Suomessakin ollaan huolissaan
asuntolainariskeistä
Ruotsissa ja Suomessa pankit ovat hulvattomasti työntäneet
rahaa nuorille asiakkaille ja houkutteet heidät vuosikymmenien velkaorjuuteen
pääasiassa suurilla asuntolainoilla. Jokaisen on tietysti näillä leveysasteilla
asuttava. Vuokra-asuntoja ei ole Suomessa riittävästi tarjolla, joten
loppupelissä useinkin ei ole muuta vaihtoehtoa kuin omistusasunto ja
velkaantuminen. Ruotsi on pyrkinyt huolehtimaan myös
vuokra-asuntomarkkinoista.
Ruotsin finassivalvonta esittää pankeille, että ne
kasvattaisivat kriisikassaa asuntolainariskien varalta. Ruotsin pankit ovat pahasti altistuneet
asuntolainoituksen riskeille, Ruotsin pankkivalvoja katsoo.
Pankkivalvoja on huolissaan pankkien
varautumisesta asuntoluototuksen riskeihin. Finanssivalvonnan mukaan
varautuminen on heppoista, etenkin muihin eurooppalaispankkeihin verrattuna.
Nordea, Handelsbanken, SEB ja
Swedbank siirtävät pääomasta sivuun luottotappioiden varalta vain kuusi
prosenttia, kun valvoja ehdottaa neljännesvuosiraportissaan viittätoista
prosenttia.
Myös riskien määrittely on ruotsalaispankeissa pankkivalvojan mukaan huteraa.
Suomessakin pankit ovat hyvin pienellä asiakkaan omapääomalla myöntäneet pitkällä maksuajalla kovin suuria luottoja. Varsinkin nuoret asiakkaat ovat olleet helppoa saalista pankkien houkutuksille.Monella nuorella perheellä on yli 200 000 euroa velkaa. Korkojen nousu olisi monessa perheessä kipua ja hammasten kiristystä aiheuttava teko.
Uuden Suomen ja Hypon taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan suuret asuntolainat ovat yleistyneet nopeasti ja etenkin nuorilla lapsiperheillä. 25 – 34 – vuotiaiden suomalaisten joukossa asuntovelkaa ottaneista kotitalouksista noin joka kolmannella on lainaa yli 150 000 euroa. Kaksi vuotta sitten tämän verran lainaa oli vain 17 prosentilla asiakkaista.
Asuntolainojen koon kasvusta huolimatta suomalaiset ovat varautuneet huonosti korkojen muuttumiseen. Kaikkein huonommin ovat varautuneet pienituloiset. Lähes puolet kyselyyn vastanneista ei ole mitenkään varautunut korkojen ja lainanhoitokulujen nousuun. Pahan päivän varalle säästämisen suosio on laskenut. Asuntovelalliset luottavat omaan lainhoitokykyynsä. Yhdeksän kymmenestä ei aio hakea asuntolainaansa lyhennysvapaata seuraavan vuoden aikana.
Pankit tuskin ovat varoittaneet suhdannevaihteluista tai kapitalismin kriisistä. Koululaitoksen ohjelmaan ei kuulu historiallisen materialismin opettaminen, joka antaisi pohjan ymmärtää suhdannevaihteluita ja järjestelmän kriisiä. Porvarillinen Suomi on halunnut pitää kansalaisensa tietämättöminä. Yhteiskuntakehityksen yllättäessä mm. laman ja taantuman muodossa, kansalaiset ovat hämmennyksissään ja se aiheuttaa myös mielenterveysongelmia yksilötasolla. Tästä syytetään sitten yksityistä ihmistä, vaikka pitäisi syyttää todellista syyllistä - tätä järjestelmää, kapitalistista!
Tulemme näkemään lähitulevaisuudessa valtion, kuntien ja yksilötason tragedioita. Euroopan kriisiytyvä talous tulee Suomessakin aiheuttamaan oman heijastuksensa julkiseen ja yksityiseen talouteen. Siinä asuntomarkkinoiden kriisiytyminen on vain yksi osa tätä kriisiä.
Mikko Lund
Myös riskien määrittely on ruotsalaispankeissa pankkivalvojan mukaan huteraa.
Suomessakin pankit ovat hyvin pienellä asiakkaan omapääomalla myöntäneet pitkällä maksuajalla kovin suuria luottoja. Varsinkin nuoret asiakkaat ovat olleet helppoa saalista pankkien houkutuksille.Monella nuorella perheellä on yli 200 000 euroa velkaa. Korkojen nousu olisi monessa perheessä kipua ja hammasten kiristystä aiheuttava teko.
Uuden Suomen ja Hypon taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan suuret asuntolainat ovat yleistyneet nopeasti ja etenkin nuorilla lapsiperheillä. 25 – 34 – vuotiaiden suomalaisten joukossa asuntovelkaa ottaneista kotitalouksista noin joka kolmannella on lainaa yli 150 000 euroa. Kaksi vuotta sitten tämän verran lainaa oli vain 17 prosentilla asiakkaista.
Asuntolainojen koon kasvusta huolimatta suomalaiset ovat varautuneet huonosti korkojen muuttumiseen. Kaikkein huonommin ovat varautuneet pienituloiset. Lähes puolet kyselyyn vastanneista ei ole mitenkään varautunut korkojen ja lainanhoitokulujen nousuun. Pahan päivän varalle säästämisen suosio on laskenut. Asuntovelalliset luottavat omaan lainhoitokykyynsä. Yhdeksän kymmenestä ei aio hakea asuntolainaansa lyhennysvapaata seuraavan vuoden aikana.
Pankit tuskin ovat varoittaneet suhdannevaihteluista tai kapitalismin kriisistä. Koululaitoksen ohjelmaan ei kuulu historiallisen materialismin opettaminen, joka antaisi pohjan ymmärtää suhdannevaihteluita ja järjestelmän kriisiä. Porvarillinen Suomi on halunnut pitää kansalaisensa tietämättöminä. Yhteiskuntakehityksen yllättäessä mm. laman ja taantuman muodossa, kansalaiset ovat hämmennyksissään ja se aiheuttaa myös mielenterveysongelmia yksilötasolla. Tästä syytetään sitten yksityistä ihmistä, vaikka pitäisi syyttää todellista syyllistä - tätä järjestelmää, kapitalistista!
Tulemme näkemään lähitulevaisuudessa valtion, kuntien ja yksilötason tragedioita. Euroopan kriisiytyvä talous tulee Suomessakin aiheuttamaan oman heijastuksensa julkiseen ja yksityiseen talouteen. Siinä asuntomarkkinoiden kriisiytyminen on vain yksi osa tätä kriisiä.
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti