Löytyisiköhän apua Suomen kriisiin uusista ajatuksista? ICT 2015- työryhmä ehdottaa loppuraportissaan 21 eri tapaa, jolla tieto ja viestintäteknologiaa hyväksi käyttäen Suomen talous saataisiin nykyistä nopeampaan kasvuun.
Ohjelman rahoitus vaatii tänä vuonna
55–70 miljoonaa euroa julkista rahaa. Viime keväästä lähtien työskennellyt
työryhmä on listannut kolme "kriittisiksi" määrittelemäänsä polkua.
Näistä ensimmäinen on kansallisen palveluarkkitehtuurin nopea luonti.Tällä tarkoitetaan kansallista internetpohjaista avointa palvelujärjestelmää, jolla voidaan luoda palveluita yli organisaatiorajojen. Samalla yritysten ja julkisen hallinnon välisiä tietovirtoja pyritään automatisoimaan.
Valtion puolelta avoimen palvelujärjestelmän perusta on määrä saada valmiiksi jo juhannukseen mennessä.
Toiseksi valtion innovaatiorahoittaja Tekes ja Suomen Akatemia perustavat ICT 2023 -tutkimusohjelman, jonka tarkoituksena on nostaa Suomen tietojenkäsittely- ja digitaalisten sisältöjen tieteellistä kehittämisosaamista.
Hanke vaatii ensi vuonna 15 miljoonaa euroa, ja sen jälkeen noin 20 miljoonaa euroa vuodessa.
Kolmanneksi työryhmä ehdottaa uuden rahasto-ohjelman perustamista turvaamaan kasvuyritysten rahoitusta.
Tarkoitus on tukea alkuvaiheen aloittelevia yrityksiä ja toisaalta kasvuvaiheen myöhemmässä vaiheessa olevia kasvuyrityksiä rahastoilla, joissa valtio on mukana Tekesin kautta 40 prosentin pääomasijoituksilla.
Näillä 60–100 miljoonaa euroa vuosittain start up -yrityksiin sijoittavilla rahastoilla valtio yrittää helpottaa start up -yritysten rahoituksessa olevia pullonkauloja.
Työryhmä ehdottaa investointien helpottamiseksi myös pienten ja keskisuurten yritysten yhteisten joukkovelkakirjojen luontia.
Se myös tukee hanketta, jonka mukaan yhtiöt saisivat maksaa aineettomien oikeuksien kuten patenttien hallinnoista tulevista voitoista muuta yhtiöveroa huomattavasti vähemmän veroja (ns. innovaatioboksi).
Kymmenen vuoden ohjelman varmistamiseksi valtioneuvoston kanslia perustaa valtiosihteeri Olli-Pekka Heinosen johtaman ict-asiantuntijaryhmän, joka valvoo ehdotusten kehittämistä.
ICT 2015-työryhmä on puheenjohtajansa Pekka Ala-Pietilän avulla hankkinut toimenpidesuosituksilleen jo etukäteen poikkeuksellisen laajan tuen.
Kaikki eduskuntapuolueet ovat sitoutuneet työryhmän perustavoitteisiin ainakin periaatetasolla.
Raportin liitteessä Suomen ammattijärjestöjen keskusliitto SAK näyttää myös toimenpide-ehdotuksille vihreää valoa rajaten kuitenkin tulonjakoon liittyvät verokevennys- ja siemenrahastojen kannustinvaikutukset kannanottonsa ulkopuolelle.
Näistä ensimmäinen on kansallisen palveluarkkitehtuurin nopea luonti.Tällä tarkoitetaan kansallista internetpohjaista avointa palvelujärjestelmää, jolla voidaan luoda palveluita yli organisaatiorajojen. Samalla yritysten ja julkisen hallinnon välisiä tietovirtoja pyritään automatisoimaan.
Valtion puolelta avoimen palvelujärjestelmän perusta on määrä saada valmiiksi jo juhannukseen mennessä.
Toiseksi valtion innovaatiorahoittaja Tekes ja Suomen Akatemia perustavat ICT 2023 -tutkimusohjelman, jonka tarkoituksena on nostaa Suomen tietojenkäsittely- ja digitaalisten sisältöjen tieteellistä kehittämisosaamista.
Hanke vaatii ensi vuonna 15 miljoonaa euroa, ja sen jälkeen noin 20 miljoonaa euroa vuodessa.
Kolmanneksi työryhmä ehdottaa uuden rahasto-ohjelman perustamista turvaamaan kasvuyritysten rahoitusta.
Tarkoitus on tukea alkuvaiheen aloittelevia yrityksiä ja toisaalta kasvuvaiheen myöhemmässä vaiheessa olevia kasvuyrityksiä rahastoilla, joissa valtio on mukana Tekesin kautta 40 prosentin pääomasijoituksilla.
Näillä 60–100 miljoonaa euroa vuosittain start up -yrityksiin sijoittavilla rahastoilla valtio yrittää helpottaa start up -yritysten rahoituksessa olevia pullonkauloja.
Työryhmä ehdottaa investointien helpottamiseksi myös pienten ja keskisuurten yritysten yhteisten joukkovelkakirjojen luontia.
Se myös tukee hanketta, jonka mukaan yhtiöt saisivat maksaa aineettomien oikeuksien kuten patenttien hallinnoista tulevista voitoista muuta yhtiöveroa huomattavasti vähemmän veroja (ns. innovaatioboksi).
Kymmenen vuoden ohjelman varmistamiseksi valtioneuvoston kanslia perustaa valtiosihteeri Olli-Pekka Heinosen johtaman ict-asiantuntijaryhmän, joka valvoo ehdotusten kehittämistä.
ICT 2015-työryhmä on puheenjohtajansa Pekka Ala-Pietilän avulla hankkinut toimenpidesuosituksilleen jo etukäteen poikkeuksellisen laajan tuen.
Kaikki eduskuntapuolueet ovat sitoutuneet työryhmän perustavoitteisiin ainakin periaatetasolla.
Raportin liitteessä Suomen ammattijärjestöjen keskusliitto SAK näyttää myös toimenpide-ehdotuksille vihreää valoa rajaten kuitenkin tulonjakoon liittyvät verokevennys- ja siemenrahastojen kannustinvaikutukset kannanottonsa ulkopuolelle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti