maanantai 21. joulukuuta 2015

Seppo Keskiruokanen "Kiusattu johtaja"


Seppo Keskiruokanen - " Kiusattu johtaja"


Aamuposti 12.12.2015  kertoi, että koko seudun valtuutetuille tehdyssä
kyselyssä kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen sai huonoimman arvion,
joka koski  kaupunginjohtajien johtamis – ja kommunikointikykyjä.
Keskiruokanen on jo pitkään ollut valtuutettujen tyytymättömyyden
kohteena. Silloin kun Keskiruokanen oli vielä apulaiskaupunginjohtaja
hänen esimiehensä, kaupunginjohtaja, oli hyvin tyytymätön häneen.
Keskiruokasen mukaan suhteet luottamushenkilöhin ovat kunnossa.
Keskiruokanen kokee joutuneensa kiusatuksi, epäasiallisen kohtelun
kohteeksi. Onhan hänellä oikeus mielipiteeseensä ja  peliinsä.  Mutta
arvioitsijoiden on kutsuttava  sitä oikealla nimellä. Se on tarkoituksellista 
peliä ja harhautusta. josta ei  puutu salattuja tarkoituksia ja vihjailuja.
Se on  suoraa vääristelyä!



Ei kaupunginjohtaja ole kiusaamisen kohteena. Kiusattuna on hänen
alaisiaan  mm. hallintojohtaja. Kiusattuna on myös nykyisiä ja entisiä
johtavia luottamushenkilöitä, joiden kanssa yhteistyö ei onnistunut.
Kaupunginjohtaja on astunut luottamusjohtajien paikalle, pomoksi.
Tätä luottamushenkilöiden on vaikea sulattaa, kun kuntalaki selvästi
määrää, kuka kunnassa päättää asioista, kuka on ykkönen. Se ei ole
kaupunginjohtaja , vaan valtuuston puheenjohtaja ja kaupungin-
hallituksen puheenjohtaja.  Tämä on kuntalain osoittama järjestys.
Ihmeellistä on, että tällainen asia yleensä nousee kysymykseksi.

Silti  päähuomio pitäisi kohdistaa siihen, että  kaupunginjohtaja on
ajanut  kaupungin velka- ja rahoituskriisiin. Kaupungin tulot eivät
riitä menoihin. Hänen esittelynsä pohjalta  kaupunginhallitus on
esittänyt  kaupunginvaltuustolle ja valtuusto on hyväksynyt  kriisi-
kehityksen.  Luottamushenkilöt ovat siunanneet  virkajohdon kirjan-
pitoon ja talouteen kohdistuneen poistosuunnitelman manipuloinnin,
jonka seurauksena  tulosta ja tasetta on kaunisteltu  vuodesta 2009
alkaen. Vuoden 2009 tilinpäätös toistettiin samanlaisena kuin oli
kumottu tilinpäätös. Nyt kaupunginjohtaja ja kh esittävät vuoden
2012 kumotun tilinpäätöksen hyväksymistä entisenlaisena.
Liitteissä perustellaan tilinpäätöstä asioilla, jotka eivät pidä
paikkaansa. Liitetiedoilla ei voi muuttaa varsinaista tilinpäätöstä.
 
Missä on kaupunginjohdon vastuut kaupungin edun hoitamisessa? Kysymys
koskettaa niin kuntauudistusta kuin erityisesti soteratkaisua. Riihimäen
ja Hyvinkään väli on 15 kilometriä. Millään asiallisella perusteella  ei
voida torjua näiden kahden kaupungin yhdistämistä.  Kolmen kunnan
liitoksella ei synny elinvoimaista kuntaa. Riihimäen etu on kuulua
pääkaupunkiseudun vaikutuspiiriin. Mutta  Keskiruokanen on ottanut
päätehtäväkseen tukea Hämeenlinna- keskeistä  linna- ja maakunta-aluetta.
Se toimii ja vaikuttaa hyvin konkreettisesti Riihimäen etua vastaan.
Esimerkiksi  Hämeenlinnan keskussairaala ei ole halunnut ja kyennyt kehittä-
mään  Riihimäen sairaalaa. Se on muutettu päiväsairaalaksi. Tämän olisi
pitänyt jo avata riihimäkeläisten silmät.
 
 
Hämeen Sanomien mukaan (15.12) Hämeen kunnat  antavat  yhteneväisen
lausunnon sotesta. Kanta-Hämeen  maakunta järjestää itsenäisesti alueensa
sotepalvelut! Millä valtuuksilla ja kuka on ollut sopimassa asiaa Riihimäen
valtuuston puolesta? Onko kaupunginjohtaja anastanut vallan valtuustolta?
 
Kiistatonta on, että Riihimäen asukkaiden palvelujen kannalta  Ahveniston kompleksi
ei ole paras
mahdollinen. Hyvinkää palvelisi parhaiten tätä aluetta, kun oma sairaala on
ajettu alas. Typeryyttä on, jos riihimäkeläiset eivät  ymmärrä hakeutua nyt
yhteistyöhön.
 
Ihan näiden muutaman esimerkin poihjalta olen sitä mieltä, että  Riihimäen
 kaupunginjohtajan luottamus tulee kyseenalaistaa. Ottaen huomioon Riihimäen
 ongelmat Riihimäki tarvitsee kehitys- ja  saneerausjohtajan.

Mikko Lund
 

maanantai 14. joulukuuta 2015

Onko hallituksesta ratkaisemaan nykyistä kriisiä?


Onko maan hallituksesta ratkaisemaan nykyistä kriisiä?

 


Sipilän porvarihallitus on syventänyt Suomen lamaa ja  kriisiä. Suomi on eittämättä kriisissä. Talous ei kasva, työttömyys lisääntyy, valtion ja kuntien velkaantuneisuus  kasvaa. Hallituksen politiikka kuvaa  samanaikaista politiikan kriisiä. Porvaripolitiikalla on yhä vähemmän vastauksia Suomea ja maailmaa koettelevaan kriisiin. Mutta onko vastauksia perinteisessä mielessä kenelläkään.  Kansa kaipaa yhä näkyvämmin sosialidemokratiaa avuksi. Porvarienemmistö ei ole kykenevä  hoitaaan ja päättämään   asioista. Hallitus  onkin perunut lakihankkeitaan hämmästyttävän paljon. Mutta edes velkaantumista hallitus ei ole kyennyt pysäyttämään.


Kysymys on siitä, miten porvaripolitiikka voisi antaa vastauksia kriisien ratkaisemiseen. Halllitus on pyrkinyt enemmistöllään rokottamaan ja kurittamaan ay- liikettä. Palkansaajista ja eläkeläistä  yritetään tehdä kriisin maksumiehiä. Rikkaat ja työnantajat on jätetty näiden talkoiden ulkopuolelle. Tällainen yksipuolinen politiikka on jo muutaman kuukauden aikana syönyt   hallituksen kannatuksen.  Oppositio alkaa olla jo suurempi  ryhmä.


Professori Matti Tuomala HS:ssa perjantaina  todisti, että vuosina 2009-2010 elvytettiin tuloksellisesti, mutta sitten kiristettiin - tuloksettomasti.  Jyrki Kataisen hallitus leikkasi muka kuuden miljardin edestä,  mutta tosiasiassa vain vähän. Tässä  vähennetään menoja ja tulojajakomielisyydessään hallitus leikkasi julkisia menoja, mutta teki ne tyhjäksi verohelpotuksin elinkeinoelämälle ja palkansaajille.
Epäilemättä Suomen leikkauslinjaa seuraava talousoppi poikkeaa Yhdysvaltain reippaan elvyttämisen finanssi- ja rahapolitiikan yhteismallista ja Ruotsin kotimarkkinoiden kasvattamisen talouspolitiikasta. Kiistattomasti Ruotsilla menee paljon paremmin. Ruotsin bruttokansantuote kasvaa + 3,9 prosenttia, työttömyysaste  on 7,7. Ruotsin julkisen talouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on 44,7.
Suomessa luvut ovat paljon huonommin. Suomi  ei ole saanut hyödynnettyä edes euron arvon ja öljyn hinnan arvon laskusta saatua etua. Ollaan vain sitä mieltä, että Suomen investointihaluttoman teollisuuden  vaikeuksissa pelastaa  työvoimakulujen leikkaukset.
Vaikuttaa siltä, että suomalainen teollisuusjohtaja  osaa johtaa vain kilometritehdasmallilla – kyvyttömänä ja haluttomana uudistaa tuotannollista toimintaa. Kyvyttömyydestä seuraa investointikyvyttömyys. Leimallista on näköalattomuus.
Mistä tällainen kertoo? Meillä on huonot johtajat!  Sen merkitys nykyiseen kriisiin on  paljon odotettua suurempi.


Kehua ei voi hallituksen ministereitäkään. Säästöjä ja leikkauksia tarvitaan, mutta niiden kohdistaminen  poliittisesti ja puolueellisesti yksin palkansaajiin ei ole oikeudenmukaista ja vastuullista politiikkaa.  Hallituksen  toimet on herättänyt pankansaajat.  Ihmiset ovat kiinnostuneita politiikasta ja seuraavat sitä, kun hallitus tulee ihan iholle politiikallaan.
 


