Taipuuko Putin liennytykseen?

Taipuuko  Venäjä liennytykseen?

 

 

Venäjän talous on pahassa taantumassa. Öljyn hinnan lasku on vienyt vientitulot ja siitä on seurannut ruplan arvon menetys. Mielenkiintoinen kysymys on, mitä talouslama vaikuttaa Vladimir Putinin politiikkaan. Lännessä, kuten myös Suomessa,  tilannetta seurataan hyvin tarkasti.

‘

Venäjä ei ole kyennyt pysäyttämään ruplan syöksykierrettä. Korkotason nousu vaikeuttaa tavallisten ihmisten kuin yritysten toimintaa. Ruplan tukinostot vaikeuttavat valtiontaloutta.

 

Putinin kansansuosio perustuu paljossa voimapolitiikkaan. Putinin kannatus on hyvin korkealla tasolla. Mitä kannatukseen vaikuttaa ruplan alamäki ja vyön  kiristyspolitiikka?

 

Suostuuko Putin politiikan tarkistamiseen?  Lännen pakotteet  vaikuttavat. Euroopan Unioni on laajentanut Krimin niemimaahan liittyvää investointikieltoa. Uudet pakotteet kieltävät kaikki investoinnit Krimille. Pakotteet kohdistuvat etenkin Venäjän öljyn- ja kaasunetsintään Mustallamerellä. Pakotteet kohdistuvat myös turismiin kieltäen risteilyalusten saapumisen Krimin satamiin. Pakotteet astuvat voimaan lauantaina. Venäjä liitti Ukrainalle kuuluneen Krimin niemimaan yhteyteensä maaliskuussa. EU ei tunnusta Krimiä osaksi Venäjää.

 

Suostuuko Putin  liennyttämään Ukrainan kriisiä? Jos Putin suostuisi tähän se voisi avata Venäjälle avustus-. laina- ja kauppasuhteita? Eikö niiden houkutus jo sinänsä muuta Venäjän politiikkaa?

 

Muutosta toivotaan lännessä, mutta erityisesti Suomessa. Venäjän taloustaantuma syventää Suomenkin lamaa. Venäjän- kauppa hyytyy.  Matkailijavirran  ja ostokykyisten asiakkaiden puuttuminen syventää lamaa entistä  syvemmälle.

Venäläismatkailijoiden määrä Suomessa saattaa jopa puolittua joulun ja uudenvuoden sesongin aikana verrattuna viime vuoteen, arvioi ulkoministeriön viisumiyksikön päällikkö Kim Kuivalainen Helsingin Sanomissa. 

Hän perustaa arvionsa Suomen Venäjän-edustustoihin jätettyjen viisumihakemusten vähenemiseen jo syksyllä. Syys–lokakuussa venäläiset hakivat 30 prosenttia vähemmän viisumeita kuin vuotta aiemmin.

"Huonoa kehitystä vauhdittaa ruplan kurssin huima lasku. Ei venäläisillä ole nyt varaa ostella lomamatkoja", Kuivalainen sanoo ja muistuttaa, että venäläiset hankkivat monikertaviisumeita, joilla voi matkustaa myös muualle. 

Venäjän ruplan kurssi on sahannut torstaina edestakaisen presidentti Vladimir Putinin puheen aikana.

Puolen päivän aikaan torstaina yhdellä Yhdysvaltain dollarilla sai 62 ruplaa. Eurolla taas sai 76,50 ruplaa. Valuuttojen arvo oli ruplaan nähden vahvistunut pari prosenttia. Sen sijaan Moskovan pörssissä osakkeiden arvo on hiukan noussut.

Venäjän ruplan arvosta on kuluneen viikon aikana kadonnut noin 15 prosenttia. Vuodessa ruplan arvosta on sulanut yli puolet. Alamäkeen on vaikuttanut öljyn maailmanmarkkinahinnan selvä lasku, mutta myös Venäjää vastaan suunnatut pakotteet.
Presidentti Putinin mukaan talouskriisistä noin 25-30 prosenttia johtuu lännen toimista.

Vakava talouskysymys on: Onko Kremlin politiikkaan odotettavissa muutosta?

 

 

Mikko Lund

 

 

 

Voitaako kansanvalta virkavallan?

Voittaako kansanvalta?

