Kaupunkilaisten uusi luontosuhde haastaa kaavoituksen ja kaupunkipolitiikan

Kaupunkilaisten uusi luontosuhde haastaa kaavoituksen ja kaupunkipolitiikan

 

Riihimäelläkin ja muissa kaupungeissa on tavan takaa törmätty aitoon ristiriitaan luontoarvoja vaalivien kaupunkilaisten ja kuntabyrokratian kanssa. Uutta luontosuhdetta vaalivat kaupunkilaiset ovat aidosti vastustaneet puistojen, alkuperäisen luonnon ja viherikköjen massiivista tuhoamistrendiä. Kunnallispoliitikot, kaupunkisuunnittelijat ja kaavoittajat eivät ole Riihimäellä ja muissakaan kaupungeissa vielä ymmärtäneet, mitä ajan kello oikeasti osoittaa. Tästä on seurannut oikeita konflikteja kaupunkilaisten ja virkamiesten ja poliitikkojen kesken. Hyvinkäällä ilmeisesti ajan haaste on otettu vastaan, kun kaupunki juuri äskettäin rauhoitti laajan suoalueen, joka aiottiin valjastaan turpeen nostoon. 

 

Riihimäki on kaavoittanut luontoarvoista piittaamatta ja luontoa tuhoten katuja, parkkipaikkoja, rivi-,kerros- ja omakotitaloja ja liikelaitoksia puistoon. Kalmun, Otsolan, kauppakeskus Atomin ja vanhan linja-autoaseman kaavoitus- ja suojeluhankkeet käyvät vakaviksi esimerkeiksi hankkeista, joissa paikallisten asukkaiden tarpeet ja kuntabyrokratian intressit eivät ole kohdanneet. Asiaan kannattaa kiinnittää suurempaa huomiota, koska lainsäädäntö ja arvojen muutos ovat korostaneet kuntalaisten kuulemista ja huomioon ottamista kaavoituksessa ja kaikessa suunnittelussa. 

 

Riihimäen kaupungilla on asiassa vakava itsetutkistelun paikka.

Esimerkiksi Kalmun kaavoituksessa kaupunki ei lain velvoitteista huolimatta aidosti kuullut kaupunkilaisia. Kuulemista ei osoita se, että asukkaiden mielipidettä ei oteta huomioon. Tällainen piittaamattomuus on katsottava myös virkamiesten ammattitaidon puutteeksi. Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksessa epäiltiin juuri asukasmielipiteen aitoa välittymistä suunnitteluun.

 

Itä-Suomen yliopiston ympäristöpolitiikan professori Pertti Rannikko osoittaa artikkelissaan (HS 20.11. ), että kansalaisten uusi luontosuhde haastaa jopa teollisuuden, niin että vihreä ympäristöministeri Ville Niinistö on lausunnoistaan huolimatta täysin avuton Talvivaaran ja turvetuotannon aiheuttaman kritiikin edessä. Luonnosta on tullut suomalaisten vapaa- ajan ympäristö ja virkistyksen lähde. Tämä uusi ja entistä tietoisempi luontosuhde ja kansalaisten aktiivisuus vaikuttaa. Suomessa on puolimiljoonaa loma- asuntoa. Metsäteollisuus ja metsähallinto ovat jo joutuneet muuttamaan metsänkäsittelyohjeitaan ja – tapoja. Nyt vuorossa on kaivos- ja energiateollisuus. Esimerkit puhuvat puolestaan ja osoittavat, että ihmisten arvomuutokset ja toiminta voivat saada aikaan suuria muutoksia. 

 

Näitä muutoksia ei päästä karkuun myöskään Riihimäen kaupungissa. Niihin on syytä oikeasti varautua, ennen kuin kansalaismielipide ryhtyy avoimeen suoraan toimintaan kaupunkibyrokratiaa vastaan.

 

Mikko Lund