Avuttomuus nostaa päätään

Asuminen maksaa  ja myös maahanmuuttajien asuminen maksaa. Paljon on Suomessakin puhuttu vuokralaisten ja eritoten nuorten auttomuudesta ja osaamattomuudesta asumisessa. Esimerkkejä löytyy joka lähtöön. Nyt silmätikuksi on nostettu maahanmuuttajien asuminen. Kyllä asiassa on ihmettelyä. Mutta kaikesta huolimatta, eivät osaa suomalaiset vuokra-asukkaatkaan asua. Mistä siis on kysymys?  Puhutaanko todella asiasta? Vai rasismiko tässäkin nostaa päätään? Vai tulevatko asiat esille herkemmin julkisuuden kautta?

Turussa kohistaan maahanmuuttajien asumisen lisäkuluista. Valtalehti Turun Sanomat repii isoja otsakkeita:

TS: Turussa maahanmuuttajien asunnoista kertyy vuodessa 645 000:n lisäkulut

Turussa on selvitetty, paljonko maahanmuuttajien kotouttamisen asumiskustannukset ovat. Selvityksen tilasi Turun apulaiskaupunginjohtaja Maija Kyttä (kok), uutisoi Turun Sanomat.

Lehden mukaan Kyttä määritteli tutkimuksen luottamukselliseksi. Luvut nousivat kuitenkin julkisuuteen, kun kaupunginvaltuutettu Olavi Mäenpää (vp) laittoi selvityksen blogiinsa.

– Siitä voi tehdä rasistisia tulkintoja. Olen tosi harmissani, jos sitä käytetään väärin, huolestunut apulaiskaupunginjohtaja kommentoi tutkimusta Turun Sanomille.

Turun kaupunki omistaa TVT Asunnot -nimisen vuokrataloyhtiön. Esimerkiksi vuonna 2009 yhtiölle kertyi maahanmuuttajien asunnoista noin 645 000 euron lisäkulut valtaväestön asuntoihin verrattuna.

Summassa on mukana muun muassa satelliittitelineiden asennuksia ja kaapelointeja, ylimääräisiä portaikkojen siivouksia, kodinkoneiden korjauksia ja tuholaisten torjuntaa.

Lisäksi maahanmuuttajat ja vieraskieliset asukkaat käyttävät lähes kaksi kertaa niin paljon vettä kuin valtaväestö. Tämä saattaa johtua siitä, että maahanmuuttajaperheet ovat usein suurempia kuin valtaväestössä. Koska todella suuria asuntoja on tarjolla vain vähän, esimerkiksi kolmiossa saattaa asua kahdeksan henkeä.

TVT Asuntojen mukaan kodinkoneiden uusimiset ja siivouskulut puolestaan johtuvat usein osaamattomuudesta ja tietämättömyydestä

Aamulehti kertoo:

Maahanmuuttajille enemmän tukea

Maahanmuuttajille annetaan jatkossa aiempaa enemmän tukea kotoutumiseen. Asiasta määrää syyskuun alussa voimaan tullut kotoutumislaki.

Kaikille maahanmuuttajille jaetaan perustietoa suomalaisesta yhteiskunnasta heti oleskeluluvan saamisen yhteydessä. Lisäksi Suomeen muuttaneilla on mahdollisuus alkukartoitukseen, jossa selvitetään muun muassa, mitä palveluita ja koulutusta maahanmuuttaja tarvitsee.

Toimilla pyritään nopeuttamaan maahanmuuttajien työllistymistä.

Laki tähtää hyvään. Sillä on pyritty parantamaan maahanmuuttajien kotouttamista ja tärkein asia on työllistyminen. Työttömyys merkitsee varmaa syrjäytymistä. Siksi maahanmuuttajat pitäisi saada työmarkkinoille ja työhön. Miksi  maahanmuuttajien kotouttaminen ei aina  onnistu?

Jostakin muustakin on kysymys. Tietysti kulttuurista. Tiedämme tutkimuksista, että  virolaiset ja venäläiset  työllistyvät Suomessa parhaiten. Työllistymistä on yritettävä helpottaa.

Yksi asia on suomalainen viranomaiskulttuuri. Suomalaisia virkamiehiä ja työntekijöitä on yritetty opettaa lailla. Ihan virkatehtäviin kuuluu neuvonta ja opastus. Tältä pohjalta voimme ihmetellä, että miten on mahdollista, kuten Turunkin esimerkki osoitti, että maahanmuuttajilla on huutavaa tietämättömyyttä ja osaamattomuutta. Maahanmuuttaja ei osaa asua. Kuka on laiminlyönyt riittävän neuvonnan ja opastuksen?

Aamulehti kertoo:

Liika istuminen kansanterveyden uhka - nuoret erityisesti vaarassa

Suomalaiset istuvat liikaa, mikä altistaa monille sairauksille, kertovat terveysalan asiantuntijat.

Suomi kuuluu Euroopan kärkimaihin istumiseen käytetyssä ajassa. Joka toinen kansalainen istuu vähintään kuusi tuntia päivässä, ja moni viettää istuma-asennossa yli puolet valveillaoloajastaan.

Istuminen on syytä ottaa tosissaan, sanoo terveysliikunnan dosentti Raija Laukkanen, joka on perehtynyt liiallisen istumisen terveysriskeihin. Niitä on maailmalla tehtyjen tutkimusten mukaan pitkä lista, kuten lihasten surkastuminen, verenkierron häiriöt, selkä-, ja hartiavaivat, diabetes, sydän- ja verisuonitaudit sekä verenpaineen kohoaminen.

Laukkasen mukaan voidaan puhua kansanterveydellisestä vitsauksesta. Asiantuntijoita huolettaa etenkin nuorten istuminen. Moni nuori rasittaa tuolia kymmenenkin tuntia päivässä.

Keinoja istumisen vähentämiseksi pohditaan. Yhdysvalloissa on tehty toimistotöitä juoksumatolla kävellen, ja koululaiset ovat istuneet oppitunneilla satula- ja pallotuolilla. Myös säädettävät työpisteet yleistyvät.

Toimistotöissä  pitää  työnantajan huolehtia taukoliikunnan järjestämisestä. Voimistelu työtehtävien välissä piristää ja tietysti elvyttää yksipuolisesti kuormittuneita lihaksia. Tietysti vastuuta ei voi kaataa yksin työnantajan niskaan. Työntekijän on itsekin ryhdistäydyttävä ja huolehdittava lihaskunnosta ja kestävyydestä.

Istuminen on terveysriski. Hyvät ihmiset, ei muuta kuin liikkumaan!

Mikko Lund

Minä vaan ihmettelen ja pyyhin Suomen homehtuneita nurkkia

Minä vaan ihmettelen  ja pyyhin Suomen homehtuneita nurkkia

 

 

Tänä aamuna on aihetta ihmettelyyn. Homehtuneita ovat  Suomen valtion ja kuntien nurkat ja porraspielet. Miten on mahdollista, että Suomi joutuu maksamaan Horneteista  EU:lle 69 miljoonaa euroa? Miten laatulehtenä pidetty Aamulehti joutuu pyytämään anteeksi Paavo Lipposelta? Ja lopuksi ihmettelemme Suomen keskustaa, sillä kepun viimeaikaisessa toiminnassa ei ole muuta kuin ihmettelemistä. 

 

Minä ihmettelen vaan!

Paavo Väyrysen kanssa olen kuitenkin samaa mieltä siinä, että  "vitutukseen ei kuole" .

HS: Suomelle mittava jälkilasku Horneteista

Suomi joutuu maksamaan Euroopan unionille poikkeuksellisen suuren viivästyskoron, kertoo Helsingin Sanomat.

Lehden mukaan Suomi joutuu maksamaan EU:lle 69 miljoonaa euroa, koska Suomi ei perinyt maahan tulleista sotatarvikkeista EU:lle kuuluvaa tullia noin kymmenen vuotta sitten. Suomi hankki tuolloin EU:n ulkopuolelta muun muassa Horneteja.

Suomen pitää maksaa viivästyskorko marraskuun loppuun mennessä.

Tullimaksu oli alun perin 35 miljoonaa euroa. Esko Ahon (kesk.) hallitus jätti tullimaksun maksamatta nojaten EU:n perussopimuksen poikkeukseen, jonka mukaan EU:n ulkopuolelta tulleista sotatarvikkeista ei olisi tarvinnut maksaa tullia. Komissio vei Suomen EU:n tuomioistuimeen, jonka päätöksen myötä Suomi joutui lopulta maksamaan tullimaksun.

Viimeinen erä maksusta saatiin suoritettua viime vuoden maaliskuussa. Suomen EU-edustusto Brysselissä sai tiedon 69 miljoonan euron viivästyskorosta viime viikolla.

Tällaista asioiden hoitamista eli hoitamatta jättämistä siis Esko Ahon hallitukselta!!!

IS: Lipponen uhkaa oikeudella

Paavo Lipponen raivostui Aamulehden kolumnista, jonka mukaan Lipponen olisi lyönyt opettajaansa kouluaikana, kertoi Ilta- Sanomat. Lipponen lähetti medialle tiedotteen, jossa hän syytti  kolumnistia valehtelusta. Lipponen sanoo, ettei hän ole lyönyt ketään Kuopion lyseossa. Olimme kyseisen opettajan suhteen ”täydellisen mielivallan uhreja”. Lipponen vaati Aamulehdeltä pääkirjoitussivulla julkaistavaa anteeksipyyntöä ja lyömisväitteen selkeää, venkoilematonta peruutusta. Hän uhkasi haastaa lehden oikeuteen, jos vaatimusta ei noudateta.