 

Riihimäen kaupunginvaltuusto päättää  tänään  maanantaina 15.12  Räätykänmäen asemakaavamuutoksesta. Kaupunginhallitus niukalla enemmistöllä esittää puiston rakentamista asumiskäyttöön. Asia on jälleen kerran valmisteltu heikosti. Sosialidemokraattien, vasemmistoliiton ja perussuomalaisten edustajat  vastustivat heikon esityksen hyväksymistä. Kokoomuksen, keskustan ja kristillisten edustajat kannattivat asemakaavan hyväksymistä virkamiesten  esityksen mukaisesti.

Asemakaavaa ei pitäisi hyväksyä, sillä Riihimäellä laaditaan parhaillaan yleiskaavaa, Yleiskaavaan laaditaan vihersuunnitelma, Se pitää sisällään puistojen ja muiden viheralueiden inventoinnin. Ristiriitaisuuksien  estämiseksi asemakaavaa ei kannata hyväksyä ennen kuin yleiskaava on hyväksytty.

Räätykänmäki on pohjavesien muodostumisaluetta. Alueella joudutaan ottamaan huomioon rakentamista säätelevät määräykset. Riihimäellä tehdään parhaillaan pohjavesien suojelusuunnitelmaa, jossa pelätään Räätykänmäestä tulevan riskin pohjavedelle. Ympäristölautakunta esitti  kaavan erillismääräyksiin kieltoa energiakaivon rakentamiseen.Terveysvalvonnan johtaja esitti, ettei Räätykänmäkeen tule osoittaa rakentamista.

Ympäristölautakunta totesi  kaupungin tiivistämistä tutkittavan yleiskaavan yhteydessä. Perusteltua lautakunnan mielestä on, että kaupunkirakenteen tiivistämistä koskevia asemakaavahankkeita ei viedä eteenpäin ennen kuin asia on selvitetty yleiskaavatyön yhteydessä.

Riihimäki mainostaa itseään hyvänä paikkana asua ja elää. Ympäristöstrategiassa kaupunki on sitoutunut edistämään kestävää kehitystä, ekologista kestävyyttä ja luonnon monimuotoisuutta. Lisäksi valtuusto on luvannut päätöksissään edistää lasten ja nuorten etua ja hyvää.

Kiistattomasti Räätykänmäen asemakaavamuutos 2 toimii näitä periaatteita vastaan.

Espoon kaupungin koulumetsäkyselyssä todettiin, että kaavoituksessa tulee huolehtia siitä, että koulujen ja päiväkotien lähellä on riittävän kokoinen metsäalue. Pohja hyvälle luontosuhteelle syntyy lapsena.  

Em. viitaten olen sitä mieltä,että  Räätykänmäen asemaskaavamuutos tulee hylätä .

Mikko Lund

Joko Suomessa usko koulutuksen kaikkea hyvää tuovaan lupaukseen alkaa murtua?

Joko Suomessa usko koulutuksen kaikkea

hyvää tuovaan lupaukseen alkaa murtua?

 

 

Hallitus on epätoivoisesti etsinyt säästöjä. Kaikesta joudutaan säästämään. Yksi tällainen kohde on koulutus ja hallituksen toisen asteen koulutusuudistus.Tämä kansakunta,  Suomi – nimeltään, on pitänyt koulutusta kuin kukkaa kämmenellään.  Mutta nyt leikataan. Kaikkiaan 260 miljoonan euron säästötavoitteeseen kuuluu koulutuksen järjestäjäverkoston tiivistäminen. Koulutuksen kuntayhtymien toivotaan saavan aikaan 69 miljoonan euron säästöt hallinnosta. Uusien järjestämislupien ja rahoitusjärjestelmän on määrä tulla voimaan vuoden 2017 alussa. Pieniä oppilaitoksia lopetetaan ja opettajia joutuu työttömäksi.

 

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ että Kuntaliitto katsovat hallituksen lykkäävän vastuun oppilaitosverkoston harventamisessa kunnille. Oppositiopuolue keskusta epäilee, että opetusministeri Krista Kiuru (sd.) pimittää listaa oppilaitosten lakkautuksista. Ministeri Kiuru vakuuttaa, ettei hallitus halua tai aio lopettaa koulutusyksiköitä. Uskokoon, ken haluaa! Mutta säästötavoite on niin kova, että jos tämä hallitus ei sitä tee, niin seuraava tekee.

