perjantai 23. joulukuuta 2011

Jouluna 2011

Jouluna  2011

Joulupukki  jos olisin  ja  lahjoja jos saisin antaa,
koko Suomen tietysti  lahjoisin 
oikeudenmukaiseksi ja tasa-arvoiseksi.

Työtä antaisin kaikille  ja toimeentuloa sekä onnea kaikille ihmisille,
köyhyyden ja eriarvoisuuden  kieltäisin.

Koko maailman tahtoisin  myös parantaa. Ruokaa, rahaa, terveyttä kaikille  minä soisin,
joille täällä maailmassa tänään onkin käynyt vähän toisin.

SInulle lahjan annan minä erityisen:
joulumielen iloisen ja rakkauden  aidon syvän!

Siis ystäväni toivon Iloista joulun aikaa ja  uuden vuoden taikaa!

Lisäksi haluan jakaa kolme runoa kolmelta kirjailijalta Eino Leinolta, Mika Waltarilta ja Aale Tynniltä!
Hyvää Jouluaikaa!


Pidän  joululomaa  ja kirjoitan  blogiini  seuraavan kerran maanantaina 2.1.2012. Käyn toivottamassa jouluja Viroon ja Venäjälle.


Mikko Lund



Rauha

Mitä on nää tuoksut mun ympärilläin?
Mitä on tämä hiljaisuus?
Mitä tietävi rauha mun sydämessäin,
tää suuri ja outo ja uus?

Minä kuulen, kuink' kukkaset kasvavat
ja metsässä puhuvat puut.
Minä luulen, nyt kypsyvät unelmat
ja toivot ja tou'ot muut.

Kaikk' on niin hiljaa mun ympärilläin,
kaikk' on niin hellää ja hyvää.
Kukat suuret mun aukeevat sydämessäin
ja tuoksuvat rauhaa syvää.

Eino Leino


Joulu

Joulu, se on kuusenneulasten
ja sammuvien kynttilöiden tuoksua
ja hiljaista, onnellisen säikähdyttävää rakkautta

ja lahjoja
ja unta, jossa kasvoja hipovat enkelin siivet.

Me katselemme valaistuja ikkunoita
ja laskemme kynttilöiden pieniä liekkejä ja avaamme hitaasti
kirjoja jotka joskus luetaan ja unohdetaan.

Ja jossain ajatusten keskellä
nukkuu lapsi
joka kantaa kaikkien unelmien kohtaloa
pienissä käsissään
ja lempeitten juhtien huuruinen hengitys lämmittää häntä
pimeässä.

Mika Waltari



Torni virrassa

On syvä kuusen vihreys,
heleät liekit kynttiläin.
omenain painon kantaen
taas oksa taipuu,
ja kuusen alta
jo tonttu viittoo ja
nyökkää suippolakkipäin.
Salaisuus, ihme joulun
- en tiedä,
ymmärränkö sen.
Lymysi tonttu aina,
ei tiennyt, näinkö vaiko en.
vain viittaus ja liike -
hyvyyden, valon, lämmön
tajusin heltyen.
Etäällä tähti kiertää,
kimaltaa korkealla kuu.
Valaise lempeästi
nyt maata, joulupuu !
Suo lohdutus ja lämpö
valojen pienten, tuikkivain.
Kumarru, oksa nöyrä,
iloa kannattain.

Aale Tynni: Torni virrassa





torstai 22. joulukuuta 2011

Urpilainen: Ensi keväänä luvassa leikkauksia ja veronkorotuksia. Ministeri Gustafssonin ja Virkkusen unelma

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen: Ensi keväänä luvassa  leikkauksia ja veronkorotuksia.

Hallitus aikoo leikata menoja ja korottaa veroja ensi keväänä. ”Veronkorotuksilta ja menoleikkauksilta tuskin tullaan välttymään, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd) sanoi  Helsingin  Sanomissa 21.12. ”Valtio kiristää vyötä”.

Valtiovarainministeriö ennustaa ensi vuodeksi 0,4 prosentin  kasvua. Vuonna  2013 BKT  kasvaa 1,7 prosenttia. Suomi velkaantuu lisään ja ottaa velkaa lähes  8 miljardia euroa vuodessa. Hallituksen tavoittelema yhden prosentin alijäämä   vastaisi noin 2 miljardia. Jos tilanne kahta vuotta myöhemmin  olisi samanlainen, pitäisi hallituksen ohjelmansa mukaan leikata menoja ja kiristää veroja noin  6 miljardia euroa.

Suomen Pankin ennusteen mukaan sopeutusta tullaan tarvitsemaan noin 5 miljardia euroa  vuoteen 2015  mennessä. Lisäsopeutuksesta on ennustettu tulevan vaikeaa hallituspuolueiden kesken. Viime keväänä sovitut 2,5 miljardin euron säästöt ja veronkorotukset aiheuttivat suurta tuskaa  hallituspuolueiden kesken.

Helsingin Sanomien haastattelussa  Urpilainen ei suostu kertomaan, mihin leikkaukset ja veronkorotukset  kohdistuisivat. Säästöjen ja veronkorotusten lisäksi Urpilainen painotti  kuntauudistuksen ja muiden rakenteellisten uudistusten toteuttamista. ”Ei pidä tehdä yhtään enempää leikkauksia  kuin on aivan pakko,” Urpilainen sanoi.

Valtiovarainministeriö ennustaa joulukuussa 2011  seuraavaa:



Kuluvan vuoden BKT:n kasvuksi ennustetaan 2,6 %. Ensi vuonna kasvua kertyy 0,4 % ja ennuste pitää sisällään taantuman mahdollisuuden. Vuonna 2013 BKT kasvaa 1,7 %. Suomen talouden kasvu on pitkälti kotimaisen kysynnän varassa.

Kasvun hidastuminen lisää Suomen taloudessa ilmeneviä epätasapainoja. Oleellista tässä tilanteessa ovat toimenpiteet, joilla luodaan pohjaa markkinaehtoisen kasvun käynnistymiselle.

Heikkenevä kansainvälinen ja kotimainen kysyntä vähentää investointitarvetta. Ennusteen mukaan yksityiset investoinnit supistuvat vuonna 2012 1½ %. Kansantalouden investointiaste kääntyy ensi vuonna uudelleen laskuun.

Ensi vuonna työttömyys kääntyy lievään nousuun. Työvoiman kysynnän laskiessa työttömyysaste nousee 8,1 prosenttiin. Väestörakenteen muutos näkyy erityisesti siinä, että työllisten määrän laskusta huolimatta työllisyysaste ei heikkene vuonna 2012.

Yksityisen kulutuksen määrän kasvu on ensi vuonna ½ %. Kotitalouksien kokeman epävarmuuden odotetaan heijastuvan myös kulutuksen rakenteeseen. Kestokulutushyödykkeiden kysyntä kääntyy ensi vuonna laskuun.

Ennuste vuoden 2012 kuluttajahintojen vuosimuutokseksi on 2,7 %, kun aikaisempaa vaatimattomammat talouden näkymät laimentavat kuluttajahintojen nousupaineita. Inflaatio Suomessa on silti nopeampaa kuin monissa kilpailijamaissa. Toisaalta marraskuussa sovittu kattava palkkaratkaisu oli tasoltaan hieman odotuksia korkeampi, mikä ei ainakaan kevennä tuottajien kustannuspaineita.

Julkisen talouden alijäämä syvenee -1,4 prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon vuonna 2012. Velkasuhde nousee runsaan prosenttiyksikön pelkästään siitä syystä, että BKT:n arvo on runsas 4 mrd. euroa alhaisempi kuin mitä aiemmin arvioitiin.