Aamulehti julkaisi eilen anteeksipyynnön:

Pyydän anteeksi, Lipponen

Olli Helen

Presidenttiehdokas Paavo Lipponen on paitsi kova myös herkkä mies.

Hän pitää Aamulehden yleisönosastossa viime torstaina julkaistua tamperelaisen lääkärin Juha Karvosen kertomusta tyypillisenä kaunakirjoituksena ja vaatii oikaisun lisäksi anteeksipyyntöä.

Koska minäkin puutuin asiaan maanantaisella Tästä puhutaan -palstalla ja levitin Paavo Lipposen mielestä väärää tietoa, pyydän omasta ja Aamulehden puolesta anteeksi. Yritän samalla kertoa, mitä Kuopion lyseossa 1950-luvulla todella tapahtui.

Monesta eri lähteestä saamani tiedon mukaan Paavo Lipponen ei lyönyt pikkuveljeään kovistellutta lyseon uskonnonopettajaa kuten yleisönosastokirjoituksessa kerrottiin. Kaikesta päätellen Lipponen kuitenkin käytti opettajaa kohtaan niin kovaa kieltä, että opettaja pelästyi isokokoista 14-vuotiasta Paavoa niin pahanpäiväisesti, että pakeni opettajainhuoneeseen.

Tällaisen version tapahtumasta vahvistaa myös Paavo Lipposen pikkuveli Osmo Lipponen.

Paavo Lipposen sankarillinen velipoikansa puolustaminen opettajan väkivallalta jäi elämään legendana kuopiolaisten lyseolaisten keskuudessa. Sille kävi lopulta niin kuin legendoille yleensäkin: se ”parani” jokaisella kertomalla – ja muuttui lopulta muotoon, jota väkivaltaa vieroksuva Lipponen ei voi hyväksyä.

 Lipponen vastaa:

SDP:n tuleva presidenttiehdokas Paavo Lipponen on vastaanottanut Aamulehden anteeksipyynnön. Lipponen pitää lehden anteeksipyyntöä tuskaisen selittelevänä. Lipposen mukaan anteeksipyynnöstä kuitenkin käy ilmi, ettei Lipponen lyönyt uskonnonopettajaansa.

- Lukemattomat koululaiset kokivat 1950-luvulla samantapaista opettajien mielivaltaa kuin minä ja veljeni, monet vielä pahempaa. Aamulehdessä uhreista tehtiin kuitenkin syyllisiä. Niin tuskaisen selittelevä kuin Aamulehden vastaus ja siihen liittyvä anteeksipyyntö onkin, siitä selviää, että en lyönyt uskonnonopettajaani, Lipponen toteaa tiedotteessa.
Entinen pääministeri Lipponen ei suoraan kerro antavansa anteeksi Aamulehdelle.

Asiasta kertoi YLE Uutiset

Kumpula-Natri ihmettelee keskustaa

Miapetra Kumpula-Natri ihmettelee, miten oppositio hallitsisi Kreikan velkajärjestelyä

Eduskunnan väittely Euroopan rahoitusvakausvälineen laajentamisesta ja sen muuttamisesta kävi tiistaina kiivaana. Oppositiopuolueet perussuomalaiset ja keskusta halusivat edelleen Suomen irtisanoutuvan kaikista eurotakuista, keskustan mielenmuutoksen jälkeen nimenomaan uusista takuista.

Suuren valiokunnan puheenjohtaja, SDP:n Miapetra Kumpula-Natri ihmetteli  Uutispäivä Demarissa, miten keskusta on voinut kääntää takkinsa ja vaatii nyt Kreikkaa velkajärjestelyyn, kun puolueen puheenjohtaja Mari Kiviniemi oli allekirjoittamassa ERRV:n laajentamisen, mutta ilman uusia ehtoja.

- Olisivat edes vaatineet, että ei enää panna rahaa, mutta täytyy sanoa, että laatu ei ole kasvanut tiedon syventymisen myötä, Kumpula-Natri sanoi.

Kumpula-Natri olisi halunnut kuulla keskustan lausunnon allekirjoittaneelta keskustan Timo Kallilta, miten Suomen oppositio on aikonut hallita Euroopan-laajuista velkajärjestelyä.

- Mitkä ovat ne työvälineet, joilla te pystytte Euroopassa tuota velkajärjestelyä hallitsemaan, jos te nyt aiotte äänestää tätä lakia vastaan. Me tarvitsemme Euroopassa työvälineitä, joilla voimme padota kriisiä ja joustoa tähän ERRV:hen, jos Kreikka joutuu velkasaneeraukseen, Kumpula-Natri sanoi.

 Mikko Lund

Nimeltään Kekkonen

 

Kekkosen näköinen mies  - no kukas muu kuin Urkki!

Presidentille kelpasi niin viina kuin naiset

Kirjailija Raija Oranen on kirjoittanut  romaanin Kekkosesta. Teoksen nimi on ”Nimeltään Kekkonen”. Teos ei ole kiltti pyhäkoulutarina, vaan kertoo suoraan suurmiehestä nimeltä Urho Kekkonen. Kekkonen oli  kansakunnan suurmies  - neljännesvuosisata  presidenttinä. Se on ennätys, johon on vaikea päästä.  

Kirja- arvostelun Hämeen Sanomiin  ja Metro- lehteen on kirjoittanut  Antti Eerola, jonka mukaan Orasen Kekkonen on melkoinen velikulta:

 ”Viina virtaa, politiikan peluri huijaa vastustajiaan ja sänkykamarihommissa Kekkonen on melkoinen peto. Petiseuraksi tuntuu kelpaavan melkein kaikki naiset Sylvi- vaimoa lukuun ottamatta. ”

Aivan ilmeisesti kirja, Raija Oranen, Nimeltään Kekkonen,  on ihan tutustumisen arvoinen. Kekkosesta on kirjoitettu paljon. Milloin Kekkonen on sankari ja milloin kelmi. Kekkosesta löytyy aineksia joka lähtöön, kuten löytyy myös kirjoja. Kirjoittajina ovat toimineet mm.  Juhani Suomi, Hannu Rautkallio ja  Lasse Lehtinen.

Oranen vihjailee jopa Kekkosen ja kommunistipomo Hertta Kuusisen yhteisestä yöstä. Kirjan arvostelija Antti Eerola varustaa yhteisen yön suurella kysymysmerkillä. Kekkonen harrasti petituokioita ainakin Anne- Marie Snellmannin  kanssa. Ahti Karjalainen kysyi  jonkun naisen kohdalla:

-         Tuliko asia hoidetuksi?

-         Ja kahdesti kehaisee Kekkonen takaisin.

Kekkonen oli haka luovimaan kylmän sodan tuiskuissa

Kekkonen oli kiistelty henkilö. Parjaajia ja kampittajia lymyili  joka nurkalla. Yhteen aikaan osa sosialidemokraateista, kokoomuslaisista ja maalaisliitostakin  suorastaan vihasivat Kekkosta. Kekkonen totesikin Sylvi- vaimolle:

"Demokratiassa idiootit saavat valita, diktatuurissa he saavat hallita."

Kirjassa käsitellään myös Kekkosen pelon kokemuksia. Kekkonen pelkäsi Neuvostoliittoa. Kekkonen pelkäsi ydinaseita ja toimi aktiivisesti ydinaseettoman Pohjolan puolesta. Erityisesti Kekkonen pelkäsi  presidenttitiensä katkaisua.

Ihmiset ja yritykset huolissaan

Huoli leviää: Sekä kuluttajien että yritysten talousodotukset maissa

Kuluttajien talousnäkemykset synkkenevät edelleen. Tilastokeskuksen mukaan odotukset Suomen talouskehityksestä ovat heikoimmat sitten loppuvuoden 2008. Erityisesti työllisyyskehitys näyttää kuluttajien mielestä huonolta. Kuluttajat pelkäävät myös oman taloutensa puolesta hieman enemmän kuin loppukesällä. Syyskuun luottamusindikaattori kertoo, että pelko omakohtaisesta työttömyydestä on kasvanut elokuusta.

Taloustilanteen synkistyminen näkyy myös yrityksissä, joiden luottamus talouteen on alamäessä. Elinkeinoelämän keskusliiton luottamusindikaattorin mukaan suhdannekuva on heikentynyt kesän jälkeen kaikilla toimialoilla.

Teollisuudessa ja rakentamisessa odotetaan pientä kasvua vielä loppuvuoden aikana, mutta tilauskannan supistuminen heikentää odotuksia. Palveluissa ja vähittäiskaupassa ollaan sen sijaan edelleen pitkänajan keskiarvon yläpuolella.

Kuluttajien luottamusindikaattori painui syyskuussa 2,3 pisteeseen, kun se oli elokuussa 5,1 ja heinäkuussa 11,3 pistettä. Vuosi sitten pisteluku oli 22,9, mikä on kaikkien aikojen korkein mitattu lukema.

Otteita Simo Frangénin kirjoituksesta  "Laihialainen ihanneyhteiskunta"

Simon mukaan meille on liikaa jaettu erilaisia vinkkejä, niin että pää on mennyt ihan sekaisin.  Olisiko syytä suunnata katse perusasioiden äärelle ja tutkia, miten säästeliäisyyden mestarit, laihialaiset elävät.