Järjestäjiä on nyt liki tuhat. Opetusministeriö katsoo, että  hallintoon häviää liikaa rahaa, joka on tarkoitettu opetukseen. Ministeriön virkamiesten laskelmien mukaan kustannuksia voisi pienentää rajusti esimerkiksi nykyisin vajaakäytössä olevien kiinteistöjen karsimisella ja kaluston ja tilojen yhteiskäytöllä. Tässä ministeriö on enemmän kuin oikeassa. 

OAJ:n arvion mukaan kolmasosa lukioista ja ammatillisen koulutuksen oppilaitoksista joutuu lopettamaan. Satoja opettajia joutuu työttömäksi. OAJ:lla näyttääkin olevan ministeriöstä poikkeava näkemys uudistuksen vaikutuksista.

Uudistusta arvioitaessa näyttää siltä, että ministeriön rooli on korostunut. Asiantuntijavirastona toimivan Opetushallituksen roolia on jo aiemmin  heikennetty. Uudistuksessa painotetaan  tehokkuutta ja suorituksia. Perusrahoituksen suhde on heikkenemässä.

 

Suomalaista koulutussysteemiä voi varsin aiheellisesti pitää maailman parhaana. Mutta hallituksen leikkauskirveen jälkeen paras koulusysteemi on muisto vain. Koulutusta ja erityisesti lukioita verrattaessa on havaittu, että lukioiden välillä ei ole juurikaan eroja. Kaikkialla oppilaat ovat suurin piirtein yhtä hyviä osaamiseltaan ja kehittymiseltään. Minä arvelen, että parhaita tuloksia saadaan sellaisessa koulussa tai koulutusyksikössä, jossa oppilaat ovat tasa-arvoisia opettajien kanssa ja jossa opettajat onnistuvat innostamaan ja  yllyttämään oppilaat tiedon hankintaan.

 

 

Mikko Lund

 

 

 

 

 

Kaikista toimista huolimatta velkaantuminen lisääntyy

Kaikista toimista huolimatta velkaantuminen lisääntyy

Kuntien velka on kuin syöpä

 

 

 

Yksittäisenä esimerkkinä kunnan nopeasta velkaantumisesta ja päätymisestä ylivelkaantuneeksi ja investointikyvyttömäksi kaupungiksi  on Riihimäki. Kysymys on väärästä politiikasta ja virkatoimin-nasta.

Esimerkiksi vuoden 2006 tilinpäätöksen mukaan velkaa oli vain 39,5 miljoonaa euroa. Velka kasvoi nopeasti ja suorastaan hallitsemattomasti. Vuonna 2007 kaupunki velkaantui edelliseen vuoteen verrattuna 18 miljoonaa euroa. Vuonna 2009  velkaa oli 97,1 miljoonaa euroa ja vuonna 2015 saavutetaan jo 120,2 miljoonaa euroa. Ja velkaantuminen jatkuu edelleen, kun kaupunginjohtajalta ja kaupunginhallitukselta ei irtoa korjaavia toimenpiteitä.Korjaavien toimien osoittamisen vaikeutta kuvaa se, että velkamäärä on yhtä suuri kuin on enimmillään verotulot. Yhden vuoden verotulot on toisin sanoen syöty etukäteen.

 

 

Riihimäen kaupunginhallitus nimesi  2.3.2009 tulevaisuustoimikunnan, jonka tehtävänä oli laatia talouden tervehdyttämisen toimenpideohjelma. Toimikunnalta kului paljon tupakkaa ja aikaa, mutta tulokset muodostuivat lähinnä kosmeettisiksi. Kaupunginhallituksen esityksen pohjalta kaupunginvaltuusto päätti käyttömenojen pienentämisestä  1,6 miljoonaa euroa ja investointimenoja 1 miljoonaa euroa.

 

Tehdyt toimet jäivät täysin riittämättömiksi. Vuoden 2009 tilinpäätös oli 3,5 miljoonaa euroa alijäämäinen. Lainakanta kasvoi edelleen voimakkaasti 15 miljoonaa eurolla. Vuosikate oli vain 3,7 miljoonaa euroa.