Viimeistään nyt on nähty, että Suomi ei ole yksin  Euroopassa ja maailmassa. Kasvava pakolaisten ja turvapaikan hakijoiden tulva ja terrorismi on pelästyttänyt  suomalaiset. Kansainvälinen vastuumme  ja solidaarisuutemme kutsuu meitä hoitamaan oma osuutemme. Tämän kuten ympäristökysymyksen taustalla on maailman epäoikeudenmukaisuudet, väestöräjähdys ja ilmastomuutos. Jotain tarttis todella tehdä ja nopeasti. Puuttumattomuus ja  ajelehtiminen vain kärjistävät ongelmia, kun vastuullinen politiikka vaatii ratkaisua jopa  heti.


Yksilöllisen  porvaripolitiikan pohjalta Suomen ja maailman ongelmiin ei ole ratkaisua. Ratkaisuja on etsittävä yhteisölisistä ja maailmanlaajuisista ratkaisuista. Toiveet kohdistuvat sosialidemokraatteihin. Politiikan ajankohtainen teesi on enemmän sosialidemokratiaa. Usein on vain niin, että  lamassa sosialidemokratiakaan ei ole parhaita vaihtoehtojansa kirkastamaan.

Meneillään olevaa kriisiä luonnehtii epävarmuus. Epävarmuuden oloissa  ei ole varmoja vastauksia. Yksinkertaisesti ilman sarvia ja  hampaita – pitäisi olla edes rehellinen! Hallituksen pakkolakimantra on  politiikan mielikuvituksen puutetta ja typeryyttä   -  se on hyvillä aikomuksilla kivetty luisuma hallinnan menettämiseen.


Mikko Lund











 
 

maanantai 7. joulukuuta 2015

Riihimäki ajelehtii kriisikunnaksi

Riihimäki ajelehtii varmoin askelin kohti talouskriisiä
 
 
 
Riihimäen kaupunki on velkaantunut velkaantumistaan. Kaupunki on itse asiassa ylivelkaantunut ja rahoitustasapaino on nyrjähtänyt sijoiltaan. Edessä on todella kriittiset ajat. Kykeneekö kaupunki muuttamaan suuntaa, ennen kuin todellinen
romahdus tapahtuu?
 
Haasteet ovat niin suuret, että todennäköisesti kaupunki ei pysty muuttamaan suuntaa. Esitetyt leikkaukset käyttötalouteen eivät riitä ja taseomaisuudessa ei ole rahaksi muutettavaa. Vuoden 2016 talousarvion tarkastelu osoittaa, että se ei tuo muutosta ja pelastusta.
 
Toimintamenot jatkavat kasvuaan. Kaupungin kassa ei riitä edes puolta päivää.
 
Kaupunginhallitus uskoo talousehdotuksessaan, että taantumasta huolimatta verotulot eivät merkittävästi putoa ja velkaantumisen vähentäminen voitaisiin aloittaa miljoonalla eurolla. Tämä jos mikä on höttöarviota.
 
Taloustaantuma tulee vähentämään tuloja ja lisäämään menoja.
 
Velkaantuminen on Riihimäen ikuisuusongelma. Kaupungin velka on noin 118 miljoonaa, mutta konsernin velat ja haasteet ovat toinen mokoma. Ja kaikki tämä vuosia jatkuneen investointivimman takia. Velka on ymmärretty väärin
tuloksi ja se on nyt katkaisemassa aasin selän.
 
Kaupungin tulos on manipuloitu näyttämään paremmalta kuin se todellisuudessa on. KHO kumosi vuoden 2009 tilinpäätöksen ja Hämeenlinnan hallinto- oikeus kumosi vuoden 2012 tilinpäätöksen. Kaupungin poistosuunnitelma
ei ollut lain ja ohjeiden mukainen, niin että tilinpäätös olisi antanut oikeaa tietoa kaupungin taloudesta.
 
Tilinpäätöksen manipulointi ja kaunistelu jatkuu, kun kaupunki ei ole korjannut poistosuunnitelmaa.
 
Jos kaupungin tulos esitettäisiin täysin oikein, tilinpäätös olisi usealta vuodelta alijäämäinen ja itse asiassa kriisikunta.
 
Minäkin ehdotin taloustoimikunnan asettamista hoitamaan kaupungin talouden tasapainottamista. Toimikunta ummisti kuitenkin silmänsä talouden todellisuudelta. Se ei tehnyt analyysia, mikä tilanne on ja mitkä ratkaisut ovat tarpeen tulevaisuuden varalta.Toimikunta oli tyypillinen luottamushenkilöistä koostuva syöttöporukka, joka tyytyi asiantuntijoina toimivien virkamiesten kaunisteltuun selittelyyn.
 
Toimikunta tyytyi kaupungin ajelehtimiseen eikä esittänyt radikaalia suunnan tarkistamista.
 
Mitä tämä osoittaa Riihimäestä? Kaupunki ajelehtii yhteiskunnallisen ja taloudellisen kehityksen virrassa kuin heinätukku
Vantaan- joessa vailla suuntaa ja omaa tahtoa.
 
Yhteiskunnallisen ja taloudellisen kehityksen mylly runtelee ihmisiä, yhteisöjä, yrityksiä ja kaupunkia rujosti. Tilanne on hälyttävä.
 
Mikä voisi pelastaa Riihimäen? Äskeisessä Aamupostin gallupissa Riihimäen kaupunginjohtaja sai alueen kunnanjohtajista heikoimman arvosanan. Nyt Riihimäellä tarvittaisiin kriisijohtamista ja saneeraamista, pitkäjänteistä talouden tervehdyttämisohjelmaa ja sen toimeenpanijaa. Siihen kaupunginjohtaja ei ole pystynyt. Siihen kaupunginjohtaja ei   pysty jatkossakaan.
Sen takia hänen luottamuksensa on kyseenalaistettava.
 
 
Mikko Lund

maanantai 30. marraskuuta 2015

On selvitettävä Riihimäen kaupunginjohtajan luottamus

On aika selvittää Riihimäen kaupunginjohtajan luottamus

Tein kevättalvella 2015  valtuustoaloitteen kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokasen luottamuksen mittaamiseksi. Valtuustoryhmässä tai valtuustossa ei ollut muita allekirjoittajia. Kaupungin hallinto ei ole saanut aloitetta  vamisteltua. Aloitteen lähettämistä lausunnolle   ehdotti  kaupunginjohtaja itse. Ehdotus ei käy sopusuhtaisesti yksiin virkamiehen jääviyssäädösten kanssa. Selvää pitäisi olla, että yksikään virkamies ei esittele omaa asiaansa.


Totesin, että Riihimäen kaupungin talouden ja hallinnon  tila  antavat todisteen, että kaupunginjohtaja ei kykene tavoitteelliseen johtamiseen ja talouden tasapainottamiseen. Viimeistään ensi vuoden talousarvion esittelystä käy ilmi.      ettei hän terveeseen talouteen pyrikään.
 
Kaupungin talous on hyvää vauhtia ajautumassa kriisikunnaksi. Rahoitustasapaino on nyrjähtänyt  raiteeltaan. Valtuuston tulisi puuttua kaupungin johtamiseen ja palauttaa kaupunkilaisten luottamus talouden tervehdyttämiseen, kaupungin lakisääteisten tehtävien rahoittamiseen  ja kuntarakenteen kehittämiseen. Pidän kaupunginjohtajaa asennevammaisena tarvittaviin vaativiin saneeraus- ja kehittämistoimiin. 

Vittasin sihen, että hallinto- oikeus on kumonnut kaupungin vuoden 2012  tilnpäätöksen. KHO on kumonnut vuoden 2009 tilinpäätöksen ja vanhan linja- autoaseman kaavan. Kaupungin hallinto ei osaa kuitenkaan korjata esimerkiksi 2012  tilinpäätöstä. Oikeuden päätösten mukaan  poistosuunnitelma oli virheellinen. Sen takia tilinpäätös ei antanut oikeaa kuvaa  kaupungin taloudesta. Poistosuunnitelmaa oisi pitänyt korjata. Parhaillaan korjataan tätä tilinpäätöstä oikeuden päätöksestä välittämättä.

Kaupungin talouden tasapainotus  ei ole tuottanut tulosta. Talous on syöksyssä. Tasapainotusretoriikasta huolimatta kaupungin velka on kasvanut ja rahoitustasapaino on pahasti nyrjähtänyt. Kaupungin kassa ei riitä puoltakaan päivää.

Huolestuttavaa on, että kaupunginjohtajalta sujuu yhteistyö henkilöstön ja ympäröivien kuntien kanssa huonosti.

Kaupunginvaltuusto on kuntalain mukaan vastuussa toiminnasta ja taloudesta. Kuntalaki osoittaa keinoja huolehtia toiminnan moitteettomuudesta. Valtuusto voi asettaa  tilapäisen valiokunnan selvittämään kunnanjohtajan luottamusta, mahdollista irtisanomista tai muihin tehtäviin siirtämistä.

Esitin aloitteessa, että kaupunginhallitus tai valtuusto ryhtisi toimiin tilapäisen valiokunnan asettamiseksi tutkimaan kaupunginjohtajan luottamusta tai irtisanomista. Toivon, että aloitteeni käsitellään samassa järjestyksessä ja aikataulussa kuin muiden valtuutettujen aloitteet käsitellään. Kuvaavaa on, että kaupunginvaltuutettu  Esko Nummela (sd) kysyi valtuustossa, missä aloite viipyy, siihen ei saatu mitään vastausta.