Esimerkiksi Laihia ei ikinä suostu muuttumaan kaupungiksi. Tutkimusten mukaan kaupunkiajo kuluttaa enemmän polttoainetta kuin maantieajo. Suomen kaikki kaupungit pitäisi muuttaa kunniksi, jolloin kaupunkiajon määrä putoaisi Suomessa nollaan ja polttoaineen kulutus  vähenisi huomattavasti.

Nerokasta!  Vai mitä?

Mikko Lund

Kuntauudistus on välttämätön Pienkunnat vikisevät

Kuntauudistus on välttämätön

Pienkunnat vikisevät

Kunnat ovat vahvassa velkaantumisen kierteessä. Kunnat ja kuntayhtymät velkaantuvat joka vuosi lisää 2 miljardia euroa. Kustannukset kasvavat ja menot lisääntyvät. Tällä kehityspolulla ei voida turvata kuntapalveluita. Jos muutosta ei saada aikaan, edessä on romahdus.

Miksi entinen hallituspuolue kepu on käynnistänyt huuhaa- kampanjan välikysymyksineen kuntauudistuksen vastustamiseksi? Nykyinen kuntauudistushan on vain jatkoa  kepun kuntaministeri Hannes Mannisen kirjoituspöydällä olleelle hankkeelle.

Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Välissä sattui olemaan eduskuntavaalit ja niissä kepulle kävi huonosti. Kysymys on kepun kannatuksen romahduksen aiheuttamasta ryhtiliikkeestä. Kepu pitää ääntä itsestään ja milloin mistäkin. Kysymys on yksinkertaisesti siitä, että puolue huomattaisiin. Oppositiossa voi muuten joutua unohduksiin. Alkaa näyttää siltä, että kepu vastustaa kaikkea. Sillä on kuin hehtaaripyssy, jolla hallitusta ammutaan.

Yksi ihan todellinenkin aihe kepun vastustukseen löytyy. Monissa maalaiskunnissa kepu on tähän asti ollut ykköspuolue ja viratkin on miehitetty kepun virkamiehillä. Näistä aineksista rakentuu kepun ns. kuntamafia, jota on verrattu ihan Sisilian mafiaan. Pahimmillaan kepun vallankäyttö on antanut oikeutuksen tähän vertaukseen.

Kataisen hallituksen kuntaministeri Hanna Virkkusen (kok) päättäväisyys on pelästyttänyt kepun. Oman valta- aseman perusta alkaa horjua, kun koko kuntajärjestelmä laitetaan uusiksi. Kepun nautintaoikeudet poistetaan.

Täytyy toivoa, että kuntaministeri Virkkusen päättäväisyys pitää. Kepu on häikäilemätön peluri ja käyttää koviakin keinoja.

Toivoa sopii, että hallituspuolueet antavat kuntaministerille täyden tuen. Viime viikon lopussa SDP:n puoluesihteeri Mikael Jungner ilmoitti Savon Sanomien haastattelussa, että kuntaliitoksia ei tulla tekemään pakolla. Hän sanoi, että kuntaliitokset eivät etene pakolla tai käskemällä, eikä hallitus suunnittele pakkoliitoksia. Jungner totesi myös, että SDP:llä ja hallituksella on asiassa sama sävel.

Jungner  tuntee kovin huonosti kuntalaitosta, hänen haastattelunsa on katsottava lähinnä pohdinnaksi, ei toimintaohjeeksi.  Hämeenlinnan liitoksesta  ja Lahden liitosyrityksestä on nähty riittävän selvästi, että aina on jossakin joku Janakkala, joka huutaa, että meitä on kuultava. Ikään kuin Hämeenlinna ei olisi kuullut Janakkalaa. SDP:llä pitää olla rohkeutta ja poliittista tahtoa tällaisia tapauksia varten.  Nyt kuntauudistus pitää toteuttaa. Jos uudistus jostain syystä siirtyisi, silloin uudistusta jouduttaisiin odottamaan epämääräinen aika.

Pienkunnat  ovat nousseet vastarintaan

Janakkalan kunnanjohtaja Anna- Mari Ahonen (kok) on profiloitunut pienten ja keskikokoisten kuntien puhenaisena. Kuntakapinaksi kutsuttuun liikkeeseen ja nettiadressiin on osallistunut  Hämeen Sanomien haastatteleman Ahosen mukaan 166 kuntaa  ja 1282 henkilöä. Määrä ei ole kovin suuri. Adressi ei ole saanut ryntäystä aikaiseksi.

Ahosta nyppii kuntauudistuksessa moni asia. Ahosen mukaan kuntauudistukselle ei ole muuta perustetta kuin se, että hallituspuolueet ovat pystyneet keskenään sopimaan  asiasta. Uudistuksessa puhutaan palveluista, mutta oikeasti siinä puhutaan kuntarajoista. Kysymys on puoluepolitiikasta ja vallankäytöstä.

Kunnanjohtaja Ahonen puhuu suomeksi sanottuna potaskaa. Omaa virkapalliaan - varsin tuoretta  - hän yrittää epätoivoisesti puolustaa arvostelemalla hallitusta. Virkamiehet ovat liikkeellä omassa asiassaan. Joku paikallispoliitikko on erehtynyt matkaan, kun on totuttu vain luottamaan virkamiehiin.  Hallitukseen kohdistuvat syytökset ovat keksittyjä.  Eikö Ahonen yksinkertaisesti tiedä, että poliittinen demokratia perustuu  hallituspuolueiden keskenään sopimaan  ohjelmaan ja hallituksella on eduskunnassa enemmistö? Kysymys on politiikasta. Eihän muuten voisi olla?

Ahonen yrittää sanoa, että kunnat ovat valmiita uudistumaan. Mielestäni  olemme turhankin pitkään odottaneet Janakkalan uudistumista. Olen ymmärtänyt, että Hämeenlinna on useaan otteeseen kysynyt  pitemmällekin menevää yhteistyötä ja liitosta. Entinen kunnanjohtaja Harju vastusti tiukasti,  Ahonen jatkaa samalla linjalla, ikään kuin ”näin on ennenkin tehty”.

Soisi kuitenkin Janakkalan kunnallispoliitikkojen ryhdistäytyvän ja  puuttuvan asiaan. Poliitikkojen pitäisi ymmärtää, että ei Janakkala ole mikään syrjäinen tuppukylä, joka voi vikitellä pikkukuntia pahuuteen. Hallituksen linjauksessa on kysymys Suomen  ja Janakkalan tulevaisuudesta, työssäkäyntialueista ja nuorista. 

Mikko Lund

Terveisiä Venäjältä

TERVEISIÄ VENÄJÄLTÄ!
Kävin lyhyellä valtiovierailulla Venäjällä, vanhassa suomalaisessa kaupungissa Viipurissa. Venäjän valtio on osoittanut  rahojaan yhä enemmän myös Viipuriin. Yksi jos toinenkin vanha talo kunnostetaan, tuonne perustetaan uusi ravintola ja tuolla alkaa uusi hotelli. Viipuri saa uutta ilmettä. Tapasin yhtä Viipurin kaupungin virkamiestä. Olin liikkeellä omalla autolla. Ostin bensaa ja muita matka- ostoksia. Tietyissä tuotteissa  Venäjä on edullisempi kuin Viro ja Suomi. Vaikka Viroon tehdään ostoryntäyksiä, Venäjää selvästi turhaakin kaihdetaan. Venäjällä olisi suuret mahdollisuudet.

Yksi mahdollisuuksiamme vievä asia on  kielteiset uskomukset Venäjästä. Ne istuvat sitkeässä. Toinen asia on venäjän kieli. Se antaisi mahdollisuuden vuorovaikutukseen, ymmärtämiseen. 


Venäjä kehittyy voimakkaasti. Ongelmat on suuria. Neuvostoperintö vaikuttaa.
Silti meidän olisi hyvä muistaa, että Venäjä on edelleen suurvalta. Raaka-aineiden osalta se on yksi maailman rikkaimpia maita.

Matkalla kuuntelin  autoradion uutisia.

Katainen ei torppaa pysyvän kriisirahaston  aikaistamista

Euroopan pysyvän kriisirahaston perustamista halutaan aikaistaa. Valtiovarainministeriön mukaan pysyvän rahoitusmekanismin käyttöönotto olisi Suomelle eduksi eikä siinä tarvittaisi erillisiä vakuuksia. Myös Saksa on valmis pysyvän kriisirahaston aikaistamiseen.

Pysyvän kriisirahaston EVM:n on määrä tulla käyttöön kesällä 2013, mutta nyt Saksassa esille nousseen ajatuksen mukaan sitä aikaistettaisiin vuodella.
Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble sanoi Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n kokouksessa Washingtonissa, että ei vastusta EVM:n aikaistamista.
Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen ei halunnut kommentoida asiaa YLE Uutisille, mutta ministeriöstä kerrotaan, että pysyvä kriisirahasto olisi nykyistä väliaikaista kriisirahastoa parempi vaihtoehto, koska pysyvässä rahastossa ”toteutuvat sijoittajavastuu, velkajärjestely ja tukilainojen ensisijaisuus ”.
Pääministerin haastattelutunnilla Radio Suomessa Jyrki Katainen totesi, että Suomi on avoin kaikille uusille ajatuksille, joilla voidaan rajata Kreikan velkakriisin leviäminen.

