Hyvinkään ja Riihimäen talousalueyhteistyö toimimaan

Hyvinkään ja Riihimäen talousalueyhteistyö toimimaan

Riihimäen kuuluminen Kanta- Hämeen maakuntaan ja Hyvinkään kuuluminen Uudenmaan maakuntaan ei  toimi talousalueen hyväksi. Se synnyttää eriseuralaisuuden, joka merkitsee voimien hajoamista. Eikö ajassa olisi riittäviä perusteluita yhdistää voimat? Ryhtyä tiiviiseen yhteistyöhön  Riihimäen ja Hyvinkään talousalueen kehittämiseksi. Sataatuhatta asukasta edustava poliittinen voima on ihan toista kuin kahteen leiriin ja sisäisiin kuntahallinnon intriigeihin kietoutunut hallinnon ja puolueryhmien joukko.

Miksi yhteistyötä on lisättävä? Hallintoympäristö  on rajussa muutoksessa. Alueen taantuminen on selvästi näkynä edessä, osin jopa  jo tapahtunutta todellisuutta. Valtion säästöpolitiikka on köydyttänyt valtion palveluksia. Liian paljon on jo valtion toimesta viety yhteistyökyvyttömältä  talousalueelta maakuntarajan ehdoilla. Riihimäen ja Hyvinkään kauppakamarin alueella ja kunnissa on monia uhkia, joita yhdessä pitäisi tunnistaa.

HyRi -talousalueen voimien kokoaminen voisi olla menestyksen politiikkaa kaupunkiseudulla! Se lisäisi konkreettisesti  alueen vetovoimaa ja hyvinvointia..Sen tulisi tavoitella  alueelle uusia yrityksiä, uusia ihmisiä ja ideoita. On välttämätöntä, että alueella  syntyy konkreettista keskustelua yli 100 000 asukkaan kasvukeskuksen luomiseksi.

Riihimäen ja Hyvinkään kauppakamari  on pätevä ja osaava hallinnoimaan kasvukeskuksen luomista. Muistan, että toimitusjohtaja Anne Pevkuri  kirjoitti jokin aika (7.11.16) sitten  Aamupostissa "Nyt on aika iskeä". 

Pevkuri   romuttaa täällä  varsin vankan kuntahallinnon uskon Helsinki - Tampere kasvukäytävän ihmeitä tekevään autuuteen. "Ei riitä, että ollaan kasvukäytävällä". Tiedämme, että se kasaa kasvun käytävän päihin  Helsinkiin ja Tampereelle.Välialueelle ei riitä kuin rippeitä, murusia. Se näyttäytyy jo  Hämeenlinnan ja Riihimäen väestöpohjan taantumisena,ja Hyvinkään kasvun pysähtymisenä.

Pevkuri  ehdottaa aktiivista markkinointia.  Kuntien pitää varautua ja sijoittaa tulevaisuuteen.  Kauppakamari  lupaa kantaa kortensa kekoon  asiassa. Se on  hyvä ja kannatettava ehdotus. Olisiko kauppakamarilla  ehdotuksia ja keinoja investointihalukkuuden lisäämiseksi  alueelle?

Talousaluetta on vaivannut kyvyttömyys yhteistyöhön ja keskinäinen kilpailu. Jatkuesaan se  vain heikentää tilannetta.

Arolammin alueeen "yrityspuisto" on mahdollinen kasvun moottori  ja  etu koko talousalueelle. Arolampi tukenee eninten Hyvinkään kasvua. Kaupunkien välinen matka  ja  kilpailutekijät suosivat   todennäköisemmin Hyvinkään kasvua.

Riihimäen kehityksen kohtalonkysymys on ymmärtää yhteys Hyvinkääseen. Riihimäen   on irtauduttava  vähävoimaisesta  Kanta- Hämeestä,  joka vireillä olevien hallinnonuudistusten myötä tulee  etäännyttämään sote- palveluja.Kauppakamarialueen kuntien yhteistyössä ja integraatiokehityksessä  sen sijaan on  idea alueen elinkeinojen, työllisyyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi..