Mikko Lund
 

maanantai 23. marraskuuta 2015

Riihimäen on suuntauduttava etelään

Riihimäen on suuntauduttava etelään


Kaupunginvaltuutettu Jorma Katila (kok) pohti 13.11. Aamupostissa  Riihimäen suuntautumista pohjoiseen tai etelään. Hallituksen sotelinjauksiin viitaten Katila päätyy kannattamaan etelää. Totean yksiselitteisesti, kuten olen jo pari vuotta sanonut, että  Riihimäellä ei ole valinnan mahdollisuutta:  Riihimäen on suuntauduttava etelään!

Tässä suuntautumiskysymyksessä suurin este on  kaupunginjohtaja  Seppo Keskiruokanen.  Keskiruokanen vastustaa etelää. Tämä on niin vahva kannanotto johtavalta virkamieheltä, että olen sitä mieltä, että kaupunginjohtaja ei kykene katsomaan ja edistämään  Riihimäen etua. Konkreettinen esimerkki on se, että Riihimäen hallinnolla ei ole  toimivia yhteyksiä Hyvinkäälle.

Kysymys on syvemmin johtamisen ja poliittisen toiminnan heikkouksista. Valitettavasti Riihimäen johtavilla luottamushenkilöillä ei ole yksinkertaisesti selkärankaa ja ideoita osoittaa ja asettaa virkamiehille kaapin paikkaa. Kaupunginjohtaja ja muut johtavat virkamiehet höntittävät  mielensä mukaan luottamushenkilöitä. Luottamushenkilöt uskovat tähän heikkoon ja puutteelliseen informaatioon kuin pienet lapset joulupukkiin. Tuloksena on kaupungin toiminnan kriisiytyminen usealla alueella.


Riihimäen ja Hyvinkään kauppakamarin perustaminen muutama vuosi sitten on haastanut hallintoa yhteistyöhön ja toimintaa alueen parhaaksi.  Elinkeinoelämä on suuntautunut yhteistyöhön. Mutta Riihimäen hallinto on toiminut  itseasiassa vastaan. Talousyhteistyön voima perustuu  infran kehittämiseen, työpaikkojen luomiseen ja verotulojen kasvuun. Hyvinkään kaupunki  on ollut valmis yhteistyöhön. mutta  Riihimäellä on ollut esteitä usealla alueella.

Riihimäki on ajautumassa pikku hiljaa kriisikunnaksi , ja kaupunginjohto on kyvytön ratkaisemaan tätä ja  suuntautumista kaupungin edun mukaisesti.  Olen ehdottanut, että on aika selvittää kaupunginjohtajan luottamus. Kaupunginjohtaja ja häntä tukevat virkamiehet ovat pyrkineet hautaamaan aloitteen. Se on maannut kohta vuoden hallinnossa. Kysymys näyttää olevan viivytystaktiikasta.


Kun pääministeri Juha Sipilän hallitus on sote-ratkaisussa näkyvästi suunnannut  alueen yhteistyötä etelään, niin kyllä ymmärrän  sen häpeän kaupungin johdossa ja kaupunginhallituksessa, että etelää on vastustettu. Olen sitä mieltä, että kaupunginjohtaja ja kaupunginhallitus ovat ansainneet epäluottamuksen.

On avattava yhteistyö  etelään!

Mikko Lund

maanantai 16. marraskuuta 2015

Taloussuunnittelu ontuu Riihimäellä

Taloussuunnittelu Riihimäellä  ontuu



Kuntalain mukaan valtuuston on  päätettävä kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöverosta ja muiden verojen perusteista. Kaupunki on arvioinut  talousarviota varten kaupungin verotulokehityksen. Riihimäen kaupunginvaltuusto  päättää tänään maanantaina veroprosentista. Kaupunginhallitus on hyväksynyt  ja esittää  veroprosentiksi 20,50 %  ja kunnallisverokertymäksi vuodelle 2016  106, 9 miljoonaa euroa. Siinä on kasvua 1,3 %  vuoteen 2015  verrattuna.

Mihin kaupunginhallituksen taloussuunnittelu oikein perustuu?  Se on ollut jo pitemmän aikaa pahasti pielessä. Se perustuu katteettomiin toiveisiin ja haavekuviin  sekä velkaantumiseen?

Kuntaliitto on arvioinut  koko maata koskevassa ennusteessaan kuntaverojen kasvavan 0,6 %  Miten Riihimäen kasvu voisi olla  kaksinkertainen koko maahan verrattuna?


Ei  se ole vakuuttava perustelu, että uskotellaan kasvun olevan  yleensä paremman kuin koko maassa. Riihimäellä on työttömyys- ja toimeentulotukimenot kasvussa. Ne vähentävät verotuloja ja lisäävät menoja. Lisäksi kaupunkilaisten verotulot/ asukas ovat pienemmät kuin kaupungeissa keskimäärin.

Jos kaupunginhallitus tai valtuusto arvioi  tuloverokehityksen liian optimistiseksi, siitä seuraa heti budjetin pohjan pettäminen. Jos arvioituja tuloja ei saada, ne joudutaan lopulta kattamaan lisääntyneellä velan ottamisella, kuten jatkuvasti on kaupungin tapana ollut   tai ylimääräisellä menojen karsinnalla.

Joka tapauksessa  tällaista  asioiden hoitamista ei voida pitää asiallisena ja hyväksyttävänä. Lähtökohtana pitää olla mahdollisimman realistiset tulot ja menot. Tämä on erityisen perusteltua tiukan talouden oloissa. Mutta ei kaupunginvaltuustoltakaan  voi odottaa sellaista ryhtiä, että se puuttuisi ja oikaisisi virheellisiä suunnitelmia.

Riihimäen kaupunki on vahvasti lähestymässä kriisikunnan kriteerejä. Rehellisellä, ilman kikkailua hoidetulla taloussuunnittelulla kaupunki olisi jo kriisikunta. Kaupunki on vahvasti ylivelkaantunut. Rahoitustasapaino on pettänyt, kassa ei riitä edes  puoleksi päiväksi.

Riihimäen kaupunki ei tule selviytymään jatkossa muuten kuin muuttamalla toimintaansa: Lopettamalla kaunistelu ja kikkailu sekä  olemalla rehellinen talouden hoidossaan!

Mikko Lund

 





maanantai 9. marraskuuta 2015

Hallitus selvisi kriisistään, mutta miten käy sosiaali- ja terveyspalvelujen?

Hallitus selvisi kriisistään, mutta epätietoisuus on, miten käy sosiaali- ja terveyspalvelujen?


Pääministeri Juha Sipilän hallitus  oli lyhyen historiansa  pahimmassa kriisissä. Pääministeri vaati ja asetti takarajoja, jotka toinen toisensa perään paukkuivat. Tilanne oli niin kriittinen, ettei juuri kukaan suostunut veikkaamaan, miten tässä lopulta käy. Sopu lopulta löytyi ja hallitus jatkaa   - vahvempana vai heikompana? Mutta miten sopuratkaisu turvaa sosiaali- ja terveyspalvelujen toteuttamisen maassa.

Pitemmän aikaa on näyttänyt siltä. että keskusta ajaa soteratkaisussa itse asiassa  maakuntahallintoa. Selvää on ollut myös se , että hallitus tulee  kaatumaan, jos  kokoomus ei alistu keskustan saneluun. Jos kokoomus alistuu, hallituksen yhteiselo jatkuu, mutta sen eloa tulee varjostamaan soteratkaisun aiheuttama kivi kengässä, haava, jonka hoitaminen vaatii erityishuomiota, kuten pääministerikin on myöntänyt.

Pääministeri ajoi maahan 18 sotealuetta. Yksikään asiantuntija ei ole suositellut tällaista aluejakoa. Siinä alueet jäävät pieniksi eivätkä pysty tarjoamaan palveluja. Kokoomus halusi, että maahan tulisi 5 aluetta.

Sovusta päätellen kokoomus pyyhki asiantuntemuksella pöytää ja alistui keskustan saneluun. Lopputulemana on  18 itsehallintoaluetta ja 15 sotealuetta. On siinä kokoomuksella selittämistä!

Ratkaisua kuvaa kaksi asiaa. Keskusta sai maakuntahallinnon ja kokoomus yksityiset terveyspalvelut. Kumpikaan ratkaisu ei ole ongelmaton. Päinvastoin uhkana on julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen rapautuminen ja yksityinen voitontavoittelu.

Soteselvitysmies  jo totesi raportissaan. että nykyisiin maakuntiin perustuva jako muodostuisi perusoikeuksien näkökulmasta ongelmallisiksi. Alueet jäisivät liian pieniksi, jotta niillä voitaisiin taata perustuslain 19 §:n mukaisten hoitoon pääsyn ja palveluihin sekä huolenpitoon liittyvät tavoitteet maassa yhdenvertaisella tavalla.

