keskiviikko 31. elokuuta 2011

Päivi Räsänen: ”"Alkoholi on iso verovarojen syöjä ja kaiken viranomaistoiminnan rasittaja”

Päivi Räsänen: ”Alkoholi on iso verovarojen syöjä  ja kaiken viranomaistoiminnan rasittaja”


Sisäministeri Päivi Räsänen (kd)  haluaa   rauhoittaa kadut kiristämällä  alkoholipolitiikkaa. Alkoholin suurkulutus aiheuttaa poliisille aivan liikaa turhia tehtäviä, jotka olisivat  helposti kitkettävissä. Näin  Räsänen  rauhoittaisi  Suomen.  Ajatuksiaan  Räsänen esitteli   STT:n  haastattelussa, josta kertoi Hämeen Sanomat. 

Ministeri uskoo, että  poliisin työmäärää saataisiin vähennettyä, jos nuorten syrjäytymiseen puututtaisiin ja alkoholipolitiikkaa  kiristettäisiin.  Asiat  ovat  kuitenkin  käytännössä  peruspalveluministeri Maria Cuzenina- Rickhardsonin (sd)  ja sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon (kok)  tontilla. Päivi Räsänen on halunnut tehdä  sisäministerin tehtävästä itsensä näköisen ja katselee asioita laajemmin kuin oman hallinnonalan näkökulmasta.

Olut laimeammaksi

Räsänen haluaa vaikeuttaa alkoholin saatavuutta toritapahtumissa ja  urheiluotteluissa. Anniskeluoikeuksia pitää kiristää sellaisissa tapahtumissa, joihin osallistuu lapsia ja nuoria.
Räsänen kannattaa myös vähittäiskaupoissa myytävien alkoholijuomien alkoholipitoisuuksien laskemista. Vähittäiskaupoissa saa myydä  alkoholijuomia, joiden alkoholipitoisuus on 4,7 prosenttia. Räsäsen mielestä raja voisi olla 3,5.

Ministeri Räsänen ehdottaa liikenteen turvallisuuden parantamiseksi  promillerajan laskemista  0,5 promillesta  0,2 promilleen.

Syrjäytyminen suurin uhka

Suomen isoin turvallisuusuhka on  ministerin  mielestä syrjäytyminen. Räsäsen mukaan Suomessa on arviolta 50 000 sellaista nuorta, jotka eivät ole kiinnittyneet työpaikkaan tai koulutukseen. Siinä tulee helposti syrjäytymisen tai tarkoituksettomuuden fiilis.

Poliisi on Norjan tapahtumien jälkeen tehostanut verkkokeskusteluiden seurantaa. Räsänen uskoo, että ääriliikkeiden valvontaan on riittävästi resursseja, mutta rivipoliisien rahoituksesta hän kantaa huolta. Sisäministeriö toivoo, että valtiovarainministeriön budjettiehdotuksessa  löytyisi tilaa 35 miljoonalle eurolle, jotta mm. poliisien määrä voidaan pitää ennallaan.


Sisäministeri Päivi Räsänen on  paljossa oikeassa. Alkoholin kulutuksen  ja syrjäytymisen  vähentämisellä  kaikenlaista väkivaltaa, rauhattomuutta ja monia rikoksia ja jopa sairauksia sekä turhia kustannuksia voitaisiin vähentää. Olen tästä asiasta paljon puhunut  ja jaan ministerin huolen  asiassa.

Sen takia toivon, että hallitus huolehtii nuorten  koulutuksen ja työllisyyden turvaamisesta  ja syrjäytymisen ehkäisemisestä.  50 000 nuoren  jättäminen koulutuksen tai työn ulkopuolelle olisi edesvastuutonta. Asiassa on toimittava nopeasti. Nuoret eivät odota.

En kuitenkaan lämpene ministerin ehdotukselle  promillerajan laskusta. Olen nähnyt tilastoa, jonka mukaan rattijuopumuslukemia tavataan  yhdellä  700 autoilijasta. Viisari värähtää lukeman ollessa alle  0,5 promillen, joka tavataan joka 150. autoilijalla. Nykyisin rattijuopumuksia käsitellään oikeudessa vuosittain  pitkälti  yli 30 000 tapausta. Jos raja laskettaisiin 0,2 promilleen, määrä voisi nousta jopa 100 000 tapaukseen. Tämä ruuhkauttaisi  oikeuslaitoksen tärkeämpien asioiden käsittelyltä. Ratsian pitäminen  voisi olla 0,2 rajalla hankalaa. Maaseudulla epäillyn vieminen tarkkuusalkometriin voi kestää tunninkin tai kauemmin.

Ministerille terveisiä: Promillerajan lasku ei kerta kaikkiaan ole järkevä!

Mikko Lund



tiistai 30. elokuuta 2011

KU: ”Britannian luokkayhteiskunta näyttää todelliset kasvonsa:"

KU: ”Britannian luokkayhteiskunta näyttää todelliset kasvonsa:
Lontoon mellakat karkasivat käsistä, mutta politiikka karkasi jo kauan sitten.”

Lontoon ja Englannin mellakoista ovat kirjoittaneet  Kansan Uutiset ja  Helsingin Sanomat ym. Lontoossa  mellakointi sai alkunsa, kun poliisi ampui 29-vuotiaan neljän lapsen isän Mark Dugganin 4. elokuuta. Poliisi väitti Dugganin ampuneen ensin, mutta väite on osoittautunut perättömäksi.
Pohjois-Lontoon Tottenhamista mielenosoituksena alkanut mellakointi on keskittynyt kaupungin köyhimmille reuna-alueille. Se on levinnyt Lontoosta nopeasti myös muihin teollisuuskaupunkeihin, kuten Manchesteriin, Birminghamiin, Nottinghamiin, Bristoliin ja Liverpooliin.

Nina Power kirjoittaa brittilehti The Guardianissa, että vuoden sisällä maassa on nähty useita opiskelijamielenosoituksia, lakkoja ja puolen miljoonan ihmisen ay-marssi. Hän näkee mellakoinnin osana samaa liikehdintää, joka on kyllästynyt oikeistolaiseen politiikkaan. Hallituksen tekemiä leikkauksia hän luonnehtii brutaaleiksi.

Powerin mukaan Dugganin ampumisella on historiansa myös Metropolitan Police Servicen eli Suur-Lontoon poliisilaitoksen etnisiin vähemmistöihin kohdistamassa syrjinnässä, tarkkailussa ja jopa häirinnässä. Hän mainitsee myös, etteivät poliisit ole käytännössä koskaan joutuneet vastuuseen käsiinsä kuolleista ihmisistä.

Helsingin Sanomatkin toteaa Britannian pääministerin Davind Cameronin vaativan mahdottomia. Cameron on vetänyt kovaa linjaa. Mellakoitsijat ovat saaneet pitkiä vankeusrangaistuksia, ja heidän sosiaalietuuksiaan on ehdotettu leikattavaksi. Cameron on julistanut, että hän aikoo tehdä kaikkensa estääkseen mellakoinnin ja ryöstelyn.

Kansan Uutisten Viikkolehti ja toimittaja Emilia Kukkala tarkastelee   Englannin mellakoita  ja haastattelee suomalaisia tutkijoita, mitä nämä ajattelevat mellakoista ja minkä tulkinnan niille antavat.

”Liikkeellä on täydellinen etninen mix"

Sosiologian professori Harri Melin Tampereen yliopiston sosiaalitutkimuksen laitokselta arvioi, että kasvualustaa mellakoille on ollut. Kaikkiaan hän näkee mellakoiden taustalla suurta turhautumista. Britanniassa sosiaalinen liikkuvuus on teollisuumaiden jähmeintä, eli vanhempien varallisuus määrittelee hyvin pitkälle lasten tulevaisuuden. Suurten tuloerojen maassa kuilu rikkaiden ja köyhien välillä on suurimmillaan kymmeniin vuosiin. Rikkain kymmenys ansaitsee satakertaisesti köyhimpään verrattuna.

– Yleensäkin kehitystrendi viimeisen 30 vuoden aikana länsimaissa on ollut se, että sosiaalinen liikkuvuus on vähentynyt. Britannia on tässä kaikkein jäykimpiä yhteiskuntia. Nuorelle odotettavissa on ennemminkin sosiaalisen aseman lasku kuin nousu.
Melinin mukaan mellakoitsijoita yhdistää lähinnä kuuluminen niin sanotusti alimpaan yhteiskuntaluokkaan.
– Näen tämän tietyllä tapaa luokkakapinana. Aiemmista mellakoista on pystytty sanomaan, että ne ovat tuollaisen tai tällaisen ryhmän. Nyt liikkeellä on täydellinen etninen mix, siellä on syntyperäisiä englantilaisia ja edustajia eri etnisistä ryhmistä.
Melin kuitenkin ihmettelee, etteivät mellakoitsijat ole tiettävästi esittäneet poliittisia vaatimuksia.

"Varastaminen on kuluttajan kannanotto"

Ulkopoliittisen instituutin Globaali turvallisuus -tutkimusohjelman johtaja Mika Aalto nostaa esiin uuden näkökulman. Tutkijan mukaan mellakoinnin yhteydessä esiintynyt ryöstely voidaan nähdä myös kansalaisen, josta on tullut pelkkä kuluttaja, kannanottona.
– Suurin osa ideologiasta on hävinnyt ja siirtynyt kulutukseen, tästähän puhuttiin koko 2000-luvun. Ryöstelyn voi nähdä tätä kautta poliittisena toimintana, kuluttajien kapinana.
Kaiken kaikkiaan tutkijan mukaan levottomuudet olivat odotettavissa.
– Luokkayhteiskuntahan Britanniassa  on vielä ihan tosiasia. Pari vuotta sitten ennustettiin, että valtion toimintojen, kuten terveyenhuollon, alasajaminen tulee aiheuttamaan mellakoita. Merkit olivat ilmassa jo kauan aikaa sitten, kuvaa Kansan Uutisten Viikkolehdessä  Mika Aalto.