Euromaille parempi asema

Valtiovarainministeriössä pidetään erityisen tärkeänä sitä, että pysyvässä kriisirahastossa euromaiden saatavat olisivat etuoikeutettuja, jos lainansaaja ei pystyisi maksamaan takaisia kaikkia lainojaan. Nykyisin tällainen etuoikeus on valuuttarahasto IMF:n antamalla rahoituksella.
Sääntö merkitsee myös yksityisten sijoittajien riskin kasvamista.
Pysyvällä kriisirahastolla EVM:lle kerätään 80 miljardin euron pääoma. Se voi myöntää 500 miljardia euroa lainoja. Suomen osuus summasta on 1,44 miljardia euroa. Se on määrä maksaa vuonna 2013, mutta jos rahaston perustamista aikaistettaisiin, summa tulisi maksettavaksi jo ensi vuoden alkupuolella.

 

Sailas Aamulehdessä: Palkankorotuksiin nollalinja

Valtiosihteeri Raimo Sailas ehdottaa Aamulehden haastattelussa palkankorotuksien jäädyttämistä vuoteen 2013 asti. Sailas ehdottaa, että palkansaajat jatkaisivat nyt parin vuoden ajan nykyisillä sopimuksillaan ja pidättäytyisivät palkankorotusvaatimuksista.
- Jos taloustilanne kovasti huononee, mikä on todennäköistä, pari vuotta pitäisi edetä nollalinjalla, Sailas sanoo.
Sailaksen mukaan tiukka linja auttaisi Suomen vientiä ja kilpailukykyä.
- Kova tauti vaatii kovat lääkkeet, hän perustelee.
Sailaksen mielestä hallituksen lupaamat 2,5 miljardin euron säästötoimet vaalikauden loppuun mennessä eivät riitä. Hänen mukaansa samassa ajassa pitää karsia lisäksi ainakin kolme miljardia.
Sailas korottaisi myös eläkkeelle lähdön ikärajaa. Hän korostaa puhuvansa haastattelussa yksityishenkilönä, ei valtion virkamiehenä.

Palkansaajat pitävät Sailaksen ehdotusta hätiköitynä

Valtiosihteeri Raimo Sailaksen ehdottama palkkojen nollakorotus on liioittelua, katsotaan kahdessa suuressa palkansaajajärjestössä. Taloustilanne kestää korotukset ja jakovaraa on varmasti, linjaa Julkisten ja hyvinvointialojen liiton puheenjohtaja Jarkko Eloranta Yle uuitisille.

Sailas perustelee palkkamalttia todennäköisellä taloustilanteen huononemisella. JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta myöntää huolen, mutta oudoksuu nollapuheita tässä vaiheessa.
- Jos pankkien välinen epävarmuus laajenee ja sitä kautta yritysten rahoitus alkaa tyrehtyä, voi tulla vaikeuksia. Tällä hetkellä ei ainakaan siltä näytä, Eloranta sanoo.
- Suomen kilpailukyky on kohentunut notkahduksen jälkeen ja varmasti sieltä löytyy jakovaraa palkkojen ja palkansaajien ostovoiman parantamiseen.
Suurimmasta teollisuuden ammattiliitosta Metalliliitosta muistutetaan, että heidän alallaan on ilmoitettu viime viikkoina miljardiluokan kaupoista, jotka tuovat esimerkiksi Uudenkaupungin autotehtaalle uusia työpaikkoja.
- Ei maailma näytä pysähtyneen. Elämme siinä käsityksessä, että on myös palkanmaksuvaraa, sanoo Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto.
Aallon mukaan metallin palkankorotuksia lähdetään neuvottelemaan siitä, että alan tuottavuuskin kasvaa 5-6 prosenttia.
- Olisi parempi jos valtion virkamiehetkin huolehtisivat omasta leiviskästään. Miettisivät, miten seitsemän miljardin vaje katetaan omin toimin, Aalto viestittää.
Myös Eloranta toivoo säästöratkaisuja poliitikoilta eikä palkkaneuvottelupöydistä.
- Toivottavasti poliitikot löytävät ratkaisuja, jotta vuoden 2008 kaltainen epävarmuus ei pääsisi leviämään.

Voiko tulevaisuutta ennustaa?

 

Kansan Uutiset kysyi  tulevaisuustutkija Osmo Kuuselta:

 

"Miltä suomalaisten tulevaisuus näyttää?
– Meidän tilanteemme liittyy tähän samaan asetelmaan. Mitä Suomessa tehdään ja tuotetaan riippuu hyvin paljon siitä, mikä on suomalaisten pätevyys suhteessa siihen, mikä on esimerkiksi kiinalaisten pätevyys. Paljon liittyy myös meidän luonnonvaroihimme. Kun talouskasvu Kiinassa ja Intiassa on ollut todella kovaa, luonnon resurssien riittävyys ja merkitys tulevat yhä suuremmiksi. Meidän kaivoksemme ovat tulleet viime vuosina uuteen arvoonsa.
Voiko nykytilanteessa edes ennustaa tulevaisuutta kovin pitkälle?
– Ennustaminen ei oikeastaan ole kauhean mielekästä.
Vaikka olen tulevaisuudentutkija, en tutki vain yhtä tulevaisuutta vaan monia vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Rinnastan oman hommani kartan piirtäjän hommaan. Yritän nähdä edessä olevaa mahdollisuuksien karttaa. Pohdin sitä, näyttääkö joku vähän todennäköisemmältä mahdollisuudelta kuin joku toinen."

 

 

 

 

Pentti Stranius, Joensuun virallinen Öisinajattelija,  kirjoittaa Kansan Uutissa  ihan asiaa:

 

Avioliitoista puolet purkaantuvat. Siis puolet! 50 %. Onhan se aika käsittämätöntä ellei puolikas avioliitossa olevista siis harrastaisi ennen ja jälkeen ja siinä ohella liittonsa kriisissä muita suhteita?!
Lukija rakas, pane käsi sydämelle!
Suomi on yhä uskomattoman kaksinaismoralistinen, vaikka katsomme tässä mielessä elokuvallisen uteliaasti aina Ranskan suuntaan. Jotakin tiedän Ranskasta ja Venäjästä, sukulaissuhteidenkin kautta. Siellä ollaan joskus paljon rehellisempiä siinä mielessä, että rakastaja / tar-instituutio ikään kuin kuuluu elämän peliin. Miehellä on ja naisellakin on. Suhde. En tiedä auttaako se ranskalaista avioliittoinstituutiota, mutta en myöskään usko että elinikäinen parisuhde on ainut autuaaksi tekevä voimavara. Voimavara voi olla mualla ja yllättävä: ero, rakastaja, avantouinti, jooga, selibaatti!
Tämä ei ole poliittinen kannanotto, mutta: kaikki tuki Vantaan ex-kaupunginjohtaja Jukka Peltomäelle. Jaksamista! Jotenkin koen miehen miltei sielunveljekseni tässä uskomattoman kaksinaismoralistisessa Suomessa, jossa polulta ei poiketa. Suudelma sivukujalla voi viedä virkasi!
Varo, veli/ sisko! Sinua tarkkaillaan,
Joensuun virallinen Öisinajattelija

Mikko Lund

 

Miksei nainen saisi huorata ? tai mies?

Miksei nainen saisi huorata ?  tai mies?

Tämä kysymyksenasettelu tuli mieleeni, kun luin kirja- arvostelun Laura Gustafssonin keskiviikkona ilmestyvästä esikoisteoksesta  Huorasatu. Kirjailija  on kirjoittanut vahvan, rohkean ja kiintoisan esikoisteoksen. Kirjailija sanoo kertojan kautta: ”Mun pillu on mun pillu. Mä määrään siitä ja teen sillä ihan mitä lystään.”

En ole yleensä lukenut Metro- lehteä, mutta perjantaiaamuna katsoin lehteä tarkemmin ja huomasin siinä kaksi luettavaa juttua, jotka pysäyttivät. Ensinnäkin Minna Kontkasen kirja-arvostelu ”Saako ihminen huorata?”.              

Kontkanen kirjoittaa Laura Gustafssonin keskiviikkona ilmestyvästä esikoisteoksesta. Arvostelija nostaa  kirjailijan ja teoksen rohkeudesta esille seuraavan näytteen:

”Jokaisella pitäisi olla oikeus myydä omaa osaamistaan. Jotkut ovat lahjakkaita nussimaan. Jos on mieluummin huora kuin esimerkiksi siivooja tai opettaja, ”niin miksei sais ?!?”

Onko sukupuolimoraali nyt sillä tavalla muuttumassa, että tällaisistakin asioista voidaan vihdoin luontevasti keskustella?

Ei voi väistää sitäkään, että  ihan automaattisesti kysyy, minkälainen ihminen ja kirjailija tämä Laura Gustafsson on.

Ilmeisesti kirjailijalla on vähän ristiriitaa. Metro- lehdessä  Laura Gustafsson myöntää, että prostituutio on  kaksipiippuinen juttu.

-        En osaa sanoa. Toisaalta siihen liittyy ihmiskauppaa ja hyväksikäyttöä. Toisaalta kysymys, saako nainen päättää omasta ruumistaan ja ansaita sillä rahaa, Gustafsson sanoo.

-        Kaikki työhän on tavallaan prostituutiota: työssä annat määrätä rahaa vastaan, mitä teet ja ajattelet, sanoo esikoiskirjailija Laura Gustafsson.

Toimittaja Jukka Hiiro yllättää

Toimittaja Jukka Hiiro on kirjoittanut avoimen kirjeen perussuomalaisten kansanedustajalle James Hirvisaarelle.

