”On väärä signaali vaieta kuntien synkästä tilasta vaalien alla”
Kunnat velkaantuvat samanaikaisesti, kun ne korottavat tuloveroprosenttejaan. ”Yhtälö on kestämätön ja jopa vaarallinen”, sanoo Kuntaliiton kuntatalousyksikön johtajan paikalta helmikuun lopulla eläkkeelle lähtenyt Martti Kallio Suomen Kuvalehden haastattelussa.
Kirjanpidon mukaan ylijäämäiseltä näyttävä mutta rahoitusvajeesta kärsivä kuntatalous on Kallion mukaan pahimmillaan aikapommi kuntapäättäjien käsissä.
”Ellei kuntatalouden todellista tilannetta tiedosteta, päätöksiä tehdään harhaanjohtavien tilinpäätösten perusteella. Otetaan lisää velkaa, vaikka kuntien lainakanta on kasvanut kolmentoista viime vuoden aikana 8 miljardia euroa. Viime vuosina lainanotto on jopa kiihtynyt. Nyt puhumme lähes kahden miljardin euron lainojen lisäyksestä vuositasolla.”
Noin asiasta kirjoittaa hyvin huolestuneesti Suomen Kuvalehti nro 11.
”Vastaavaa en muista. Kuntatalouden rahoitusvajeen kasvu on peittynyt kirjanpidollisen ylijäämän alle. Velkaantumisen ja toistuvien veronkorotusten olisi pitänyt kertoa, että kunnilla ei ole ylijäämäpuskureita”, Kallio toteaa.
”Nyt sanotaan, että tilanne on ollut nähtävissä, mutta enemmän tai vähemmän olemme kaikki tulleet yllätetyiksi. Oiva Myllyntauksen erinomaisen analyysin ansiosta on syntynyt viimein kokonaiskuva, ja se on valitettavan synkkä”, hän jatkaa.
Jarrua menojen hillitsemiseksi
Martti Kallio vaatii valtakunnan päättäjiä käyttämään nopeasti jarrua kuntien menokasvun hillitsemiseksi.
”Kun pudotus kirjanpidollisen ja todellisen tuloksen välillä on 11 miljardin euron luokkaa, pitäisi alkaa uskaltaa purkaa kuntiin kohdistuvaa normiohjausta ja lakata työntämästä kunnille uusia tehtäviä.”
Parhaillaan menetellään juuri päinvastoin.
”Ohjausta kuntien suuntaan lisätään ja kunnilta perätään parempia palveluja. Samalla vaaditaan veronkevennyksiä, vaikka ikääntyminen luo uusia menopaineita.”
Hulvatonta on ollut meno Riihimäelläkin
Ei voi sanoa muuta kuin, että hulvatonta on ollut meno kunnissa, esimerkiksi Riihimäellä. Riihimäki on velkaantunut vauhdilla ja velkaa on nyt noin 100 miljoonaa euroa.
Ainoastaan Riihimäen kaupungin tarkastuslautakunta on huolestuneena varoitellut velkaantumisesta ja lisävelan ottamisesta. Toistaiseksi varoitukset ovat kaikuneet kuuroille korville.
Vaikea tilanne tunnustetaan. On ollut toimikuntaa ja on etsitty säästökohteita. Mutta on vaikea tehdä rajuja jarrutuksia ja oikaisevia säästöpäätöksiä. Viime vuonna on lisäksi tullut hieman ylijäämää, joka ei suinkaan helpota, vaan pikemminkin vaikeuttaa oikeiden johtopäätösten tekoa.
Ja johtopäätökset ovat sitkassa. Kaupunki on kaunistellut tilinpäätöstä poistojen avulla.
Moni kaupunkilainen on nyt kysynyt Suomen Kuvalehden artikkeleiden perusteella, että mitä kaupungintalolla mahdetaan ajatella. Olen sanonut, että palataan asiaan, kun saamme KHO:n ja Hämeenlinnan hallinto-oikeuden päätökset.
Suomen Kuvalehti julkaisi listan, missä numeroissa lehdessä on kuntataloutta kenenkin toimesta käsitelty.
Aiheesta lisää
Kuntaministeri Tapani Tölli joutui tunnustamaan: Kuntien talous on pahasti kuralla (Suomenkuvalehti.fi 7.10.2010)
Moni kunta on sukeltanut jo liian syvälle - kuntatalous on luultua huonommassa tilassa (Suomenkuvalehti.fi 30.10.2010)
”Jos kunnille säädetään vielä uusia tehtäviä, ihmettelenpä todella” (Suomenkuvalehti.fi 30.10.2010)
Ministeriö kuntien ahdingosta: ”Osa kunnista ei näytä pystyvän tekemään säästöpäätöksiä” (Suomenkuvalehti.fi 29.9.2010)
”Kuntien tulopohja pettänyt jo vakavasti” - Helsingin tilanne ”kestämätön” (Suomenkuvalehti.fi 28.9.2010)
Kartta: Näissä kunnissa on taloudellinen kriisi, täällä menee hyvin (Suomenkuvalehti.fi 24.9.2010)
Kuinka suuri on osuutesi kotikuntasi velasta? Katso lista (Suomenkuvalehti.fi 17.9.2010)
Iltalehti paljastaa Ylen uutiseen perustuen, miten Soinilta meni hermot
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini hermostui, kun Iltalehti pyysi tarkennusta koululaisen Soinille esittämään aborttikysymykseen.
Yhdeksäsluokkalainen
Oona Riipinen kysyi aiemmin (IL 19.3.) Soinilta, miksei raiskauksen uhrikaan saa tämän mielestä tehdä aborttia. Soini kieltäytyi vastaamasta.