Mikko Lund

maanantai 29. elokuuta 2011

Hallitus tulee poistamaan kuntien rahoitusjärjestelmästä kuntaliitoksia estävät tekijät ja toteuttaa kuntauudistuksen

Hallitus tulee poistamaan kuntien rahoitusjärjestelmästä kuntaliitoksia estävät tekijät ja toteuttaa kuntauudistuksen


Terveisiä Latvian pääkaupungista, Riikasta. Tavattoman hieno kaupunki. Noin 700 000 asukasta. Olin Kuntaliiton tarkastustoimen seminaarissa. Esillä oli mm. kuntarakenneuudistus.

Kataisen hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin perustuva elinvoimainen kuntarakenne (pohjana luonnolliset työssäkäyntialueet). Asia synnytti jonkin verran keskustelua.

Hallitus määrittelee kuntauudistuksen tarkemmat kriteerit ja etenemisen vuoden 2011 loppuun mennessä. Uudistusta ohjataan lainsäädännöllä, jossa säädetään uudistusta edistävistä välineistä. Tavoitteena on poistaa kuntien rahoitusjärjestelmästä kuntaliitoksia vaikeuttavat tekijät. Hallitus käynnistää koko maata kattavan selvityksen kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta. Henkilöstön asema turvataan muutosprosesseissa nykylainsäädännön tasoisena.

Meillä on tietoa muissa maissa tehdyistä kuntaliitoksista ja mm. Suomessa tehdyistä liitoksista. Arto Koski on tutkinut yhdessä Olli Hokkasen ja Suvi Savolaisen kanssa vuosien 205 - 2010 kuntaliitosten hyötyjä, haittoja, toteutusta ja aikajännettä. Kuntaliitokset ovat kaikki erilaisia, siksi tutkijat myöntävät, että niitä on vaikea verrata keskenään.

Tutkimuksessa on kysytty mm. kunnanjohtajien arviota eri kysymysten suhteen. Kunnanjohtajat ovat arvioineet, että elinkeinoelämän toimintamahdollisuuksien koheneminen nähdään tärkeäksi hyötytekijäksi kaikissa kuntaliitoksissa.
Kunnan neuvotteluaseman vahvistuminen nähdään korostuvan kaupunkiseuduilla jonkin verran edemmän kuin muissa kunrtaliitoksissa. Yhdyskuntarakenteen toimivuuden parantuminen on esimerkki hyötytekijästä, jonka merkitys vaihtelee ja korostuu erityisesti kaupunkiseudulla. Yhdyskuntarakenteen toimivuuden parantuminen nähdään pitkäkestoisena, yli kaksi valtuustokautta vaikuttavana tekijänä.

Kuntaliitoksen haittatekijät korostuvat liitoksen alussa ja hyötytekijät pitemmällä aikajänteellä. Kuntaliitoksen alussa kustannukset pyrkivät karkaamaan, ellei niihin laiteta erityistä huomiota. Kuntaliitoksen alussa myös demokratiavaje voi yllättää, ellei huomiota kohdisteta luottamushenkilöhallinnon vahvistamiseen ja lähidemokratian edistämiseen.

Mikko Lund

keskiviikko 24. elokuuta 2011

"Kätevä tapa pitää itsensä esillä, ottamatta kantaa mihinkään"

Huom!  Ulkomaan matkan ja teknisten ongelmien takia en kirjoita, ennen kuin maanantaina.


Vasemmistoliiton puheenjohtaja, ministeri Paavo Arhinmäki oudoksuu ja kummeksuu tapaa, jolla Perussuomalaiset julistautuu kaikkien suomalaisten edustajaksi. Perussuomalaiset päätti viikonvaihteessa puoluehallituksensa kokouksessa, että puolueen nimi englanniksi on The Finns eli suomalaiset.

– Suomalaiset ovat erilaisia eikä mikään poliittinen liike ei voi julistautua edustamaan yksin suomalaisten näkemyksiä, Arhinmäki sanoo ja muistuttaa siitä, että 81 prosenttia huhtikuun eduskuntavaaleissa äänestäneistä ei äänestänyt Perussuomalaisia, sanoo Arhinmäki Kansan Uutisissa.

Soinin mediatemppu

Arhinmäki pohtii, että kyseessä voi olla Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soinin mediatemppu.
– Nimiasia on kätevä tapa pitää itsensä esillä ottamatta varsinaisesti kantaa mihinkään, Arhinmäki virnuilee.
– Kun ei oikein ole poliittisia sisältöjä, niin keskustellaan sitten tästä.

Hämmästyttävän nopea keskusta

Olisiko suurimman oppositiopuolueen eli Perussuomalaisten pitänyt ottaa kantaa esimerkiksi budjettiehdotukseen?
– Yleensä se on ollut tapana, mutta ei siinä kannata käydä nopeuskilpailua. Ja nyt on ymmärrettävää, ettei kantaa otettu, koska budjetti on laaja ja valtiovarainministeriön internetsivut olivat nurin pitkin, kun se julkistettiin, Arhinmäki sanoo.

– Siinä mielessä oli hämmästyttävää, kuinka nopeasti keskusta pystyi sanomaan, että budjetti on täysin mätä.

Mikko Lund



tiistai 23. elokuuta 2011

JHL ihmettelee sisäministeri Päivi Räsäsen lepsuilua

JHL ihmettelee sisäministeri Räsäsen lepsuilua

Puolueet sopivat kevään hallitusohjelmaneuvotteluissa, että hätäkeskusuudistuksen toimivuutta tarkastellaan turvallisuuden ja alueellisen yhdenvertaisuuden sekä henkilöstön näkökulmasta.

YLE Keski-Pohjanmaan haastattelussa sisäministeri Päivi Räsänen on kertonut, että lopullinen päätös hätäkeskuksista tehdään mahdollisimman pian. Räsänen ei kuitenkaan usko valtion budjetista löytyvän varoja 15 hätäkeskuksen toimintaan, koska se vaatisi aikamoisen lisäyksen budjettiin.

JHL:n toimialajohtaja Jarkko Elorannan mukaan nyt näyttääkin siltä, ettei ministeriössä haluta käydä aidosti läpi uudistuksen tarkastelua, vaan hallitusohjelman kirjaus kuitataan hoidetuksi vetoamalla budjettivajeeseen.

JHL vaatii, että hätäkeskusuudistusta tarkastellaan hallitusohjelmassa sovitulla tavalla.


Euroopan tulonjako pielessä: Tavalliset ihmiset kantavat taakan

Saksa ja Ranska rakentavat liittovaltiota

Euroopan vaihtoehtoina ovat liittovaltio tai euron hajottaminen. Näin arvioi erikoistutkija Pekka Sauramo  Kansan Uutisissa, haastattelijana Tuula Kärki.

Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy esittivät tiistaina yhdessä toimia Euroopan velkakriisin ratkaisemiseksi.
Listalla oli yhteinen taloushallinto ja pankkivero. Lisäksi euromaiden tulisi yhtenäistää budjettilakinsa ensi vuoden puoliväliin mennessä.

Liittovaltioon pakon edessä

Erikoistutkija Pekka Sauramo arvioi kaksikon rakentavan liittovaltiota. Hallitus, josta Merkel ja Sarkozy puhuivat, on konkreettinen esimerkki tällaisesta kehityksestä, Sauramo arvioi. Hän työskentelee Palkansaajien tutkimuslaitoksessa.
Hänen mukaansa Euroopan poliittisilla johtajilla onkin vain kaksi vaihtoehtoa.
– He voivat vahvistaa liittovaltiokehitystä tai pyrkivät euron hajottamiseen hallitusti.
Esimerkiksi joku maa voi joutua ulos eurosta.
– On selvää, että hajottaminen ei ole ykkösvaihtoehto, Sauramo sanoo.
– Sitä ennen katsotaan kaikki muut mahdollisuudet.
Sauramon mukaan suurten euromaiden johtajat toimivat pakon edessä.
– Jos se toinen vaihtoehto eli euron purkaminen on poissuljettu, poliittisille johtajille jää vain tämä yksi vaihtoehto.

Liian erilaisia maita

Sauramo toteaa, että tutkijan näkökulmasta euron purkaminen ei pitäisi olla poissuljettu, sillä on mahdollista, että liittovaltion rakentamisessa ei päästä riittävän pitkälle.
– Maat ovat pohjimmiltaan liian erilaisia monessa suhteessa; taloudellisessa, kulttuurisessa ja poliittisessa mielessä, Sauramo sanoo.
– Lisäksi on mahdollista, että liittovaltiokehityksellä ei ole edellytyksiä onnistua, jos se ei saa euromaiden kansalaisten hyväksyntää.

Se, mitä tehdään Saksassa, vaikuttaa myös Kreikkaan, Portugaliin ja Irlantiin.