Hiiro on loukkaantunut. Hiiro kirjoittaa: Nyt alkaa kuitenkin riittää, sillä hyökkäät ammattikuntaani vastaan ala- arvoisilla väitteillä. Kutsut Uuden Suomen blogissasi toimittajia roskasakiksi, joka ei ansaitse arvostusta. Tulet näin leimanneeksi koko ammattikunnan hyeenoiksi.

James, sinä kirjoitat paskaa. En ole puuttunut Jussi Halla- ahon kirjoituksiin ja tekemisiin. En ole saivarrellut Timo Soinille siitä, että hän sutkauttelee liikaa. Melonista ja omenoista ei tehdä politiikkaa, niistä tehdään hedelmäsalaattia.

Siksi kiitän sinua herra Hirvisaari. Jatkossa lupaan kohdella puoluettanne kuten muitakin. En anna teille yhtään ylimääräistä palstatilaa, mutta lupaan huomauttaa aina, kun teette jotakin tyhmää.

Ajattelin antaa teille mahdollisuuden, mutta koska te osaatte vain soittaa suutanne., katson kuherruskuukauden päättyneeksi.

Voi olla, että jatkossa lukeudun niihin hyeenoihin. Ei sen väliä. Olette puoluetovereidenne kanssa leimanneet minut valehtelevaksi paskiaiseksi jo muutenkin. Otan siis sysärin kynäni kärjestä ja annan paukkua.. Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan, sanoisi varmaan Timokin.

Timo Soini asettuu presidentinvaaliehdokkaaksi

Timo Soini asettuu ehdokkaaksi. Soini mukaan tarvitaan perussuomalainen  ehdokas, joka on Timo Soini.

Mikko Lund

Dosentti Teppo Järvinen: Lääkemääräyksiä kirjoitetaan, vaikka lääkkeiden todellisesta hyödystä ei ole näyttöä

Dosentti Teppo Järvinen: ” Lääkemääräyksiä kirjoitetaan ihmisille, joilla on ”korkea sairastumisriski”, vaikka lääkkeiden todellisesta hyödystä ei ole näyttöä” 

Kokeellisen ortopedian dosentti Teppo Järvinen Tampereen yliopistossa kirjoittaa Suomen Lääkärilehden tuoreessa numerossa otsikolla ”Miljoonat eurot valuvat hukkaan sairauksia ehkäisevässä lääkityksessä ”. 
Asiasta kirjoittaa myös Suomen Kuvalehti "Lääkäri: Kallista ja huonosti tutkittua - suomalaisille määrätään liikaa lääkkeitä."

Järvisen mukaan lääkemääräyksiä kirjoitetaan ihmisille liikaa ja jopa ihan turhaan ja viime vuonna noin 500 miljoonan euron arvosta.

Viime vuonna 1,4 miljoonaa suomalaista söi lääkkeitä sydän – ja verisuonisairauksiin, noin 700 000 korkeaan kolesteroliin, 300 000 diabetekseen ja 100 000 osteoporoosiin. Suurin osa tästä noin 500 miljoonasta eurosta kului ennalta ehkäisevään lääkitykseen. Lääkemääräyksiä kirjoitetaan ihmisille, joilla on korkea sairastumisriski, vaikka lääkkeiden todellisesta hyödystä ei ole näyttöä.

Terveydenhuolto maksaa ihan liian paljon. Nyt kaksi kertaa niin paljon kuin vuonna 1995. Kaksi vuotta sitten lasku oli noin 16 miljardia euroa eli lähes kymmenesosa bruttokansantuotteesta. Samalla Suomi taistelee historian pahimman kestävyysvajeen ja velkaongelman kanssa.

Näin ei voi jatkua. Tarvitaan uudelleenarviota. Lääkäri Teppo Järvinen on oikealla asialla. Meidän on tarkasteltava kriittisesti omien toimiemme ja valintojemme yhteiskunnallisia vaikutuksia. Järvinen korostaa, ettei hän halua syyllistää työtovereitaan. Mutta ikäviä kysymyksiä ei voi väistää. ”Kenen etiikka kestää lääkitä vanhusta monta euroa päivässä maksavilla ehkäisevillä lääkkeillä, kun samalla kotikaupungissani on varaa käyttää koululaisen ruokaan vain noin 0,70 euroa päivässä”, kysyy Järvinen.

Järvinen korostaa, että niillä, jotka tekevät päätöksiä lääkkeiden korvattavuudesta, pitäisi olla uskallusta sanoa, ettei tällaiseen toimintaan voida panostaa ennen kuin on saatu vaikuttavuusnäyttö eli arkielämän näyttö. Vaikuttavuustutkimuksia ei tehdä. Lääketeollisuutta ei kiinnosta vaikuttavuus sen jälkeen, kun myyntilupa on saatu.

Järvisen mukaan esimerkiksi verenpaineen hoitotutkimusta lääketeollisuus ei rahoita. Siksi vastuu kuuluu yhteiskunnalle, lääkeviranomaisille ja lääkäreille.

 

On erinomaista, että lääkärit eivät enää halua olla tahdottomia lääketeollisuuden juoksupokia ja tyttöjä, vaan kriittiset äänenpainot ja arviot nousevat pikkuhiljaa esille. Sillä voi olla ihan kansantaloudellista merkitystä, kun turhista ja kalliista lääkemääräyksistä luovutaan.

Jos lääkärit ovat tulevaisuudessa entistä kriittisempiä lääkemääräystensä suhteen, samanlaista vaikuttavuuden arviota omista valinnoistamme tarvitsemme myös tavallisten kansalaisten ja kuluttajien tasolla. 

Tarvitaan ihan oikeaa ennaltaehkäisyä, jonka soisi kokevan renessanssin. Varmaankin paljon olisi tehtävissä kansanterveydenkin parantamiseksi terveellisten ruokatottumusten, kohtuullisen alkoholinkäytön, tupakoinnin välttämisen, liikunnan ym. konkreettisten asioiden osalta.

Terveyden edistäminen ja sairauksien ehkäisy on Suomen terveyspolitiikan ensisijaisia tehtäviä. Sosiaali- ja terveysministeriöllä on tässä työssä tärkeä tehtävä. Terveyttä ei edistetä pelkästään terveydenhuollon keinoin, vaan siihen tarvitaan yhteiskunnan kaikkia sektoreita. Kuntien on otettava terveysnäkökohdat huomioon kaikessa suunnittelussa, toiminnassa ja päätöksissä.

Silti voidaan arvioida, että varsinaiseen ennaltaehkäisyyn panostetaan ihan liian vähän. Erityisesti asian avaamiseen tarvittaisiin kansalaisnäkökulmaa. Tavalliset ihmiset ovat viime kädessä asian etenemisen suhteen ratkaisevassa asemassa.

Juhlapuheista pitäisi siirtyä konkreettiseen todellisuuteen. Ehkäisevä työ pitää vastuuttaa paremmin, suunnitella paremmin ja rahoittaa.

Mikko Lund

Porvareilla on ongelma: "Sauli Niinistöä kohdellaan julkisuudessa kuin vanhaa lapasta"

Porvareilla on iso ongelma:

"Sauli Niinistöä kohdellaan julkisuudessa kuin vanhaa lapasta"

Kokoomuksen Nykypäivä- lehden toimittaja Juho- Pekka Tikka on havainnut suomalaista mediaa koskevan ongelman: Sauli Niinistöä kohdellaan julkisuudessa kuin vanhaa lapasta. Ehkä Tikan havainto osuu kerrankin kohdalleen.

Demarin Antti Vuorenrinteen mukaan erityisen ärsyttävää Tikan mielestä on se, että Niinistö ja demarien Paavo Lipponen asetetaan kilpailijoina ikään kuin samalle viivalle. Mutta vielä pahempaa on, että jotkut mediat ovat pitäneet Niinistöä ja kepun Paavo Väyrystäkin jollakin tasolla yhdenvertaisina.

Kyllähän toimittajien olisi pitänyt käsittää, että Niinistöstä ja muista ehdokkaista ei saa puhua eikä kirjoittaa samana päivänäkään, eikä ainakaan samassa jutussa.

Antti Vuorenrinne kirjoittaa:

Kaikkihan ihan hyvin tietävät, että Suomen presidentin tärkein tehtävä on ulkopolitiikan johtaminen.

Ymmärrän hyvin huolen siitä, että jos Niinistön ja vaikkapa esimerkiksi Lipposen kansainväliset näytöt ja meriitit asetetaan tasaveroisesti rinnakkain, niin Niinistö saattaisi sellaisessa vertailussa joutua epäedulliseen asemaan.

***

Niinistön onneksi Suomen presidenttiä ei välttämättä valita ulkopoliittisten näyttöjen perusteella. Presidentinvaali on siitä erikoinen, että siinä henkilövalinnan siivellä, ja vähän sen edelläkin, mitataan kansakunnan henkistä tilaa.

Kyllä porvareilla on sitten monenlaisia ongelmia. Miksi  toimittajat eivät saisi käsitellä presidenttiehdokkaita porvarillisen liberalismin hengessä tasapuolisesti tilaa antaen kaikille ehdokkaille? Vai nouseeko  keskiluokkaisella toimittajalla ns. Aatami esiin ja Niinistölle pitäisi jollakin konstilla järjestää enemmän palstatilaa kuin muille? Kyllä se porvareille on tuo tasapuolisuudenkin kohtuullinen noudattaminen vaikeata.

