torstai 31. tammikuuta 2013

Väyrynen ilmoittautui ehdolle Euro- vaaleihin



Väyrynen ilmoittautui ehdolle Euro- vaaleihin

 

Keskustan kunniapuheenjohtaja Paavo Väyrynen ilmoitti lähtevänsä eurovaaleihin ja eduskuntavaaleihin. Väyrynen kertoi ilmoittaneensa ehdokkuudestaan ennen muuta Britannian pääministerin David Cameronin äskettäisen linjapuheen innoittamana. Cameronin avaus käynnistää keskustelun EU:n ja euroalueen tulevaisuudesta. Cameronin puheen ydin on, että hän haluaa uudistaa koko unionin. Väyrynen sai heti kannatusta ehdokkuudelleen keskustasta ja perussuomalaisista. 
 
David Cameron on Britannian pääministeri ja konservatiivien puheenjohtaja. Juuri nyt hänen Eurooppa- politiikka näyttää kovin vaikealta. Hän yrittää istua kahdella tuolilla.Mahdollinen seuraus on se, että Cameron putoaa sekä pääministerin että puoluejohtajan paikalta. Cameron ilmoitti, että jos konservatiivit voittavat kevään 2015 parlamenttivaalit, hän neuvottelee Britannian ja EU:n välille uuden sopimuksen, jonka vie kansanäänestykseen. Jos kansa ei hyväksy sopimusta, Britannia lähtee unionista. Äänestys järjestetään viimeistään vuonna 2017. Cameronin linja haiskahtaa pikemmin pelurin kuin vastuullisen valtiomiehen linjalta.
En tiedä, mikä vaikutus Väyrysen kannatukseen on liputtaa Cameronin linjausten puolesta.

Timo Soinin mielestä Väyrynen ehdokkuudellaan tukee hänen linjaansa. Keskustassa iloitaan puolestaan siitä, että Väyrystä pidetään parhaimpana vaihtoehtona populisteille.
Väyrynen kertoo blogissaan ottavansa perussuomalaisten puheenjohtajan Timo Soinin haasteen vastaan.
Soinin tavoitteena on nostaa perussuomalaiset suurimmaksi eurovaaleissa.

– Toivon, että Soini lunastaisi lupauksensa ja asettuisi myös ehdolle eurovaaleissa. Olisi mukava ottaa taas miehestä mittaa, Väyrynen kirjoittaa.

”Paavo Väyrynen tuli Suomessa jo Soinin linjoille. Ydinkysymys on, tuleeko Keskusta?”, Soini kirjoittaa puolestaan ”blogissaan. Soinin mielestä Väyrynen ”saapui sekä oikealle että vasemmalle puolelleni tukemaan David Cameronin linjaa EU:n uudistamiseksi”.


Väyrynen haastaa nämä yksinkertaistavat äärilinjat ja avaa mahdollisuuden keskusteluun EU:n suunnasta myös Suomessa, arvioi Kimmo Tiilikainen.Tiilikaisen mielestä Väyrysen ehdokkuus vie elintilan ”eurointoilijoiden ja vastustajien yksinkertaistavalta populismilta.

Soini ei ole vielä päättänyt omasta ehdokkuudestaan eurovaaleissa. ”Haluan jatkaa puolueen puheenjohtajana. Se on ensimmäinen tavoite ja mahdollinen valituksi tuleminen aiheuttaa jatkoharkinnan”.


Demokraatti- lehti kirjoittaa: Kaksi nykyistä oppositiopuoluetta kaivavat jo lähtökuoppia hermostuneen innostuneesti. Perussuomalaiset lähtevät hakemaan turhankin tutuksi tulleella EU-vastaisuudellaan uutta rakettinousua puolueen kunnallisvaaleissa taittuneelle kannatukselle. Keskusta laskee niin ikään paljon eurovaalien varaan. Suomenmaan pääkirjoitus (11.12.) rytmittää toiveikkaasti keskustan paluuta suurimmaksi puolueeksi eurovaalien hyvän tuloksen tuomalta ponnistuspaikalta. Häivähdys populismia on hahmotelmassa etsiä keskustalle kansalta tukea saavia Eurooppa-linjauksia.

SDP:llä on eurovaaleissa ylimääräistä jännitettävää, koska Euroopan parlamentti on suosittanut vaalien siirtämistä kesäkuulta toukokuulle. Jos siirto toteutuu, vaalit saattavat osua samalle viikolle SDP:n Seinäjoella pidettävä puoluekokouksen kanssa (Demokraatti 12.12.).

Yhteensattumasta ei pidä ottaa paineita, vaan se tulee nähdä mahdollisuutena lisätä kiinnostusta vaaleihin ja aktivoida väkeä uurnille. Ajankohtaa enemmän SDP:n kannattaa keskittyä ehdokasasetteluun. Parhainkaan EU-politiikkaohjelma ei tuota menestystä ellei sitä ole avaamassa puoluejohdon lisäksi osaava ja yhden vaalipiirin vaaleihin riittävän uskottava ehdokasjoukko.

Demokraatti- lehden mukaan “kun mietitään Suomen roolia ja vaikuttamista Euroopan unionissa, kannattaa kuunnella EU-edustustoamme Brysselissä johtavaa suurlähettiläs Jan Sturea. Hän on lähettänyt kotimaahan paimenkirjeen, jossa kehottaa painavin sanoin muuttamaan Suomen EU-politiikkaa myönteisemmäksi. Tyylin muutos pitää aloittaa siitä, että määritellään, mitä Suomi todella haluaa eikä vain sitä, mitä Suomi vastustaa.” 

Ulkoministeri Erkki Tuomioja kommentoi blogissaan Britannian pääministerin lupausta järjestää kansanäänestys, jos konservatiivit voittavat vuoden 2015 vaalit. En halua brittien jättävän EU:ta. Ero heikentäisi molempia. Haluan kuitenkin nähdä Euroopan unionin uudistuvan, mutta monet niistä muutoksista, joita kannatan, menevät toiseen suuntaan kuin mitä Gameron esittää. Tuomiojan mukaan on perusteita palauttaa jäsenvaltioille joitakin valtuuksia, joita Brysseliin on kasaantunut.

Edessä on tosi mielenkiintoisia aikoja. Uskaltaako Soini lähteä ehdokkaaksi? Ketä yleensäkin asettuu ehdokkaaksi? Paljonko Väyrynen saa ääniä? Mihin puolueiden kannatus tulee asettumaan? Paljonko äänestäjät jättävät äänestämättä?


Mikko Lund

keskiviikko 30. tammikuuta 2013

Vaihtamalla ne paranee terveyspalvelutkin

Vaihtamalla ne paranee terveyspalvelutkin
 
Näin se on nähtävä. Eläkkeellä oleva ylilääkäri Mikko Mäkelä epäili (Aamuposti 22.1.), että ehdotukseni erota Kanta- Hämeen sairaanhoitopiiristä ja hakeutua HUS:iin ei toisi parannusta. Sairaanhoito on aina lähes yhtä kallista niin Hämeenlinnassa kuin Helsingissä. Mikko Mäkelä on lääkäri ja hänen purkauksensa lähtee luonnollisesti lääkärikunnan intresseistä. Lisäksi on ilmiselvää, että Mäkelä on kuin pukki kaalimaan vartijana. Se on oman reviirin puolustamista. Ymmärrän siitä näkökulmasta nihkeän suhtautumisen vaatimaani uudelleenarviointiin. 
 
Miten on toiminnallisesti mahdollista, että Valviira äskettäin uhkasakoin ajaa potilaiden asiaa Kanta- Hämeen keskussairaalassa ja vaatii kiirettömien potilaspalvelujen parantamista? Sairaalan hoitovirhelista on puolta pitempi kuin HUS:in. Lääkärikeskeisestihän näitä uudistuksia on tähän asti paljolti suunniteltu ja toteutettu. Nyt lähtökohdaksi on syystäkin valittu uudelleenarviointi ja on puhuttu jopa potilaslähtöisestä näkökulmasta. 
 
Minun lähtökohta oli haastaa poliitikot ajattelemaan asiaa riihimäkeläisten puolesta. Varatuomari Juhani Nummela vastasi Aamupostissa Mäkelälle (25.1.), että taloudellisista faktoista pitää osata tehdä oikeat johtopäätökset. Minä olen samaa mieltä. 
 
Olen edustanut sitä kantaa, että Kanta- Häme ei kykene ylläpitämään keskussairaalaa. Kanta- Häme on liian pieni ja kuntien taloudellinen liikkumavara on ahdas. Siitä ei voi puristaa ylijäämiä Hämeenlinnan keskussairaalan ylläpitämiseksi.
Mäkelän mainitsemassa periferiassa eli Riihimäen seudulla on erityisen perusteltua hakea vaihtoehtoja juuri sen takia, että Hämeenlinnan sairaanhoitopiiri ei kykene parantamaan talouttaan ja hoitamaan palvelujaan, ei tänään eikä huomenna. Edessä on jatkuvaa rationalisointia ja säästämistä. Siitä tulee kärsimään Riihimäen seutu, erityisesti RYKS.
 
Hyvinkään sairaalan ja HUS:in lähtökohta ja mahdollisuudet on selvitettävä. HUS:n suunnitelmat, investoinnit ja palveluvarustus on ylivoimainen. Uudenmaan alue on maan vaurainta aluetta. Uusimaa kykenee huolehtimaan niin sairaanhoidon kuin tulevaisuuden terveydenhoidon kehittämisestä.
Siksi Riihimäen seudun etu on suuntautua etelään!
 
Mikko Lund

tiistai 29. tammikuuta 2013

Miksi vanhemmat pahoinpitelevät lapsiaan?

Kysyn vaan: Miksi vanhemmat pahoinpitelevät lapsiaan?
 
Kyllä se näin on, vaikka ei uskoisikaan. Poliisi puuttuu tänään yhä useammin lapsiin kohdistuneeseen väkivaltaan. Väkivallan harjoittaja on isä tai äiti, joka kurittaa tai pahoinpitelee lastaan. Tänään yhä useampi lasten pahoinpitelijä jää kiinni. Sitä ei voi enää harjoittaa piilossa.
 