Sauramo näkee emun tulevaisuuden synkkänä siksi, että näköpiirissä ei ole talouskasvua, jota tarvittaisiin, jotta kriisimaat pystyisivät maksamaan velkansa.
– On vaikea nähdä, mistä tulisi se verotulojen kasvu, jolla velkoja maksetaan, hän sanoo.
Hän toteaa, että juuri nyt näkyy merkkejä siitä, että elpyminen tyssää. Maailmantalous  on ajautumassa uudestaan taantumaan.
– Silloin velkataakat tietysti muodostuvat ylivoimaisiksi.


Kirjoituksessaan Kohti taantumaa 13.8. (KU)  Sauramo toteaa, että nykytilannetta Yhdysvalloissa on verrattu 1930- luvun lopun tapahtumiin. Kun presidentti Roosevelt lopetti vuonna 1937 ennenaikaisesti  elvytyspolitiikan, Yhdysvaltojen talous ajautui taantumaan. Nyt asetelmat ovat samankaltaiset.

Sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa säästämistä, leikkaamista ja vyönkiristyspolitiikkaa on pidetty välttämättömänä. Keskeisissä maissa - Yhdysvalloissa, Saksassa, Japanissa ja Isossa- Britaniassa  - tulisikin välittömästi luopua vyönkiristyspolitiikasta vähintään parin vuoden ajaksi. Päätöksentekijät näissä maissa eivät voi luottaa siihen, että taloudet elpyvät viennin avulla. Eihän ole olemassa maita, jotka vauhdittaisivat vientiä.

Jos euroalue joutuu taantumaan, EMUn kriisi pahenee entisestään. Euroopassa taantumassa ei olekaan kysymys suhdanteista, vaan koko EMU- rakennelman pystyssä pysymisestä.

Tulonjako uusiksi
Onko tavallisella ihmisellä varaa nykyiseen elintasoon?

Siihen, kuka taantumasta kärsii, vaikuttaa tulonjako. Sauramon mukaan tulonjakonäkökulma pitää ottaa huomioon, kun pohditaan, onko tavallisella ihmisellä varaa nykyiseen elintasoon.
– Tulonjako työn ja pääoman välillä on vinksahtanut kaikkialla maailmassa siten, että palkansaajien eli tavallisten ihmisten saama siivu kansantulokakusta on pienentynyt. Tulonjakoa muuttamalla voitaisiin parantaa ainakin joidenkin väestöryhmien asemaa ilman, että tarvittaisiin erityisen voimakasta talouskasvua.
Hän pitääkin euroasetelmaa hankalana juuri siksi, että kriisimaissa – Portugalissa, Kreikassa ja Irlannissa – tavalliset ihmiset joutuvat kantamaan taakan.
– Ei ole itsestään selvää, että taakankannon pitää jakautua näin. Myös taloudellisesti hyvin menestyneiden maiden, kuten Saksan, pitäisi osallistua kriisin hoitamiseen.
Tätä hän perustelee sillä, että keskeisten euromaiden, kuten juuri Saksan, vyönkiristyspolitiikka heijastuu koko euroalueelle.
– Se, mitä tehdään Saksassa, vaikuttaa myös Kreikkaan, Portugaliin ja Irlantiin.

Yhteinen raha edellyttää yhteisvastuuta

Sauramo toteaa, että yhteinen valuutta edellyttäisi yhteisvastuuta.
– Jos yhteisvastuuta ei ole, talous- ja rahaliitolla ei ole pitemmän päälle onnistumisen tai selviytymisen mahdollisuuksia.
Virhe tehtiin solmittaessa Maastrichtin sopimusta, jossa hahmoteltiin Euroopan talous- ja rahaliitto EMU. Monet ekonomistit korostivat tuolloin, että siitä puuttuu jotain oleellista, kun yhteisvastuuta kuvaava tulonsiirtojärjestelmä euroalueen sisällä puuttuu.
– Euroalue vaatii yhteisen parlamentin, hallituksen, valtiovarainministeriön, valtionkonttorin ja niin edelleen sen lisäksi, että sillä on yhteinen keskuspankki, Sauramo sanoo.
– Nyt Sarkozy ja Merkel sopimuksellaan edesauttavat tällaisen rakennelman simuloimista.

Sisäpoliittisesti järkevää

Suomen ja Kreikan vakuussopimusta, joka myös julkistettiin tiistaina, Sauramo ei lähde tulkitsemaan.
Siinä Kreikka lupaa tallettaa vakuussumman Suomeen ja Suomi sijoittaa sen. Kun Kreikka on hoitanut sitoumuksensa, se saa talletuksen korkoineen takaisin.
– Pitäisi tietää yksityiskohdat paremmin, Sauramo sanoo.
Hän kuitenkin arvioi, että sopimuksen poliittinen merkitys on suurempi kuin taloudellinen merkitys.
– Mutta totta kai Suomen näkökulmasta tämä on hyvä tapa antaa vakuus, koska se on realisoitavissa helpommin kuin reaaliomaisuus.


Mikko Lund

maanantai 22. elokuuta 2011

Ihalainen Helsingin Sanomissa: Hallitus ei voi olla sähköjänis tai tuuliviiri

Ihalainen  Helsingin Sanomissa: Hallitus ei voi olla sähköjänis tai tuuliviiri

 
Tuore työministeri Lauri Ihalainen (sd) osoittaa heti ensi lausunnosta alkaen  ministerinä, että hän ei ole mikään noviisi. Hän neuvoo asiantuntevasti  hallituksen ministereitä takertumasta lillukanvarsiin  ja yksittäisiin tavoitteisiin.  Hän kehottaa STT:n   haastattelussa  talouskriisistä selviämiseksi huomaamaan ja hallitsemaan  suuret linjat. Helsingin Sanomat  kertoo STT:n haastatteleman  ministerin kannanotoista.
 
Työministeri Lauri Ihalainen (sd) varoittelee ministereitä sooloilusta ja yksittäisiin tavoitteisiin takertumisesta. Hän korostaa STT:n haastattelussa, että Suomen ainoa keino selviytyä talouskriiseistä on se, että uusi hallitus hallitsee suuret linjat.
"Ei pitäisi lähteä hötkyilemään ja pitämään yllä epävarmuutta. Hallitusohjelmaan kirjatut tavoitteet on toteutettava."
Nyt yhteinen tahtotila on Ihalaisen mielestä yhä hauras.
Ihalaisen pääviesti on, että isot linjat täytyisi kyetä pitämään, vaikka hallituksissa syntyy aina riitoja.
Kiistoja voi syntyä säästöjen eli leikkausten kohdentamisesta. Irtiottoihin ei Ihalaisen mukaan varsinkaan nyt olisi varaa talousnäkymien epävarmuuden vuoksi.
"Ei hallitus voi mikään sähköjänis tai tuuliviiri olla. Jokaisen pörssikussiheilahduksen perässä ei voida lähteä tekemään ratkaisuja, jotka horjuttavat vakautta."
Koska talouden näköala on sumussa, uusia päätöksiä joudutaan tekemään ensi keväänä.
Ihalaisen mielestä on hyvä, että leikkauspäätöksetkin tehdään nyt heti vaalikauden alussa.
Ministeri uskoo, että hallitus ja työmarkkinajärjestöt onnistuvat hankkeessa yhdistää talous ja työmarkkinapolitiikka. Hän pitää selvänä, että keskusjärjestöt pystyvät yhä myös aikaansaamaan raameja työvoimakustannuksiin.
Noin 20 vuotta palkansaajakeskusjärjestö SAK:n puheenjohtajana toiminut Ihalainen on profiloitunut hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yhteistyön ykkösveturina.
Hän ei enää perää takaisin keskitettyjä tuloratkaisuja, mutta arvioi, että yhä epävarmemmiksi käyvät talousnäkymät pakottavat Suomen edelleen tukeutumaan entistä tiiviimpään kolmikantayhteistyöhön.
"Maan talouden vakaus ja ennustettavuus vaativat osapuolten välistä luottamusta."
Tavoite yhteistyön tiivistämisestä entisestään kirjattiin hallitusohjelmaan jo alkukesästä, kun nähtiin talouden epävarmuustekijät.
Ihalainen uskoo, että linja pysyy ja vahvistuu. Kaikille yhteisiä pyhiä sanoja ovat edelleen kasvu, kilpailukyky ja työllisyys.
"Iso linja on se, että hallitus on itse aloitteellinen siinä, että selvitetään edellytykset talous- ja työmarkkinapolitiikan koordinaatiosta ja yhteen suuntaan kulkemisesta."
Tässä taloustilanteessa se on Ihalaisen mielestä ainoa keino selviytyä.  
Ihalainen perää rehellisyyttä myös tavallisten kansalaisten suuntaan. Hallitusohjelmaan kirjatut tavoitteet työttömyyden vähentämisestä ja työelämän laadun parantamisesta tulee toteuttaa.
Näin työministeri Lauri Ihlainen. Toivotaan työministerille onnea niin työllisyyden hoidossa kuin työelämän parantamisessa! Työelämä kohtaa aina uusia ongelmia. Yksi on ihmisten riittämätön uni. Asiasta kertoo Taloussanomat.

"Töissä ollaan kuin promillen humalassa"
Taloussanomat kirjoittaa:
– Tämä on yksi kansanterveyden isoista ongelmista. Hyvin suuri väestön osa kärsii unettomuudesta tai liian vähästä unesta, Työterveyslaitoksen professori Mikko Härmä sanoo.
– Riittämätön uni on iso ongelma työtehtävissä, joissa valppauden ja tarkkaavaisuuden vaatimus on tärkeää. Esimerkiksi joissakin sairaaloissa on edelleen käytäntönä, että lääkärit päivystävät päivävuoron jälkeen. Perusteluna on ollut, että päivystyksessä voisi levätä, mutta raskaissa päivystyspisteissä ei enää pystykään.

– Juuri työssäkäyvät nukkuvat vähemmän kuin muut väestöryhmät. Nuorilla ja nuorilla aikuisilla nukkumaan menon ongelma on selvästi yleistynyt. Ei pystytä hallitsemaan unen ja valveajan rytmiä, ja nukkumaan menoon pakottautuminen on heikompaa.

– Se voi myös olla jotain suomalaisesta mielenluonteesta kertovaa. Otetaan asiat hyvin vakavasti, ja työasiat jäävät iltaisin mieleen. Sekin vaikuttaa uneen, jos yhteiskunnassa tulee muita huolestuttavia asioita pinnalle, esimerkiksi lama tai kriisitilanteita tai oma taloustilanne.
– Hetki omassa rauhassa voi ihmisestä tuntua tärkeämmältä kuin se, että pääsee nukkumaan. Emme ole koneita. Elimistö vaatii rauhoittumista ennen unen tuloa, professori Tiina Paunio sanoo.
Viikonlopun lepo ei riitä
univelan kuittaamiseen

 
Yhteiskunta pyörii Paunion mukaan aamuvirkkujen säätämällä kellolla. Univaje aiheuttaa monia välittömiä vaikutuksia ja pitkän aikavälin sairastumiskiä. Unitutkimuksissa on havaittu, että yksi uneton yö tai viikon kestänyt 3-4 tunnin päivittäinen univaje vastaa noin promillen humalaa suhteessa suorituskyvyn heikkenemiseen.
Työterveyslaitoksessa tehdyssä tutkimuksessa testattiin nuorten miesten unettomuuden sietoa. Härmän mukaan tulokset paljastivat univajeen kasautumisen merkityksen. Vaikka muutaman yön osittainen valvominen ei vielä ollut vaarallista, viiden vuorokauden ajan vain neljä tuntia nukkuville kehittyi vaarallinen väsymystila, jossa elimistössä alkoi tapahtua selkeitä aineenvaihdunnallisia muutoksia.

Demari: "Keskusta ei tee diilejä toiselle kierrokselle"
 
"Kääriäinen pitää myönteisenä Lipposen ehdokkuutta"
 
Keskustan vaikuttaja Seppo Kääriäinen  pitää  Demarin haastattelussa hyvänä  juttuna Paavo Lipposen asettumista ehdokkaaksi.
 
- Sen myönteisen piirteen olen pannut merkille  Paavo Lipposen esilletulon jälkeen, että presidentinvaali tulee ennen muuta olemaan poliittinen vaali. Toivon, että se on sitä loppuun asti, etteivät himpun hampun- asiat nouse hallitseviksi. Vaatekaappien esittelyt eivät kuulu presidentinvaaleihin, Kääriäinen sanoo.
 
Vuoden 2006 presidentinvaaleissa toiselta kierrokselta pudonnut  keskustan ehdokas Matti Vanhanen kehotti keskustalaisia äänestämään Sauli Niinistöä.
 
Kääriäisen mukaan keskustan ei pidä missään tapauksessa testamentata ääniään, mikäli puolueen oma kandidaatti ei toiselle kierrokselle yllä.
- Ei tule diilejä. Diilejä ei tehdä, mikäli asia riippuu minusta. Ei pidä tehdä diilejä presidentinvaalien toiselle kierrokselle, Seppo Kääriäinen tekee selväksi Demarin haastattelussa 18.8. 

Mikko Lund



 
 

sunnuntai 21. elokuuta 2011

Parasta ennaltaehkäisevää politiikkaa on työllisyyspolitiikka



Parasta ennaltaehkäisevää politiikkaa on työllisyyspolitiikka
 
Riihimäen pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut

Riihimäen työttömyys aleni kesäkuussa ja työttömiä oli 1361 . Vähennys vuoden takaiseen 143 henkilöä.
Riihimäellä pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi vuoden takaiseen 31 henkilöllä ja pitkäaikaistyöttömien määrä oli 327. Tämä on seurausta pitkäaikaisen ja tavoitteellisen työvoimapolitiikan laiminlyömisestä. Asiaa todistaa edellisellä valtuustokaudella tapahtunut kaupunginhallituksen päätös lopettaa työllisyystoimikunta.
Nuorisotyöttömyys on laskenut lähes kaikissa kunnissa ja myös Riihimäellä. Nuorisotyöttömiä oli kuitenkin kesäkuussa edelleen 199. Määrä on liian suuri.
Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä on ehdottanut kaupungin työllisyystoimien tehostamista, mutta kokoomuslainen kaupunginjohto ei ole pitänyt mitään kiirettä tilanteen korjaamiseksi. Kaupunginjohto haluaa edelleen maksaa valtiolle sakkoja noin 2 miljoonaa euroa vuodessa siitä, että se ei ole huolehtinut riittävässä määrin pitkäaikaistyöttömien ja nuorisotyöttömienm työllistämisestä.
Tämän päälle tulevat toimeentulotukimenot ja mielenterveys- ja lastensuojelumenot, jotka ovat yhteydessä työttömyyteen.
Parasta ennaltaehkäisevää politiikkaa olisi työllisyyspolitiikan lisääminen, mutta sen tunnustamiseen porvarienemmistöinen kaupunki ei ole taipunut.Työllisyyden hoitanisella saataisiin myös oikeat ja tuntuvat säästöt kaupungin kassaan, mutta Riihimäki haluaa harjoittaa väärää politiikkaa.Jos maan hallitus nyt reilusti lisää työllisyystoimia, niin ei itseään kunnioittavat kunnat voi siitä pois jäädä.


Pitkäaikaistyöttömien työllistäminen vaatii pitkäjänteisiä toimia
 
 
Valtiontalouden tarkastusvirasto arvioi, että työllisyys- ja aktivointitoimet johtavat harvoin pitkäaikaistyöttömien nopeaan työllistymiseen. Toimiin kannattaa silti panostaa, sillä ne ovat usein ainoa keino pitkäaikaistyöttömien saamiseksi takaisin työmarkkinoille.
Suomessa oli vuonna 2010 keskimäärin 138 900 vaikeasti työllistyvää henkilöä. Pitkäaikaistyöttömiin kohdennetun aktiivisen työvoimapolitiikan vaikutukset työllisyysasteeseen ovat melko vähäisiä. Työllisyysasteen nostaminen olisi kuitenkin tärkeää julkisen talouden kestävyysvajeen pienentämiseksi.
Tarkastuksen perusteella monille pitkäaikaistyöttömille tavoite avoimille työmarkkinoille työllistymisestä on osittain epärealistinen. Velvoittava aktivointi voi joskus jopa pahentaa työttömän tilannetta, jos toimenpide keskeytyy ja henkilö menettää oikeutensa työmarkkinatukeen ja toimeentulotukea leikataan. Työmarkkinatukiuudistuksen seurauksena työttömyysturvalta pelkälle asumis- ja toimeentulotuelle pudonneiden kotitalouksien määrä on muutamassa vuodessa lähes kaksinkertaistunut.
Tarkastuksessa havaittiin, että työllisyystoimenpiteet kuitenkin vähentävät jossain määrin toimeentulotuen tarvetta ja edesauttavat työvoimapolitiikan toista tavoitetta eli syrjäytymisen ehkäisyä. Ainakin osalla pitkäaikaistyöttömistä toimenpiteisiin osallistuminen edistää hyvinvointia ja elämänhallintaa sekä parantaa työ- ja toimintakykyä. Tämä voi luoda edellytyksiä työllistymiselle pidemmällä aikavälillä.
Työllisyystoimien parempi kohdentaminen edellyttää asiakkaiden profilointia. Pitkäaikaiset, yksilölliset ja sisällöltään laadukkaat toimenpiteet voivat viedä useita vuosia ja tulla kalliiksi. Tehokkaat työllistämistoimet ovat kuitenkin usein ainoa keino saada monet pitkään työttömänä olleet takaisin avoimille työmarkkinoille. Toimenpiteiden vaikuttavuutta voitaisiin parantaa niitä aikaistamalla.
Työllistymisvaikeuksien taustalla on monia vaihtelevia tekijöitä. Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan noin 62 000 työttömällä on työllistymisen esteitä, joita ovat muun muassa vajaakuntoisuus, päihde- ja mielenterveysongelmat sekä erilaiset sosiaaliset ongelmat. Sekä julkisen talouden kannalta että sosiaalisista syistä olisi hyvä, että vajaakuntoinenkin työvoima osallistuisi työelämään tuettuna. Sopivien, matalan kynnyksen työpaikkojen löytämiseksi tarvittaisiin enemmän yritysten ja työnantajien kanssa tehtävää konkreettista yhteistyötä sekä asenteen muutosta.
Työvoiman palvelukeskukset (TYP) tarjoavat monipuolista tukea pitkään työttömänä olleille. Tarkastusvirasto katsoo, että niiden toiminta tulisi vakiinnuttaa säädöksin, jotta se selkiintyisi ja sitä voitaisiin paremmin kehittää.

TS: Pojat päätyvät tyttöjä useammin erityisopetukseen

Pojat päätyvät selvästi tyttöjä useammin erityisopetukseen, kirjoittaa Turun Sanomat. Mutta mistä tämä johtuu?
Noin 12 prosenttia peruskoulua käyvistä pojista oli kokoaikaisessa erityisopetuksessa. Tyttöjä erityisopetuksessa oli vain noin kuusi prosenttia.

Tunne-elämän häiriöiden ja sopeutumisvaikeuksien vuoksi erityisopetukseen siirrettiin kuusi kertaa enemmän poikia kuin tyttöjä, selviää Tilastokeskuksen viime syyskuun tilastoista.

– Poikajoukon kulttuuri on suuntautunut elämään koulun ulkopuolella: työelämään ja siihen, mitä tapahtuu kadulla. Sitä ei kiinnosta koulun kulttuuri, eikä se arvosta sitä, selittää Turun yliopiston kasvatustieteen professori Risto Rinne.


Tytöt myös pärjäävät koulussa merkittävästi paremmin. Esimerkiksi lukutaitoa mittaavasta Pisa-tutkimuksesta selvisi, että vain viidessä maassa ero tyttöjen ja poikien välillä on suurempi kuin Suomessa. Tutkijan mukaan ero vastaa noin puolentoista kouluvuoden edistystä.

Oma televisio laiskistaa teinin ja alentaa arvosanoja

Televisio teinin omassa huoneessa johtaa huonoihin elämäntapoihin, vahvistaa Yhdysvalloissa tehty tutkimus. Teini-ikäiset, joilla oli oma televisio huoneessaan, söivät epäterveellisemmin, harrastivat vähemmän liikuntaa ja saivat huonompia arvosanoja kuin ilman omaa töllötintä elävät ikäisensä.
Minnesotan yliopiston tutkijat kyselivät 15-18-vuotiailta nuorilta näiden elämäntavoista. Tutkijoille ei tullut yllätyksenä, että oman tv:n omistavat teinit käyttivät runsaasti aikaa sen katseluun. Aikaa kului neljästä viiteen tuntia viikossa enemmän kuin niillä, joilla tv:tä ei ollut.
Tv:n omistavat tytöt käyttivät liikuntaan keskimäärin 1,8 tuntia viikossa, kun ilman tv:tä elävät liikkuivat 2,5 tuntia. Pojat puolestaan saivat keskimäärin huonompia arvosanoja, kun heillä oli oma televisio huoneessaan. Sekä tytöt että pojat söivät vähemmän kasviksia ja viettivät vähemmän perheen yhteisiä ruokailuhetkiä, kun heillä oli käytössään oma tv.
Tutkijoiden mukaan tulokset osoittavat selvästi, ettei teini-ikäisen huoneeseen kannattaisi hankkia omaa televisiota. Asiasta kertoi Iltalehti.

Teinit kauppaavat seksiä - maksuksi farkut

Göteborilaiset teinitytöt ovat keksineet hyvin kyseenalaisen harrastuksen.
Nuoret, vain 14-15 -vuotiaat tytöt ovat kaupanneet seksiä ja maksuksi he ovat ottaneet parin merkkifarkkuja.
Aikuisille tieto tyttöjen puuhista on tullut suurena järkytyksenä ja sokkina.
Sosiaalityöntekijät ja kuraattorit ovat järjestäneet tapaamisia tyttöjen kanssa ja tytöt ovat vahvistaneet asian.
Tyttöjen lisäksi myös pojat ovat käyneet kauppaa seksillä.
Asiasta kertoi Iltalehti Expresseniin perustuen.

Pojilla on enemmän rahaa kuin tytöillä
 
Pojilla on pienestä pitäen enemmän rahaa käytettävissään kuin tytöillä. Nordean tekemän tutkimuksen mukaan pojille maksetaan yleisemmin ja enemmän taskurahaa kuin tytöille.
Ero on suurin 13-14 vuoden iässä, jolloin pojat saavat taskurahaa keskimäärin 37 euroa kuukaudessa, mutta tytöt lähes 10 euroa vähemmän.
Turun kauppakorkeakoulun erikoistutkijan Terhi-Anna Wilskan mukaan taskurahoissa on eroja jo nuoremmallakin iällä. Hänen tutkimustensa mukaan 10-13-vuotiaat pojat saavat 20 prosenttia enemmän taskurahaa kuin samanikäiset tytöt.
Nuorten terveystapatutkimuksen mukaan ero poikien ja tyttöjen käyttörahojen välillä kasvaa, mitä vanhemmaksi tullaan.
- Pojat tienaavat enemmän. Heidän työstään maksetaan enemmän, ja poikia myös rohkaistaan töihin enemmän kuin tyttöjä, Wilska sanoo.
Hän on törmännyt tutkimuksissaan siihen, että vanhemmat pitävät poikia lähtökohtaisesti järkevämpinä kuluttajina kuin tyttöjä.
- Tyttöjen kulutuskohteita pidetään hömppänä eikä kovin tarpeellisina.
Nordean tutkimuksen mukaan pojat myös säästävät tyttöjä enemmän. Pojat ilmoittivat säästäneensä keskimäärin 747 euroa, tytöt vain 530 euroa. Nordean yksityistalouden ekonomistin Tarja Svartströmin mukaan syitä on kaksi.
- Ensinnäkin tyttöjen kulutus kasvaa teini-iässä. Toisaalta säästämiseen vaikuttavat 15-16 vuoden iässä olevat rippijuhlat. Pojat saavat tyttöjä useammin lahjaksi rahaa. Tytöt puolestaan saavat enemmän esimerkiksi koruja, maljakoita ja lakanoita, kertoo Iltalehti.


Mikko Lund

lauantai 20. elokuuta 2011

Keskustelu presidenttiehdokkaista kiihtyy: Miksi Paavo Väyrynen ei kelpaa?

Keskustelu  presidenttiehdokkaista kiihtyy:

Miksi Paavo Väyrynen ei kelpaa?

Presidenttikeskustelun ollessa vielä alkutekijöissä ja puolueidenkin etsiessä ehdokkaita  minulla on avoin kysymys, johon minulla ei ole vastausta. Ihmettelen ja kummastelen tavallisten kansalaisten tavoin. Monta on maailmassa ihmeellistä tarinaa.

Paavo Väyrynen on ehdottomasti presidentin virkaan pätevä. Jos kenellä on meriittiä, niin Paavo Väyrysellä. Onhan hän ainut ehdokas, joka on väitellyt  tohtoriksi  Suomen ulkopolitiikasta.

Lisäksi  Väyrynen on ollut mm.

eduskunnan jäsen 1970 - 2003, 2007 -
pääministerin sihteeri 1970 - 1971
opetusministeri 1975 - 1976
työvoimaministeri 1976 - 1977
ulkoasiainministeri 1977 - 1982
pääministerin sijainen ja ulkoasiainministeri 1983 - 1987
ulkoasiainministeri 1991 - 1993
Keskustan puheenjohtaja 1980 - 1990
Keskustan presidenttiehdokas 1988 ja 1994
Euroopan parlamentin jäsen 1995 -2007
Euroopan parlamentin ELDR-ryhmän varapuheenjohtaja 1997 - 2007
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri 2007 -


Mikä kumma siinä on, että näin ansioitunut poliitikko  ei kelpaa keskustan presidenttiehdokkaaksi? Väyrynen on yksi Suomen pitkäaikaisimpia  ulkoministereitä, joka toimi viimeiset neljä vuotta  ulkomaankauppa- ja kehitysministerinä. Väyryselle etsitään keskustassa kuumeisesti vastaehdokasta.

Galluppien suosikki on kokoomuksen ehdokas Sauli Niinistö (kok), jonka suurin puute on, että hänellä ei ole ulkopolitiikkaan liittyviä ansioita. Niinistö on tällä hetkellä ykkönen, mutta se kertoo enemmänkin siitä, että muita ehdokkaita ei ole kehässä vielä näkynyt. Kun vastaehdokkaat selviävät ja aletaan keskustella presidentin tehtävistä, gallup- kannatus tasapainottuu. Keskustelujen kautta ihmisille selviää, että nyt haetaan ulkopolitiikan johtajaa.

SDP:n todennäköinen ehdokas on Paavo Lipponen, jonka pätevyyttä kukaan ei aseta kyseenalaiseksi. Lipposen kokemus koostuu kahdesta pääministerikaudesta, jona aikana ulkopolitiikan johtajana ovat toimineet presidentti  Martti Ahtisaari, ulkoministerinä Tarja Halonen  ja  presidentti Tarja Halonen, ulkoministerinä Erkki Tuomioja.
Lipposta voi pitää Väyrysen kanssa yhtä ansioituneena presidentin vaativaan tehtävään.

Totesimme jo Sauli Niinistön ansiot  ulkopolitiikan johtajaksi heppoisiksi. Monet veikkaavat, että perussuomalaisten ehdokkaaksi nousee  Timo Soini. Soinilla ei ole ulkopoliittista kokemusta.

Syksyä kohti mentäessä keskustelu presidenttiehdokkaista kiihtyy.
Perussuomalaisten kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkala haluaisi keskustan ja perussuomalaisten yhdistävän voimansa jo presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella, kertoo sanomalehti Ilkka.
Presidentillä on lähinnä ulkopoliittista valtaa, joten uskoisin, etteivät kahden keskipuolueen näkemyserot ole tällä saralla järisyttävän suuria, Saarakkala uskoo.
Saarakkala toivoo keskustan asettuvan perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soinin taakse. Hän uskoo, että presidentinvaaleista muodostuu suunnannäyttäjä puolueiden yhteistoiminnalle.
Jos Soinille ei löydy keskustasta tukea, on se samalla selkeä viesti siitä, että keskusta ja perussuomalaiset ovat ratkaisevalla tavalla erilaiset puolueet ja näiden puolueiden välillä käydään kamppailu siitä, kumpi ottaa pysyvästi paikkansa Suomen suurimpana keskiryhmänä. Toisen olisi taipuminen ja marginalisoituminen.
Saarakkala myös uskoo, että perussuomalaisten presidenttiehdokkaasta ei tarvitse järjestää esivaalia, jos Timo Soini ilmoittautuu mukaan kisaan.