Esitys tulee  perustuslakivaliokunnan käsittelyyn. Valiokunta tulee tuskin sivuuttamaan esitystä  ilman huomautusta. Suomen lain mukaan julkisen vallan tehtävä on edistää kansalaisten perusoikeuksien toteuttamista. Valiokunnan tulee arvioida edistääkö lakihanke  kansalaisten perusoikeuksien toteuttamista.  Valiokunnan on arvioitava mahdollistaako lakiesitys hoitoon pääsyn ja huolenpidon tavoitteet yhdenvertaisesti koko maassa. Arviointia ja toteuttamista tulee  vaikeuttamaan yksityiset terveyspalvelut ja kansalaisten valinnan vapaus. Monet ovat huolissaan  ja kysyvät, mitä tämä kaikki maksaa.


Mikko Lund




















maanantai 2. marraskuuta 2015

Kanta-Hämeen pienmaakunta ei ole pelastus

KANTA – HÄMEEN  PIENMAAKUNTA EI OLE PELASTUS

Riihimäen kaupunginjohtaja ei toimi kaupungin edun mukaisesti ja sivuuttaa suuntautumisen virheellisesti. Kaupunginjohtaja Seppo  Keskiruokasen mielestä suuntautuminen pääkaupunkiseudun aluerakenteisiin on ollut ja on vastakin väärää logiikkaa!  ”Suuntautuminen ei ole ydinkysymys, vaan se missä porukassa kannattaa olla. Missä pääsee vaikuttamaan?”( AP 30.10.) Maakuntaliitossako, keskussairaalassako vai missä on se vaikuttava porukka? Toivoisin virkamieheltä selkokieltä ja strategisessa kysymyksessä perusteluja ja oikeaa strategista suuntautumista! Toivoisin myös, että tällaiset puheenvuorot edustaisivat valtuuston kantaa!

Minä lähden Riihimäen edusta ja pyrin hyödyntämään Helsingin seudun ja Uudenmaan kasvupaineita. Katson tilastoja. Täältä  purkautuu pääkaupunkiseudulle hyvinvointia ja ihmisille mahdollisuuksia hankkia elantonsa metropolialueen kasvusta. Vapautuminen lääni- ja vaalipiirirajojen kahleista – talousalueen kehityksen keskeisestä esteestä – on ollut vuosikymmenten saatossa kaupunkiseudun haave. Lääninrajan kiroista päästiin lääninjaon uudistamisen yhteydessä. Tilalle syntyi ”pakkorakennelma” -  maakunta -  Lipposen I hallituksen suosiolahjana Hämeenlinnan kaupungille. Maakuntajaosta tuli entistä jyrkempi. Kaupunkiseutu on maakuntapolitiikan vanki. Tosiasiat eivät enää johda ajattelua ja kaupunginjohtaja on leimautunut vartijaansa.

Ihmisiä liikuttavat toimeentulon mahdollisuudet. Voisiko kaupunginjohtaja katsoa verotulotietoja ja pääkaupunki-seudulla pendelöivien määrää ja laatua ja verrata sitä Hämeenlinnan seutukuntaan? Iso osa veropohjaa - jopa siellä vaikutusvaltaisissa asemissa työskenteleviä - asuu tällä kaupunkiseudulla. Hänen pitäisi tietää, että kasvun eväät ovat liikenneverkkosidonnaisia. Hyvät yhteydet pääkaupunkiseudulle ja lentäen kansainvälisiin kontakteihin ovat olleet ja  edelleenkin ovat, merkittävin tulevaisuuden rakennuspalikka Riihimäen seudun kunnille. Hallintorajojen pitäisi taipua tähän tosiasiaan.
Kanta-Hämeen maakuntaliitto eikä maakuntakeskus ole kiinnostunut kehittämään Pohjois-Uudenmaan liikenne- ja palveluverkkoa. Hyvinkään ja Riihimäen talousalue on elimellinen osa sitä nyt ja tulevaisuudessakin. Siihen kehitykseen pitäisi vaikuttaa! Tämän tulisi tapahtua yhdessä  Hyvinkään kanssa.

Maakunnallinen byrokratia tarjoaa hallinnoimista ja luottamushenkilöpaikkoja, sekö on Keskiruokasen ”porukka”, joka on vaikuttamisen väline? Mitä hyötyä Riihimäen seudulle on ollut kuulumisesta Hämeenlinnan linnaleiriin, joka on nytkin täynnä hiipuvia hiilloksia? Niihin maakunnan säilyttämisen hypetyksessä pyritään puhaltamaan hehkua. Henkäys on velkojen puristuksessa heikko. Poliittinen vaikutusvalta ei yllä juuri maakuntarajan yli.

Maakunnassa ei ole omaehtoisen kasvun juuria eikä vetureita. Valtion tulonsiirroista riippuvien velkaisten kuntien ja kuntayhtymien rahoituspohja on pettämässä.  Kuntapolitiikan hiekkalaatikko on luottamushenkilöiden omaa napaa tuijottava ”paratiisi”, josta ei juuri löydä uusia ajatuksia ja ideoita..

Kanta-Häme on pienmaakunta ja väki vähenee! Vaikeuksia on nähtävissä niin pitkälle kuin silmä siintää eikä sitä ei pelasta HKI – Tre pääradan kehityshanke. Niin Helsingin seudun kuin Tampereen luonnollinen väestökasvu ja rakennuspaineet pitävät kasvun vähäisenä. Riihimäki ja Hämeenlinna ovat liian kaukana vetovoimatekijöistään –  metropolista ja valtakunnanosakeskuksesta. Niihin Etelä – Suomen kasvupaineet purkautuvat. Tilanne on päälle käypä. Pienmaakunta ei ole pelastus eikä ratkaisu!

Mikko Lund



maanantai 26. lokakuuta 2015

Sipilän hallitus ajaa veronkiertäjien asiaa?

Sipilän hallitus ajaa veronkiertäjien asiaa?

 

Sipilän hallitus on ajamassa läpi kahta lakihanketta, jotka ovat herättäneet kansalaisten huomiota ja mielenkiintoa. Hallitus esityksillään  edesauttaa veronkiertoa ja toisaalta päästää mahdolliset veronkiertäjät pälkähästä. Hallitus haluaa mahdollistaa osakkeiden hallintarekisteröinnin suomalaisille osakkeenomistajille. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että osakeomistus piilotettaisiin rekistereihin, joihin  julkisuus ei yllä. Lakiesitykset lyövät vahvan leiman hallituksen aikomuksiin ja aikaan saannoksiin. 

 Poliisi ja syyttäjänvirasto ovat arvostelleet suunnitelmaa, koska toteutuessaan sen pelättäisiin lisäävän harmaata taloutta ja sisäpiirikauppoja.

 Toinen arvostelua herättänyt lakihanke on niin sanottu tehokkaan katumisen malli. Kyse on armahduslaista rikkaille veronkiertäjille. Varojaan veroparatiisiin piilottaneet suomalaiset saisivat tuoda varojaan Suomeen ilman, että he saisivat syytteen verorikoksista.

Perustuslakivaliokunnan kuulemat neljä oikeustieteilijää tyrmäsivät lakihankkeen perustuslain yhdenvertaisuuspykälien vastaisena.

Yhdessä nämä kaksi hanketta osoittavat, että jostakin syystä veronkiertäjät nauttivat hallituksen erityistä suosiota ja suojelua. Hallitus on ottanut heidän ongelmansa huomioon ja pyrkii lakiehdotuksilla poistamaan ongelmat eli mahdollistaa veronkierto.

 

Emme tiedä kuinka rikas Sipilä itse on? Ja missä määrin hänen oma asia ja kokemukset ovat vaikuttaneet asiaan.

Julkisuudessa ja tiedotusvälineissä  onkin kysytty sangen suoraan ja ihmetelty pääministerin roolia näissä asioissa. Julki on tullut, että Sipilä ei ole mikään tyhjätasku.  Sipilän  omakin omaisuus ja varallisuus on paljossa hajautettu  eikä ole kenen tahansa kadun tallaajan arvioitavana.

 

Mikko Lund

 

 

maanantai 12. lokakuuta 2015

Toimivatko Riihimäen virkamiehet ja luottamushenkilöt moitittavasti?

Toimivatko Riihimäen virkamiehet ja luottamushenkilöt  moitittavasti?


Mitä on sanottava siitä, että Riihimäellä virkamiehet ja luottamushenkilöt vuodesta toiseen ovat tietoisesti ja tarkoituksellisesti toimineet vastoin lakia ja oikeuden nimenomaisia päätöksiä? Asia on konkretisoitunut   kaupungin tilinpäätösten kumoamisessa vuosilta 2009 ja 2012  sekä viimeisen oikeuden edellyttämän tilinpäätöksen  asiallisen korjaamisen laiminlyöntinä.

KHO  kumosi  Riihimäen kaupungin tilinpäätöksen vuodelta 2009. Hämeenlinnan hallinto- oikeus kumosi tilinpäätöksen vuodelta 2012. Tilinpäätös on auki vuodelta 2012, 2013 ja myös vuodelta 2014  valitusaika vielä juoksee.

Perustuslain 2§:n mukaan julkisen vallan käytön on perustuttava lakiin ja kaikessa julkisessa toiminnassa on tarkoin noudatettava lakia. Tästä seuraa myös se, että kunnan viranomaisilla on velvollisuus noudattaa tuomioistuinten lainvoimaista päätöstä.

Riihimäen kaupunginhallitus on toiminut moitittavasti ja ryhtynyt arvioimaan Hämeenlinnan hallinto- oikeuden päätöstä. Arvionsa perusteella  kaupunginhallitus päätti erikseen tilinpäätöksen korjaamisesta virheellisesti  siten, että vähän liitetietoja muutetaan, mutta ei muuteta poistosuunnitelmaa.