Joka sadas alle 14- vuotias lapsi kokee toistuvaa väkivaltaa. Vuonna 2006 poliisin tietoon tuli 364 alle 15- vuotiaisiin kohdistunutta väkivaltarikosta. Vuonna 2011 rikoksia ilmoitettiin jo 1014. Suurin osa rikoksista on pahoinpitelyjä. Toistuvaa vakavaa väkivaltaa kokeneiden määrä on pysynyt samana 20 vuotta. Yksi prosentti alle 14- vuotiaista on kokenut toistuvaa vakavaa väkivaltaa.
Kanta- Hämeen poliisille ilmoitetuista kotihälytystehtävistä erityisesti perheväkivaltatehtävät kasvoivat 16,5 %.
 
Tärkein syy rikosilmoitusten kasvuun on vuonna 2008 uusittu lastensuojelulaki. Siinä selvennettiin viranomaisten velvollisuutta ilmoittaa lasten kaltoin kohtelusta lastensuojeluun ja poliisille.

Onko lapsiin kohdistunut väkivalta kasvanut?
Ehkä pientä kasvua on tapahtunut, mutta keskeinen syy poliisitilaston lukujen kasvuun on, että väkivalta tulee poliisin tietoon aiempaa useammin. Väkivalta ei pysy enää piilossa, vaan tulee yhä useammin poliisin tietoon ja johtaa toimenpiteisiin. Tietoisuuden tästä luulisi toimivan ennaltaehkäisevästi.
 
Mikko Lund

maanantai 28. tammikuuta 2013

Venäjältä siirtymistä odottaa vielä 3000 inkeriläistä

Venäjältä siirtymistä odottaa vielä 3000 inkeriläistä
 
Presidentti Mauno Koivisto totesi vuonna 1990, että inkeriläisiin pitää suhtautua paluumuuttajina. Kahden vuosikymmen aikana Suomeen siirtyi 35 000 inkeriläistä.Kaksi vuotta sitten Suomi päätti lopettaa paluumuuton. Jono suljettiin uusilta hakijoilta 2011 ja inkeriläisten muutto-oikeus päättyy 2016. 
 
Maahanmuuttovirasto arvioi, että venäjältä Suomeen siirtyy vielä 3000 inkeriläistä.
Inkerinsuomalaisten paluumuuttojärjestelmä lakkautetaan siirtymäajan jälkeen. Asiaa koskeva ulkomaalaislain muutos (57/2011) astui voimaan 1.7.2011. Tällöin niin kutsuttu paluumuuttojono suljettiin eikä jonoon voi enää tämän jälkeen ilmoittautua. Jonoon ilmoittautuneiden tulee hakea oleskelulupaa paluumuuttajana ennen viiden vuoden siirtymäajan päättymistä 1.7.2016.

Paluumuuttojärjestelmän lakkauttaminen ei koske Inkerin siirtoväkeä ja vuosina 1939–1945 Suomen armeijassa palvelleita.
Paluujärjestelmä on tuonut tuhansia inkeriläisiä Suomeen. Muuttaa on saanut, jos on osannut Suomea ja vähintään kaksi isovanhemmista on suomalaisia. 
 
Paluumuutossa on tapahtunut sukupolven muutos. 1990- luvulla Suomeen saapui henkilöitä, joiden juuret olivat Suomessa. Nyt joukossa on paljon nuoria ja korkeasti koulutettuja venäläisiä, jotka muuttavat paremman elämän ja parempien palkkojen toivossa. Useimmilla on realistinen suhtautuminen eli he tiedostavat suomen kielen opiskelun ja osaamisen tarpeen ja osaavat kieltä jo tullessaan.
 
Mikko Lund

perjantai 25. tammikuuta 2013

Kaupunginvaltuutettu Jorma Höökin tie on tuskainen

Kaupunginvaltuutettu Jorma Höökin tie on tuskainen
 
Kaupunginvaltuutettu Jorma Höök ilmoitti eroavansa sosiaalidemokraattisesta valtuustoryhmästä ja muodostavansa oman yhden miehen ryhmänsä. Käsittämätön ja ei hyväksyttävä teko!

Taustalla ovat Riihimäen sosialidemokraattien tekemät päätökset kaupunginhallituksen ja eri lautakuntien luottamushenkilöpaikkoja täytettäessä. Aamupostin haastattelema Höök katsoo tulleensa syrjäytetyksi. Kymmenennelle valtuustokaudelleen valitun Höökin toiveita ei järjestökäsittelyssä kuultu. Höök sanoo halunneensa nimeämiinsä luottamustehtäviin voidakseen välittää 36 vuoden kunnallispoliittisen kokemuksen tuomaa hiljaista tietoa nuoremmille.

Höök ei näytä muistavan, että hän kunnallisjärjestön valintakokouksessa ilmoitti lähtevänsä kokouksesta ja ettei hän halua mitään paikkoja. Tämähän on ollut tyypillistä Höökiä niin piirijärjestön kuin puolueenkin kokouksissa. Hän on käyttänyt puheenvuoron ja sen jälkeen hävinnyt. Valtuustokokouksistakin hän on ajoittain lähtenyt kesken.

Näiden vuosien aikana olen yhdessä puoluetoverien kanssa kiinnittänyt huomioni hänen lausuntoihinsa, jotka eivät vastaa käyttäytymistä ja tekoja. Erityisen räikeää se on ollut monien SDP:n ohjelmallisten tavoitteiden mm. työllisyyden kohdalla. Mitään epäselvyyttä ei ole siitä, että työllisyyden hoito on SDP:n ykköstavoite. Riihimäellä näin ei ole ollut. Höökin ollessa kaupunginhallituksen puheenjohtaja kaupunkiin asetettiin työllisyystoimikunta, jonka sihteerille viestitettiin, ettei mitään saa tehdä. Kun toimikunnan virkamiehiltä ei tullut mitään ehdotuksia, minä totesin, että meiltä poliitikoilta tulee ja kirjoitin ja kokosin noin kymmenkunta ehdotusta, jotka esitimme väliraporttina kaupunginhallitukselle talousarviossa huomioitavaksi. Halusimme sitten jatkaa työtämme kootaksemme valtuustokauden ohjelman.

Siitä Höök suivaantui niin, että yhdessä kaupunginhallituksen kanssa päätti lopettaa työllisyystoimikunnan. Työllisyyttä ei saanut Riihimäellä hoitaa, sen sosialidemokraatit vahvistivat. Tästä on seurannut kaupungille ylimääräiset kustannukset, joiden osuus vastaa lähes puolta Riihimäen kaupungin velasta. Työttömyys aiheuttaa saamatta jääneet verotulot, toimeentulotukimenot, ylimääräiset sairaskulut ja lisääntyneen rikollisuuden kulut. Helposti näistä koostuu jo parilta valtuustokaudelta Riihimäellä yli 50 miljoonan euron kulut. Kelalle on maksettu vuosittain jopa yli miljoona euroa sakkoa siitä, ettei kaupunki ole riittävästi työllistänyt pitkäaikaistyöttömiä.

Otin työttömyyden esille sen vuoksi, että se on kaikkein räikein ja epäinhimillisin teko syrjäytettyjä kaupunkilaisia vastaan. Se on tuomittava aatteellinen poikkeama!

Lopuksi vielä yksi asia. Se on virkamiesten esitysten paimentaminen. Niitä ei ole hänen mielestään saanut kyseenalaistaa. Seurauksena on ollut kaupungin ylivelkaantuminen ja investointikyvyttömyys. Kaupunki on niin vahvasti velkaantunut, että se ei pysty talouttaan tasapainottamaan. Tähän Höökillä ei ole mitään vastauksia.

Erosin tilintarkastuslain perusteella tarkastuslautakunnan puheenjohtajan tehtävästä, koska katsoin minun ja lautakunnan riippumattomuutta loukatun. Tähän riippumattomuuden tärkeään periaatteeseen Höök ja hänen johtamansa tarkastuslautakunta ei ole kyennyt. 


Vaan en sua soimaa, Jorma Höök!4

Kuten laulussa sanotaan: 

“Tuskaas itse kannat.
Olet kohtalosi orja.
Mä tiedän sen. “



Mikko Lund

torstai 24. tammikuuta 2013

Hallituksen väliarvio rassaa vasemmistoa

Hallituksen väliarvio rassaa vasemmistoa

 

Hallitus valmistautuu vaalikauden puolivälin tarkastukseen. Silloin on käytettävissä myös tuoreimmat talousennusteet. Niiden pohjalta hallitus linjaa ratkaisunsa. Jo nyt pidetään selvänä, että Suomi ei selviä ilman talouden uusia sopeutustoimia. Hallitusohjelmassa on selvät ehdot siitä, milloin uusiin sopeutuksiin on tartuttava. Riideltäväksi jäävät vain keinot: kokoomus on perinteisesti painottanut menoleikkauksia ja demarit ovat rakastaneet veronkorotuksia.


Halutessaan hallituksella on muitakin vaihtoehtoja. Viimeksi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Vesa Vihriälä kiirehtii hallitusta tarttumaan rakenteellisiin uudistuksiin. Etlan mielestä eläkeiän alarajan nostopäätöksen kanssa ei saisi enää viivytellä. Alaraja olisi asteittain nostettava 65 vuoteen.

Onhan hallituksella ohjelmassaankin rakenteellisia uudistuksia. Kuntaremontin piti olla historian merkittävin.Valmista ei kuitenkaan näytä tulevan. Uudistus on tukehtumassa äänestäjien pelkäämiseen ja inhorealistiseen vaatimukseen kuntien kuulemisesta. SDP on jo suututtanut kannattajansa telakkatukikäänteissä, joten pyörtäminen eläkeasiassa vaatii jo lujaakin lujempaa luontoa.
Sote- uudistuksen tuloksia on odotettu odottamasta päästyä, mutta valmista ei näy siinäkään.