 

Vuonna 2012 lainakanta oli vuoden alussa 102, 6 miljoonaa euroa, mutta vuoden lopussa 115,6 miljoonaa euroa. Jatkuvasta velan vähentämisen puheesta huolimatta velkaantuminen on jatkuvasti lisääntynyt.  Ensi vuonna päädytään velan määrässä 120,9 miljoonaa euroon (4072 euroa /asukas), jos kaupunginvaltuusto hyväksyy  budjetin esitetyssä muodossa.

 

Suurin syyllinen velkaantumiseen on kaupunginjohtaja esityksineen. Jos talouden tasapainottaminen olisi tavoitteena tulevassa vuoden 2015 talousarviossa ei olisi varaa uusiin investointeihin 8,8 miljoonaa euroa eikä virkojen perustamiseen 29 virkaa tai tointa 1 miljoona euroa kuluineen. Tämä kaikki tapahtuu velan ottamista  lisäämällä.

 

Milloin kaupunginjohtaja tekee esityksen toimenpiteiksi, joilla kriisitalouden purku todella aloitetaan?

Kaupunginhallitus päättänyt 17.11.2014  asettaa toimikunnan (taloustoimikunta) valmistelemaan kaupunginhallitukselle 30.4.2015 mennessä esityksen tarvittavista toimenpiteistä kaupungin talouden tasapainottamiseksi vuosina 2015 - 2017. Kaupunginhallitus päätti, että taloustoimikunnan jäseniksi nimetään viiden suurimman valtuustoryhmän edustajat, joista yksi toimikunnan puheenjohtajaksi sekä kaupunginjohtaja, talousjohtaja ja kehittämispäällikkö.

Päätös osoittaa, että hätä on kädessä, löysät on housuissa,  mutta tarvittavia toimenpiteitä ei uskalleta vieläkään  esittää. Toimenpiteitä siirretään vain tulevaisuuteen.

 

Poliittinen kontrolli ei toimi tai se ei kykene hoitamaan rooliaan ja tehtäväänsä.

 

Milloin tarkastuslautakunta käyttää kaupunginjohtajasta  riippumatonta asemaansa ja  tekee esityksen, jossa kuvataan numeroilla tosiasiallinen kriisitalouden ja rahoituskyvyn tila?

 

 

Mikko Lund 

 

 

 

 

 

Keskustassa vahvaa kannatusta punamullalle

Keskustan ja SDP:n joukoissa elää  ajatus yhteistyöstä

 

 

 

Kaikkein merkittävin tuki punamullalle tulee keskustan joukoista. Keskustan äänenkannattajan Suomenmaan selvitys kertoi, että SDP on keskustavaikuttajien ykkössuosikki hallituskumppaniksi.

 

Toiseksi  Helsingin Sanomien perjantaina julkaisemassa gallupissa keskustalle mitattiin 24,5 prosentin, kokoomukselle 17,4 prosentin kannatus. Sdp ja Perussuomalaiset ovat vain prosenttiyksikön verran jäljessä kokoomuksen kannatuksesta. Tuoreimmassa Ylen mittauksessa  keskusta nousee 26,7 prosenttiin, kokoomus on pudonnut 17,3 prosenttiin  ja SDP on noussut 16,1 prosenttiin.

 

Keskusta on nousemassa suurimmaksi puolueeksi  ja itsestään selväksi  pääministeripuolueeksi. Suurin puolue  muodostaa hallituksen, valitsee hallituskumppanit ja sopii ohjelmasta.  Tämä sopii  SDP:lle, sillä yhteistyön eväät  kokoomuksen kanssa on lähes  syöty ja keskustan kanssa on vuosikymmenten yhteistyön perinne.

 

 

Kokoomus on menettänyt rajusti kannatusta. Kokoomus kantaa pääministeripuolueena suurimman vastuun hallituksen työstä. Tästä huolimatta Sdp on onnistunut aavistuksen lisäämään kannatustaan ja on täysin mahdollista, että vaaleissa SDP  kukistaa kokoomuksen.  Suurin selittäjä kokoomuksen alamäelle on Alexander Stubb. Ainakaan toistaiseksi Stubbin tyyli ja tapa eivät vastaa sitä, mitä kansalaiset odottavat pääministeriltä ja kokoomukselta.

