maanantai 24. lokakuuta 2016

Kaupunginjohtajan jäähyväiset ja poliittinen testamentti

Kaupunginjohtajan jäähyväiset ja poliittinen testamentti

Kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen jätti 15.10. Aamupostissa jäähyväisiä. Keskiruokaselle oli hampaankolossa valtuutetut, jotka maalailevat kaupungin talouden synkkyyttä. Keskiruokanen ei jaksa ymmärtää, mistä tällainen maalailu kumpuaa, kun se "ei ole todellista". Hän myöntää kuitenkin kaupungin suuren velkaantumisen. Ja se on vain osa totuudesta. Kaupungin konsernin yhtiöiden velat ja riskit ovat kaupungin taseen piilotodellisuutta. Niitä on tasekikkailulla kätketty. Toivottavasti peli ei jatku, kun hän on edelleen jäämässä hallitustehtäviin keskeisissä kaupungin yhtiöissä! Se on sinänsä yhden messun arvoinen asia. Ei entisten johtajien pitäisi jäädä roikkumaan kaupungin elimiin.

 Herää väistämätön kysymys, millä teorialla hän toivoo tulevien valtuutettujen ja seuraajansa hoitavan kaupungin talouden rahoitusta? Lisävelallako, kun vielä on paljon toiveita toteuttamatta? Me yksinkertaiset kaupunkilaiset ja valtuutetut katsellaan - ja niin tekevät yritystaloudetkin - velkasalkkua ja rahoitusriskejä tulonodotuksiin verraten. Sillä peruusteella synkistely on asiaan kuuluvaa. Se on myös oikeudenmukaisuuteen pyrkivää yhteiskuntamoraalia. Ei haluta velkasalkun lyhennystä ja riskejä siirtää seuraavien ikäpolvien maksettavaksi. Vuosittain haluamme rahoittaa lyhennykset, oikeatasoiset poistot, velkojen korot ja tunnustaa myös riskit! Näkyvien tulonodotuksien maailmassa talous ei ole kehumista väärtti. Käyttömenoja karsimalla, so. säästöillä sopeutumisessa joudutaan tinkimään palveluista. Sotessakin hän näkee säästöjä tulevan miljoonakaupalla! Voi syystä epäillä, kun kulut ovat peräisin auttavista käsistä ja hoitomateriaaleista. Siis vain palvelujen saatavuutta ja laatua voidaan kustannusvaikutteisesti muuttaa ja samalla heikentää. Hallintokuluista läskiä ei rakenteeseen hirveitä ole kertynyt, joten sotejohtaja ei riitä "konkurssipesän" selvittämiseen.

Pari viime valtuustokautta olen kuunnellut tulopohjaan (asukaslisäykseen ja verotulojen kasvuun) nähden toiveiden tynnyrin kolinaa. Päällimmäisenä on ollut ylisuuren investointipolitiikkan räminä. Se on johtanut ylivelkaantumiseen! Tosiasioiden kaunisteleminen ja kaupunkikehityksen mahdollisuuksien yliarviointi on hänen johdollaan syy kaupungin rahoituksen pettämiseen ja nyt pakoon tarkastella tilannetta YT - neuvottelujen kautta. Häviäjiä ovat veronmaksajat ja henkilöstö!

Talouden korjaaminen on tulevien valtuustojen pitkäaikainen säästöjen kujanjuoksu, ja silti verot ja maksut tulevat nousemaan maakuntauudistuksesta huolimatta! Uutta toivoa on pantavissa pitkään odotetuun kaupunginjohtajan vaihtumiseen. Tasapainoinen rahoitusasema on kaupunkilaisten palveluiden paras tae. Siitä ei ole riskinotoillaan Keskiruokanen välittänyt. Jälkeen on jäänyt pitkä ja vaahtoinen perävana - nyrjähtänyt rahoitustasapaino. Sen tyynnyttelyn strategiasta on jatkossa kysymys Sulkon johdolla.Eikä kuvasta voi puuttua rahoitus! Se varmuudella kaventaa valtuustoryhmien "toivotaan toivotaan" -politiikan reunaehtoja.

Ehkä ymmärretään, ettei kaupungin kasvua voida enää perusteettomasti hypettää kuten tähän asti on tehty? Valitettavasti on niin, että Helsinki/Tampere -akselilla kasvua on vain kummissakin päissä. Keskellä Riihimäellä ja Hämeenlinnassa kuihtumista. Maakunnan väestökasvu on ollut miinusvoittonen viime vuosina. Aluekehityksen indikaattorit viittaavat edelleen siihen, että pääkaupunki- ja Tampereen seutu imevät yhteiskunnallisen kasvun. Ne ovat jo pitkällä tähtäimellä varautuneet siihen kaavoituksella. Vuosia on ollut siellä nähtävissä ennennäkemätön asuin-, elinkeino- ja infrarakentamisen buumi.   Ilmiötä ei ole nähty täällä eikä tunnustettu, vaikka se on ollut reaali- poliittinen fakta Kanta - Hämeen kunnissa. Maakunta tulee jatkossakin olemaan heiveröinen ja sen elinkelpoisuutta pitäisi katsoa kriittisesti. Alueelista vetovoimaa kasvattavana makuntakeskuksena Hämeenlinna on yksinkertaisesti vähävoimainen, ekä siitä sotemaakuntanakaan ole Riihimeän seudun kasvun veturiksi. Hommaillaan täällä vain tyynesti Uudenmaan reuna- alueella ja ravitaan valtakunnan vetovoimakeskuksesta kasvullemme sirpaleita Hyvinkään varjossa.

 Hyvinkään ja Riihimäen välinen kilpailutilanne on peruuttamattomasti muuttumassa Hyvinkään eduksi, oikein selvästi esim. terveyspalvelujen suhteen. Totta kai ihmiset huomaavat meillä niiden etääntymisen ja sairaalan kuihtumisen. Valinta seutukunnan asumisratkaisuissa on selvästi kääntymässä Hyvinkään eduksi. Laajennettu ja hyvää tulevaisuusperspektiiviä omaava sairaala on Hyvinkäällä, lähes kaikki erikoislääkäripalvelut käsillä. Pyristellään niukentuneiden resurssein parhaan kykymme mukaan Hyvinkään selviä kilpailuetuja vastaan. Sitä mm. kaupungin uudistuneet sairalaolot merkitsevät verrattuna Riihimäeltä etääntyviin sote -palveluihin.


Mikko Lund

lauantai 15. lokakuuta 2016

Masentavan löysää " asiantuntijan" puhetta Sami Sulkolta

Masentavan löysää " asiantuntijan" puhetta Sami Sulkolta
 
AP (11.10)  kertoo uuden kaupunginjohtajan  Sami  Sulkon tulleen kaupungitaloon ja olevan siellä ennen viran vastaanottamista marraskuun asiantuntijan tittelillä. Kaupunkilaisena ja valtuutettuna toivotan hänet lämpimästi tervetulleeksi! Mutta samalla odotan hänen asiantuntijuutensa syvenevän ja tarmoilla perehtyvän  kaupungin tilaan ja talouteen, tarvittaessa vaikka erityistilintarkastusta esittäen.

Sulkko laukoi näkemyksiään AP:ssa. "Mihinkään paniikkiratkaisuihin ei ole tarvetta." Lähtökohtaisesti asiat ovat hyvin, vaikka taustalla on yleisen taloustilanteen heikkeneminen", "Ei tässä budjettia olla uusiksi pistämässä". Eipä tämä mitään hyvää lupaa - ei edes ole varovainen. Tulee mieleen tarve palauttaa uusi kaupunginjohtaja tosiasioiden eteen.
 
Olen pari valtuustokautta seurannut kaupungin talouden tunnuslukujen kehitystä ja monasti julkisesti kertonut huolestumiseni. Sen perusteella uskallan todeta, että olemme kaupungissa syvässä rahoituksen hetteikössä. Palvelujen laadun ja saatavuuden rahoittaminen nykytasolla on lähes mahdoton tehtävä ja sopeutuminen alkavan vaalikauden vuosina on varsin epätodennäköistä. Olen nähnyt valtuustossa  toistuvasti "toivotaan toivotaan" -politiikan päättäjiä -  eläköityvä kaupunginjohtaja mukaan lukien. Ja sitä sanomaa levitetään edelleen, mm. vastikään valtuutettu Portin lehtikirjoituksessaan. Talous ei keskipitkällä aikajänteellä korjaudu Arolammin kaavoituksella eikä sijainnilla maan vahvimmalla kasvukäytävällä. Edessä on kaupunginhallituksen päättämät YT -neuvottelut ja suuret sote-hallinnon myllerrykset. Kaiken lisäksi askukaskato riivaa.
 