Puolueensa valtuuston kokouksessa Kuopiossa puhuneen valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen mukaan tilanne vaatii nopeasti yhteiskunnan rakenteellista uudistamista ja julkisen talouden kestävyyden parantamista.

“Olemme hyvin hitaan kasvun vaiheessa. Tarvitaan uusia toimenpiteitä, se on selvä. Tulevissa talousratkaisuissa huomio pitää kohdistaa ennen kaikkea kahteen teemaan: Suomi tarvitsee kasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn edellytysten parantamista,” Urpilainen totesi kokousväelle.

Valtiovarainministeri totesi myös, että julkisen talouden velkasuhteen kääntäminen laskuun pitää saada aikaan tällä vaalikaudella.
- Sopeutustoimia tehdään myös ensi keväänä, jos se on välttämätöntä.
Rahapulaan liittyen valtion kirstunvartija huomautti, etteivät rahat riitä kaikkien yhteiskunnallisten epäkohtien korjaamiseen. Jäljelle jää vain yksi vaihtoehto.
- Kaikki liikenevä on laitettava kasvun ja työllisyyden parantamiseen, ministeri muistutti puoluetovereitaan.

Vaikka tulevat ratkaisut ovat vaikeat SDP:n johdolle, niin SDP jatkaa hallituksessa leikkauksiin ja veronkorotuksiin alistuen.

Sdp:ssä odotetaan nyt pelolla seuraavia mielipidekyselyjä. Jutta Urpilaisen vaalihistoria puheenjohtajana on on ollut juoksemista vaalitappiosta toiseen. Samantapainen tilanne oli aikoinaan Matti Vanhasella keskustan johdossa. Yhteistä on sekin, että molemmat saavat hyvät pisteet ministerin työn hoidostaan, mutta ei kansan kannatusta.

Helppoa ei ole vasemmistoliitossakaan. Vasemmistoliiton kansanedustajat Markus Mustajärvi ja Jyrki Yrttiaho varoittivat vasemmistoliittoa sitoutumasta ohjelmaan, jonka sanamuodot lähes automaattisesta laukaisevat vaalikauden puolivälissä uusia leikkauksia tai veronkorotuksia. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä erotti hallitusta vastaan niskuroineet edustajansa. Kaksikko äänesti pääministerin vaalissa Jyrki Kataisen (kok.) valintaa vastaan. Vasemmistoliitto on taas vaikean ratkaisun edessä, mutta mikään ei viittaa siihen, ettei puolue alistu hallituksen päätöksiin. Edustajat Mustajärvi ja Yrttiaho eivät ole enää ryhmässä.


Mikko Lund

keskiviikko 23. tammikuuta 2013

Valinnat ovat harmillisia ja keskustelua synnyttäviä

Valinnat ovat harmillisia ja keskustelua synnyttäviä 

 

Hallitus on nimittänyt valtion omistajaohjauksesta vastaavan osaston päälliköksi työ- ja elinkeinoministeriöön maan tunnetuimpiin yritysjohtajiin kuuluvan Eero Heliövaaran.

 

Hallituksen ratkaisua on ihmetelty, kun tiedetään Heliövaaran taustat. Fortumin entisen toimitusjohtajan Mikael Liliuksen ohella Heliövaara on ollut yksi niitä yritysjohtajia, joka on yhtiönsä menestyksen lisäksi huolehtinut myös omasta palkastaan ja palkkioistaan. Esimerkiksi vakuutusyhtiö Pohjolasta hän nosti varsin lyhyessä ajassa liki kymmenen miljoonaa euroa palkkoina tai palkkioina.
Onko Eero Heliövaara oikea mies johtamaan ja valvomaan valtion omistajaohjausta? 

Hallituksessa poliittista vastuuta omistajaohjauksesta kantaa vihreitä edustava ministeri Heidi Hautala. Hautala on valinnut Heliövaaran ja vastannut kysymykseen myöntävästi.
Silti ministerin vastaukseen voidaan kuitenkin liittää epäilys. Asiassa on otettava huomioon Heliövaaran taustat ja hänen siirtymisensä suoraan elinkeinoelämästä valtion omistajaohjauksesta vastaavaksi.
Saa tuota Hautalan päätöstä silti ihmetellä!

Olisiko päätös ollut toinen, jos asia olisi käsitelty hallituksessa?
Aiemmin hallitus oli kolleegio, jossa yhteisesti pohdittiin mm. tärkeitä nimityksiä. Paavo Lipposen ollessa pääministeri kolleegio poistettiin ja jokaisesta ministeristä tuli suurin vallankäyttäjä ministeriössään. Tämän jälkeen ministerin ei ole tarvinnut kysyä muiden ministereiden mielipidettä, vaan käyttää valtaa suorastaan yksipuolisesti mieltymystensä mukaisesti.
Riihimäellä on syntynyt keskustelua eräistä sosialidemokraattisista luottamushenkilövalinnoista kaupungin hallintoon.
 
Kaupunkilaiset ovat olleet suivaantuneita, että entinen kaupunginvaltuutettu ja sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön puheenjohtaja Kari Kaistinen valittiin kunnallisjärjestössä ehdolle Kanta- Hämeen sairaanhoitopiirin hallitukseen. Kaistista on syytetty sairaanhoitopiirin säästötoimien kohdentamisesta Riihimäen sairaalaan, palvelun konsepti on muutettu päiväsairaalaksi, paikkoja on vähennetty ja yöpäivystys lopetettu. Onhan siinä syntikuormaa yhdelle henkilölle. Mutta on huomattava, että ei Kaistinen ole tehnyt päätöksiä yksin. Kysymys on ollut Kanta- Hämeen sairaanhoitopiirin strategiasta ja Riihimäen sosialidemokraattien hyväksynnästä. Näillä päätöksillä sosialidemokraatit saivat vaalitappion kuntavaaleissa.
 
Tällä perustella voitaisiin arvioida luottamushenkilövalinta uusiksi. Ymmärrän, että järjestö on urautunut em. päätökseen ja siitä on sen vuoksi vaikea irrottautua. Mutta järjestö voi katsoa, vieläkö se silmät ummessa liputtaa Hämeenlinnan etujen mukaisen strategian puolesta vai pitäisikö katsoa avoimin silmin muitakin vaihtoehtoja. Varsinkin, kun ensi vuonna kansalaiset itse valitsevat, mihin hakeutuvat hoidettavaksi. Ennustan, että Riihimäeltä mennään Hyvinkäälle ja tämä muuttaa tilanteen täysin.
 
Sosialidemokraateista eronnut kaupunginvaltuutettu Jorma Höök on sydämistynyt Kari Vilkmanin ja Mikko Lundin valinnasta. Kari Vilkman valittiin koulutusosakeyhtiö Hyrian hallitukseen. Höök itki sitä, että Vilkman ja koko hallitus erotettiin aikaisemmin Riihimäen seudun ammattioppilaitoksen hallituksesta, ja tämän takia Vilkmania ei olisi pitänyt valita Hyriaan. Minusta Vilkman piti valita sen vuoksi, että hän on osoittanut aiemminkin kykyä arvioida kaupunginjohtajan ohjeita. Höök ei ole tähän kyennyt.
 
Mitä tulee Höökiin siinä, että minut valittiin tarkastuslautakuntaan, vaikka olin sieltä aiemmin itse eronnut, ei se ollut mikään virhe eikä vie minulta kansalaisoikeuksia. Minä turvauduin tilintarkastuslain säädökseen erota itse, kun mm. kaupungin virkamiehet ja kaupunginhallitus olivat loukanneet minun ja lautakunnan riippumattomuutta. Oikeuteeni on kuulunut valittaa päätöksistä ja kannella oikeuskanslerille. Syyttäjä on käynnistänyt poliisitutkinnan, jonka tulee selvittää, mihin rikokseen virkamiehet ja luottamushenkilöt ovat asiassa syyllistyneet. 
 
Turhaan Höök huolehtii kaupunginjohtajan toiveista!
 
Mikko Lund

tiistai 22. tammikuuta 2013

Perussuomalaisissa kuohuu

Perussuomalaisissa kuohuu


Viime viikon aikana kolme perussuomalaisten jäsentä on aiheuttanut kohua lausunnoillaan.
Maanantaina Yle uutisoi kontiolahtelaisesta kunnanvaltuutetusta Mika Hiltusesta, joka syytti Facebookissa pakolaisia ja turvapaikanhakijoita sosiaalipummeiksi ja raiskaajiksi. Poliisi käynnisti kirjoittelusta esitutkinnan. 


Keskiviikkona oli vuorossa puoluevaltuuston jäsen Kai Haavisto. Hän pohdi Uuden Suomen blogissaan sitä, pitäisikö Suomeen tuleville pakolaisille antaa lääkehoitoa seksuaalivietin vähentämiseksi. 

Lopuksi perussuomalaisten kansanedustaja James Hirvisaari kommentoi kumpaakin tapausta viitaten, että raiskaaminen on tiettyjen kulttuurien "geneettinen tai kulttuurigeneettinen" ominaispiirre.

Kansanedustaja James Hirvisaari viittaa myös Ylen uutiseen, jossa kerrotaan Etelä-Afrikan raiskaustilastoista. Hänen mukaansa "(joukko)raiskailu näyttää olevan sillä suunnalla maan tapa ja jopa kansanhuvi".

Itä-Suomen yliopiston rikosoikeuden professori Matti Tolvanen arvioi kansanedustajan tekstiä Iltalehdessä:
“Voisin melkein ennustaa, että tekstit voivat johtaa poliisitutkintaan, ja oikeastaan myös pitäisi.”


Perussuomalaisten tiedotusvastaava Matti Putkonen on hyvin pettynyt ja harmittelee tilannetta Iltalehdessä.

- Parin vuoden aikana näitä on tullut jo niin paljon, että siitä piisaa jo seuraavaksi 20 vuodeksi. Uusia syöttöjä ei enää tarvittaisi, sanoo
Putkonen ja kertoo tunteneensa olonsa viime aikoina hyvin pettyneeksi.