Neljännesmiljoona lintsaria ei maksa "rehellisyysveroa"

Suomessa oli kesäkuun 2011 lopussa 1 892 387 voimassaolevaa tv-maksua, kertoo Uutispäivä Demari.

Suomalaisia pidetään rehellisinä. Se ei ole totta, ainakaan mitä tulee tv-lupamaksujen maksamiseen. Niitä, joilla on televisio, ja jotka eivät maksa televisiomaksua, on ainakin 250 000.

- Määrä on kasvanut koko ajan, Viestintäviraston johtaja Anssi Laakso sanoo.

Muutama vuosi sitten vielä arvioitiin, että lintsarien määrä olisi noin 200 000 kansalaista. Nyt määrä on selvästi suurempi. Valtio menettää useita kymmeniä miljoonia euroja sen vuoksi, etteivät suomalaiset maksa televisiolupiaan.

Noin 20 000 suomalaista jää joka vuosi kiinni television luvatta katselusta.

– Kaikilta ei kuitenkaan saada maksuja perittyä edes ulosoton kautta, Laakso myöntää.

SDP:n puoluesihteeri Mikael Jungner ehdotti  Helsingin Sanomissa Yleisradion siirtämistä budjettirahoitukseen.

– Itse olen taipunut kannattamaan budjettirahoitusta. Se on rahoitusmalli, joka on toteutettavissa nopeasti.

Jungner olettaa, että siirtyminen budjettirahoitukseen pudottaisi myös tv-maksun hintaa.

– Se on tietenkin selvä asia, että kun maksajien määrä kasvaa, voidaan maksun hintaa pudottaa. En osaa kuitenkaan arvioida kuinka paljon se voisi olla, hän toteaa.

Jungnerin mukaan rahoitukselle on paljon vaihtoehtoja. Tärkeintä hänen mukaansa on saada laaja yhteisymmärrys siitä, että tässä asiassa siirrytään budjetin kautta tapahtuvaan rahoitukseen.

Jungner on edellinen Yleisradion toimitusjohtaja. Hänen mukaansa tv-maksusta on tullut eräänlainen "rehellisyysvero". Sitä maksavat ne, jotka ovat rehellisiä.

– Sitä paitsi itse televisiolaitteeseen sidottu maksu alkaa olla vanhanaikainen.

Kokoomuksessa ei välttämättä innostuta budjettiin sidotuista tv-maksuista. Kokoomuksen kansanedustaja Sampsa Kataja on eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaoston puheenjohtaja.

– Minä en erityisemmin lämpene tälle ajatukselle. Odottelen viestintäministerin, Krista Kiurun (sd.) ehdotusta. Katsotaan mitä se pitää sisällään.

– Kokoomuksen näkemystä budjettirahoitukseen en tiedä, koska puolueessamme ei ole tästä asiasta viime aikoina käyty keskustelua, Kataja toteaa.

ESS: Hirvisaari lakkauttaisi Yleisradion

Perussuomalaisten kansanedustaja James Hirvisaaren mukaan Yleisradiolla ei ole nykymuodossaan olemassaolon oikeutusta. Yle on hänen mielestään kohtuuttomasti rahaa kuluttava muinaisjäänne.

- Niin kauan kuin Ylen säännöissä lukee, että yhtiön tehtävä on edistää monikulttuurisuutta eli aivopestä Suomen kansalaisia, en haluaisi antaa yhtiölle minkäänlaista tukea valtion rahoista, Hirvisaari sanoo Etelä-Suomen Sanomille sähköpostilla antamassaan haastattelussa.

Hirvisaari, joka ei suostu lainkaan puhelinhaastatteluihin, kritisoi samalla voimakkaasti toimittajia, jotka "ilman demokraattisen vaalin tuomaa valtuutusta kansalaisilta tekevät päivänpolitiikkaa ja yrittävät vaikuttaa äänestäjien mielipiteisiin ja äänestyskäyttäytymiseen".

Tällaisia kansanedustajia on perussuomalaisilla. Hirvisaarta pidetään yhtenä äärioikeistolaisimpana kansanedustajana. Mitä tästä on ajateltava?  Onko kansanedustaja niin osaamaton, ettei hän uskaltaudu  avoimeen haastatteluun toimittajan kanssa? Ainakin tässä on taas esimerkki perussuomalaisten kansanedustajien temppuilusta. Ja sitten nämä ovat vielä tosissaan. 

Tutkija: Suomessa terrorismiin kytköksissä olevia ryhmiä

Suomessa toimii ihmisiä ja järjestöjä, joilla on kytköksiä kansainväliseen radikaaliin islamismiin ja muuhun aseelliseen terroristitoimintaan.

Terrorismintutkija Anssi Kullbergin mukaan viime viikonloppuna paljastunut Suomen ensimmäinen terrorismiepäily on tästä selkeä esimerkki.

Selvin riskialue radikalisaation leviämiselle Suomeen on Afrikan sarvi eivätkä Afganistan tai Pakistanin heimoalueet kuten useimmille muille länsimaille.

Myös kylmän sodan aikana Suomessa toimi ulkomaisia terroristiryhmiä. Näistä tutkija nostaa esille palestiinalaisen Abu Nidalin ja Japanin punaisen armeijakunnan.

Tutkijoiden mukaan suurin terrorismiin liittyvä uhka Suomessa on yhteiskunnallisen keskustelun muuttuminen kovaksi, eivät niinkään terrorismihankkeita suunnittelevat yksilöt.

Terrorismista väitelleen tutkija Leena Malkin mukaan terrorismin torjunnassa pitäisi pyrkiä siihen, että Suomeen ei syntyisi terrorismia tai poliittista väkivaltaa tukevaa yhteisöä.

- Se, että yhteisöä ei ole, tekee terrorismin torjunnan paljon helpommaksi.

Junttien puolue

Pikkutakki  on huomannut Iltalehdessä, että

"Missä puoluetoveri, siellä ongelma. Sama lippalakki ei sovi sekä Soinille että Halla-aholle. Tällaisista lentävistä lauseista Timo Soini tunnetaan ympäri Eurooppaa. Tulipa iso jytky, totesi puolestaan helsinkiläinen tohtori Jussi Halla-aho, kun facebookinsa päivitti.
Jos Halla-aho, Teuvo Hakkarainen ja Kike Elomaa tulevat yhtä aikaa eduskunnan rappusissa vastaan, niin eipä sitä päältä arvaa kuka on porukan humoristi. Soini kutsuu itseään maisterisjätkäksi. Halla-ahon sopisi tämän jälkeen puolestaan kutsua itseään vitsitohtoriksi.
Perussuomalaiset eivät ole enää mikään yhden miehen show, korostaa Soinikin nykyään. Ja oikeassa on. Vaatimattomasta alusta kasvoi kokonainen komediateatteri. Herkullisia hahmoja löytyy Teuvo Turhapurosta aina Härski-Halla-ahoon asti."

Mikko Lund

Mikä kaatoi Vantaan kaupunginjohtaja Jukka Peltomäen (sd) ?

 

Mikä  kaatoi Vantaan kaupunginjohtaja Jukka Peltomäen (sd) ?

Vantaan kaupunginjohtaja Jukka Peltomäen (sd) virkatoimista ja henkilökohtaisista asioista on kirjoitettu niin paljon, että Peltomäki päätti erota  ja Vantaalle haetaan uutta kaupunginjohtajaa. Peltomäki oli vasta vähän aikaa sitten valittu Vantaan kaupunginjohtajaksi ja nyt hän erosi. Kaupunginjohtajana  Peltomäki oli 1.8. - 15.9.2011. Todella lyhyen aikaa. Tuulisia ovat nämä merkittävien kaupunkien kaupunginjohtajien virat.

Uutispäivä Demari (19.9.)  pitää varmana, että ”Kokoomuksen likaisten temppujen osasto kaatoi Peltomäen”. Demarin mukaan eron taustana oli systemaattinen poliittinen ajojahti. Kokoomuksen taholla on puhuttu uskottavuusongelmasta. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tapani Mäkinen (kok) nimeää uskottavuusongelman aiheuttajaksi rikostutkinnan, julkisuudessa olleet naisasiat  sekä matkoihin liittyvät epäselvyydet.

Hesari kertoi 6.7.2011 "Vantaan kaupunginhallitus äänesti täpärästi Peltomäen puolesta. Kokoomusta syytetään ajojahdista." KRP tutkii, onko Peltomäki syyllistynyt maankäytön apulaiskaupunginjohtajana virka- aseman väärinkäyttöön, kun hän vuokraa asuntoa arkkitehtitoimisto Forma- Futuran omistajalta Leila Tuomiselta.

Toimittaja Seppo Peltoniemi  kirjoittaa Demarissa ”Pätevä mies savustettiin pellolle”. Peltomäen parjauskampanja on huolella suunniteltu ja asialla on Peltoniemen mukaan niin kutsuttu kokoomuksen likaisten temppujen osasto. Peltomäkeä on epäilty virkarikoksesta. On epäilty, mutta ei ole tuomittu. Syytettäkään ei ole nostettu. Parjauskampanjaan riitti, että Peltomäki oli vuokrannut asunnon arkkitehtitoimistolta ja otti naisystävänsä mukaan virkamatkalleen. Peltomäen naisystävä maksoi itse matkansa, mutta hyviä lehtiotsakkeita matkasta silti sai.

