi.
Luovia uusia voimia kaivataan!

Mikko Lund

sunnuntai 1. tammikuuta 2017

Kuntademokratia voi huonosti - virkavalta sen sijaan melko paksusti!

Kuntademokratia voi huonosti   - virkavalta sen sijaan  melko paksusti!

Kaksi ajatusta kuvaa  tämän päivän kuntatodellisuutta   aika hyvin: Kuntademokratia voi huonosti. Virkavalta voi  melko  paksusti kunnissa.  
Kysymys on tietyllä tavalla  vastakohdista. Ei ne    aivan huonosti kuvaa tilannetta, jonka todellisuutta on aika selvästi se, että kuntapoliitikot eivät kontrolloi virkamiehiä.
Virkamiesten valta on johtosääntöjen muutosten myötä  kasvanut viime vuosina  ja karannut jopa  kontrollin ulottumattomiin.  Aikaisemmin lautakunnilla ja valtuustolla
ollutta päätösvaltaa on siiretty  surutta  suoraan   virkamiehille.  Äänestäjät eivät myöskään kotrolloi  edustajiaan, luottamushenkilöitä.  Virkamiehet ja luottamushenkilöt saavat toimia aika  vapaasti  kuin sika vatukossa.

Eri ajankohtina suoritettujen mittausten mukaan  kansalaisten luottamus  kuntahallintoon on ohentunut ja epäluottamus lisääntynyt. Äänestysprosentit  ovat  kuntavaaleissa selvästi
pudonneet ja monessa kunnassa vain joka toinen äänestää. Sipilän hallitus ajaa maahan Sote- ratkaisua, joka tulee viemään kuntien tehtävistä ja rahoista noin 60 prosenttia.  Jäljelle jää kunta, jota on radikaalisti ohennettu.

Demokratian kriisiin noin yleisemminkin on kiinnittänyt huomiota taloustieteilijä  Paul  Krugman, jonka mukaan  EU:n komission  ja monen Euroopan maan harjoittaman
talouskurin seurauksena työttömyys on lisääntynyt ja kansalaisten luottamus demokraattisiin instituutioihin on romahtanut. Kgugman vittaa Euroopan jälleenrakennus- ja
kehityspankin 2011 julkaisemaan hätkähdyttävään tutkimukseen. Sen mukaan entisissä sosialistisissa maissa, uusissa Eu- maissa, luottamus demokratiaan on vuoden 2006
jälkeen romahtanut. Kaikkein alimmalla tasolla  se on siellä, missä talouskurimus on kohdellut ihmisiä kaikkein raaimmin.

Demokratiaan luottavat eniten ruotsalaiset, 92 prosenttisesti.  Vuonna 2006 Itä- Euroopan maat kuuluivat kärkikymmenikköön, mutta suuressa osassa maita alle puolet
enää kannattaa väitettä, että kansanvalta on hyvä juttu.

Krugmanin mukaan Euroopan historiaa tuntevien tulisi seurata kehitystä sydän kylmänä. Hän kertoo  pääasiassa  amerikkalaiselle lukijakunnalleen  oikeistopopulismin
noususta  Itävallan ja Suomen kaltaisissa vauraissa maissa, mutta itäisessä Keski- Euroopassa tapahtuu vielä pahempaa. Varoittava esimerkki on Unkari, joka on luomassa
rautaisen hallinnon Euroopan sydämeen. Ja mitä tapahtuu nyt Yhdysvalloissa, jossa  Trumpin populismi  voitti. Mikä tulee olemaan politiikka, jolla saavutettu voitto lunastetaan?


Tätä taustaa vasten on tavattoman ajankohtainen kysymys  paikallisen demokratian kehittäminen.  Valistuneille ihmisille yhä vähemmän riittää vain  äänestäminen  joka neljäs vuosi. Ihmiset kysyvät, miten he voisivat vaikuttaa vaalien välilläkin siihen, miten kunta toimii. Haluan herättää ihan todellisesti  tästä asiasta keskustelua.
En asetu enää kuntavaaliehdokkaaksi, mutta kun olen toiminut virkamiehenä kunnassa ja valtionhallinnossa  sekä myös luottamushenkilönä. Minulla on asiasta näkemystä.
Haluan, että kaupunkilaiset  avaavat  sanansa ja tuovat ehdotuksensa esille!

Mikko Lund