 

Keskusta ja SDP ovat hyväksyneet vaaliohjelman. Vaaliohjelmat  eivät  aseta estettä  keskustan ja SDP:n hallitusyhteistyölle. Punamulta on siis enemmän kuin todellinen vaihtoehto eduskuntavaalien jälkeen.

 

Ainut kanto hankkeelle on vaalitulos ja puolueiden kannatus. Siitäkään ei muodostune estettä, sillä perussuomalaiset ovat  hallituskipein porukka ja heidän osallistumisensa  takaa punamullalle leveämmät hartiat. Perussuomalaisten  äänisaalis Ylen mittauksessa 14,3. Se ei tuo pudotusta  punamullan hallituspöydästä.

 

 

Mikko Lund

 

 

 

Hallitus epäonnistui kuntauudistuksessa

Hallitus epäonnistui kuntauudistuksessaan

 

 

Kataisen hallituksen yksi ykköshanke oli kuntauudistus. Taitamattomalla valmistelulla hanke on ajautunut  ylittämättömiin esteisiin. Kuntapomojen ja kansalaisten vastustava liike on ollut vahvempi kuin hallituksen poliittinen tahto. Viimeisimpien tietojen mukaan 88 kuntaa ei ole osallistunut  kuntaselvitykseen eikä muutenkaan halua tehdä  mitään. Nämä kunnat ovat  pieniä maalaiskuntia. Keskikoko vähän päälle 6 000 asukasta. Näiden kuntien vastustus ei tee

kesää, mutta hallitus on ollut kyvytön saamaan edes pakkoliitospykälää. Vapaaehtoisuuslähtökohdalla hallitus menetti aloitteen oppositiolle ja kuntauudistuksen vastustajille.

 

 

Kyösti Tornberg tutki väitöstyössään kuntajakoja ja kunnallisia pakkoliitoksia vuoden 1862 Ruotsin kunnallisasetuksesta tähän päivään asti. Tornberg päätyy tutkimuksessaan siihen johtopäätökseen, että kuntamäärän radikaalikin vähentäminen, jopa puolittaminen,  olisi mahdollista. 

 

Suomen kuntauudistusten esikuvana on ollut Tanska. Se toteutti vuoden 2007 alusta kuntauudistuksen, minkä seurauksena kuntamäärä pudotettiin 271:stä alle sataan.

Tanskaa ei ole järkevää  pitää  Suomen kuntauudistuksen esikuvana. Tanskan tiheä asutus, lyhyet välimatkat ja verraten homogeeniset olosuhteet poikkeavat olennaisesti Suomen olosuhteista. Suomen suuri ongelma on välimatkat ja etäisyys, jotka on otettava huomioon.

Suomessa kuntamäärä on vähentynyt 132 kunnalla vuoden 2000 jälkeen. Siitä huolimatta vain noin sadassa kunnassa on yli 10 000 asukasta. Edelleenkin on olemassa pieni joukko kuntia, joiden elinkelpoisuus ja kyky turvata edes peruspalvelut on pidemmällä tähtäimellä hyvin epävarmaa.

Kuntajako kehittynyt tilanteeseen, jonka edelleen kehittämiseksi vapaaehtoiset toimenpiteet eivät enää yksin riitä, vaan kuntien vastustuksesta huolimatta tarvitaan valtion  päätöksiä ja toimenpiteitä, sanoo Tornberg.

Hallituksen kuntaselvitykseen osallistumattomat kunnat ovat pieniä maaseutukuntia. Näissä kunnissa asuu yhteensä 541 590 ihmistä. Kapinakuntien asukaskeskiarvo on vain 6 154.

 

Hallituksen tavoitteena oli pienten kuntien määrän vähentäminen. Tavoite on julkisen talouden kestävyyden kannalta tärkeä. Kuitenkaan nämä 88 kuntaa asukkaineen  eivät ratkaise  Suomen tulevaisuutta.  Sillä onhan se niin, että 88 kunnalla  ei talouden alijäämää pelastettaisi. Kataisen ja  Stubbin  hallitukset epäonnistuivat  kuntauudistuksen toteuttamisessa. Kuntauudistus tulee nousemaan seuraavan hallituksen  asialistalle.

 

 

Mikko Lund