Hämeenlinnan hallinto- oikeus  kumosi vuoden 2014 tilinpäätöksen, koska se ei antanut riittäviä tietoja kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Oikeuden päätöksen mukaan suurimpana syynä tähän oli virheellisesti laadittu poistosuunnitelma ja alentuneet  poistot.

Riihimäen vuoden 2014  tilinpäätös ei anna kuntalain 68 §:n  3. momentin edellyttämällä tavalla oikeita ja riittäviä tietoja kunnan toiminnasta ja taloudesta. Tilinpäätöksen mukaan poistot ja investoinnit eivät vastaan toisiaan. Kirjanpitolautakunnan mukaan  poistojen ja investointien ero saa  olla enintään 10 %. Vuoden 2014 tilinpäätöksessä  ero on peräti – 48,1 %. Kaupunki ei osaa selittää eron suuruutta. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeesta huolimatta kaupunki ei esitä poistosuunnitelman muutostarvetta. Harjoitetulla poistokikkailulla kaupungin tulos on saatu näyttämään paremmalta kuin se muuten on.  Kaupunkia vaivaa  syvä rahoitus- ja kassakriisi. Kaupungin kassa on niin tyhjä, ettei se riitä puoleksikaan päiväksi.

Moitittavasti on toiminut myös Riihimäen tarkastuslautakunta, kun se ei ole järjestänyt  vuoden 2012 tilinpäätöksen  tilintarkastusta puolueettomasti. Hyvä tilintarkastustapa  olisi jo edellyttänyt, että tarkastajana  olisi toiminut toinen yhteisö kuin oikeuden kaatama yhteisö.

Valtioneuvoston oikeuskansleri on 21.2.2011 antanut kunnan ympäristölautakunnalle ja kunnanhallitukselle huomautuksen ryhtyä riittävän tehokkaisiin toimenpiteisiin, että yrityksen ympäristöluvan ehtoja noudatetaan. Oikeuskanslerin mukaan kunnan viranomaisten velvollisuus on panna päätös viipymättä täytäntöön, kun toimivaltainen tuomioistuin on antanut ratkaisunsa. Muunlainen tilanne olisi oikeusvaltioperiaatteen vastainen ja kestämätön. Kysymys olisi myös viranomaistoiminnan uskottavuudesta ja luotettavuudesta.

Oikeuskansleri katsoi em. ratkaisussa, että kunnan ympäristölautakunta oli ylittänyt harkintavaltansa rajat pidättyessään valvonta- ja hallintopakkotoimista tilanteessa, jossa ympäristöluvan ehtoja ei ollut noudatettu. Oikeuskanslerin mukaan tietoinen pidättyminen korkeimman hallinto- oikeuden päätöksen täytäntöön panemiseksi ilmensi oikeusvaltiolle vierasta  ja viranomaiselle sopimatonta ajattelutapaa.

Em. seikat  laittavat vakavasti pohtimaan, että pitäisikö Riihimäellä  pyytää ylimpien oikeusvalvontaviranomaisten kantaa kaupungin harjoittamaan virka- ja poliittiseen kikkailuun ja kaunisteluun.

Mikko Lund



maanantai 28. syyskuuta 2015

Riihimäki ei osaa hoitaa talouttaan saati korjata tilinpäätöstään

Riihimäki ei osaa hoitaa talouttaan saati  korjata tilinpäätöstään


Näin se on nähtävä. Riihimäki on velkaantunut velkaantumistaan. Kaupungin kassa on tyhjä. Kaupungin maksuvalmius on velan oton varassa. Kaupungin omavaraisuusaste on vain 39%. Talouden tasapainotuksesta on puhuttu  ja asetettu jopa toimikuntia, mutta tilanne on luisunut vuosi vuodelta pahemmaksi. Riihimäki, sen virkamiehet ja luottamushenkilöt eivät osaa hoitaa talouttaan.

Osaamattomuudesta  ja peräti kyvyttömyydestä kertoo sekin, että kaupunki ei osaa ja halua  asiallisesti korjata tilinpäätöstään. KHO  kumosi 2009 tilinpäätöksen ja Hämeenlinnan hallinto- oikeus kumosi 3012 tilinpäätöksen. Perusteena oli, että tilinpäätös ei antanut oikeaa kuvaa kaupungin taloudesta. Suurin syy  siihen oli siinä, että  poistosuunnitelmaa  ei ollut laadittu  kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeiden mukaan. Se johti liian pieniin poistoihin, joka antoi väärän kuvan kaupungin taloudesta.

Tilinpäätöksen korjaaminen olisi edellyttänyt poistosuunnitelman korjaamista, mutta kaupunginhallitus päätti ettei sitä korjata. Sen sijaan liitetietoja vähän korjataan ja muutetaan. Mutta sillä tavalla ei tilinpäätöksen vääristymää saada korjatuksi.

Tilinpäätöksen korjaamista  vääristää myös korjaajien esteellisyys. Kaupunginjohtaja  esittelee asiaa kuin ei mitään ongelmaa  olisi.  Tarkastuslautakunnan tulee järjestää tilintarkastus ja huolehtia sen laillisuudesta ja asiallisuudesta. Asiassa on jo nyt rikottu hyvää tilintarkastustapaa.

Vuoden 2012 tilit tarkastaa sama tilintarkastusyhteisö, joka ne on tarkastanut aiemminkin.  Kyse on siitä, että  pukki toimii nyt kaalimaan vartijana.  Yhteisö ei näe ja tunnista omia virheitään.

Tyhjän kassan politiikan ja kaupunginjohtajan "vahvan talouden" - mainoksen välillä  ammottaa  syvä kuilu. Se kertoo kaupunginjohtajan joko täydellisestä talousmatematiikan ymmärtämättömyydestä tai tietoisesta kansalaisten sumutuksesta. Luulisi 0-kassan johtavan valtuutetut viimeinkin huomaamaan tulleensa perin juurin erehdytetyksi. Suosittelisin hätäavuksi siirtymistä rehellisyyden ja avoimuuden politiikkaan.

Minä näen ainoaksi mahdollisuudeksi vielä kansalaistoiminnan. Meidän tulee saattaa kaupunki kaupunkilaisten kontrollin kohteeksi. Poliittisten luottamushenkilöiden  olisi pitänyt asia hoitaa, mutta heistä on tullut virkamiesten syöttiläitä, poliittisia sätkynukkeja.

Kansalaiset voivat vaatia tietoja, tehdä valituksia ja kirjoittaa kanteluita. Kaupungin koko toiminta on tehtävä  kaupunkilaisten  valvonnan  kohteeksi.  Meidän on herättävä ja tunnustettava, että meille ei riitä tämä kaunistelu ja vääristely,  vaadimme rehellisyyttä, avoimuutta, laillisuutta ja kohtuutta!


Mikko Lund

maanantai 21. syyskuuta 2015

Tiedätkö mihin pääministeri Juha Sipilän ( kesk) hallitus vie meidät?

Tiedätkö mihin pääministeri Juha Sipilän ( kesk) hallitus vie meidät?


Asetan tällaisen kysymyksen ja kutsun Sinua samalla vakavasti pohtimaan, mihin keskustan puheenjohtaja , pääministeri Juha Sipilän hallitus oikein on viemässä Suomen ja suomalaiset. Minä tarkastelen asiaa en populististen puheiden ja aikomusten perusteella, vaan tekojen ja puheiden analyysin perusteella.  Sipilä on rakentamassa Suomesta  jopa keskustapuolueen ohjelmien vastaista luokkayhteiskuntaa  ja lopputuloksena on hyvinvointivaltion ajaminen alas. Onko keskustalla  ja Suomella tähän varaa?  Tätäkö  halutaan?

Tätä johtopäätöstä tukee  hallituksen lakipaketti työehtojen heikentämisestä. Hallitus on varautunut leikkaamaan ylityökorvauksia ja muita työehtosopimuksissa hyväksyttyjä ehtoja. Hallitus toimii suoraan työnantajien etujen ja toiveiden mukaisesti  ja haluaa syrjäyttää ay- liikkeen toimijana ja neuvottelu-kumppanina. Esitys johtaa ja johtaisi  työsopimusten yleissitovuuden romuttamiseen ja   luokkasuhteiden  kärjistymiseen  työn ja pääoman välillä. Työmarkkinajärjestöjen keskinäinen ja myös hallituksen kanssa tapahtuva yhteistyö on olennainen osa toimivaa hyvinvointivaltiota. 

Esitys johtaisi myös  yhteiskunnan heikompiosaisten kurittamiseen. Kun työehtoja ja palkkoja huononnettaisiin, pienipalkkaiset ihmiset  sysättäisiin yhä enemmän  sosiaalituelle. Ihmiset joutuisivat yhä enemmän sosiaalimenojen varaan samalla kun niistäkin säästettäisiin, jolloin  ihmiset  joutuisivat  avun tarpeen  ja niukkenevien tukien ristiriitaan. Hyvinvointivaltion perusta  murenisi. Enää ei ole takuuta siitä,  että kaikista pidetään huolta

Pääministeri Juha Sipilä tuntee henkilökohtaista kiinnostusta verosuunnitteluun. Mitä siitä on odotettavissa?  Sipilän ikioma löytö ja julkilausutusti pääministeri Sipilän 100-prosenttisesti tukema eli ex-julkikokoomuslainen ja myös yksinomaan ent. sveitsiläinen liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner ymmärtää   - ja siis ilman ensi vuodeksi SSS-hallituksen suunnittelemaa veronkiertäjien riemuvuotta  - asianmukaisesti "kotouttaa" veronmaksun piiriin verokeidasyhtiöyhteyksillään  Suomen valtiolta pimitettyjä liiketuloja.

Kyse on tiettävästi ensimmäisestä tapauksesta Suomessa, jossa hallituksen ministeri on ollut mukana verokeidasyhtiössä. Ministeri Anne Berner (kesk.) on toiminut johtotehtävissä veroparatiisiyhtiössä, jonka toimintaan liittyy myös verosuunnittelua. Berner nimitettiin hallituksen jäseneksi luxemburgilaiseen Saltri II LuxCo-yhtiöön joulukuussa 2012. Luxemburgin kaupparekisterin mukaan Berner on edelleen virallisesti yhtiön hallituksen jäsen. Liikenne- ja viestintäministeri kuitenkin kertoo jättäneensä eroilmoituksen hallitusjäsenyydestä jo toukokuussa 2015.

Mikä on ministeri Bernerin moraali  ja mitä hän salailee  pääministerin suojelemana?  Mainintaa veroparatiisiyhtiön hallituksen jäsenyydestä ei löydy. Siitä ei kerrota Bernerin kotisivulla. Sitä ei lue valtioneuvoston sivulla. Siitä ei ole mainintaa ministerin kesäkuussa jättämässä sidonnaisuus-ilmoituksessa,  vaikka Ylen tietojen mukaan Berner listataan vielä syyskuussakin luxemburgilaisyhtiön hallituksen jäseneksi Luxemburgin kaupparekisterissä.
Anne Berner väittää itse jättäneensä eroilmoituksen yhtiön hallituksen jäsenyydestä toukokuussa. Hän oli siis joka tapauksessa veroparatiisiyhtiön kovassa ytimessä ainakin vielä vaalien jälkeen – tultuaan jo kansanedustajaksi.

Tämä vain yksi konkreettinen esimerkki   osoittanee, että  SSS- miesten ja naisten puheet  ovat paljossa paksua  mutta kaunisteltua satua  ja teot kertovat, mihin pyritään.

Toinen juttu on sitten hallituksen suunnitelmat, että    ensi vuoden ajan jopa törkeästä veropetoksesta selviäisi pelkällä veronkorotuksella, jos ilmoittaa verottajalta salaamansa tulot ja varat. Katumuslaki saattaisi rikkoa kansalaisten yhdenvertaisuutta, sanovat lakiehdotusta arvostelevat oikeusoppineet.

Hallitus valmistelee lakia, jonka avulla välttää rikostuomion verorikoksista, jos ilmoittaa oma-aloitteisesti verottajalta kätkettyjä tulojaan ja varojaan. Lain tavoite on saada ulkomailla rahojaan piilottelevat suomalaiset tuomaan ne verotuksen piiriin Suomessa.

Katumuslaki olisi voimassa vain ensi vuoden ajan. Se koskisi myös perintö- ja lahjaverotusta.

Määräaikainen laki tarjoaisi syytesuojan jopa törkeän veropetoksen tunnusmerkit täyttävästä tulojen kätkemisestä. Maksimirangaistus siitä on neljä vuotta vankeutta. Laki olisi Suomessa poikkeuksellinen.

Hallituksen politiikka  rikkoo paljossa yhdenvertaisuutta ja lisää eriarvoisuutta  ja  kiristää yhteiskunnallista  ilmapiiriä, kuten nyt on  käynyt  ay- liikkeen perjantaisen suuren mielenilmaisunkin todistamana.  Vastatoimena ay- liikkeessä on jo ehdotuksia suurista palkankorotuksista ja jopa yleislakosta  seuraavan työsopimusneuvotteluiden aikaan. Palkkatyöläiset ja muu köyhälistö ei halua  itsensä kusettamista. He haluavat olla tasa-arvoisia yhteiskunnan toimijoita ja vaikuttaa mitä yhteiskunnan pöydissä päätetään niin työehdoista kuin sosiaaliturvasta.

Kysymys on täysin luonnollisesta vastareaktiosta  siihen, kun yhteiskunnan normaalit pelisäännöt hylätään ja kun hallitus alkaa  sanella asioita. Hallituksen esitys on kuin suoraan työnantajien pöydältä. Kyllä se kiukkua  ja suuttumusta nostaa!

Onko keskustalla ja muilla hallituspuolueilla  varaa tähän?  Vaaleissa ja sen jälkeen mielipidemittauksissa voidaan jokin aika olla johdossa  ja harjoittaa valittua sanelupolitiikkaa , mutta se tiedetään, että sieltä voidaan tulla alas. Perussuomalaisille on jo näin käynyt, kannatus katoaa. Muille hallituspuolueille voi käydä samoin.  Kehitystä voi jouduttaa hallituksen  harjoittama politiikka.  Ihmiset seuraavat asioita ja ovat valmiit reagoimaan  siihen. Ollaanko nyt keskustan johdolla  ja muiden hallituspuolueiden siunauksella romuttamassa  suomalaisen yhteiskunnan sopimusjärjestelmä?  Järjestelmässä työehdot  ja palkat ovat olleet   olennainen osa  toimivaa ja  yhteisymmärrykseen perustuvaa  hallitsemistapaa. Onko tälle realistisesti vaihtoehtoja?

Lähiaikojen hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen päätöksistä nähdään, mihin Suomi on matkalla. Todella pahalta näyttää!

Mikko Lund

maanantai 14. syyskuuta 2015

Kumpi vetää pitemmän korren: Sipilän hallitus vai ay- liike?

Kumpi vetää pitemmän korren: Sipilän hallitus vai ay- liike?


Sipilän hallituksen kolme  puoluetta keskusta. kokoomus ja perussuomalaiset  ovat paistatelleet julkisuudessa ensimmäiset sata päivää. Se on eittämättä ollut tyypillistä uuden hallituskauden viehätystä. Myönteistä palstatilaa on tullut ja yhteistyön nimiin on vannottu. Yhteistyö  on sujunutkin tavattoman hyvin. Mutta entä sitten, kun arki kävelee vastaan, kuten ensi perjantaina.

Yleisesti on pelätty, että perussuomalaiset tulevat olemaan  ongelma hallitustyössä. On epäilty, että he eivät pysy hallitusohjelman takana.  Suuri on ollutkin yllätys. kun mitään perussuomalaisten irtiottoja tai erimielisyttä ei ole tullut  esiin. Jos yksimielisen julkisivun takana on kuplinut, niin erimielisyydet on lakaistu siististi maton alle. Enemmän katetta perussuomalaisten politiikan arviointiin onkin saatu  Sipilän hallituksen politiikasta.

Yleistä arviota  perusuomalaisten hallitustaipaleesta  on   alkanut varjostaa    yhä  yksilöidymmin puheet perusuomalaisten teoista Sipilän hallituksen politiikassa:  Perussuomalaiset  on nimetty takinkääntäjiksi!
Puheet vaalien aikaan ovat olleet yhtä ja nyt hallituksessa toista.

Katetta tälle johtopäätökselle antaa erityisesti  pakolaiskysymys sekä  Sipilän hallituksen yleinen  politiikka.  Pakolaiskysymyksessä  Soini on vaivautunut ainoastaan lausumaan, että ” turvapaikkapolitiikkaa tehdään pää kylmänä ja sydän lämpimänä”.  Muuta lausuntoa ei ole saatu, vaikka kenttä on puhunut tiukastikin   pakolaisia vastaan. Soinin puheet vaalien aikaan on nähty täysin toiseksi  kuin ministeriauton takapenkkiläisen kommentit pakolaispolitiikkaan tai Sipilän hallituksen säästöpolitiikkaan.

Sovittamattoman  ristiriidan on tuonut esiin hallituksen säästötoimet. Hallitus ilmoitti leikkaavansa palkansaajien ylityökorvauksia, pitkiä lomia ja muita työsuhteen ehtoja, joista normaalisti normaaliaikana  sovitaan  työmarkkinajärjestöjen kesken. Nyt työmarkkinajärjestöt sivuutettiin yksipuolisesti.

SAK, Akava ja STTK  ovat ilmoittaneet   vastustavansa hallituksen leikkausesityksiä. Hallituksen suunnitelmat on nimetty pakoksi ja kiristykseksi. Ensi perjantai on toiminta-päivä, jonka menetykset työnantaja EK on arvioinut  400 miljoonaksi euroksi. Mielenilmaisu pysäyttää 60 paperi- kartonki- ja sellutehdasta. 50 000 jäsenisen AKT:n  työnseisaus pysäyttää liikenteen lähes täysin! Laajassa mitassa myös koulut ja päiväkodit  voivat olla suljettuja.

Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala todistaa liittonsa tuntoja, ettei ”hallitus jättänyt meille muuta mahdollisuutta” !