Asiantuntijan pitää perustaa lausuntonsa tietoon. Se olisi ollut hyvin mahdollista pian virkavastuulla toimivaan kaupunginjohtajan tehtävään siirtyvällä Sulkkolla. Pintapuolinenkin perehtyminen julkisiin kuntatalouden tunnuslukuihin, olisi voinut tuottaa hänelle samanlaisia näkemyksiä kuin itsellänikin on. Lausunnot uutisoinnissa saatan ymmärtää vain  poliittiseen korrektiuteen kuuluvana lepposteluna. Hänen näkemyksensä siinä eivät edustaneet talouden asiantuntemusta. Asiat kaupungissa ovat lähtökohtaisesti muussa jamassa kuin hyvin eikä kaupungin talouden taustalla ole vain yleinen taloustilanne. Tarve uuden budjettipolitiikan avaamiseen on kovin ilmeinen ja budjetoinnin perusteiden uudistaminen suorastaan välttämätöntä. Se pitäisi aloittaa ensitilassa, siis seuraavan budjetin yhteydessä.
 
Uskon positiivisuuteen ja ymmärrän Sulkon astuvan uuteen tehtäväänsä vielä  poliitikkoja ja henkilöstöä paijaillen. Toivon vahvasti, että asiantuntijuus saa vallan ja hänestä tulee jämäkkä ja kuvia kumartelematon kuntajohtaja. Sellaiista kaupunki tarvitsee. Siis kaupunginjohtajaa, joka tunnustaa tosiasiat ja avaa kuntalaisille rehdisti totuuden vaikeidenkin päätösten takana. Tähän asti on keinona käytetty vaikenemista ja kaunistelua, se ei ole kaupunkia päästänyt pahasta. Olisi syytä nyt kokeilla ihan rehtiä menoa ja pitää kuntalaiset oikean tiedon tasalla.
 
Mikko Lund
Kaupunginvaltuutettu (sd)

torstai 6. lokakuuta 2016

Riihimäen pommin purkutalkoot

Riihimäen pommin purkutalkoot

ITSERAKENNETTU TALOUSPOMMI RIIHIMÄEN VALTUUSTON SYLISSÄ

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tommi Räty selittää (AP 28.9.) parhain päin kaupungin henkilöstön ja kaupunginhallituksen edessä olevia YT -neuvotteluja. Kyse hänen mukaan ei ole kaupunginhallituksen puheissa ollut ”lomautuksista eikä irtisanomisista, enemmänkin siitä, miten yhdessä asiat voidaan tehdä vielä paremmin”.

Politiikkoja pelottaa pian edessä olevat kuntavaalit. He hyvin tietävät kaupungin meno/tulo yhtälön rapautumiseen syyn. Löysän taloudenpidon ja velkavetoisen investointipolitiikan. Senkin, että henkilöstömenot ovat kaupungin taloudessa  (60 -70 %) luokkaa. Ja vielä senkin, että kuntalaisten hyvinvointia on yli pari valtuustokautta rakennettu velan varaan ja tasetta sievistelty monin julkisesti esiin tuomineni keinoin. Sytytyslanka palaa ja on rapauttamassa kuntalaisten uskon poliittiseen eliittiin. Jatkuvan lisävelkaantumisen konsensus räjähtää tekijöidensä silmille.

Pommin purkutyö on aina hankalaa, vaaralistakin. Kuntalaisten palvelujen saatavuuden vähentymisellä ja kasvavalla vero- ja maksurahoituksella on kohtalokkaita sirpalevaikutuksia poliitikoille edessä olevissa vaaleissa. Näyttää siltä, että Rädyn johdolla kaupunginhallitus yrittää suojautua leikkaamalla ns. muuttuvia kustannuksia – hankintoja ja välttämättömiä investointeja. Ne ovat tietenkin palvelujen kulmakiviä. Ellei samalla henkilöstömenoihin puututa eikä palvelurakenteen priorisointia harrasteta, rakennetaan kaupunkiin ”neutronipommia” .
Kuntalaisten palvelut kuihtuvat, mutta henkilöstö säilyy ja vaalii etujaan. Rahoituspohjasta huolehtiminen pitkällä aikavälillä on paras kunnallisten palvelujen säilymisen tae kuntalaisille. Sitä sääntöä on tietoisesti laiminlyöty ja talouspommia rakennettu.

Toivoisi viimeistään nyt, että kaupunginhallituksen konsensus tavoittelisi kuntalaisten palveluiden kestävää kehitystä ja palvelustrategialle realistista rahoituspohjaa. Poliittisen hyssyttelyn ja kaunistelun polku on vienyt umpikujaan. Edessä pitäisi olla konsensuksen uusi alku. Kunnallisjärjestöjen vastuulla on kuntalaisten palvelurakenteen ja sen kestävän rahoituksen ylläpito ´valtuustokaudesta toiseen. Poliittisen moraalin uudistumisen soisi näkyvän jo puolueiden ehdokasasettelussa ja vaaliohjelmissa.

Mikko Lund