Hämeen Sanomien Iisakki Kiemunki menee pitemmälle ja kysyy, erottiko Hesari  Vantaan kaupunginjohtajan. Kiemunki käyttää kysymyksensä lähteenä ympäristö- ja oikeustoimittaja Mikko Niskasaaren kirjoitusta Voima- lehdessä. Kaupunginjohtaja Peltomäkeä vastaan suunnattu erittäin voimakas julkisuus sai alkunsa kaavakiistasta, jossa Helsingin Sanomat on ajanut näkyvästi  Östersundomin nopeaa kaavoitusta.

Peltomäki ja Vantaa vastustivat hanketta. Helsingin Sanomien kustantajalla Sanoma WSOY:llä on isoja maanomistusintressejä  Vantaan Keimolassa, joiden muuttaminen rahaksi vaatii kaupungin hyväksyntää.

Maanantain Vantaan valtuustossa esitettiin erityisesti vihreiden taholta kovia syytöksiä Hesaria ja kokoomusta kohtaan. Tiistain Hesari ei kertonut  näistä puheenvuoroista mitään. Kaupunginhallituksen hyväksyntä Keimolan tonttikaupoille uutisoitiin.

Tuulisia ovat suurten kaupunkien johtajavirat. Ilmeistä on, että asiat eivät ole sitä, miltä ne näyttävät.  Yksioikoisesti ei voida sanoa, onko joku syyllistynyt johonkin. Asiassa on käyty värikästä keskustelua. Ilmeistä on, että Hesarilla on ollut tiettyjä intressejä hoidettavana ja siksi lehti on ollut hyvin aktiivinen asiassa. Jos ja kun tällaisia intressejä on, kykeneekö Hesari tai mikään muukaan lehti objektiiviseen tiedonvälitykseen.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen erityisavustaja: ”Budjetinteko on politiikkaa”

Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen erityisavustajana on aloittanut Ville Kopra. Hän on työskennellyt aiemmin Kalevi Sorsa- säätiön toiminnanjohtajana, SAK:n ekonomistina ja Metalliliiton tutkijana.

Kopra on huolissaan budjetin alijäämästä. Porvarihallituksen jäljiltä ja useana vuotena syntyneenä se on paha. Valtio ottaa ensi vuonnakin 7 miljardia lisää velkaa. Suomi velkaantuu.

-      On paljon sellaisia puheenvuoroja, joissa sanotaan, että Suomi saisi halpaa lainaa, jota nyt kannattaisi ottaa  ja käyttää. Kukaan ei kerro. mikä olisi sellainen hanke, joka työllistäisi. Aina voi ottaa lainaa ja laittaa se työllisyysrahoihin. Se ei ole poliittista realismia, sanoo Kopra Demarissa.

Koska talouden kehittymistä on vaikea arvioida, hallitus on luvannut tarkistaa talouspoliittiset linjauksensa tarpeen vaatiessa. Siksi mahdollinen kasvun pysähtyminen. talouden lamaantuminen ja työttömyyden kasvu, eivät jää vaille  reaktiota. Heti jos tilanne alkaa sakkaamaan, pitää ruveta miettimään elvytystoimia, sanoo Ville Kopra.

Mikko Lund

  

Huonosti käyttäytyvä eliitti

Huonosti käyttäytyvä eliitti

Helsingin Sanomissa  toimittaja Elina Grundström kirjoitti suomalaisesta eliitistä, jonka puhetavaksi hän on havainnut kansan halventamisen.  Eliitin vihapuhe kohdistuu erityisesti rivien välissä naisiin. Esimerkiksi viime aikoina pomopiireissä on ollut muodikasta väittää kaikenlaista työajan lyhentämistä laiskuudeksi. Tilastot kertovat, että lyhennettyä työviikkoa ja vuorotteluvapaita käyttävät pääasiassa naiset ja ne liittyvät usein lasten ja omaisten hoitamiseen, ts. erilaiseen hoivatyöhön.

Törkeää on eliitin käyttäytyminen. Meitä tavallisia ihmisiä arvostellaan laiskuudesta ja kateudesta. Tällainen arvostelu ei kohdistu käyttäytymiseen, vaan se koskettaa ihan persoonaakin. Sillä  nämä paheet meiltä juuri puuttuvat. Työmoraali on Suomessa liiankin kovaa. Sairaana tullaan töihin jne.

Grundström kirjoittaa, että pohjimmiltaan pomoportaan vihapuhe palvelee samaa tarkoitusta kuin perussuomalaisten ”maahanmuuttokritiikki”. Molemmissa on kyse siitä, että kasvottomalle talouskehitykselle yritetään löytää syyllisiä, vaikka kaikki tietävät, ettei niitä löydy. Suomea ei uhkaa ihmisten moraalittomuus, vaan kansainvälinen talouskriisi.

Tuohonhan ei ole muuta lisäämistä  kuin pieni tarkennus, että kansainvälisen talouskriisin taustalla on yritysten ja pankkien posketon voitontavoittelu.  Kyse on oikeasti kansainvälisen kapitalismin  kriisistä.  Se on todellinen Moolokin kita, jonka lepyttelyyn eri pääoman omistajilla ja valtioilla ei näytä olevan ideoita ja resursseja.

Suuri suunnitelma 

Suuri suunnitelma on Stephen Hawkingin ja Leonard Mlodinowin uusin teos. Stephen Hawkingin ja Leonard Mlodinow Suuri suunnitelma. Suomennos Markus Hotakainen. WSOY. 238 sivua. Timo Paukku kirjoitti teoksesta ymmärrettävän kirja- arvostelun, joka oli luettavissa Hesarissa.

Stephen Hawking on tunnettu aikaisemmasta teoksesta Ajan lyhyt historia. Se oli 1990- luvulla 237 viikkoa Englannin kovakantisten tietokirjojen top 10 – listalla. Suomessakin teos myi hyvin.

Timo Paukku uskoo, ettei uusin teos pysty samaan. Jos Ajan lyhyt historia jäi monelta kesken, uutuudessa stoppi tulee useammin ja varmemmin. Kirja hyppää jo toisella sivulla  kvanttifysiikkaan. Se on vaikeaa ymmärtää. Mikromaailman lait eivät avaudu helpolla näkyvään maailmaan.

Silti kannattaa itseään vaivata. Se  pakottaa ajattelemaan ja pohtimaan maailmaa.

Kirja kannattaa lukea ihan sen takia, että tekijät käyvät johdannossa läpi, miten hyvinvointimme perustuu fysiikan kehitykseen ja päivä päivältä yhä enemmän kvanttifysiikkaan.

Paukku osoittaa, että  kirjassa päädytään loppua kohti ja yllättäen kvanttien sanelemista ehdoista arvoituksiin. Jos yhtäkin lakia muuttaa hitusenkin. maailma hajoaa. Tähtiä ei olisi syntynyt, ei raskaita alkuaineita, eikä hiiltä. Hiiliketjut ovat mutkikkaan elämän perusta. Niinpä meitä ei olisi, ja tuskin muutakaan elämää.

Kirjan päätelmä on tosi yllättävä. Tämä maailma lakeineen on meitä varten. Ei- tietoinen maailma ikään kuin loi meidät tarkkailemaan sitä. Luonnonlait eivät voi kuitenkaan olla ihmistä varten. Siitä seuraa, että universumeja on monia. Me elämme siinä  maailmassa, jossa on meille sopivat luonnonlait.

Monista universumeista syntyy multiversumi. Se on hurja päätelmä, joka synnyttää ihmettelyä ja taas ihmettelyä,  kummastelua. Fyysikot tarvitsivat nyt multiversumista oikeita havaintoja. Yhtäkään ei ole, vaikka Wmap- luotaimen kartasta on yritetty etsiä heijastumia toisesta todellisuudesta.

Selvää on, että multiversumeja etsimällä ja pohtimalla kosmologia menee alueelle, josta ei saa kokeellista tietoa ja se on hyvin epätieteellistä.

Tekijät hylkäävät käsityksen, että löytäisimme lopullisen kaiken teorian. Siitäkin on unelmoitu.

Tekijät Stephen Hawking ja Leonard Mlodinow  tarjoavat tilalle M- teoriaa. Sen matematiikka on kiinnostavaa. Fyysikot ottavat  M- teoriasta osia eri tarkoituksiin. Silti fyysikoille riittää tutkittavaa ja maallikoille ihmeteltävää.

Kirjasta ei löydy  kirjan nimen lupaamaa suurta suunnitelmaa.

Mitä helvettiä tämä tällainen perustuslain vastainen huuhailu oikein on?

