Hallitus epäonnistui kuntauudistuksessa

Hallitus epäonnistui kuntauudistuksessaan

 

 

Kataisen hallituksen yksi ykköshanke oli kuntauudistus. Taitamattomalla valmistelulla hanke on ajautunut  ylittämättömiin esteisiin. Kuntapomojen ja kansalaisten vastustava liike on ollut vahvempi kuin hallituksen poliittinen tahto. Viimeisimpien tietojen mukaan 88 kuntaa ei ole osallistunut  kuntaselvitykseen eikä muutenkaan halua tehdä  mitään. Nämä kunnat ovat  pieniä maalaiskuntia. Keskikoko vähän päälle 6 000 asukasta. Näiden kuntien vastustus ei tee

kesää, mutta hallitus on ollut kyvytön saamaan edes pakkoliitospykälää. Vapaaehtoisuuslähtökohdalla hallitus menetti aloitteen oppositiolle ja kuntauudistuksen vastustajille.

 

 

Kyösti Tornberg tutki väitöstyössään kuntajakoja ja kunnallisia pakkoliitoksia vuoden 1862 Ruotsin kunnallisasetuksesta tähän päivään asti. Tornberg päätyy tutkimuksessaan siihen johtopäätökseen, että kuntamäärän radikaalikin vähentäminen, jopa puolittaminen,  olisi mahdollista. 

 

Suomen kuntauudistusten esikuvana on ollut Tanska. Se toteutti vuoden 2007 alusta kuntauudistuksen, minkä seurauksena kuntamäärä pudotettiin 271:stä alle sataan.

Tanskaa ei ole järkevää  pitää  Suomen kuntauudistuksen esikuvana. Tanskan tiheä asutus, lyhyet välimatkat ja verraten homogeeniset olosuhteet poikkeavat olennaisesti Suomen olosuhteista. Suomen suuri ongelma on välimatkat ja etäisyys, jotka on otettava huomioon.

Suomessa kuntamäärä on vähentynyt 132 kunnalla vuoden 2000 jälkeen. Siitä huolimatta vain noin sadassa kunnassa on yli 10 000 asukasta. Edelleenkin on olemassa pieni joukko kuntia, joiden elinkelpoisuus ja kyky turvata edes peruspalvelut on pidemmällä tähtäimellä hyvin epävarmaa.

Kuntajako kehittynyt tilanteeseen, jonka edelleen kehittämiseksi vapaaehtoiset toimenpiteet eivät enää yksin riitä, vaan kuntien vastustuksesta huolimatta tarvitaan valtion  päätöksiä ja toimenpiteitä, sanoo Tornberg.

Hallituksen kuntaselvitykseen osallistumattomat kunnat ovat pieniä maaseutukuntia. Näissä kunnissa asuu yhteensä 541 590 ihmistä. Kapinakuntien asukaskeskiarvo on vain 6 154.

 

Hallituksen tavoitteena oli pienten kuntien määrän vähentäminen. Tavoite on julkisen talouden kestävyyden kannalta tärkeä. Kuitenkaan nämä 88 kuntaa asukkaineen  eivät ratkaise  Suomen tulevaisuutta.  Sillä onhan se niin, että 88 kunnalla  ei talouden alijäämää pelastettaisi. Kataisen ja  Stubbin  hallitukset epäonnistuivat  kuntauudistuksen toteuttamisessa. Kuntauudistus tulee nousemaan seuraavan hallituksen  asialistalle.

 

 

Mikko Lund