Riihimäen kaupunginvaltuusto päätti talousarviosta
2013
Riihimäen kaupunginvaltuusto päätti myöhään maanantai- iltana
talousarvion vuodelle 2013. Yksimielisen hymistelyn merkeissä ja kolmen
äänestyksen jälkeen budjetti hyväksyttiin kaupunginhallituksen ehdotuksen
mukaisesti. Käyttötalousmenot yhteensä 186,5 miljoonaa, tulot 42,9
miljoonaa euroa, nettomenot 143,5 miljoonaa euroa. Arvioidut verotulot 110,1
miljoonaa euroa.
Investointimenot ovat yhteensä 7.9 miljoonaa euroa.
Kaupungin lainamäärä kasvaa 2,8 miljoonaa ja on vuoden
lopussa 106,5 miljoonaa euroa eli 3601 euroa/asukas.
Velkaantuminen lisääntyy. Velkamäärä vuoden 2014
lopussa 116,7 miljoonaa ja vuonna 2014 122,6 miljoonaa euroa eli 4061 euroa/
asukas.
Suomen
kuntien keskimääräinen velka on 2011 2037 euroa asukas. Hyvinkää 1761,
Hämeenlinna 2600, Hausjärvi 2566 ja Loppi 2166 euroa
asukas.
Vuosikate
olisi vuonna 2013 6,2 miljoonaa, vuonna 2014 4,5 miljoonaa ja 2015 4.9 miljoonaa
euroa. Poistot ovat yksin jo lähes vuosikatteen suuruiset tai suuremmat. Vuonna
2013 4.9 miljoonaa euroa 2014 5,2 miljoonaa ja 2015 5.5 miljoonaa euroa.
Tilahankkeet 3,5
miljoonaa, kunnallistekniikka 2,7 miljoonaa ja investoinnit yhteensä 7,8
miljoonaa euroa.
Henkilöstösuunnitelmassa perustettiin 18 virkaa tai tointa,
määräaikaisia virkoja 7 ja lakkautettavia vakansseja 3.
Ennaltaehkäisevät toimet ovat liian
vaatimattomat
Katsotaanpa
Riihimäen työttömyyttä. Riihimäellä oli lokakuun lopussa 13 355 työtöntä,
työttömyysprosentti 9,3. Nuorisotyöttömiä 201. Mitä kaupunki tarjoaa näille
ihmisille?
Korjatussa
budjettiehdotuksessa todetaan, että nuorten yhteiskuntatakuu toteutetaan.
KAUPUNGINHALLITUS KORJASI VIIME TIPASSA EHDOTUSTAAN. Työllisyyden hoidon rahoja
lisätään 135 000 euroa. Koko työllisyyden hoidon määräraha 1,8 miljoonaa.
Minä pitäisin
tärkeänä kohdistaa toimia nuorten työttömyyden kovaan ytimeen. Olen nähnyt, että
toivottomia tapauksia ei ole. Pitkään työttömänä ollut nuori henkilö on
menettänyt itseluottamuksen ja uskon tulevaisuuteen. Sen takia
pitkäaikaistyöttömän nostamiseen jaloilleen tarvitaan enemmän työtä ja
moniammatillisia toimenpiteitä. Asiaan tarvitaan myös enemmän
rahaa.
Lastensuojelua kehitettävä
Lastensuojeluilmoitukset ovat lisääntyneet. Ilmoitusten
käsittelyajat ovat pidentyneet. Osa perheistä voi huonosti. Lastensuojelu ei ole
kyennyt vastaamaan työn kehittämisen haasteisiin.
Huostaanotot ovat
kasvaneet ja huostassa on 85 lasta vuonna 2010 ja vuodelle 2013 tavoitellaan 78
sijoitusta.
Lasten ja nuorten
psyykkisten ongelmien ja lastensuojelutarpeen kasvun hillitseminen edellyttää
työn suuntaamista lasten varhaisempiin vaiheisiin, terveen kasvun
vahvistamista.
Lastensuojelun
huostaanotot ja sijaishuolto tulevat kaupungille kalliiksi. Mäkikulan perhekodin
kunnostus tulee halvemmaksi kuin sijoitukset yksityisiin perhekoteihin. Silti
kysymys on niin suurista rahoista, että on oikeutettua vaatia toimenpiteitä,
joilla sijoitukset estetään.