Kyllä Sipilän hallituksen toimet ovat olleet tavattoman amatöörimäisiä. Niistä on puuttunut tasavertainen neuvotteluote ja -henki. Yhteiskuntasopimuksesta neuvoteltiin, mutta kun se  kariutui, hallitus alkoi yksipuolisesti näyttää, että he sanelevat ja  päättävät eduskuntaenemmistöllä. Se oli kuin sodanjulistus ammattiyhdistysliikkeelle, jonka ei ole tarvinnut alistua Suomessa edes työnantajien saneluun.

Hallitus on velkaantumiskehityksen vanki. Velkaantumisen taittamispuheesta huolimatta velkaa otetaan 5 miljardia euroa ensikin vuonna. Ehkä  ay- liike ei ole täysin tiedostanut velkaantumiskehityksen vaaroja ja samalla uskotaan talouskasvun hoitavan velkaongelman. 

Kansa näyttää ajattelevan Sipilän toimista kuin savolaismies, ”en ole puolesta enkä vastaan vaan päinvastoin”. Iltasanomien Taloustutkimuksella tekemän tutkimuksen mukaan erittäin tai melko tyytyväisiä hallitukseen on enää vain alle puolet, 47 %. Hallituksen suosio on karisemassa, erityisesti se on laskussa perusuomalaisten keskuudessa.

Nyt sitten katsotaan  kenen perse kestää tätä kyytiä. Minä olen varma. että  ay- liike ei ole vain historiaa, niin kuin kokoomusnuorissa on toivottu. Näilläkin mielenosoituksilla ay- liike osoittaa, ettei sitä voida noin vain sivuuttaa.  Yhteiskuntasuhteiden tietoinen kärjistäminen ja  tulehtuminen  tekee hallituksenkin vaelluksen vaikeaksi  ellei peräti mahdottomaksi.  Jo nyt ay- liikkeessä vastatoimena  puhutaan reiluista palkankorotuksista ja jopa yleislakosta. Vaalikaudenkin mittaan yksipuolinen sanelu  ja määrääminen ei tule tuomaan tulosta. Tällaisen politiikan harjoittaminen tulee syömään erityisesti perussuomalaisten kannatusta, mutta se voi yllättävästi  peräti kaataa Sipilän hallituksen. Perussuomalaisten kannattajat ovat laajasti tyytymättömiä  Sipilän hallitukseen.

Mikko Lund






perjantai 11. syyskuuta 2015

Riihimäen päättäjät viimeisen vaihtoehdon edessä

RIIHIMÄEN PÄÄTTÄJÄT VIIMEISEN VAIHTOEHDON EDESSÄ

Pettäjän retoriikka  paljastuu




Lähtökohtaisesti on niin, että tilinpäätös kunnassa on tarkoitettu kertomaan ensisijalla rahoituslaskelmalla kunnan kyvystä rahoittaa velvoitteensa, ts. rahoittaa käyttötalousmenot ja velan hoito. Oikeamääräisillä poistoilla varaudutaan vuosittain korjausinvestointien rahoittamiseen. Ylijäämä/alijäämä ei ole itsetarkoitus, vaan tavoitteena on kunnan vakaa rahoitusasema ja kyky vastata velvoitteistaan.

Sitä ei  Riihimäen kaupungin valtuusto poliittisessa tarkoitushakuisuudessaan ole halunnut ymmärtää!

Tässä on mennyt kaupunginvaltuustolta puurot ja vellit sekaisin - tulosta on haluttu manipuloida poistoilla ylijäämän osoittamiseksi. Samaan päämäärään on pyritty myös muilla toimenpiteillä - konsernin sisäisillä tasekaupoilla ja  organisointimuutoksilla julkisesta yksityiseksi. Muutokset ovat tuoneet taseeseen "tuulen tuomia tuloja" ei rahaa. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajakin on taannoin eräässä AP:n kirjoituksessaan todennut, että tilinpäätösjärjestelyissä kaikki voitava alijäämän välttämiseksi on  jo tehty.

Kaupunki on tietoisesti ja tarkoituksellisesti  manipuloinut poistoja noin 30 miljoonan edestä vuodesta 2009. Tällä sumutuksella korjausinvestointeja on jätetty rahoittamatta yli yhden veroprosentin vuosittaisen tuoton (n 5 miljoonaa euroa) verran vuodesta 2009 alkaen.

Seurauksena on ollut velkakannan jatkuva kasvu emokaupungin ja tytäryhtiöiden taseissa. Yksistään kaupungin 120 miljoonan veloista (lainakanta noin 4000 euroa/asukas) voi tasekikkailun arvioida johtaneen velkakannan kasvuun neljänneksen verran. Velkaa on siirretty konserniin ja konsernin velka on jo yksistään 178 miljoonaa euroa, 6087 euroa / asukas.

Suurin syyllinen tähän kehitykseen on Riihimäen kaupunginjohtaja. Luottamushenkilöt luottavat vallitsevaan mantraan: Riihimäellä kaikki hyvin!

Tulevaisuuden suuri kysymys onkin, miten kaupunki rahoittaa käyttötalouden  (käyttömenot )noin 170 miljoonaa, infran korjaustarpeet ja velkasalkun hoidon  varsinaisilla tuloilla.  Verotulot ovat vain noin 117 miljoonaa euroa. Leikkaukset ovat välttämättömiä, mutta poliittinen tarkoituksenmukaisuus ei niitä hyväksy, vaan siirtää ja siunaa, että aika hoitaisi kaiken.

Mitä on tehtävä  talouden tasapainottamiseksi?

Menoja pitäisi leikata, sillä se olisi ensisijaista talouden tasapainottamisessa.

Tasapainotusta ei hoideta millään omarahoitteisella tempulla - veropotin oletettavissa oleva hidas kasvu tulevaisuudessa johtaa vain syömävelan osuuden kasvuun  ja poliitikot siirtävät  potin  lasten ja lastenlasten maksettavaksi.

Päättäjille ei jää  käteen  kuin pettäjän ikiaikainen retoriikka. Kehitetään ja panostetaan kasvuun – ja lisätään  velan ottoa. Siksi uskotellaan kaupunkilaisille jatkuvasti  parempien aikojen olevan tulossa niin, että joku voi vielä uskoa  hyvän talouden ja kasvun retoriikkaan!


Mikko Lund







maanantai 7. syyskuuta 2015

Tilinpäätöksen oikausu vaatii rehellisyyttä


Tilinpäätöksen oikaisuun tarvitaan rehellisyyttä


Riihimäen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja  Pertti Mäkelä (kok) asettuu tietoisesti kaupunginjohdon aisan kannattajaksi tiilinpäätöskiistassa. Se ei ratkea tiedotus-välineissä. OIKEUDELLINEN pääkysymys on jo ratkaistu Hämeenlinnan  hallinto- oikeudessa ja Korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Nyt yksi jos toinenkin puhuu tässä asiassa aidan sijasta seipäistä. Tähän kategoriaan asettui myös Pertti Mäkelän uutiseksi taitettu kirjoitus 26.8  Aamupostissa.

Kiistan tilinpäätöstä 2012 ei saada lailliseksi, ennen kuin sen perustana oleva poistosuunnitelma korjataan. Taannoinen poistosuunnitelman muutos on ollut selvä tulosmanipulaation väline.  Poistoja oli tietoisesti hilattu alas, niin alas, että tilinpäätös ei enää antanut riittäviä ja oikeita tietoja kaupungin  taloudellisesta asemasta.

Oikeustaistelua tärkeämpää on  kaupunkilaisten tietää, että on kyse lähes 30 miljoonan euron sumutuksesta. Korjausinvestointeja on jätetty tietoisesti  rahoittamatta  vuosittain yli yhden veroprosentin tuoton verran  vuodesta 2009 lukien.  Mäkelä vaikenee asiasta ja vaikertelee kaupungin huonoa rahoitustilannetta. Hän ei rohkene kertoa, että  tämä operaatio on yksi syy kaupungin ylivelkaantumiseen.

 Mäkelä  mm. tarkastuslautakunnan puheenjohtajana  on ollut mukana  kaupunginjohdon tässä pelissä  ja erityisesti operaatiossa, jolla allekirjoittanutta ryhdyttiin savustamaan ulos tarkastuslautakunnan puheenjohtajan luottamustehtävästä.  Kyllä minä sen ymmärrän, kun uskalsin olla eri mieltä ja vielä valitin!

Yhtä kaikki  jäävi puheenvuoro, johon Aamuposti on lyönyt objektiivisen asiantuntijan leiman ja pannut muut kommentoijat mielipidepalstan raameihin. Vallan vahtikoira on paljastunut itse asiassa sylikoiraksi. Tunnen asianosaisuutta jutussa, mutta en ole saanut mediassa tasavertaista kohtelua .


Toinen kysymys on sitten esittelevän virkamiehen, kaupunginjohtajan ja tilintarkastajan esteellisyys. Miten heistä on  paljastamaan tosiasiat ja korjaamaan tilinpäätöstä, jonka virheisiin he ovat itse syypäitä.

Kaupunginhallituksen asenteella ”me korjaamme vain tilinpäätöstä”  provosoidaan taas uusi valitus, jonka seurauksena on pitkään jatkuva laittomuuden tila ja vuosien tilinpäätökset pysyvät avoinna ja vailla lainvoimaa.

Ei kai tätä haluta?