Kaarina Hazard kirjoittaa  jyrkän ein  Iltalehdessä:

"Mutta onko se sattumaa vai onko sille jokin syy, että lehdet näyttävät juuri nyt erityisesti rakastavan jyrkkiä ja suhteellisuudentajuttomia äiti-ihmisiä? Seksivalistuksesta tai sydämensä murtaneesta pupusta tai tv-mainoksesta ei järkyty isä, eikä varsinkaan lapsi itse, vaan nimenomaan sen lapsen äiti. Minkä eteen äitiys on tällä kertaa valjastettu?
Helsingin Sanomat uutisoi vastikään, että kotiäidit äänestävät kokoomusta. Asian olisi voinut sanoa myös niin, että kokoomuslaisilla on varaa jäädä kotiäideiksi. Mutta ei. Näkökulmaksi valittiin oikeistolaisten naisten varakkuuden sijaan lapsia hoitavien äitien oikeistolaisuus. Mistä tämä kielii? Onko perussuomalaisten vaalivoitto tuonut muassaan jonkinlaisen yleiskonservatiivisuuden oletuksen? Tahdotaanko ääriäitien julkimarssilla legitimoida perussuomalaisten vaalivoittoa näin jälkikäteen? Vai tätäkö asiaa näiden ekstriimikeissien kautta halutaankin tutkia? Että onko aika muuttunut? Vai sitäkö halutaan sanoa, että se on?
Ja uskonto sitten. Milloin siitä on tullut journalisteillemme jonkinlainen säätilan kaltainen tavallinen asia? 
Sisäministerimme Päivi Räsänen saa julkisissa ulostuloissaan sekoitella kaikessa rauhassa uskonnon puuroja ja maallisen menon vellejä keskenään, ja horista abortista ja omastatunnosta, eikä häneltä toimittajat asiasta sen enempää kysy, saati että haastaisivat. Nokia Missio -uutisoinnin kyljessä eheytyshoidoista kerrotaan yhtä luonnollisena kuin sienisadosta, eikä missään näy toimittajan kainalojuttua, jossa kysyttäisiin että mitä helvettiä tämä tämmöinen perustuslain vastainen huuhailu oikein on."

Mikko Lund

Yllätys: Perussuomalaiset haastaa vasemmiston ammattiyhdistysliikkeessä

Yllätys: Perussuomalaiset haastaa vasemmiston ammattiyhdistysliikkeessä

HS: Kamppailu ay-vallasta alkaa

 

Perussuomalaiset haluavat valtaa, mutta onko heistä vallan käyttäjiksi

 

Eilinen Helsingin Sanomat kertoi, kuinka perussuomalaiset hakee ehdokkaita luottamusmiehiksi ja ammattiliittojen liittovaaleihin. Tutkimuksen mukaan suurin osa työväestöstä kannattaa perussuomalaisia.  Siinäpä uutista kerrakseen. Ehkä monella  vanhalla ay- veteraanilla kahvi meni väärään kurkkuun maanantaiaamuna  päivän aviisia tavatessa. Näin valta joutuu jakoon myös ay- liikkeessä. Valta siellä on ollut perinteellisesti poliittisella vasemmistolla. Nyt perussuomalaiset tulevat haastamaan poliittisen vasemmiston. Perussuomalaiset haluavat valtaa, mutta kriitikot kyselevät, onko perussuomalaisista vallan käyttäjiksi.

 

Perussuomalaiset aikoo seuraavaksi haastaa SDP:n ja vasemmistoliiton ammattiyhdistysliikkeessä.

"Nykyisin varsinkin SAK:n liittojen hallintoelimet on miehitetty vain SDP:n  tai vasemmistoliiton jäsenkirjallisilla edustajilla. Nyt on vihdoin aika  tämäkin asia korjata", kirjoittaa Matti Putkonen perussuomalaisten lehdessä.

 

Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto kiittelee aktiivisuutta Helsingin Sanomissa. "On hyvä asia, jos joku on kiinnostunut  jäsenten edunvalvonnasta ja haluaa asettua ehdokkaaksi. Siitä vaan sääntöjen mukaan ehdokkaaksi  vaaleihin", kehottaa Riku Aalto.

 

Neljä vuotta Metallin jäsenenä ollut torniolainen terästehtaan huoltomies Juhani Keinänen  on yksi niistä, jotka harkitsevat ehdokkuutta.

"Uusia aktiiveja tarvitaan, toki muitakin kuin perussuomalaisia. Vanhat sarvikuonot vasemmistoliitto ja Sdp:n ovat olleet liian kauan vallassa. Nyt olisi aika tuulettaa Metallia", hän sanoo.

Metalliliitossa ehdokas tarvitsee kymmenen jäsenen valitsijayhdistyksen.

"Meillä on vaaleissa liittokokouksen hyväksymät säännöt,  ja ne ovat samat kaikille, puolueesta riippumatta", muistuttaa Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto.

Rakennusliitto päätti keväällä luopua liittokokousvaalissaan poliittisista ryhmistä. Puheenjohtaja Matti Harjuniemi sanoo, että sillä ei pitäisi olla mitään merkitystä, onko ay-aktiivi "vassari", "persu" vai "kokkari".

"Ryhmätoiminta vain jakaa ay-toimintaa entisestään, eikä siinä ole mitään järkeä."

Lipponen arvostelee terävästi perussuomalaisia: "Perussuomalaiset halveksii demokratiaa"

SDP:n presidentinvaaliehdokas Paavo Lipponen  soimii  kovin sanoin Helsingin Sanomissa perussuomalaisten toimia kansanedustaja Jussi Halla- ahon määräaikaisen erottamisen yhteydessä.

Lipposesta perussuomalaisten eduskuntaryhmä ja puolueen johto ei näytä tajuavan, millä leikkivät.

"Mitä merkitystä on minimaalisilla rangaistuksilla, jos eduskuntaryhmän puheenjohtaja vielä "tuomion langettamisen jälkeen pitää ryhmän jäsenen diktatuuripuheita huumorina", Lipponen sanoi puheessaan Raision elojuhlissa.

"Perussuomalaisten hankkima suuri kannatus on tulosta demokratian toiminnasta, mutta jos puolue ei selvästi sanoudu irti äärilaitansa linjasta, se sulkee itsensä pysyvästi  parlamentaarisen hallitusyhteistyön ulkopuolelle", sanoi Lipponen.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini pitää ryhmästä erottamista kovana rangaistuksena. Soinin mukaan Lipponen haluaa puuttua perussuomalaisten hallituskelpoisuuteen. "Siinä erämaassa Mooses saa kulkea yksin", heittää Soini.

Risto Volanen: Lipponen on oikeassa

Risto Volanen kirjoitti blogissaan "maanosamme historian opettavan, että jos pahalle antaa pikkusormen, se vie lopulta kokonaan".

Viime vuosina tuo oppitunti on tullut mieleen täällä kotimaassa. Jo keväällä 2005 Jussi
Halla-aho kiisti kaikille yhteisen ihmisarvon sanoen, että ”Ainoa mitattava ja siten kiistatta olemassa oleva ihmisarvo on yksilön instrumentaalinen arvo”. Pian moni muukin kirjoitti samassa hengessä.

Viime viikolla sitten kansanedustaja Halla-ahon mukaan "Juuri nyt Kreikkaan tarvittaisiin sotilasjuntta, jonka ei tarvitsisi välittää suosiostaan ja joka voisi panna lakkoilijat ja
mellakoijat kuriin panssarivaunuilla".

Vähemmälle huomiolle on jäänyt, että elokuisessa Facebook- päivityksessään Halla-aho totesi Ilta-Sanomien mukaan, että "Koska arkijärkeä näyttää löytyvän lähinnä sotilaspiireistä, ehdotan hallitusmuodoksi sotilasjunttaa".

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini kertoi tuoreeltaan esittävänsä Halla-ahon
erottamista kuukaudeksi eduskuntaryhmästä. Kokouksessa hän kuitenkin perääntyi.
Selityksenä oli ”huumori” ja ”tyylilaji”, puhumatta mitään itse asiasta.

Samoihin aikoihin Soinin ja Halla-ahon ryhmätoveri Jussi Niinistö sanoi parlamentin
puhujanpöntöstä: ”Nykyään kun kuulenkin sanan parlamentarismi, niin sanotusti
poistan varmistimen.”

Olen vuosikymmenet ollut Paavo Lipposen kanssa monissa asioissa ei mieltä, mutta nyt jaan täysin hänen ajatuksensa. Suomessa on tullut aika vetää selvä linja äärioikeistoon niin
politiikassa kuin muutenkin yhteiskunnassa. On todellakin niin, etteivät Perussuomalaisten eduskuntaryhmä ja puolueen johto näytä tajuavan, millaisilla asioilla he leikkivät.

Kuten Lipponen sanoo, on jäänyt täysin epäselväksi, sanoudutaanko irti kahden johtavassa asemassa eduskunnassa olevan kansanedustajan puheista vai ei.

Kohtasin aikoinaan väittelyssä Veikko Vennamon. Hän puhui aivan kuin Timo Soini nyt. Vastaamatta ja vastuuta ottamatta hän sanoi kysyjän vähättelevän yleisöä.

On tärkeätä, että kaikki presidenttiehdokkaat ottavat selkeästi kantaa uuteen äärioikeistoon, jotta demokratian ja ihmisarvon kannattajat tietävät, mistä joukosta valita.

Suomen politiikan Eddie Edwards? 

Iltalehden Pikkutakki kysyy, onko Paavo Väyrynen presidentinvaalien Eddie Edwards?      
Jos hallitus leikkaa, valitetaan kyyneleet silmissä kansan kärsimyksiä. Jos hallitus ei taas leikkaa, voihkitaan tulevien polvien lyyhistyvän velkataakan alle. Nyt tilanne on poikkeuksellisen herkullinen. Voi sekä vastustaa säästöjä että vaatia niitä lisää yhtä aikaa.
Onko Paavo Väyrynen presidentinvaalien Eddie Edwards? Tämä englantilainen mäkihyppääjähän jäi kymmeniä metrejä kaikista muista, mutta hallitsi silti julkisuutta. Jopa niin suvereenisti, että hänet suljettiin lopulta kisoista ulos.
Yksi ratkaiseva ero miehistä löytyy. Eddie ei hallinnut lajiaan, mutta oli silti erittäin suosittu. Paavo hallitsee kyllä oman lajinsa, mutta suosio puuttuu.
Näin Iltalehden Pikkutakki. 

 Mikko Lund