Mikko Lund

Myydäänkö nyt kansalaisten perusoikeudet poliisin ja sotilaiden pelottelun edessä?

Myydäänkö nyt kansalaisten perusoikeudet poliisin ja sotilaiden pelottelun edessä?

Viikko on ollut yllytyksellinen. mutta ei mitään uutta auringon alla.

Tiistaina selvisi, että Suomi on menettänyt kärkipaikkansa lehdistönvapauden ykkösmaana Toimittajat ilman rajoja -järjestön vertailussa.

Torstaina pyyhkeitä tuli apulaisoikeuskanslerilta.

Apulaisoikeuskansleri Risto Hiekkataipale arvioi eilen, että pääministeri Juha Sipilän (kesk) toiminnasta on voinut syntyä sellainen mielikuva, että hänen tarkoituksensa on ollut

vaikuttaa Yleisradion uutisointiin. Hän totesi ratkaisussaan, että Sipilän palautteenantotapa oli "poikkeuksellinen" ja että käytetyt ilmaisut olivat "osin voimakkaita".

Tällainen menettely ei apulaisoikeuskanslerin mukaan ollut sopusoinnussa pääministerin tehtäville asetettujen vaatimusten kanssa, sillä julkisella vallalla on velvollisuus turvata

median sananvapaus.

Hiekkataipaleen mukaan Sipilä toimi kuitenkin sananvapauden rajoissa.

Apulaisoikeuskansleri taisi syyllistyä pääministerin mielistelyyn. Eikä vain mielistelyyn!

Apulaisoikeuskansleri Risto Hiekkataipaleen ratkaisusta on todettava, että pääministeri Juha Sipilän vaikuttaminen Yleisradioon ei jäänyt vain mielikuvaksi. Se oli ihan raadollista

ja oikeaa vaikuttamista. Siitä ei ole epäselvyyttä, että Sipilä pyrki vaikuttamaan. Ja onnistui siinä hyvin tuloksin  - Yleisradio taipui pääministerin edessä!

Ihmeellistä on, että pääministeri ei ymmärrä, että hänellä pääministerinä on velvollisuus turvata median sananvapaus. Pääminteri näyttää vieläkin asettuvan kaiken arvostelun ja arvioinnin ulkopuolelle. Ihmeellistä on, että apulaisoikeuskansleri ei tätä näe ja oikaise pääministeriä. Että tällaisia oikeudenvalvojia meillä on. Turhaan kansa ei sano, että
"korppi ei korpin silmää noki".

Kansanedustaja  Erkki Tuomioja kirjoitti  viikolla tiedustelulainsäädännön tarpeesta mm blogissaan todeten, että suurin turvallisuusriskini on, kuten kaikilla muillakin suomalaisilla, liikenneonnettomuuteen joutuminen.

Se mikä on nyt eniten vaikuttanut turvattomuuden tunteeni kasvuun on pelkoni siitä, miten innokkaasti suomalaista oikeusvaltiota ja sen takaamia kansalaisoikeuksia ja -vapauksia ollaan valmiita rajoittamaan kansallisen turvallisuuden nimissä. Orwellilainen maailma on jo muutoinkin aivan liian konkreettista nykyisyyttä.

Monet oikeusoppineet, kuten Tuomiojakin, kiinnittävät huomiota  Suopon ja sotilastiedustelun vallan ja oikeuksien lisäyspyrkimysten tuomiin haittoihin.

Tarvitaan viileää harkintaa. Kansalaisten perusoikeuksia ei tule myydä Suopon ja sotilastiedustelun valtapyrkimysten edessä  niiden hyväksi.

Kansalaisten oikeudet ovat tärkeä osa hyvinvointivaltiota.

Ymmärtävätkö kansanedustajat tätä vai taipuvatko he  Suopon ja sotilastiedustelun pelottelun edessä?