Perussuomalaisten kaupankäynti  Soinin ehdokkuuden puolesta tuskin tuottaa tulosta. Soini asettunee  ehdokkaaksi.  Keskustapuolue ei kuitenkaan  asetu Soinin ehdokkuuden taakse.

Vihreiden Pekka Haavisto on mainittava ehdokkaana, jolla on ulkopoliittista kokemusta enemmän kuin Niinistöllä.
Haavisto on toiminut Vihreän liiton kansanedustajana 1987–1995 ja 2007–, Vihreän liiton puheenjohtajana  1993–1995, ympäristö- ja kehitysyhteistyöministerinä  1995–1999, Euroopan vihreän puolueen  puheenjohtajana 2000–2006 sekä YK:n ympäristöohjelman UNEP:n  asiantuntijana. Eduskuntaryhmänsä puheenjohtajana hän on toiminut kahdesti.
Haavisto on ollut vierailevana tutkijana Ulkopoliittisessa Instituutissa erityisalueenaan Venäjään liittyvät kysymykset ja uudet turvallisuusuhat sekä vierailevana luennoitsijana Bristolin yliopistossa aiheenaan kansainväliset ympäristökysymykset. Haavisto luennoi säännöllisesti Helsingin yliopistossa. Hän on lisäksi kirjoittanut useita kirjoja ja toiminut useassa lehdessä toimittajana tai päätoimittajana.


Painettu vaara


Näin oivaltaa Perttu Häkkinen Helsingin Sanomissa. Häkkinen kysyy,  lisäävätkö sotapelit tappohaluja, vai vähentävätkö ne niitä
Totta kuitenkin on, että pelaamiseen liittyy riskejä. Fataaleimpia niistä ovat tilauspitsojen, jolttikolan ja liikunnan puutteen aiheuttama ylipaino, tulehtuneet ihohuokoset ja parinhankintahommiin turhan tanakka hygieniatilanne.
Yksinäisyyden ja konsolipelien kombinaatio on taas omiaan tuottamaan jännetuppitulehduksia ja rannevaivoja.
Mutta älkää huoliko vanhukset, suunta on parempaan päin.
On kuitenkin yksi puhde, jota kasvattajan tulisi tarkkailla: lukeminen.
Se yhdistää Breivikiä, Pekka Auvista ja kirkonpolttaja Varg Vikernesiä. Lukeminen oli Stalinin ja Hitlerin suosikki-harrastus. Molemmat palvoivat Goethea ja käristivät ohessa kasapäin kirjoja. He ymmärsivät niihin sisältyvän vaaran.
Outo musiikkimaku, päihdeharrastus ja viehtymys väkivaltaviihteeseen ovat vaivattomia syntipukkeja, mutta ajavat harvoin ketään hirmutekoihin.
Siihen tarvitaan painettua sanaa.



Mikko Lund


perjantai 19. elokuuta 2011

Tuleeko siitä takki vai ei?

Tuleeko siitä takki vai ei  ?
 
Suomi odottaa Kataisen hallitukselta toimia taloustilanteen tasapainottamiseksi. Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd)  on valmistellut ensimmäistä  budjettiaan 2,5 miljardin sopeutuksen varaan. Summaa on pidetty liian pienenä. Valtiovarainministeriön  virkamiehetkin ovat puhuneet  sopeutuksen oikeana mittakaavana 6 - 10 miljardia. Joka tapauksessa valtio joutuu ottamaan ensi vuonnakin uutta velkaa noin 8 miljardia euroa.

SAK toteaa vakaustoimista: Vakaustoimet ovat oikeansuuntaisia

Valtiovarainministeriön esitys valtiontalouden etupainotteisesta vakauttamisesta on perusteltua. SAK:n mukaan epävarmassa taloustilanteessa ei pidä kiirehtiä veronalennuksia. Myöskään talouskasvua ja työllisyyttä heikentäviä hätiköityjä leikkauksia ei SAK:n mukaan pidä tehdä.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö pitää perusturvan korottamista jo ensi vuonna tervetulleena. SAK on tyytyväinen, että hallitusohjelman suunnitelmat nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden torjumiseksi toteutetaan ensi vuoden aikana. Ripeät toimet ovat tarpeen, jottei taantumasta johtuva työttömyys muutu pitkäaikaistyöttömyydeksi, SAK toteaa. 

Urpilainen ilmoittaa, että suuri osa säästöistä ja veromuutoksista tehdään jo ensi vuonna. Ekonomistit arvioivat tilanteen hyvin tummin värein.
 
"Ei riitä", sanovat  Ilta- Sanomien 18.8. haastattelemat asiantuntijat, jotka ihmettelevät, miksei hallitus myönnä Suomen taloustilanteen synkeitä realiteetteja.
 
Timo Tyrväinen, Aktia, sanoo, että  "2,5 miljardia on aivan riittämätön ja perustuu toiveikkuudelle. Tehtiin mitä tahansa  menoleikkauksissa tai veroissa, projektin on vaikea onnistua".
 
Reijo Heiskanen, OP- Pohjolasta, asettuu samalle kannalle ja toteaa, että "ei ole edes lähdetty siitä, että tasapainotettaisiin valtiontalous tällä vaalikaudella. Nyt tasapainotus on jäänyt vajaaksi ja on kyseenalaista, ovatko toimet riittäviä".
 
Tiina Helenius, Handelsbanken, arvioi, että "on aika erikoista, että hallituspuolueet eivät edes suostu keskustelemaan szellaisista keinoista, jotka lisäisivät luottamusta".  "Tärkein on työurien pidentäminen."
 
Näin ekonomistit arvioivat tilannetta Ilta- Sanomissa.
 

 
Urpilainen: Suuri osa säästöistä ja veromuutoksista ensi vuonna
 
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) moittii ministeriöitä liiasta toiveikkuudesta budjettivalmistelussa. Urpilaisen mukaan ministeriöt ovat esityksissään lykänneet säästötoimia vaalikauden lopulle. Hän sanoi, että suuri osa hallitusohjelmaan kirjatuista sopeutustoimista tullaan toteuttamaan jo ensi vuonna.
Hallitusohjelmassa sovittiin, että menoleikkauksilla ja veromuutoksilla saadaan aikaan 2,5 miljardin euron säästöt tulevalla vaalikaudella. Valtiovarainministeriö haluaa toteuttaa niistä suuren osan jo ensi vuonna.
- Se on tärkeää, että ne toimet, jotka hallitusohjelmaan on kirjattu talouden sopeuttamisen osalta niin menosäästöjen kuin veronkorotusten osalta laitetaan mahdollisimman pian täytäntöön ja sitä kautta päästään valtiontaloutta vakauttamaan, sanoo valtiovarainministeri Jutta Urpilainen.
Urpilaisen mukaan eri ministeriöissä ei ole vielä ymmärretty, miten vakava taloustilanne on.
- Nyt kun katsoo läpi noita ministeriöiden tekemiä budjettiesityksiä niin valitettavasti siellä monet esitykset lähtevät siitä, että säästöt tulisivat voimaan vasta vaalikauden lopussa ja se ei kyllä tässä tilanteessa valitettavasti käy.
Budjettiin sisältyy muutakin kuin vain säästöjä. Urpilainen sanoi, että keskustelua herättänyt perusturvan korotus pitää toteuttaa jo ensi vuonna, kuten hallitusohjelmassa sovittiin. Myös yhteisöveron alennus on hänen mukaansa mahdollista toteuttaa jo ensi vuonna.
 
Iltalehti kirjoittaa:
 
  "Vakuusjärjestely oli SDP:n vaalilupaus eli Suomen sisäpolitiikkaa. Kun se on lunastettu, olisi Urpilaisen siirryttävä todellisiin ongelmiin eli julkisen talouden velkakierteen katkaisemiseen ja hiipuvan kasvun vauhdittamiseen. Eilen tähän patisti pääjohtaja Erkki Liikanen. Toinen toveri eli Raimo Sailas on puhunut samoin jo kauan. Kantaa on otettava myös eurobondeihin ja muihin EU:n isoihin kysymyksiin.
SDP:n johtoportaan Rovaniemen-kokous kertoi kuitenkin kampanjanauhan päälle jäämisestä. Tähän liittyi jo valtionhoitajan uhoa ikään kuin SDP ei olisi kärsinyt historiansa pahinta vaalitappiota."

Kreikka ulos eurosta

Keskustan puheenjohtaja Mari Kiviniemi katsoo, että Kreikan mukanaolo euroalueessa käy yhä vaikeammaksi. Kiviniemen mielestä Kreikan ja muiden kriisimaiden tulisi vakavasti harkita eurosta irrottautumista.
Kiviniemi sanoo, että euroalueen talouden vakauttamiseksi jokaisen euromaan tulisi ottaa ensin itse itseään niskasta kiinni.