Riipinen ei ollut tyytyväinen vastaamattomuuteen. Soinin tavoin roomalaiskatolinen Riipinen sanoi kokevansa loukkaavana sen, että Soini käyttää uskontoa politiikassa aseena.
Kun Iltalehti yritti palata asiaan sunnuntaina, äreältä kuulostanut Soini lopetti puhelun lyhyeen.
Timo Soini, sain tehtäväksi kysyä täsmennystä yhdeksäsluokkalaisen aborttikysymykseen.
- Ei keneltäkään muultakaan ei kysytä aina tästä (abortista). Ei joka vaalitentissä. Eiköhän ole parempi, että jätetään 15-vuotias tämän politiikanteon ulkopuolelle.
Mutta kieltäisitkö abortin myös raiskauksen uhrilta?
- En vastaa näihin kysymyksiin! On jo mauttomuuden rajoilla, että tätä kysytään minulta joka tentissä, sanoo Soini Iltalehdessä.
Soini korjailee puheitaan:
Toki pääministeriksi !
Timo Soini täsmentää, että häntä kyllä kiinnostaa pääministerin tehtävä, jos vaalitulos sen sallii.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Soini sanoi aiemmin STT:n haastattelussa olevansa henkilökohtaisesti kiinnostunut elinkeinoministerin salkusta. Hän ei muiden suurten puolueiden puheenjohtajien tavoin ilmaissut kiinnostusta pääministerin salkkua kohtaan.
Soini kiistää, että hän olisi muuttanut asiassa mieltään. Hän sanoo, ettei ottanut pääministeriyttä puheeksi, koska ei halunnut ennakoida vaalitulosta, josta kaikki lopulta riippuu.
TS: Katainen syyttää Soinia vapaamatkustajaksi
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok) ei usko Turun Sanomien mukaan kansalaisten haluavan hallitukseen puolueita, joista osa kantaa vastuuta ja osa ei.
-Tuntuu vaikealta ajatella, että hallituksessa, jonka pitää sitoutua Suomen uudistamiseen ja Suomen etujen ajamisen ulkomailla, istuisi siinä tilanteessa vapaamatkustajia, jotka eivät kykene tuota vastuuta kantamaan, Katainen kritisoi Turun Sanomissa.
Jupinan taustalla on perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin (ps) eilen Ylelle esittämä ajatus, jonka mukaan perussuomalaiset voisivat istua hallituksessa, jos perussuomalaiset saavat äänestää EU:n vakausrahastoja vastaan.
Perussuomalaisten vaalimenestyksen ratkaisevat äänestäjät
Perussuomalaisten kannattajista jopa lähes kolmannes jätti äänestämättä viime eduskuntavaaleissa tai ei osaa sanoa, mitä puoluetta äänesti. Tämä selviää Tietoykkösen Keskisuomalaiselle tekemästä selvityksestä.
Tutkimuksen mukaan eniten kannatusta puolueelle vuotaisi keskustasta ja demareilta. Perussuomalaisten suosion kasvun vuoksi puolueen kannattajista vain 14 prosenttia on sellaisia, jotka äänestivät puoluetta myös neljä vuotta sitten, Keskisuomalainen kirjoittaa.
– Perussuomalaisten vaalimenestyksen kannalta on ratkaisevaa, kuinka täysin uudet kannattajat lähtevät uurnille, sanoo tutkimuspäällikkö Juha Määttänen Tietoykkösestä.
En ole järin yllättynyt siitä, että Keskisuomalaisen tutkimuksessa merkittävä osa perussuomalaisten kannattajiksi nyt ilmoittautuvista ei muista, mitä puoluetta äänesti viime vaaleissa. Varmaan joukossa on myös merkittävä osa ihmisiä, jotka eivät edes muista, äänestivätkö he viime vaaleissa. Tai että muistaisivat, mitkä olivat viime vaalit. Kunnallis-, seurakunta-, eduskunta- vai pressanvaalit.
Vasemmistoliiton puoluesihteerin Sirpa Puhakan mielestä naisten on syytä olla huolissaan perussuomalaisten suosiosta. Puolueen vaalivoitto voisi tarkoittaa miesten linnakkeen syntymistä Suomeen, sillä perussuomalaisten kannattajat ja ehdokkaat ovat paljolti miehiä.
Aamulehti kysyy Timo Soinin hallituspaikkavenkoilua seurattuaan, että kuka vielä uskoo, että pyhät periaatteensa myyvä Soini olisi uuden ajan airut?
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eero Heinäluoma puolestaan kysyy, halutaanko oikeasti siirtyä käytäntöön, jossa ”hallituksen voidaan oikeastaan ottaa kaikki puolueet: hallitus esittää mitä esittää ja eduskunnassa kukin puolue äänestää mitä äänestää",
Hämeen Sanomat esittää puolestaan kysymyksen: Mitä Soini perimmiltään tarkoittaa? Onko tulossa lisää lupa-anomuksia ties kuinka monesta politiikan raskaan sarjan asiakokonaisuudesta? http://www.hameensanomat.fi/?article=155987
Keskisuomalainen toteaa epätietoisena perussuomalaisten fanaattisen huuman keskellä, että ketkä ne todella jaksavat lopulta lähteä vaaliuurnille saakka. Lehti kysyykin, voiko näkyvyys ihmisten silmissä vaalitaistelun vajaana kolmena viimeisenä viikkona tuottaa vielä vanhoista puolueista jopa "yllätysvoittajan". http://www.ksml.fi/mielipide/artikkelit/nukkuneet-ratkaisevat-vaalimenestyksen/659149
Mikko Lund