Putkosen mukaan perussuomalaisilla alkaa jo olla vaikeuksia tuoda asiakysymyksiä esille, kun kaikki energia menee töppäilyjen kommentointiin. Pitäisi päästä yhdenvertaiseen käsittelyyn ja samalle viivalle muiden puolueiden kanssa. Tällaiset lausunnot eivät sitä reittiä helpota, Putkonen sanoo Iltalehdessä.

Toinen seikka on sitten se, että perussuomalaisten eduskuntaryhmässä kuohuu. Ryhmän johtoa haastetaan tosissaan.

Ensimmäisen kauden kansanedustaja Kaj Turunen haastaa Pirkko Ruohonen-Lernerin. Äänestyksessä punnitaan myös puoluejohtaja Timo Soinin valtaa ryhmässä. Savonlinnalainen yrittäjä-kansanedustaja Kaj Turunen pyrkii ryhmän johtoon. Edessä on äänestys, sillä nykyinen ryhmäjohtaja Pirkko Ruohonen-Lerner haluaa jatkaa.

Perussuomalaisten toinen varapuheenjohtaja, kotkalainen Juho Eerola tukee Turusta ja sivaltaa samalla Ruohonen-Lerneriä. Eerolan mukaan Turunen ei jäisi eduskuntakeskustelussa vanhojen puolueiden varjoon. Eerola arvioi Turusen myös suhtautuvan ryhmän jäsenten ylilyönteihin kypsällä ja ryhmähenkeä vahvistavalla tavalla. Taustana on, että Ruohonen-Lerner on joutunut aina välillä tukistamaan tuhmia poikia.

Turunen esitteli perussuomalaisten Robin Hood -varjobudjetin ja piti perussuomalaisten ryhmäpuheen budjetin loppukäsittelyssä joulun alla. Turunen on ollut nousussa.

Puoluejohtaja Timo Soini poimi yhden kauden eduskunnassa istuneen Ruohonen-Lernerin ryhmän vetäjäksi. Ryhmän kurinpidossa Ruohonen-Lerner on toiminut käsi kädessä Soinin kanssa. Yllättävää ei ole, että Ruohonen – Lerner tulee valituksi ryhmäjohtajaksi.


Mielenkiintoista on nähdä ja arvioida, kykeneekö perussuomalaiset putsaamaan pöytäänsä ikävistä rasismi-lausunnoista tällä vaalikaudella. Miten perusuomalaisten kannatus tulee kehittymään? Tällaiset hässäkät eivät kannatusta vakiinnuta. Ei voi ainakaan kuvitella niin, että ne kannatusta lisäisivät. Vaikutus on varmasti päinvastainen.



Perussuomalaisten työryhmä ehdottaa runsaan kolmen miljardin euron leikkauksia

Perussuomalaisten työryhmä ehdottaa Suomen kilpailukyvyn sopeuttamiseksi runsaan kolmen miljardin euron leikkauksia valtion budjettiin. Kaksi kolmasosaa säästöistä saataisiin kehitysapua leikkaamalla tai arvonlisäveroista, kertoi asiasta Yle.
 
Puolueen europarlamentaarikko Sampo Terhon johdolla laadittu työryhmäraportti esittää kehitysavun leikkaamista runsaalla miljardilla. Yli miljardi säästettäisiin arvonlisäkantojen tarkistuksilla. 

Budjetin menoja työryhmä lisäisi 500 miljoonalla eurolla lisäämällä yrittäjyyttä kannustavia verohelpotuksia, kompensoimalla veronkorotuksia vähävaraisille ja uudistamalla työttömyysturvaa.
Työryhmän vetäjä Sampo Terho ehdottaa tanskalaista mallia Suomen työttömyysturvaan.

Mikko Lund

maanantai 21. tammikuuta 2013

Uusia ajatuksia tarjotaan Suomen uuteen nousuun

Uusia ajatuksia tarjotaan Suomen uuteen nousuun



Löytyisiköhän apua Suomen kriisiin uusista ajatuksista? ICT 2015- työryhmä ehdottaa loppuraportissaan 21 eri tapaa, jolla tieto ja viestintäteknologiaa hyväksi käyttäen Suomen talous saataisiin nykyistä nopeampaan kasvuun.

Ohjelman rahoitus vaatii tänä vuonna 55–70 miljoonaa euroa julkista rahaa. Viime keväästä lähtien työskennellyt työryhmä on listannut kolme "kriittisiksi" määrittelemäänsä polkua.


Näistä ensimmäinen on kansallisen palveluarkkitehtuurin nopea luonti.Tällä tarkoitetaan kansallista internetpohjaista avointa palvelujärjestelmää, jolla voidaan luoda palveluita yli organisaatiorajojen. Samalla yritysten ja julkisen hallinnon välisiä tietovirtoja pyritään automatisoimaan.
Valtion puolelta avoimen palvelujärjestelmän perusta on määrä saada valmiiksi jo juhannukseen mennessä.


Toiseksi valtion innovaatiorahoittaja Tekes ja Suomen Akatemia perustavat ICT 2023 -tutkimusohjelman, jonka tarkoituksena on nostaa Suomen tietojenkäsittely- ja digitaalisten sisältöjen tieteellistä kehittämisosaamista.
Hanke vaatii ensi vuonna 15 miljoonaa euroa, ja sen jälkeen noin 20 miljoonaa euroa vuodessa.


Kolmanneksi työryhmä ehdottaa uuden rahasto-ohjelman perustamista turvaamaan kasvuyritysten rahoitusta.
Tarkoitus on tukea alkuvaiheen aloittelevia yrityksiä ja toisaalta kasvuvaiheen myöhemmässä vaiheessa olevia kasvuyrityksiä rahastoilla, joissa valtio on mukana Tekesin kautta 40 prosentin pääomasijoituksilla.

Näillä 60–100 miljoonaa euroa vuosittain start up -yrityksiin sijoittavilla rahastoilla valtio yrittää helpottaa start up -yritysten rahoituksessa olevia pullonkauloja.

Työryhmä ehdottaa investointien helpottamiseksi myös pienten ja keskisuurten yritysten yhteisten joukkovelkakirjojen luontia.
Se myös tukee hanketta, jonka mukaan yhtiöt saisivat maksaa aineettomien oikeuksien kuten patenttien hallinnoista tulevista voitoista muuta yhtiöveroa huomattavasti vähemmän veroja (ns. innovaatioboksi).

Kymmenen vuoden ohjelman varmistamiseksi valtioneuvoston kanslia perustaa valtiosihteeri Olli-Pekka Heinosen johtaman ict-asiantuntijaryhmän, joka valvoo ehdotusten kehittämistä.
ICT 2015-työryhmä on puheenjohtajansa Pekka Ala-Pietilän avulla hankkinut toimenpidesuosituksilleen jo etukäteen poikkeuksellisen laajan tuen.

Kaikki eduskuntapuolueet ovat sitoutuneet työryhmän perustavoitteisiin ainakin periaatetasolla.

Raportin liitteessä Suomen ammattijärjestöjen keskusliitto SAK näyttää myös toimenpide-ehdotuksille vihreää valoa rajaten kuitenkin tulonjakoon liittyvät verokevennys- ja siemenrahastojen kannustinvaikutukset kannanottonsa ulkopuolelle.

perjantai 18. tammikuuta 2013

Etlalta karvaat eväät hallitukselle

Etlan karvaat eväät hallitukselle: ”Palkat jäihin ja eläkeikä 65 vuoteen”

 

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Vesa Vihriälä tarjoilee karvaita eväitä hallitukselle helmikuun puolivälitarkasteluun ja maaliskuun budjettikehysriiheen.

Niihin kuuluvat mm. eläkeiän nostaminen hallituksen päätöksellä, arvolisäverojen korottaminen, jotta yritysveroa voidaan pudottaa sekä sote-uudistuksen laittaminen uuteen valmisteluun.
Etlan analyysin mukaan teollisuudella on kilpailukykyongelma, johon tulee reagoida pikaisesti laittamalla palkankorotukset jäihin pariksi vuodeksi.

Tuottavuutta kohennettaisiin rakenteellisilla toimilla. Etla esittää yhteisöveron pudottamista 20 prosenttiin nykyisestä 24,5:stä hallituskauden aikana.
Valtion verotuloja korjattaisiin arvonlisäverojen ja kiinteistöverojen korotuksilla.

Julkinen talous on Etlan mukaan lyhyellä tähtäimellä kunnossa. Merkittäviä menojen lisäleikkauksia ei tarvita, mikäli taloudesta pidetään huolta rakenteellisilla korjauksilla. Jos niihin ei kyetä, edessä ovat menoleikkaukset valtionvelan kasvun taittamiseksi.
Todella mielenkiintoista on nähdä, miten ay-liike reagoi näihin ehdotuksiin. En usko, että tällaisia ehdotuksia hyväksytään hymistellen. Ne voivat kohdata tiukkaakin vastarintaa.

Hallitus linjaamaan eläkeratkaisut

Vaikka Etla ei näekään välitöntä uhkaa, pidemmällä tähtäimellä julkisen sektorin ongelma on kestävyysvaje. Korjausliikkeisiin Etla patistaa välittömästi, vaikka vaikutukset näkyvätkin vasta aikojen päästä.
Hallitusta neuvotaan päättämään maaliskuun kehysriihessä vanhuuseläkkeen alarajan nostamisesta 65 vuoteen nykyisestä 63 vuodesta.

Vaikka työmarkkinajärjestöillä onkin merkittävä rooli työeläkejärjestelmässä, hallituksen tulee Etlan toimitusjohtajan Vesa Vihriälän mielestä johtaa prosessia ja asettaa tavoitteet.
Temppu tehtäisiin Vihriälän mukaan niin, että vanhuuseläkkeen normi-ikä säädettäisiin 65 vuoteen 10 vuoden siirtymäajalla vuodesta 2016 lukien.