"Kreikka on talouskriisin alkuperäinen syy"

Kiviniemi tähdentää tarkoittavansa lausunnollaan ennen kaikkea Kreikkaa mutta myös muita euroalueen pienempiä maita.
- Kreikka on talouden huonolla hoidollaan ollut tämän kriisin alkuperäinen syy, hän toteaa.
Markkinoilta tuleva paine pakottaa Kreikkaa ulos eurosta, Kiviniemi tuumii.

Mikko Lund

torstai 18. elokuuta 2011

Puolustusministeri Wallin lirkuttelee itseään irti hallitusohjelmasta

Puolustusministeri Wallin lirkuttelee itseään  irti hallitusohjelmasta

Pääministeri  Jyrki Kataisen  (kok.) hallitus kirjasi hallitusohjelmaansa, ettei Suomi valmistele Nato-jäsenyyden hakemista tämän hallituksen aikana.  Se oli helpoin tapa  selvitä sixpack-puolueiden  erilaisista   Nato-kannoista. Kokoomus ja  RKP   näyttävät olevan  suorastaan Nato- kiimaisia, sosialidemokraatit, vasemmistoliitto, vihreät  ja kristillisdemokraatit  ovat  puolestaan eri painotuksin Nato- kriittisiä.
Puolustusministeri Stefan Wallin aloitti uuden Nato-elämöinnin  (Salon Seudun Sanomat 9.8.) Ministerin mukaan jokainen leikkaus puolustusbudjettiin lisää tarvetta liittoutua ja antaa  lisää perusteluja  Nato- jäsenyydelle.
Puolustusvoimat joutuu leikkaamaan 2,7 miljardin euron puolustusrahoista vain noin seitsemän prosenttia vuoteen 2015 mennessä. Jos jouduttaisiin säästämään vielä lisää, se olisi Wallinista lisäperuste Nato-jäsenyyden puolesta. Lisäsäästöt toisivat Wallinin mukaan vaaran, että syntyisi turvallisuusvaje. Turvallisuusvaje olisi pikaisesti  täytettävä.
Ei voi  muuta kuin hämmästellä, miten puolustusministeri  on sammuttanut oman ajattelunsa   ja nielaisee sellaisenaan   virkamiestensä  ajattelun. Puolustusministeri  Stefan Wallin on selvästi omaksunut  kenraalien  lyhytnäköisen ja yksisilmäisen puolustusajattelun, joka koostuu uhkakuvista ja pelottelusta.  Kenraalit  ovat aina  uskotelleet, että jos maa ei ole hampaisiin asti aseistautunut, silloin syntyy  sotilaallinen tyhjiö, turvallisuusvaje, joka  pyrkii täyttymään.  Tämä on  ensinnäkin niin tavattoman lapsellista  ajattelua ja toiseksi  se on myös niin puolinaista  ajattelua, että sitä ei voi oikein ajatteluksi edes kutsua.   Jos kenraaleilta sitten kysyy, että kuka tänne sitten työntyy eli hyökkää,  siihen ei tule vastausta.
Vanha ”ryssä”- pelkohan  tässä kummittelee. Venäjä  on  rikas ja kehittyvä suurvalta.  Tämä pitäisi  tehdä selväksi  kenraaleille, että meillä ei ole varaa   oman kansallisen edun  takia tällaisiin typeriin ajatusharhoihin. Venäjä osaa kyllä lukea rivejä ja rivien välejä. Pienen Suomen ei kannata luoda epäluottamusta  hyviin Suomi ja Venäjä - suhteisiin.
Ranskalainen Jean Pouillonn, Claude Levi–Straussin oppilas totesi viime vuosisadalla, ettei strukturalistinen tutkimus yritä osoittaa, kuinka ihmiset ajattelevat myyteissään, vaan kuinka myytit ajattelevat ihmisissä.  Tämä on sama ajatus, jota Yrjö Kallinen toisti: Ihmiset eivät ajattele, vaan maailma ajattelee heissä. Jos tämä ennalta määräytyminen on totta, mitkä myytit hiljentäisivät maailman viha- ja sotakuoron? 

Suomi joutuu joka vuosi  ottamaan lisää velkaa 10 miljardia vuodessa. Milloin näille kenraaleille  tehdään kerta kaikkiaan selväksi, että meillä ei ole enää varaa leikkikaluihin, tällaisiin mielenterveysrahoihin? 


Puolustusmenoista voitaisiin  säästää  aivan turvallisesti  rutkasti enemmän kuin seitsemän prosenttia. Puolustusvoimilla on  edessään  joka tapauksessa  rakennemuutos.  Jos nyt ei ihan vielä siirrytä aseistariisuntaan, niin puolustusvoimiin  tarvitaan  radikaalia uudelleenarviota. Selvitettäviä kysymyksiä on  pitkä lista.  Mitä tehdä yleiselle asevelvollisuudelle,  mikä olisi sopiva  asepalveluksen pituus, mitkä varuskunnat on tarpeen lopettaa  ja mitä  tehdä aluepuolustukselle?

Mitä tekevät meidän kansanedustajat? Puolustusministeri seikkailee hallitusohjelman ulkopuolella, ja kaksi sataa edustajaa nukkuu?  Eikö nyt pitäisi  lopettaa nukkuminen   ja kysyä, miten ministeri hoitaa puolustuskysymyksen  hallitusohjelman kirjaimen mukaisesti?  
Näistä asioista varmasti keskustellaan  tulevissa presidentinvaaleissa. Onko asevaraisella turvallisuudella jotakin tehtävää  vai olisiko järkevintä suunnata voimavaroja aktiiviseen rauhantahtoiseen ulkopolitiikkaan  sekä Euroopan ja erityisesti  Pohjolan turvallisuuteen?
Erityistä huomiota tulisi kohdistaa Venäjä- yhteistyöhön.
Maailma muuttuu yllättävän nopeasti – Venäjälläkin

Maailma muuttuu yllättävän nopeasti. Vauhti on viime vuosina vain kiihtynyt . Nopeita käänteitä voi palauttaa mieleen, millaista mylläkkää oli parikymmentä vuotta sitten  Baltiassa ja Venäjällä. 

·         TV 1  esitti  tiistaina  16.8. klo 21.40   Ulkolinja: Tallinna 20.8.1991

Tähänkö se päättyi? kysyttiin kun neuvostotankit ajoivat Tallinnaan elokuussa 1991. Olimme aseistettuja, valmiina puolustamaan Tallinnaa, sanoo kodinturvajoukkojen johtaja. Onneksi ei tarvinnut. Toimittaja Vesa Toijonen.
Ohjelmassa käytiin tilannetta läpi  Vilnassa, Riikassa ja Tallinnassa.

Miten paljon tänä aikana ovat muuttuneet  niin Viro, Latvia kuin Liettuakin. Ja miten paljon ovat kaunistuneet Baltian pääkaupungit, Tallinna, Riika ja Vilna.  Todella viehättäviä kaupunkeja.  

Venäjäkään ei ole jäänyt  kehitystä paitsi. Venäjän kaupungit, kuten Moskova, Pietari ja jopa Viipuri saavat koko ajan uutta ilmettä. Moskovaa tai Pietaria voi kutsua kauniiksi kaupungeiksi.

Neuvostoliiton hajottua 1991 Suomessa alettiin viritellä lähialueyhteistyötä   Venäjän  kanssa hyvin monella rintamalla. EU:sta osin ohjatuilla varoilla rajoille tehtiin hienoja raja-asemia, vauhditettiin kulttuuria, matkailua ja muutakin yritystoimintaa. Taloudellisesti eniten hyödyttää molemmin puolin rajaa matkailu, puutalous ja muut Venäjän raaka-aineet. 

Suomen ja Venäjän  maaseudun kehityksen suunta on  samanlainen.
Karjalaan perustettiin parikymmentä vuotta sitten ainakin kymmeniä yksityisiä maatiloja, kun valtio alkoi vuokrata yksityisille tiloja viljeltäväksi. Niitä autettiin alkuun aluekehitysvaroilla.
Maaseutua  on vaivannut jo pidemmän aikaa sama ilmiö kuin Suomessakin: väki pakkautuu hiljalleen suurempiin keskuksiin.
Kaunis Karjala tyhjentyy, kuten Suomenkin maaseutu. 

Mikä tässä tulee eteen, jos maaseutu ja  maatalous näivettyvät?
Kaikki eivät voi elää maatilamatkailusta, jotain muitakin sivuelinkeinoja pitäisi kehittää. Metsätilat ovat myös niin pieniä, ettei niissä voida suuremmin keskittyä puun jalostamiseen ja muokkaamiseen. Esimerkkejä kyllä löytyy. Tanskalaiset ostavat meiltä puun, tekevät niistä huonekaluja ja myyvät kovalla rahalla  muualle Saksaan, Englantiin, Ranskaan,  Itävaltaan tai Sveitsiin.
Puuta voitaisiin hyödyntää paljon enemmän.

Huono merkki: Loma ohi, mutta jo uuvuttaa
 
Tutkimukset kertovat, että lievästä työuupumuksesta kärsii joka neljäs suomalaisilla työpaikoilla. Vakavat oireet on 2,5 prosentilla. Moni kokee, että ei ehtinyt   edes lomalla palautua. Uuvuttaa ja väsyttää. Huono juttu.
Jotain pitäisi tehdä.
Perusasiat ovat työpaikan ja työn johtaminen ja työolot. Ensimmäisenä asiana ne pitäisi laittaa kuntoon.
Minulla on koemusta siitä, kun harjoitin kuntourheilua. Silloin ei väsymys vaivannut  työssä eikä vapaa- aikana, ainoastaan pitkän juoksu- tai hiihtolenkin jälkeen.
Kuntoilu voi auttaa jotakin.
Työuupumusta ei luokitella sairaudeksi. Työnantajan ei tarvitse maksaa palkkaa. Tämänkin takia työuupumukseen on vaikea tarttua.
Parasta olisi tunnistaa uupumus ajoissa. Pitkittyessään se helposti muuttuu masennukseksi. Siksi asioista pitäisi keskustella ajoissa esimiehen ja työterveyshuollon kanssa.