Mikko Lund

Riihimäen talouden tasapainotus ja poliittiset voimasuhteet - vaikea yhtälö

Riihimäen talouden tasapainotus ja poliittiset voimasuhteet - vaikea yhtälö

Kuntavaalit eivät ratkaisseet, miten talouden tasapainotus hoidetaan 
kaupungissa tai minkälaisilla strategioilla tulevaisuuteen mennään.
Ehdokkaiden vaalilupauksista tai sammutetuin lyhdyin kampanjoinnista
voi jotakin päätellä. 


Riihimäen valtuuston suurin operatiivinen ongelma tulee olemaan koko 
vaalikauden ajan talous. Mutta miten rahoitusta ja sopeutumista ilman 
lisävelkaa ja veronkorotuksia hoidetaan näillä voimasuhteilla?

Vasemmistoliitto ja SDP ajoivat vaaleihin ongelmia erittelemättä. 
Vasemmisto ehkä yhdessä ajattelee, että velkaa on turha pelätä. 
Suhdanteet, paremmat ajat ja väestön kasvu  hoitavat talousongelmat.
Puoluejohtajat Andersson ja Rinne viettelivät äänestämään näillä 
ajatuksilla. Kokoomuksessa, mukaan lukien yksittäisiä edustajia 
pienryhmissä,vaalilupauksissa suosiota saivat talouden voimakas 
sopeutus ja saneeraaminen.

Vasemmistoliitolla ja demareilla on yhteensä 20 paikkaa,kokoomuksella 
9. Vihreillä ja pienillä ryhmillä on 13 paikkaa (5 +3+3+2). 
Yhdistyessään varteenotettava poliittinen voimatekijä sekin. 


Vihreillä ja pienillä ryhmillä olisi tilaisuus liittoutua varteen 
otettavaksi ryhmäksi.Tarvittaessa vihreiden johdolla. Tällä  
kokoonpanolla voisi nousta esiin ja ainakin valitsijaksi 
kokoomuksen ja vasemmiston ajamien linjojen välillä.

Tuskin vasemmistossa on pyrkyä rajuihin leikkauksiin, jota  talouden 
sopeuttamisen strategia vaatisi. Päinvastoin suurimman puolueen tie 
ehkä vie vassareiden vaalivoiton siivittämänä enemmän vasemmalle. 
Velkakierre jatkuu eikä veroprosentti ole vielä liian korkea! 
Vihreissäkin voi tämÄ vaihtoehto vielä kyteä? Vasemmiston yhteinen 
paikkaluku 20. Sillä voi varata paalupaikan strategisten  ratkaisujen 
valinnoissa. Kiusaus pelin politiikkaan ja äänestäjien kosiskeluun on 
suuri.


Taloustilanne kipeästi vaatisi kaikkien puolueiden yhteistyötä. Yhdessä
kaupungin kokonaisetuun sitoutunutta poliittista kulttuuria. Mutta
siihen on vielä vaikea uskoa! Vaalitulos ei sitä edistä.Toivoa sopii  
ryhmien konsensuksen syntymiseen talouden kuntoon saattamiseksi Sen
nykytila on kestämätön.

Ellei yhdessä, sitten kokoomuksen ja pienryhmien yhteisen 
linjoituksen varassa? 

Talouden saneeraaminen vaatisi  pienryhmien liittoutumista neuvottelu- 
voimaksi ja vaalikauden rintamaksi kokoomuksen kanssa. Äänestyksiä ei 
pitäisi pelätä!

Kokemuksesta tiedän: Vaara on suuri, että kuntapolitiikkaa pyöritetään 
entisiä latuja.Johtajuutta löytyy kyllä oman statuksen ja ryhmän etujen 
ajamiseen. Näyttäviä riidanaiheita ja juupas- eipäs-keskusteluja.Siitä 
kärsii taantuva Riihimäki ja kaupunkilaiset.

Toivossa kuitenkin elän, että uusissa valtuutetuissa on rohkeutta vaatia
asialinjaa ja poliittisen eetoksen muutosta tavoitteena koko kaupungin
kehitys!


Mikko Lund