Riihimäki tarvitsee rajarikon, eron Kanta- Hämeestä

Riihimäki tarvitsee rajarikon, eron Kanta- Hämeestä ja uuden HYRI- suurkunnan luomisen

 

 

Riihimäen kaupungin politiikka kuulumisesta  Kanta- Hämeen maakuntaan ei toimi alueen onneksi ja menestykseksi.Se tuo päinvastoin epäonnea. Se rasittaa Riihimäen mahdollista tulevaisuutta. 

Olemme osa Kanta-Hämeen  pienmaakuntaa, keskussairaalaa ja etääntyviä sotepalveluja.
Meidän onni ja etu on erota Kanta- Hämeestä. Tähän  tarvitaan pikaisesti "rajarikko" ja Etelään suuntautuminen.Se on tehokkain keino hakea kasvun mahdollisuuksia.  Kuntaliitos Hyvinkää - Riihimäki on nopein tapa uudistaa onnetonta maakuntajakoa ja säilyttää talousalueen kasvun edellytyksiä molemmista päissä ryöpsähtäneen kasvubuumin kuristuksessa.

HyRi -talousalueen voimien kokoaminen on menestyksen politiikkaa kaupunkiseudulla! Se lisäisi konkreettisesti  alueen vetovoimaa ja hyvinvointia..Se toisi alueelle yrityksiä, uusia ihmisiä ja ideoita. On välttämätöntä, että alueella  syntyy konkreettista keskustelua yli 100 000 asukkaan kasvukeskuksen luomiseksi.

 
Alueella tehtiin vuonna 2007 kuntaliitosselvitys, jonka hyödyt olivat huomattavasti merkittävämmät kuin nykytila. Selvitysmis Kauko  Arosen  mukaan tavoitteeksi kannattaa ottaa taitava yhdistyminen, jolla voidaan realisoida hyödyt niin kuntatalouden tulo- kuin menopuolelle. Tavoitteena tulee olla yhdistyneen kunnan kasvumalli, miten se kehittää aluettaan, palveluitaan ja hallintoa.
      
Professori Pentti Meklin tarkasteli puolestaan 2007 menotalouden kehittämispotentiaalia kuntaliitok-sessa. Meklinin mukaan suurempi kunta mahdollistaa uudentyyppisen johtamisjärjestelmän kehittämisen. Se tarjoasi edellytyksiä syvempien toimintapolitiikkojen käyttöön. Se mahdollistaisi suuremmat investoinnit ja monipuolisemmat paremmat palvelut  pienemmillä kuluilla.Meklinin mukaan kuntaliitos tarjoasi mahdollisuuden hillitä erilliskuntia paremmin menojen kasvua ja varmistaa alueen  yli 100 000 asukkaan väestömäärälle parempi palvelu kohtuullisella  verotuksella.
  
Kuntabyrokraatit  eivät silloin tarttuneet riittävän vakavasti 100 000 asukaan uuden kunnan luomiseen.Nyt kaikkien näiden neljän kunnan taloudellinen tilanne on huonmpi kuin 20007. Olisiko kunnissa nyt, kun tulevaisuus lupaa vain taloudellisesti huonompia aikoja, herkkyyttä
ja valmiutta pohti tulevana valtuustokautena kuntien yhdistämistä?

Oliko nyt aika puuttua aluejakoon? Olen sitä mieltä. että on   perustettava poliittisesti riippumaton ja avoin HyRi – suurkuntaliike . Sen tulisi vaatia alueen  kuntien strategista yhteistyötä ja keskinäistä lähentymistä tavoitteena yksi kunta/ kaupunki, jolla olisi asema suurten kaupunkien joukossa. Tällä alueen vetovoima radikaalisti paranisi nykyiseen verrattuna.Tällä voitaisiin torjua maakuntarajan kielteisiä vaikutuksia ja ehkäistä Riihimäen kaupunkiseudun palvelujen karkaamista maakuntakes-kukseen. Syy nykytilaan on ennen muuta puoluebyrokratian ylläpitämässä piirijaossa ja vaalipiirissä. Niiden orjuuttamana kansa kärsii! Orjan kahleista päästään irti vain kansalaisliikkeen voimin!

Mikko Lund