Vanhuuseläkkeelle voisi jatkossakin siirtyä jo 63 vuoden iässä, mutta se pienentäisi kuukausieläkettä loppuelämän ajaksi. Varhennusvähennyksen tulisi Vihriälän kaavailuissa olla niin tuntuva, että se kompensoisi kaikki aikaisesta eläköitymisestä julkiselle taloudelle aiheutuvat rasitukset aina verotulojen menetyksistä lähtien.

Selvä on, että ehdotukset synnyttävät keskustelua. Eikä niitä nielaista noin vaan. Vastarintaa on luvassa.

ETLAn eväät ovat PROn mielestä syötäväksi kelvottomia

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLAn tänään antamia ”eväitä” hallituksen puolivälin tarkasteluun pidetään Ammattiliitto Prossa suurelta osin syötäviksi kelpaamattomia.

– ETLA tarjoilee jälleen Suomelle elinkeinoelämän edustajien perinteistä keinovalikoimaa, jossa kansakuntaa pelastetaan yllyttämällä kurittamaan palkansaajia. Rakentavat esitykset jäävät uupumaan, Pron puheenjohtaja Antti Rinne harmittelee.

Rinne hämmästelee ETLAn elinkeino- ja teollisuuspoliittisten linjausten sävyä, jossa kasvupolitiikalle ollaan kaasun sijaan painamassa jarruja. Nykyisten yritystukien tehokkuuden läpiperkaaminen on tarpeen, mutta kokonaisuudessaan hallitukselta kaivataan entistä kunnianhimoisempaa ja aktiivisempaa otetta.

– Hallitus ei voi valita voittajia, sen tekevät markkinat. Hallitus voi kuitenkin monin tavoin vauhdittaa ja auttaa eteenpäin niillä aloilla, joilla on suurta tulevaisuuspotentiaalia ja jotka sitä tarvitsevat, Rinne huomauttaa.

ETLAn palkkalinja on sekava

ETLAn esittämä palkkalinja on Rinteen mukaan sekava ja toteutuskelvoton: yhtäältä esitetään nollaratkaisua ja toisaalta joustavaa sopimista yritys- ja työpaikkakohtaisesti.

– Kaikilla aloilla ei suinkaan mene huonosti. Jos joustoa halutaan, niin useilla aloilla ja yrityksissä tullaan tekemään reippaitakin korotuksia.
Onnistuneella palkkapolitiikalla on Rinteen mukaan merkityksensä Suomen kilpailukyvylle, mutta se on osa laajempaa kokonaisuutta.

– Yrityksissä tulisi keskittyä kehittämään kaupaksi meneviä tuotteita ja myymään niitä. Elinkeinoelämän edustajien jatkuva ruikuttaminen velvoitteista ja maltillisesta palkkatasosta saa huolestumaan, onko ydintoiminta nyt hukassa, Rinne hämmästelee.
Rinne on samaa mieltä siitä, että kun finanssipolitiikan liikkumavara on pieni, niin rakenteellisten uudistuksien aikaansaamiselle on nyt erityinen tarve. ETLA etsii niitä työmarkkinoilla kuitenkin aivan väärästä suunnasta: kiristämällä ihmisiä pakolla työhön, jota ei ole.


Pienipalkkaisilla ei varaa nollalinjaan

torstai 17. tammikuuta 2013

Vain kolmannes tietää, mitkä puolueet ovat hallituksessa

Vain kolmannes kansasta tietää, mitkä puolueet ovat maan hallituksessa
 
Uskoako vai eikö uskoa? Miten kansan tiedontaso on näin heikko? Vain kolmannes ( 34%) kansasta tietää, mitkä puolueet ovat pääministeri Jyrki Kataisen hallituksessa. Pienituloiset, työttömät ja vihreät tuntevat hallituksen huonoimmin. Lähes kolmannes väestöstä luulee, että keskusta on ollut hallituksessa yhtäjaksoisesti vuoden 2011 eduskuntavaalien jälkeen.
 
HS- gallup selvitti kansalaisten tietämystä hallituspuolueista. Tietämys ei ole kaksista. 30 prosenttia kansalaisista uskoo, että keskusta on hallituspuolue. Kokoomus tunnistetaan parhaiten 89%) hallituspuolueeksi, sitten on sosialidemokraatit (85%), vihreät (69%), kristillisdemokraatit ( 61%) ja vasemmistoliitto (59%).
Osuus puolueen kannattajista, jotka tietävät hallituspuolueet, oli korkein vasemmistoliitossa (55%), keskustassa (43%), kokoomuksessa (41%), perussuomalaisissa (40%), sosialidemokraateissa (35%), vihreät (18%).
 
Mitä olisi tehtävä?
 
Kyllä peruskoululta pitäisi edellyttää enemmän yhteiskuntatiedon opettamisessa. Vanhempien pitäisi myös puhua politiikasta lastensa ja nuortensa kanssa. Mutta kun vanhemmatkaan ei tiedä. Kuka heidät opettaisi?
 
 
Poliittisten päättäjienkin tietotaso kaipaa kohennusta
 
Onhan se nähty kansanedustajienkin ja ministereidenkin kohdalla, että tietotaso on usein metsän puolelta. Lakien valmistelussa ja hyväksymisessä näyttää siltä, että monesti päättäjät ovat nukahtaneet ao. lain kohdalla. Valmistelua on oikeusoppineidenkin toimesta tavan takaa moitittu heikoksi.
 
Kehumista ei ole paikallisten päättäjienkään toiminnassa. Riihimäen valtuustossa oli esillä sote-selvitys, jonka valtuusto oli pyytänyt siitä, että pysyttäisiin tälle vuodelle 3,5 %:n nettomenokasvussa. Selvityksessä oli käyty lävitse erityisesti sosiaalitoimen menojen kehitykseen liittyviä asioita. Irti oli saatu vanhenemisen ja väestön kasvun aiheuttama hinta, joka oli kaksi miljoonaa euroa vuosittain ajanjaksolla 2015 – 2020. Mutta mistään muista menoista tai säästöistä ei sanottu mitään. Selvitys ei yksinkertaisesti vastannut siihen kysymykseen, miten tänä vuonna pysytään 3,5 %:n nettomenokasvussa.
 
Olin sitä mieltä, että asia pitää palauttaa uudestaan valmisteltavaksi. Ryhmässä en saanut asialle kannatusta. Valtuustossa vasemmistoliiton puolelta esitettiin samansuuntaista kritiikkiä. Tästä valtuusto päätti korjata päätöstä, niin että asiasta pyydetään perusturvan lausunto. Muuten valtuusto oli valmis hyväksymään tyhjän paperin. 
 
Riihimäen valtuustolla on tavattoman suuri luottamus virkamiehiin. He saavat esittää mitä tahansa. Valtuutetuille se kelpaa aina.
 
Mikko Lund

keskiviikko 16. tammikuuta 2013

Nyt heräsi keskustelu pohjoismaisesta yhteistyöstä puolustuspolitiikassa


Nyt heräsi keskustelu pohjoismaisesta yhteistyöstä puolustuspolitiikassa
 
 
Ruotsin ulkoministeri Carl Bildt ja puolustusministeri Karin Enström ovat kirjoittaneet yhteisen keskusteluartikkelin Dagens Nyheter –lehteen. Ruotsin ulko- ja puolustusministerit esittävät Pohjolan maiden puolustusyhteistyön tiukentamista. Ministerien mielestä maat voisivat omistaa yhteistä puolustusmateriaalia.
Puolustusministeri Carl Haglund (r.) suhtautuu myönteisesti ruotsalaisministereiden ehdotukseen yhteisestä puolustuskalustosta. Haglundin mukaan yhteiset aseet edellyttäisivät kuitenkin Suomen ja Ruotsin välistä valtiosopimusta puolustuksen järjestämisestä.
Haglundin mielestä yhteinen puolustusmateriaali edellyttäisi Suomen ja Ruotsin välistä tarkkaa työnjakoa.Ministeri ei halua ottaa kantaa yksityiskohtiin, mutta teoriassa esimerkiksi ilma-ja merivalvonta voitaisiin jakaa maiden kesken.
 

Oitis tulee mieleen herrojen varustautuminen inhaa itää vastaan. Ainahan se on Suomessa ollut tästä kysymys.Tahtomatta tulee mieleen presidenttiehdokas Matti Virkkunen rautaa rajalle puheineen. Kekkonen olisi sanonut, ettei kannata herättää epäilyjä ja epäluuloja, vaan pyrkiä luottamuksen rakentamiseen. Joka tapauksessa mielenkiintoinen kysymys on, miten Venäjä tähän tulee reagoimaan.

Artikkelissaan Ruotsin ulko- ja puolustusministeri kuvailevat Pohjoismaiden ja Baltian maiden ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikan monia yhteistyön muotoja ja kansojen yhteistä arvopohjaa. Tältä perustalta yhteistyötä voisi edelleen kehittää, kokoomusministerit ehdottavat.
- Sotilaallisten resurssien yhteinen omistus ja hyödyntäminen, ns. "pooling and sharing" on keskeinen osa Ruotsin näkemystä pohjoismaisesta puolustusyhteistyöstä, ministerit kirjoittavat.

Ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd) mukaan ulkoministeri Carl Bildtin ja puolustusministeri Karin Enströmin esittämä ajatus sotilaskaluston pohjoismaisesta yhteisomistuksesta olisi mahdollista.
Aseistuksen yhteisomistus edellyttää kuitenkin sopimuksia siitä, miten niitä käytetään. Tätä mahdollisuutta ei ole missään nimessä poissuljettu, hän korostaa.
Artikkeli sisältää samoja asioita kuin mitä eduskunnalle annetussa turvallisuus- ja puolustusselonteossa todetaan pohjoismaisesta yhteistyöstä. Siinä ei ole meidän näkökulmastamme varsinaisesti mitään uutta, hän sanoo.
Tuomiojan mukaan artikkeli vahvistaa juuri sitä, mitä ennen kaikkea Suomen ja Ruotsin kesken on jo pitkään tehty.
Tällaisia ovat Tuomiojan mukaan yhteiset harjoitukset, yhteinen koulutus, yhteiset hankinnat sekä yhteistyö kriisinhallinnassa ja valvontatehtävissä. Joissain tapauksissa mukana voivat olla kaikki pohjoismaat, joissain tapauksissa se voi olla kahdenvälistä, hän sanoo.


Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö (ps) katsoo, että Suomella ei ole varaa sinisilmäisyyteen. Ruotsilla on merkittävä aseteollisuus, jota Ruotsi haluaa edistää.
Niinistö ei kuitenkaan halua tyrmätä keskustelunavausta suoralta kädeltä. Hän odottaa täsmennyksiä ehdotukseen kevään mittaan, kun Ruotsin uusi puolustusselonteko valmistuu. Niinistö nostaa kuitenkin esiin uunituoreen Suomen selonteon linjauksen.
Niinistön mukaan Suomen on pidettävä avaintoiminnot omissa käsissä kriisien varalta.


Mikko Lund

tiistai 15. tammikuuta 2013

Hämeenlinnan päättäjien seireenilaulu ei vakuuta

Hämeenlinnan päättäjien seireenilaulu ei vakuuta
 
Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Iisakki Kiemunki (sd) ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapio Vekka (kok) esittävät (Aamuposti 11.1.2013) seireenilaulun Riihimäen seudun päättäjille pysyä Hämeenlinna- johtoisessa maakuntajärjestyksessä. Hämeenlinnan ykkösasia on säilyttää keskussairaala, mutta Hämeenlinnan päättäjät sivuuttavat kaikkein olennaisimman asian: Mihin hintaan? Kanta- Hämeen sairaanhoitopiirin alijäämät ovat lähes 15 miljoonaa euroa ja keskussairalan rahoituskin pyörii lyhytaikaisen velan varassa.
Miten Kiemunki ja Vekka tasapainottavat näin suuren aukon? He sivuuttavat näin olennaisen asian, kun heillä ei ole siihen vastausta.
 
Kriisikuntakriteereitä lähestyvien ja ylivelkaisten Riihimäen, Hausjärven ja Lopen kuntien halukkuus maksaa Hämeenlinna- johtoisen Kanta- Hämeen sairaanhoitopiirin vajeet on olennaisesti heikkenemässä. Keskussairaalan taloutta ei saada tasapainoon Kanta- Hämeen kuntien kukkaroilla. Kanta- Häme on liian pieni, se tulisi tunnustaa niin maakunnassa kuin Helsingissä, vaikka se kipeää tekeekin!
 
Kyselin joku aika sitten Riihimäen seudun johtajuuden perään. Nyt tarvittaisiin viisautta uudelleenarviointiin. Peräsin tätä viisaudenkiveä ministeri Päivi Räsäseltä ja kansanedustajilta Timo Heinonen ja Aino Kaisa Pekonen. Vastaus on ollut hiljaisuus. Päättäjämme eivät halua vastata näin hankalaan kysymykseen. En tahdo uskoa, että päättäjämme eivät haluaisi olla alueen mielipidejohtajia.
 
Mielipidejohtajaa tarvitaan. Uudelleenarviointi tarkoittaa irtisanoutumista Kanta- Hämeestä ja siirtymistä Uudellemaalle. Uudellamaalla on tämän maan varallisuus, ideat ja osaaminen. Niitä voidaan hyödyntää vain menemällä mukaan. Hämeeseen jäämällä Riihimäen seudun kehitysmahdollisuudet näivettää juuri Hämeenlinna. Sehän on nähty verohallinnon, poliisin ym. valtion hallinnon ratkaisuissa.
 
Kiemungin ja Vekan kirjoitus sisältää toiveunen: “Uskomme vakaasti, että Kanta- Hämeen sairaanhoitopiiri pystyy turvaamaan erikoislääkäritasoisen toiminnan Ryksin tiloissa huomattavasti paremmin kuin olisi saavutettavissa Riihimäen seudun suuntautuessa HUS:n suuntaan.” Tähän sisältynyt pelko Riihimäen seudun juoksemisesta HUS:n syliin on saanut Hämeenlinnan päättäjät liikkeelle. 
 
Kokemuksesta tiedämme, että Kanta- Hämeen sairaanhoitopiiri on jo nyt säästötoimissaan näivetyttänyt Ryksin toiminnan päiväsairaalatoiminnaksi ja lopettanut päivystystoiminnan. Kysymys on lisäksi mainitusta lähes 15 miljoonan euron alijäämästä, joka merkitsee jatkuvia säästötoimia ja palvelun supistamista. Lisäksi osastonylilääkäri Markku Pekonen (Ap 11.1.) pyytää katsomaan totuutta silmiin: Kyseessä on terveyskeskuksen sairaala. Nämä ovat riittäviä perusteita erota Kanta- Hämeen sairaanhoitopiiristä, joka ei kykene hoitamaan tehtäväänsä lain ja tarkoituksen mukaisesti.
Poliittisen toiminnan ei pidä tehdä typeryyksiä, vaan tavoitella aina kuntalaisten etua!
 
PS.
Riihimäen kaupunginvaltuusto kokoontui eilen illalla ja päätti keskeisistä luottamushenkilövalinnoista. Valtuuston puheenjohtajaksi valittiin Kai Heimonen (kok) ja ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi Kirsti Tolvanen (sd), toiseksi varapuheenjohtajaksi Sari Jokinen (vihr) ja kolmanneksi varapuheenjohtajaksi AinoKaisa Pekonen (vas).
Kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi valittiin Tommi Räty (sd) ja varapuheenjohtajaksi Riitta Takala (kok).
 
Itse jatkan tarkastuslautakunnassa. Siellä työmaata piisaa mm. kaupungin hallintotoiminnan saattamiseksi lain ja hyvän hallinnon vaatimuksia vastaavaksi. Tilintarkastuksen ja kaupungin tarkastustoimen lainmukaisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Riihimäellä kuten monessa muussakaan kaupungissa ei riittävästi valvota päätösten toteutusta.
 
Mikko Lund

maanantai 14. tammikuuta 2013

Tänä vuonna moni asia paremmin kuin ennen


Tänä vuonna moni asia paremmin kuin ennen
Tosiasioiden tunnustaminen suurinta viisautta
 
Minulle tämä päivä on jännä päivä. Illalla kaupunginvaltuusto tekee luottamushenkilövalinnat lautakuntiin. Samalla selviää neljän vuoden ohjelma ja tarkempi työjärjestys.
Muutenkin voi katsella vuotta vähän eteenpäin.
 
Henkilökohtaisesti en anna periksi kunnon kohottamisen tavoitteesta. Kiusaan itseäni säännöllisesti, mutta myös voimistelen, rentoudun ja lepään. Pudotan painoani säännöllisillä hiihto- ja juoksulenkeillä.
 
Ennustetaan. että Euroopan ja Suomen talous lähtee lievästi nousemaan vuoden loppupuolella.
Moni asia tulee olemaan niin Euroopassa kuin Suomessa paremmin kuin ennen, joku huonomminkin.
 
Maailmanloppu ei tullut joulukuun 21. päivä. Eräät loppua odottavat ovat edelleen varmoja siitä, että loppu tulee - vuoden lopussa!
Joidenkin mielestä maailmanloppu tulee vasta sitten, kun Timo Soini myöntää ensimmäisen kerran, että EU: ssa saattaa sittenkin olla jotakin hyvää.
 
Meidän tulee ottaa huomioon maantiede. Sille ei tunnetusti voida mitään. Tämä mielessä meidän tulee valita ystävät läheltä ja viholliset mahdollisimman kaukaa, mutta mieluummin vihollisia ei ollenkaan. 
 
Kremlologien mukaan Venäjän loppu tulee silloin, jos Putin myöntää, että lännen kritiikissä Venäjään on jotakin perää.
Putin piti Moskovassa tiedotustilaisuuden, jonka pituus tällä kertaa oli vain 3 tuntia 33 minuuttia. Edellinen ja kauemmin kestänyt tiedotustilaisuus kesti 4 tuntia 40 minuuttia.
Putinin mukaan Venäjällä ei ole työttömyyttä. Bruttokansantuotteen kasvu on voimakkaampaa kuin lännessä. Venäjällä ei ole juuri velkaa. 
 
Putin ei suostu ottamaan vastaa kritiikkiä lännestä tai Venäjän sisältä. En usko toisen posken kääntämiseen. Jos meitä näpäytetään, meidän täytyy vastata siihen, sanoo Putin.
 
Historian tutkija Arto Luukkanen kysyy Suomen Kuvalehdessä (11.1.2013), miten Suomen etuja voisi edistää Venäjällä.
Luukkasen mukaan Venäjän politiikka pieniin naapureihinsa on saavuttanut eräänlaisen lakipisteen, kun se on harjoittanut avoimesti psykologista disinformaatiosotaa Baltiassa ja esimerkiksi Suomessa.
Kun suuri johtaja Putin on kiinnostunut vain Saksan kannasta, niin suhteet muihin reunavaltioihin on annettu diletanttien käsiin.
Samalla kun Venäjän viralliset suhteet ovat normaalit, niin epävirallisesti rähistään syystä tai syyttä.
 
Suomesta uusi lääke alkoholismiin
 
Yksin Euroopassa on noin 14 miljoonaa alkoholistia. Lisäksi on saman verran alkoholin suurkuluttajia. Ainoastaan 8 prosenttia saa hoitoa sairauteensa. Muut uskovat edelleen vahvasti, että ei tippa tapa. Suomessa on nyt keksitty vallankumouksellinen lääke alkoholismiin.
Ehdottomasti Ei tippaakaan enää!
 