Mikko Lund



keskiviikko 17. elokuuta 2011

"Valtio palkitsee ruhtinaallisesti"

" Valtio palkitsee ruhtinaallisesti"

Näin leveästi  kertoo  Suomen Pravda, Helsingin Sanomat.  Kenellekäs valtio nyt näin rahaa jakaa. Tarkemmin juttuun tutustumalla käy ilmi, että suurten valtion yhtiöiden toimitusjohtajat  saivat oikein kunnollisia palkankorotuksia vuonna 2010. Eikä nämä pomot  mitään pienipalkkaisia ole ennenkään olleet. HS:n selvityksen mukaan valtion pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien yhteenlasketut palkat ja bonukset nousivat viime vuonna nelinkertaista vauhtia  verrattuna kaikkien isojen pörssiyhtiöiden johtajiin. Työntekijöihin verrattuna palkat nousivat vielä rajummin. Isojen valtioenemmistöisten yhtiöiden johtajien palkat nousivat  edellisvuodesta 17,1 prosenttia.

Omistajaohjauksesta vastaava ministeri Heidi Hautala (vihr) tekeytyy  Hesarin jutussa ihan voimattomaksi ja tekemättömäksi: Tuloerojen kasvulle on vaikea tehdä ministeriössä mitään.

Kyllä on maailma mallillaan. Jos jonkun on voitava asialle jotakin tehdä, niin omistajaohjauksesta vastaavan ministerin pitää tehdä. Ainakin ministeri voi selvittää, mitä asialle voidaan tehdä. Käsien levittelyllään ministeri tekee itsensä  lähinnä naurun alaiseksi.

Vai eikö vihreä ministeri  halua puuttua valtiojohtajien kohtuuttomiin rökälepalkkoihin?

Aihetta olisi.

Helsingin Sanomissa 16.8. elinkeinoministeri Jyri Häkämies (kok) tulee apuun ja huomauttaa, että valtion yhtiöiden hallituksille annettiin palkkiohjeissa palkkioiden hätäjarru.

"Jos valtion yhtiön johdon bonus  on maksuhetkellä kohtuuton verrattuna ulkoisiin olosuhteisiin, yhtiön hallitus voi leikata sitä", opastaa ministeri Häkämies.

Mitä tästä opimme? Sen, että ministeriltä pitää aina vaatia toimenpiteitä. Käsien levittelyä ei pidä hyväksyä.

Ministeri Hautala: Laittakaapa  nyt ripeästi  toimeksi, aihetta on!



Lipposen takana 84  SDP:n  puolueosastoa

SDP:n puolueosastot  ovat esittäneet puolueäänestykseen ehdokkaansa. Ylivoimaisesti suosituin oli Paavo Lipponen, joka keräsi taakseen 84 puolueosastoa. Eero Heinäluoma sai taakseen 28 puolueosastoa. Liisa Jaakonsaari 21 ja Lasse Lehtinen 19 osastoa.  Ilkka Kantolaa  ja Tuula Haataista kannatettiin kumpaakin 17 puolueosaston toimesta. Erkki Tuomiojaa kannatti 12 yhdistystä ja Riitta Mylleriä  10 yhdistystä.

Näin selvästi SDP:n järjestöväki liputtaa Lipposen puolesta.

Korostin  Herajoen Työväenyhdistyksen kokouksessa vaihtoehtoja ja demokratiaa. Sen takia ehdotimme puolueäänestykseen  Erkki Tuomiojaa, vaikka tiesimme hänen kieltäytyneen. Puolueäänestys merkitsee jäsendemokratiaa ja antaa jäsenille oikean vaikutusmahdollisuuden.

Politiikassa tapahtuu:

Keskustan nuorisopomo  Antti Kurvinen ei ymmärrä puheenjohtaja Kiviniemen kieltäytymistä. Kurvinen ehdottaa, että Kiviniemen on lähdettävä ehdolle presidentinvaaleihin ja johtaa keskusta uuteen nousuun.

Kyllä kepun tilanne on  tällä kertaa niin huono, ettei Kiviniemi pysty tilannetta pelstamaan.

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies näkee uuden Nokian ympäristöalalla

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies uskoo ympäristöteknologiaan. Päijät-Hämeessä vieraillut Häkämies näkee ympäristöalalla suuria mahdollisuuksia Suomessa ja varsinkin Lahden seudulla.
- Väkirikkaissa maissa kuten Kiinassa ja Intiassa ympäristöongelmat ovat valtavat ja uusille tekniikoille on kysyntää. Uskon, enkä varmaan ole uskossani ainoa, että uusia Nokian kaltaisia menestystarinoita syntyy nimenomaan ympäristöteknologian alalla.
Häkämiehen mukaan menestys vaatii kuitenkin markkinointiponnisteluja yrityksiltä. Itse hän pyrkii auttamaan viennin kasvattamista niin paljon kuin kykenee.
- Syyskuussa matkustan Intiaan avaamaan ympäristöalan innovaatiokeskusta, jonka tavoitteena on helpottaa suomalaisten tuotteiden pääsyä markkinoille. Tässä yksi esimerkki siitä, miten valtio voi auttaa vientiponnisteluissa.
Elinkeinoministeri Jyri Häkämies tutustui Lahdessa muun muassa Lahden tiede- ja yrityspuiston Cleantech-keskukseen, vierailusta kertoi Yle.

Lahti esittää valtiolle kasvusopimuksen tekoa

Lahti esitti vierailulla valtiolle laajaa kaupunkiseudun kilpailukykyä edistävää kasvusopimusta. Asiaa koskeva kirjelmä luovutettiin eilen Lahdessa vierailleelle elinkeinoministeri Jyri Häkämiehelle.
Sopimuksella Lahden seudun kunnat, keskeiset ministeriöt, korkeakoulut sekä elinkeinoyhtiöt sitoutuisivat alueen pitkäjänteiseen kilpailukyvyn kehittämiseen.
Mukaan sopimukseen mahdutettaisiin myös joukko tärkeitä liikenneratkaisuja kuten Lahden eteläinen kehätie sekä kaupunkikeskustan ja radan varren kehittäminen, sopimuksesta kertoi Yle.

Kasvusopimuksen teko kertoo Lahden  virka- ja luottamushenkilöiden  hyvästä osaamisesta ja aktiivisuudesta. Valtiolta ei saada mitään, jos ei mitään yritetä. Kymmenen plussaa Lahden kaupungille!

KU: Aktivistien lääkkeet talouskriisiin

Kansan Uutiset kertoi 16.8. Attac- verkoston kesäakatemiasta ja vaatimuksista:

Lisää valvontaa ja sääntelyä rahoitusmarkkinoille. Ei julkisten palvelujen leikkauksia.
Kansainvälisen Attac-verkoston järjestämään kesäakatemiaan Saksan Freiburgissa osallistui yli 1300 talousaktiivia eri puolilta maailmaa. Osallistujat kritisoivat voimakkaasti rahamarkkinoiden surkeaa tilaa.
– Yli vuosikymmenen ajan poliitikot ovat jättäneet huomioimatta vaatimuksemme rahoitusmarkkinoiden demokraattisesta valvonnasta, sanoi Hugo Braun, yksi tapahtuman saksalaisista järjestäjistä.
– Vaikka sääntelyn lisäämisen tarpeellisuudesta nyt keskustellaan, on finanssitransaktioveron ja muiden säätelyinstrumenttien käyttöönottaminen vielä kaukana.
Sunnuntaina päättyneessä kokoontumisessa etsittiin vaihtoehtoja kriisien rasittamalle globaalille talousjärjestelmälle.

Attac vaatii
– Finanssitransaktioveron välitön käyttöönotto.
– Kaiken taloutta ja yhteiskuntaa uhkaavan spekuloinnin ja spekulatiivisten instrumenttien välitön kieltäminen.
– Ehdoitta tapahtuvan pankkien pelastamisen lopettaminen. Pankit, jotka eivät selviä omin voimin, tulee ottaa yhteiskunnan haltuun ja asettaa demokraattiseen valvontaan niin, että ne palvelevat kansalaisten tarpeita eivätkä yksityisten osakkeenomistajien etuja.
– Niiden rahoituslaitosten, joita pidetään liian suurina kaatumaan, pilkkominen pienempiin osiin.
– Ei leikkausohjelmille ja kyllä uusille valtion tulonlähteille.
– Julkisia palveluita ja investointeja tulee kehittää, ei supistaa.
– Kaikki toimeenpantavat talouspoliittiset toimenpiteet kohdistettava vaurauden uudelleenjakamiseen ja julkisen sektorin tulojen kasvattamiseen.
– Kaikki julkinen velka tarkastettava riippumattoman kansalaisjohtoisen elimen toimesta ja laittomien velkojen peruuttaminen.
– Euroopan keskuspankin alistettava demokraattiseen kontrolliin. Pankin valtuudet määriteltävä uudelleen, siten että Euroalueen jäsenvaltioiden suora rahoittaminen tehdään mahdolliseksi.

Mikko Lund