Hyvä linjaus
perusturvalautakunnalta on pyrkimys perhehoidon osuuden
lisäämiseen sijaishuollon sijoituksissa. Se tulee
myös halvemmaksi. Perusturvalautakunnan tulisi todella
jatkossa panostaa tehostettuun perhetyöhön.
Vanhustyöhön kohdistettava resursseja
tulevaisuudessa
Riihimäellä on edessä palvelurakenteen muutos laitoshoidosta
avohuoltoon. Hoito on tällä hetkellä liiaksi laitoskeskeistä ja se tulee
kalliiksi.
Vanhusten määrän lisääntyminen
asettaa vanhustyöhön kovan haasteen. Yli 65- vuotiaiden määrä tulee kasvamaan
vuoden 2010 4 851 henkilöstä vuonna 2020 7073, vuonna 2030 8 946 ja vuonna 2040
10 048. Tällä hetkellä yli 75- vuotiaista 13,5 % saa säännöllistä kotihoitoa,
4,5 % saa omaishoidon tukea ja noin 5 % saa hoivaa
vanhainkodeissa.
Perusturvan suuri tulevaisuuden
haaste on luoda sellaiset aktivoivat avopalvelut, jotka ehkäisevät ja estävät
vanhusten kalliit laitossijoitukset.
Kaupungin haasteet ovat suuria
Riihimäen kaupunkikeskusta on hajoamassa ja autioitumassa.
Yleiskaava on jäänyt ajastaan jälkeen. Maapolitiikka on vinoutunut. Terveyden ja
sairaanhoidon vaatimat uudelleenjärjestelyt takkuavat. NIISTÄ EI OLE EDES
YHTENÄISTÄ KÄSITYSTÄ SIITÄ, MITEN KAUPUNKILAISTEN PERUS- JA ERITYISSAIRAANHOITO
OLISI PARHAIMMALLA TAVALLA ASUKKAILLE JÄRJESTETTÄVISSÄ.
Kuntaliitos voisi olla pelastusrengas, mutta ymmärretäänkö
siinäkään kaupungin etua. Liitos on onnistunut, jos talousperusta ja
elinvoimaisuus vahvistuu. Kolmen velkaisen kunnan liitos merkitsee "velkavankien
liittoa". Sen takia liitoskeskusteluissa pitäisi olla aktiivinen ja tavoitella
taloudellisen aseman parannusta. SITÄ EDISTÄISI KUULUMINEN HALLINNOLLISESTI JA
TOIMINNALLISESTI METROPOLIALUEESEEN. MAAKUNTARAJA JA SIIHEN PERUSTUVAT
INSTITUUTIOT OVAT OLLEET VUOSIKYMMENIÄ PAIKALLISEN KEHITYKSEN JARRUJA. LIINOJEN
IRROTTAMINEN RATKAISEE NIIN SAIRAALAKYSYMYKSEN KUIN MONTA MUUTAKIN
PALVELUVERKKOA HÄMEENLINNAAN SIIRTÄVÄÄ TOIMINTAA.
Riihimäki on pienipalkkaisten ihmisten kaupunki. Kaupungin
keskimääräinen tulo/asukas on edelleen MAAN KESKIARVOON JA vertailukaupunkeihin
verrattuna alhainen. Yrityshankinnassa pitäisi kaupunkiin saada KORKEAA
OSAAMISTA EDELLYTTÄVIÄ yrityksiä, jotka työllistävät ja jotka maksavat parempaa
palkkaa. ON SUUNNATTAVA UUDELLEEN NIUKKOJEN PANOSTEN ELINKEINOPOLITIIKKAA.
Työpaikkojen hankinnassa pitäisi esillä olla osaamisvaatimukset ja palkkataso.
Ilman keskipalkkatason nousua tulopohja ei kehity menoja vauhdikkaammin eikä
rahoitustasapainoa saavuteta. KAUPAN JA LOGISTIIKAN TYÖPAIKAT SYNTYVÄT TÄNNE
SIJAINTITEKIJÖIDEN VUOKSI. KAAVOITUKSELLA SE VOIDAAN HUOMIOIDA. NIIHIN
KIINNITTYNYT FOKUS ON MUUTETTAVA JA SIIRRYTTÄVÄ VALIKOIVAAN
ELINKEINOPOLITIIKKAAN.
Mikko Lund