Mikko Lund

perjantai 11. tammikuuta 2013

Valtionbyrokratiaa vastaan taistelu ei ole toivotonta

Valtionbyrokratiaa vastaan taistelu ei ole toivotonta
 
Iltalehti kertoi 2.1.2013 verotarkastaja Tenho Tikkasen pitkällisestä taistelusta oikeuksiensa ja etujensa puolesta valtiobyrokratiaa vastaan. Korkeimman hallinto-oikeuden tuoreen päätöksen mukaan Uudenmaan veroviraston pitää maksaa verotarkastajalle yli 46 000 euroa. Oikeuden mukaan Uudenmaan verovirasto oli jättänyt maksamatta palkkoja vuosilta 1997 – 2000. Verotarkastajan laskelmien mukaan palkkasaatavia oli enemmän. Verotarkastajaan kohdistunut 12 vuotta kestänyt työnantajan viivytys ja väistely kääntyi lopulta verotarkastajan voitoksi. Voitto on kuitenkin kallis, sillä verotarkastajalle jäi maksettavaksi noin     80 000 euron oikeudenkäyntikulut.
 
Verotarkastajan kannalta kohtalokas oli verotarkastus, joka kohdistui patentti- ja rekisterihallituksen pääjohtajan Martti Enäjärven verotukseen. Asia lähti liikkeelle poliisin virka- apupyynnöstä tutkia pääjohtajan virka-auton käyttöä ja edustuskuluja. Tehtävä annettiin verotarkastajalle, joka ajautui riitaan esimiestensä kanssa. Riita koski sitä, miten laajasti Enäjärven asioita tutkitaan. Pelin juonen paljastavaa , että hänen kiellettiin tekemästä eräitä poliisin pyytämiä tarkastuksia. Verotarkastajan mukaan hänen työntekoaan rajoitettiin vahvasti. Hän ei suostunut jäämään syrjään pääjohtaja Enäjärven verotutkinnasta. Tuttua tarinaa byrokraattisesta ja huonoon johtamiseen perustuvasta organisaatiosta.
 
Verotarkastaja sanoo, että työnteon tekemisen, vaikeuttamisen ja estämisen takia hän oli verovirastossa tosi kovilla. Suoranaisen savustamisen takia hän sairastui työssään. Verotarkastaja irtisanoutui tehtävästään ja haastoi esimiehensä oikeuteen virkavelvollisuuden rikkomisesta. Käräjäoikeudessa esimiehet tuomittiin sakkoihin, mutta hovioikeus vapautti heidät.
 
Aivan ilmeistä on, että tapahtumien kulku on edennyt, kuten vastaavissa tapahtumissa valtion byrokratiassa ennenkin. Yksittäinen virkamies on heikoilla, kun esimiehet pyörittävät myllyä ja suojelevat toisiaan. Toimittaja Juha Ristamäki Iltalehdessä kirjoittaa, että verotarkastajasta oli tullut ongelma. Isot pojat alkoivat kuiskia pahaa herraklubeilla. Mediassa verotarkastajan kimppuun hyökättiin. Siitä sai tunnettu toimittaja tuomion verotarkastajan kunnian loukkaamisesta. Verohallinnossa verotarkastajan alta vedettiin mattoa jalkojen alta. Ristamäen mukaan verotarkastajan toimista kukaan ei ole pystynyt näyttämään, että niissä olisi ollut virkavirheitä. Hänen virheensä oli olla liian suoraselkäinen. 
 
Tikkanen kysyy, toteutuuko hänen tapauksessaan yhdenvertaisuuden vaatimus. Perustuslaissa säädetään ihmisten perusoikeuksista ja yhdenvertaisesta kohtelusta. Jokaisen Suomen kansalaisella pitäisi olla oikeus saada asiansa käsiteltäväksi tuomioistuimessa viivytyksettä. Täyttääkö kaksitoista vuotta kohtuullisen Perustuslaissa säädetyn hyväksyttävän normiston vaatimukset. Tuskin. Jos asian käsittely viipyy, niin tulisiko siitä aiheutunut viipyminen korvata edes korkolain mukaisesti. Tämä ratkaisu kertoo, että valtio kuuluu etuoikeutettujen piiriin, jotka voivat vitkuttaa miten pitkään vain, eikä korkoa ole tarpeen maksaa ja eikä indeksikorvauksia ole tarpeen suorittaa.
Täyttyykö Perustuslain tarkoitus kansalaisten yhdenvertaisuudesta tältä osin? Olen vahvasti sitä mieltä, että ei täyty. 

Kukaan meistä ei ole täysin virheetön, mutta olisi todella mielenkiintoista tietää verotarkastaja Tikkasen omat ajatukset. Mitä mies miettii kaiken kokemansa jälkeen. Pitääkö hänen kestää julkista panettelua sen vuoksi, että on pyrkinyt noudattamaan lakia ja siinä jo pelkän pintapuolisen tarkastelunkin jälkeen kohtalailla onnistunut.

Suomea pidetään oikeusvaltiona. Suomalaiset työpaikat voivat pahoin. Se tiedetään. Jokainen voi tutustua Juha Siltalan tuotantoon, "Suomalaisen työelämän heikentymisen lyhyt historia" 848 sivua. Kirja kertoo, että työelämän johtajaongelmat alentavat tuottavuutta. 

Verotarkastaja Tenho Tikkanen tiivistää verohallinnossa kokemansa: “ Tuottavuus kohoaisi valtion hallinnossa pelkästään sillä, että esimiehiä kiellettäisiin potkimasta alaisiaan kuin eläimiä.” Vahvasti sanottu!

Verotarkastajan esimerkki osoittaa, että työnantajan mielivaltaan ei kannata alistua. Aina kannattaa huolehtia omista eduista ja oikeuksista ja jaksamisesta. Esimerkki haastaisi myös puuttumaan työnantajan työnjohto- oikeuteen ja johtamiseen. Sivuuttaa ei voi myöskään valtionhallinnossa toimivaa hampaatonta ay- toimintaa, jolta yksittäinen virkamies harvoin saa tukea.
 
Verotarkastaja Tenho Tikkasen suoraselkäinen ja pitkäkestoinen oikeustaistelu ansaitsisi kiitokset valtion taholta.
 
 
Mikko Lund

torstai 10. tammikuuta 2013

Hyvinvointivaltion säilyttäminen haastaa hallituksen, mutta myös kansalaiset

Hyvinvointivaltion säilyttäminen haastaa hallituksen, mutta myös kansalaiset
 
Edessä tiukka kiistely talouslinjasta
Jyrki Kataisen hallitus kirjasi ohjelmaansa tiukan talouslinjan ehdot: Valtiovelan suhde kansantuotteeseen (bkt) on saatava käännettyä laskuun ja valtiontalouden alijäämä painettua prosenttiin bkt: sta.Molempien ehtojen pitää toteutua vaalikauden loppuun. 
 
Ellei näin näytä käyvän, hallitus lupasi päättää uusista sopeutustoimista: Menojen leikkauksista ja verojen korotuksista. Kaiken varalta hallitusohjelmassa on tästä kirjaus. Menojen leikkauksia ja verojen korotuksia pitää tehdä yhtä paljon.
 
Hallitus joutuu näiden asioiden tarkasteluun helmikuun lopulla ns. kautensa puolivälitarkastelussa ja joitakin viikkoja myöhemmin kehysriihessä.
 
Hallituksen mielestä velkasuhde-edellytys täyttyy juuri ja juuri. Alijäämän pienentäminen on jo vaikeampaa. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan talous kasvaa tänä vuonna prosentin ja kaksi prosenttia vuonna 2014. VM:n talouskatsauksen mukaan valtiontalouden alijäämä on vuonna 2014 2,1 prosenttia. 
 
Alijäämäehdon täyttyminen on kiinni talouskasvusta. Jos talous kasvaa nopeammin, alijäämä saattaa jäädä alle prosentin, mutta jos talous kasvaa ennustettua hitaammin, alijäämä kasvaa ennustettua enemmän.
Hallitus joutunee toteamaan, että sopeutustoimet on otettava käyttöön.
 
Hallituksen kahden suurimman puolueen välillä on ollut selvästi erilaisia painotuksia. Kokoomuksen taholta on vaadittu tiukasti hallitusohjelman toteuttamista. Kokoomuksessa halutaan myös mieluusti menojen leikkausta. Sosialidemokraatit ovat tunnetusti verojen rakastajia. Menojen leikkauksen sijasta he haluavat enemmän verojen korotusta. He pelkäävät menoleikkuria ja siitä mahdollisesti seuraavaa talouden pysäytystä. 
 
Edessä on hallituksen sisäinen taistelu talouslinjasta. Taloutta on hoidettava ajassa. Hallituspäättäjiä on muistutettava siitä, että kapitalismi ei ole kyennyt ratkaisemaan suhdannevaihtelun tautia. Se tulee olemaan jatkossakin ongelma. Velkaantuminen on tosi paha ja ikävä ongelma.Se pitäisi katkaista.
 
Eliitti ei usko enää kansalaisten moraaliin. Sitä osoittaa puheet työttömien työvelvoitteesta ja eläkeiän nostamisesta. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen pääjohtaja Juhana Vartiainen on ehdottanut, että työttömillä pitäisi olla työvelvoite. Työ olisi otettava vastaan, vaikka palkka ei vastaisi koulutusta. Uudessa esseekokoelmassa “Maailman paras maa” Vartiainen sanoo asian suoraan: “Kun vanhassa maailmassa suuret ikäluokat pitivät toisiaan ahkerina, nyt kaikkien on alettava pitää toisiaan potentiaalisina vapaamatkustajina.” 
 
Vapaamatkustajiin presidentti Niinistö lienee kohdistanut oleskeluyhteiskunnan käsitteen.
Helsingin Sanomien pääkirjoitus (8.1.) suhtautuu myönteisesti Suomen eläkejärjestelmää arvioineen professori Nicholas Barrin ehdotukseen, jonka mukaan vuoden 63 alinta vanhuuseläkeikää pitäisi vähitellen korottaa. Kansalaisten pitäisi maksaa enemmän veroja ja kuristaa vyötään.
 
Jos säästötoimien ja valtion velkaantumisen takia hyvinvointivaltion toiminta heikkenee sen keskeisillä toiminta-alueilla, pelkään sen näkyvän huono-osaisten, köyhien ja ulkomaalaisten elämässä ja toimeentulossa. Silloin on pelättävissä ääri-ilmiöitä myös Suomessa.
 
Valtion tulot eivät ole riittäneet hyvinvointivaltion menoihin. Valtionvelan määrän arvioidaan olevan vuoden 2012 lopussa 89 mrd. euroa, joka on noin 44,5 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Budjetin alijäämä on 7,4 mrd. euroa, joka katetaan lainanotolla. Valtionvelan määrä on kasvanut nopeasti. Kun vuonna 2008 valtionvelkaa oli vielä alle 30 prosenttia bruttokansantuotteesta, sen arvioidaan nousevan vuonna 2015 jo 48,1 prosenttiin bkt:sta.
Valtionvelan korkojen arvioidaan olevan ensi vuonna 2,1 mrd. euroa, mutta velan lisääntyessä myös korkomenot ovat kasvamassa. 

Suomi on toistaiseksi kuulunut niiden kuuden euromaan joukkoon, jotka ovat saaneet valtionlainaa muita pienemmällä korolla. Euroalueen talousongelmien vuoksi luottoluokituslaitos on kuitenkin nostanut tarkkailuun myös Suomen valtion pitkäaikaisten velkakirjojen luottoluokituksen. Hallitus joutuu ottamaan huomioon päätöksissään luottoluokituksen säilyttämisen.

Yllätys, yllätys! Ministerit ovat itse jo alentaneet palkkiotaan. Ehkä tämän vuoksi sopu löytyy ikävistäkin päätöksistä yksimielisesti. Samaan suuntaan vaikuttanee hallitussopimuksen kirjaus samansuuruisesta menojen leikkaamisesta ja verojen korottamisesta. Asiahan on jo sovittu!

Mikko Lund

keskiviikko 9. tammikuuta 2013

Opetusministeriö ei elä ajassa

Opetusministeriö ei elä ajassa


En voi ymmärtää sitä, että opetusministeriö hylkäsi itäsuomalaisten kuntien kokeilupyynnön korvata ruotsin kielen opetus venäjän kielen opetuksella. Lappeenranta ja Imatra sekä neljä muuta kuntaa halusivat opettaa venäjää B1-kielenä ruotsin kielen sijaan.
Itä- Suomessa olisi haluttu paremmin vastata ihmisten ja yrityselämän tarpeisiin. Venäläisten turistien määrä on Itä- Suomessa muuta maata korkeampi. Alueella tarvitaan hyvää venäjän kielen taitoa. Vasta juuri joulun aikaan Suomessa vieraili noin 400 000 venäläistä ja heistä melkoinen joukko Etelä- Karjalassa.

Opetusministeri Jukka Gustafsson (sd) ja hänen edeltäjänsä Henna Virkkunen (kok) eivät ole osanneet ottaa huomioon alueen tarvetta, vaan ovat suhtautuneet asiaan vanhojen ja byrokraattisten kieliohjelmien mukaan. Gustafsson ei antanut kokeilulupaa. Eikö ole ihmeellistä? Asia ei anna opetusministeriöstä eikä ministeristä kovin hyvää kuvaa.
Kunnat pyysivät ainoastaan kokeilulupaa, mutta sitäkään ei ministeriöstä herunut.
Kunnat ovat pakotettuja turvautumaan vapaaehtoiseen venäjän opiskeluun. 

Lappeenrannan perusopetusjohtaja Mari Routti ei yllättynyt opetusministeriön päätöksestä:
- Tämän päätöksen kanssa voidaan elää, sillä kaupungissa on pitkät perinteet 4. luokalla alkavalle vapaaehtoiselle venäjän kielen opiskelulle.

Lappeenrannassa on mahdollisuus valita 4. luokalta alkava vapaaehtoinen A2-kieli. Valittavana on venäjän lisäksi ranska, saksa sekä osassa kouluja espanja. Lappeenrannan perusopetusjohtaja Mari Routti sanoo, että halukkuus vapaaehtoiseen venäjän opiskeluun on ollut kaupungissa suurta.
Kaupungin taloudellinen tilanne voi vaikeuttaa vapaaehtoisen venäjän kielen opiskelun tarjoamista.

- Valtio tullee mukaan rahoittamaan tätä toimintaa vuonna 2016. Siihen saakka meidän tulee pärjätä omillamme, toteaa Mari Routti Ylen mukaan.
Enemmistö Etelä-Karjalan Radion kuuntelijoista on sitä mieltä, että pakolliset venäjän alkeet kannattaisi opettaa koulussa.


Mikko Lund

tiistai 8. tammikuuta 2013

Mitä keskusta-aatteesta on enää jäljellä?

Mitä keskusta-aatteesta on enää jäljellä?

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä on nostanut puolueensa kannatusmittauksissa SDP:n ja perussuomalaisten kylkeen. Erinomainen saavutus mieheltä, kun keskustan tilanteesta esitettiin joitakin aikoja sitten valistuneita arvailuja, ettei siitä ole enää nousemaan varteen otettavaksi tekijäksi suomalaisessa yhteiskunnassa. Mitä erinomaista Juha Sipilässä on? 

Taloustutkimuksen tutkimuksessa kansalaiset antoivat Juha Sipilälle vain 2 %:n kannatuksen, kun Timo Soini sai 11%:n, Jyrki Katainen 9 %:n ja Jutta Urpilainen 4 %:n kannatuksen. Häntä ei voi pitää kansan suosikkina. Mutta epäilemättä hän on ollut keskustassa uusi mahdollisuus ja nousi puheenjohtajaksi. Sipilä ei ole juntti kepulainen, takametsien miesten suosikki.Sipilä on pikemmin city- kepulainen ja todellisuudessa, yllätys yllätys - liberaali!
Sipilä julkaisi lokakuussa 2012 yhdessä tukijoidensa kanssa kirjoittamansa liberaalipamfletin ”Vaihtoehto”. Pamfletti on keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän tunnustus ja näköaloja avaava liberaali poliittinen testamentti. Tämän jälkeen voidaan vain kysyä: Mitä keskusta- aatteesta on puheenjohtajan testamentissa enää jäljellä? Onko keskustapuolue muuttunut tai muuttumassa puheenjohtajansa kautta liberaaliksi puolueeksi?

Huoli ei ole aiheeton. Keskustan entisen puoluesihteerin Jarmo Korhosen mukaan (Iltalehti blogi 14.10.2012 Onko keskusta aate kuollut?) puheenjohtaja Juha Sipilän Vaihtoehto-pamfletti on linjanveto, merkittävä osa liberaaliliikkeen historiaa ja teoksen kirjoittajat tuntevat hyvin liberaalisen liikkeen 1980-luvun linjaukset. Puheenjohtaja Sipilän Vaihtoehto-pamfletti on suomalaisen liberaalipuolueen periaate- ja tavoiteohjelma.
Korhonen haastaa sanomansa todistajiksi kaksi keskustan vaikuttajaa: Paavo Väyrysen ja Alpo Rusin. Puheenjohtaja Paavo Väyrynen totesi keskustapuolueen puoluevaltuuskunnassa 24.4.1982 tyytyväisenä LKP:n liittymisestä keskustapuolueeseen: ”Me siis tahdomme, että liberalismi säilyy elinvoimaisena puolueemme yhteydessä ja että liberaalit vaikuttavat mahdollisimman väkevästi keskustapuolueen kannanottoihin ja toimintaan”.

Lallin päätoimittaja Alpo Rusi kirjoitti toukokuussa 1982 Lallissa, että hänen mielestään tulevaisuuden keskustapuolueessa oli kolme ryhmittymää: kehitysalueiden etuja ja intressejä ajava puolueväki, viljelijöiden intressejä valvova osa ja edistysmielinen, vihreää linjaa ajava ja pehmeitä arvoja korostava vapaamielinen linja. Kirjoituksessa Rusi uskoi, että liberaalit saavuttaisivat tulevaisuudessa 10 prosentin kannatuksen ja perinteinen keskustapuoluelaisuus säilyttäisi 13–15 prosentin kannatuksensa keskustaliiton osana. Hänen käsityksensä oli, että liberaaliporukka ei voinut koskaan kasvaa elimelliseksi osaksi keskustapuolueen kehitysalue- ja maataloussiipeä. Päätoimittaja Rusin mielestä liberaalisiiven piti asettautua keskustapuolueessa tarvittaessa rajusti sisäiseen oppositioon puolueen sisällä ja pyrkiä kokoamaan liberaalit ja vaihtoehtolinjan kannattajat yhteen. Päätoimittajan mielestä keskustapuoluelaisten kehitysalue- ja maataloussiiven oli ymmärrettävä, etteivät voineet enää esiintyä enemmistönä keskustan sisällä. Hänen mukaansa keskustan menestyminen edellytti kaikkien enemmistöjen poistamista. Keskustaliitto olisi uskottava silloin kuin se olisi erisaarekkeiden tasa-arvoinen yhteenliittymä.

Jarmo Korhonen todistaa, että nyt Paavo Väyrysen ja Alpo Rusin ennuste on toteutunut, ja keskusta-aate on jäänyt pelkäksi marginaali-ilmiöksi ja takametsien miesten menneisyyden aatteeksi keskustaliikkeessä. Jarno Korhonen kysyykin: Onko keskusta-aatteen kannattajien kohtalona jäädä aatteemme viimeisiksi edustajiksi, onko keskusta-aate sittenkin kuolemassa liberaaliaatteen voiman alle?

Kysymys on aatehistoriankin näkökulmasta merkityksellinen. Liberalismi on aate, joka on kaikkein eniten antanut muille aatteille, sosialidemokraateillekin. Menestykselliseksi vallan käyttäjäksi liberalismista ei ole ollut, sillä se on aina istunut käytännössä kahdella pallilla. Joka tapauksessa liberalismi ja Juha Sipilä on kova haastaja keskustan vanhoilliselle ja uudistushaluttomalle kenttäväelle. Mielenkiintoista nähdä, miten Sipilän liberalismi otetaan vastaan keskustapuolueessa.


Mikko Lund