Nyt  Riihimäki tarvitsee ennen kaikkea rehellisyyttä. Tosiasiat on rahoituskriisissäkin  tunnustettava. Mikään poliittinen ryhmä ei pääse tätä karkuun. Vastaan tulee varmasti karhu  tai  se  paha hukka!

Mikko Lund


maanantai 24. elokuuta 2015

Puhuttaisiinko itse asiasta?

Kaupunginhallituksen puheenjohtajien Tommi Rädyn  (sd) ja Riitta Takalan (kok)kirjoitus 21.8.  Aamupostissa vääristelee tarkoituksellisesti Hämeenlinnan hallinto- oikeuden päätöstä. HE  puolustavat manipulaatioksi tarkoitettua poistosuunnitelmaa . He väittävät, että hallinto- oikeus ei “olisi pitänyt poistojen määrää ja siten tuloslaskelmaa tai tasetta virheellisenä tai lainvastaisena”. Väärin!

Hämeenlinnan hallinto-oikeus totesi 19.2.2015 , että tilinpäätöksen 2012 ei ole katsottava antavan riittäviä ja oikeita tietoja kunnan toiminnasta ja taloudesta. Tämä riitti tuomioistuimelle kumoamaan kaupunginvaltuuston päätöksen tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä. Oikeuden tehtävä ei ole antaa ohjausta eikä perusteluilla ole oikeusvoimaa.

Hallinto- oikeus totesi tuomiolauselmassaan että vuonna 2012  hyväksytty poistosuunnitelma on merkinnyt poistojen määrän merkittävää alenemista ja osaltaan johtanut keskimääräisten suunnitelman mukaisten poistojen ja keskimääräisten investointien merkittävään erotukseen. Tässä keskeinen syy siihen, että tilinpäätös ei anna oikeaa kuvaa.

Kuntaliiton lausunnossa, jota ei kuulemistilaisuudessa  läsnä olleen lakimiehen mukaan ei ole muutettu. todettiin mm. että poistosuunnitelma poikkeaa  hallinto- oikeuden päätöksessä mainitun tavoin kirjanpitolautakunnan kuntajaoston suosituksesta. Poistosuunnitelma ei ole lainmukainen.   Liiton mukaan oikeat ja riittävät tiedot edellyttävät  tilinpäätöksessä ajantasaista poistosuunnitelmaa. Se on tilinpäätösasiakirja, jota liitetiedot vain selittävät tai syventävät tekstillään.
 
Liitetietojen täydentäminen ei tee   suunnitelmasta  suosituksen mukaista  ja laillista. Liitteessä voi  selvittää  poistoeron  ja poistosuunnitelman tarkistustarpeen, mutta niillä ei voi korjata tilinpäätöstä.  Katson lausunnon suosittelevan  poistosuunnitelman muuttamista suosituksen mukaiseksi.

Kaupunginhallitus ummistaa silmät myös jääviysongelmilta. Kaupunginjohtaja ja tilintarkastaja yrittävät korjata heidän aikaisemmin hyväksymäänsä  tilinpäätöstä. Itse asiassa heidän tulisi jäävätä itsensä, kun ei juttu omia virheitä tekeviltä ja valmistelevilta virkamiehiltä  muuksi muutu!

Vuoden 2012 ja sen jälkeisiä tilinpäätöksiä ei saada laillisiksi, ennen kuin  vähintään kaksi asiaa korjataan:

  1. Poistosuunnitelma on korjattava kirjanpitolautakunnan kuntajaoston suosituksen mukaiseksi.
  2. Tarvitaan erityistilintarkastus, jossa ulkopuolisen tilintarkastusyhteisön toimesta tarkastetaan tilinpäätökset, ennen muuta poistojärjestelmä ja - laskenta.

Kaupunkilaisia kiinnostaa vain toiminnan taloudelliset seuraukset. Niihin kirjoittajat eivät ota kantaa. Ja tämä on ilman muuta  oikeustaistelua tärkeämpi näkökulma. Kerroin jo kirjoituksessani, että vuodesta 2009 vuoteen 2014 on jätetty tilinpäätöksessä kattamatta korjausvelkaa -  poistoja rahoittamatta  yli 27 miljoonaa euroa. Se on yhden veroprosentin tuotto vuodessa.

Riihimäen poistojärjestelmän muutos oli tietoinen taseen manipulointi. Monet taseeseen kirjatut tulot organisaatiomuutoksista osakeyhtiöiksi ovat raunioittaneet rahoitusaseman ja velkakierre jatkuu  - siksi edessä ovat vain leikkaukset!

Mikko Lund

Kaupunginvaltuutettu (sd)






lauantai 15. elokuuta 2015

Riihimäen kaupunginhallitus viittaa kintaalla oikeuden päätöksille

Minkä taakseen jättää sen aina edestään löytää!

Riihimäellä tapahtuu kummia. Ei voi kuin ihmetellä! Riihimäen  kaupunginhallituksen jäsenillä riittää kantti laistaa ja väistää Hämeenlinnan hallinto- oikeuden  päätös, joka kumosi laittoman päätöksen . Suomessa on vallalla lainalaisuuden periaate. Virkamiesten ja luottamushenkilöiden on noudatettava edesvastuun uhalla lakia ja oikeuden päätöksiä. Riihimäellä tälle viitataan kintaalla! Kaupunginhallitus päätti juuri  yksimielisesti 10.8. , että Hämeenlinnan hallinto- oikeuden     kantaa ei kunnioiteta, vaikka kaupunginjohtaja  on viimein kääntänyt kelkkansa   ja sitä esittänyt.

Päätös  kertoo taas kerran luottamushenkilöiden  perehtymättömyydestä asiaan  tai perin juurin kieroutuneesta asenteesta . Yleensä päätökset kunnallishallinnossa  syntyvät virkamiesten esittelyn mukaan.      Toisaalta epäilyksen vertaa ei uskalleta kysyä saati poiketa virkamiesten epäilyttävistä hankkeista ja  luotetaan  SOKEASTI. Sitten kun tästä poiketaan jostakin yllättävästä tarmon puuskasta   - ryteikköön menee!  Näin Riihimäellä on nyt käynyt ja jouduttu  laittomuuden hetteiselle  tielle.   Motiivi lienee selvä   -  häpeä olisi tunnustaa, että poistojen manipulaatiolla on kaupunkilaisten  katseilta piilotettu  vuodesta 2009 lukien  noin 27 miljoonan uusinvestointien rahoitustarve.  Se on yli neljäsosa yhden vuoden verotuotosta.  Kaupunkilaisten kasvoille sumutuksen paljastuminen olisi kuin kuraroiske.
 
Hallinto-oikeus kumosi 19.2.2015 valitukseni perusteella Riihimäen kaupunginvaltuuston päätöksen vuoden 2012 tilinpäätöksen hyväksymisestä. Perusteena oli, että sovelletun poistosuunnitelman mukaan  tilinpäätös ei anna laissa tarkoitettuja oikeita ja riittäviä tietoja kaupungin taloudesta. Siksi tilinpäätökset joudutaan  taannehtivasti korjaamaan.  Poistosuunnitelman  lainmukainen muutos toisi esille talouden vakavan piilorasitteen, siis karun totuuden  muutenkin ylivelkaisen  kaupungin rahoituksesta.

Kaupunginjohtaja ja nykyinen tilintarkastaja ovat menettäneet uskottavuutensa ja  riippumattomuutensa kaupungin talouden takaajina. He  tutkivat ja korjaavat omia virheitään kumotun tilinpäätöksen seurausten korjaamisessa. Tästä seuraa yksiselitteisesti  se, että tarkastuslautakunnan on tehtävä oma johtopäätös. Tilintarkastuslain mukaan tilintarkastajan tulisi oma-aloitteisesti vetäytyä ja järjestää tilintarkastus uudelleen. Miksi?
Sen tähden, että kunnan toiminnan tilivelvollisuus kaupunkilaisille toteutuu oikeana ja lainmukaisena ja että liitosta harkitsevia naapurikuntia ei petetä väärällä kuvalla kaupungin rahoitusvaikeuksissa olevasta taloudesta.

Joka tapauksessa on niin, että kaupungin pitäisi korjata poistosuunnitelmaa, jotta  tilinpäätös saataisiin laillisuuden kannalle. Turha arvovaltataistelu ja uhittelu  saisi jo loppua. On järjetöntä provosoida jälleen uutta oikeusprosessia. Sille on kertynyt ajan kuluessa vain lisää valitusperusteita. 

 
Mielenkiinnolla seuraan kaupungin tarkastuslautakuntaa. Toivon siltä ryhtiä  toteuttaa itsenäinen rooli  tilinpidon uskottavuuden ja oikeellisuuden takaajana.  Tarkastuslautakunnalle on säädetty mm. korjattujen tilinpäätösten tarkastus.

Olen kerta kaikkisesti  työlästynyt Riihimäen kaupungin päätöksentekoon, joka ei perusta laista ja oikeuden päätöksistä. Ilmoitan vastalauseeni  tällaiseen menoon ja edellytän, että  virkamiesten ja luottamushenkilöiden  virkatoimet tutkitaan ja sen pohjalta ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin. Virkavelvollisuuksien noudattaminen on virkarikossäädöksillä varmistettu,  mutta luottamushenkilöiden kohdalla jopa tuottamuksellinen toiminta ja tahallisuus täyttää rikoksen tunnusmerkistön.

Mikko Lund