Opetusministeri Jukka Gustafssonin unelma

Opetusministeri Jukka Gustafsson  kirjoitti  Demarissa  20.12.  unelmasta,  koulutuksen  periytyvyydestä ja koulutuksen luokkaluonteesta seuraavasti:
”Yliopistokoulutettujen perheiden lapsista 60 % hakeutuu yliopisto-opintoihin. Vailla yliopistokoulutusta olevien lapsista osuus on 15 %. Koulutuksen puute periytyy seitsemänteen sukupolveen.
Perheen kannustus ja kyky antaa tukea koulutyössä heijastuu jo varhaisessa vaiheessa oppimistuloksiin. Parhaimpien ja heikoimpien koulujen välinen ero äidinkielen osaamisessa vastaa peruskoulun päättyessä 2,5 vuoden oppimista.
Havelin kuoleman jälkeen jäin miettimään, että synkintä ei ollut se, ettei Havel päässyt havittelemiinsa opintoihin. Niin käy monelle. Synkintä on, ettei moni koskaan tiedä, mitä menetti. Havel oli vihainen, koska hän tiesi.”
Ensinnäkin on hyvin painokkaasti  todettava, että syrjäytyminen alkaa koulutuksesta. Se alkaa peruskoulussa heikkoina kouluarvosanoina, koulun alisuorittamisena  ja se jatkuu siinä, ettei nuori pääse haluamaansa jatkokoulutukseen. Yhteiskunnan luokkaluonne näyttäytyy siinä, että  yliopistokoulutettujen perheiden lapsista yli puolet hakeutuu ja pääsee yliopisto- opintoihin,  mutta työväenluokkaisista perheiden lapsista vain 15 prosenttia.
Tästä on aihetta ja tästä pitää olla vihainen.
Yhteiskunnan luokkarakenteet on aika murskata. Silti kysyn, mihin on kadonnut työläisten luokkatietoisuus, se että ollaan valmiita kyseenalaistamaan  työläisten syrjintä ja unelmoidaan ja vaaditaan koulutuksellista tasa-arvoa ei vain teoriassa, vaan elävässä käytännössä.

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen esittää toisenlaisen unelman:
Valtion on oltava hyvä ja houkutteleva työnantaja

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen  yllättää  esittämällä uusia ajatuksia. Ministeri  haluaa valtionhallinnon irti urautumisesta, ”jatkossa on tarkoitus lisätä poikkihallinnollisuutta henkilöstöhallinnollisissa kysymyksissä”. Yhteistyötä halutaan saada entistä enemmän aikaan eri ministeriöiden ja virastojen välillä, sanoo ministeri  Hanna Virkkunen  Hyvä työympäristö  4/2011 – lehdessä.
Kyllä, tässä ministeri on aivan oikeilla jäljillä. Poikkihallinnollisuus on vähintäänkin tavoiteltavaa. Mutta pieni epäily, kykeneekö byrokraattinen hallinto- organisaatio avautumaan yhteistyöhön. Vähän epäilen. Byrokratiaan pitäisi  puuttua kovalla kädellä.

Valtion tuotavuusohjelma jatkuu tuloksellisuus ja vaikuttavuusohjelmana. Viime vuosina valtiolta on jäänyt eläkkeelle noin 2500 vuodessa, vuonna 2015 määrän on laskettu olevan 3 500. Ministeri Virkkusen mukaan valtion on mietittävä, miten tulevaisuudessa valtion toiminnot voidaan hoitaa entistä pienemmällä henkilömäärällä. Valtio joutuu kilpailemaan työvoimasta.
Valtion on oltava hyvä työnantaja. Johtamista ja palkkausta on parannettava ja valtion on kyettävä kilpailemaan työvoimasta. Valtion on oltava hyvä ja  houkutteleva työpaikka, joka saa hyviä ja motivoituneita työntekijöitä. Oletko valtiolla töissä? Myönteinen vastaus voi olla vastaisuudessa entistä houkuttelevampi vaihtoehto, sanoo ministeri Virkkunen.
Oikeisiin asioihin ministeri tarttuu: parempaa johtamista ja parempaa palkkausta valtionhallinto kaipaa!

Mikko Lund







keskiviikko 21. joulukuuta 2011

Yhdenvertaisuus sosiaali- ja terveyspalveluissa ei toteudu

Yhdenvertaisuus sosiaali- ja terveyspalveluissa ei toteudu

Kaksi kolmesta suomalaisesta pelkää sosiaali- ja terveyspalveluiden heikentymistä

Kaksi kolmesta suomalaisesta pelkää sosiaali- ja terveyspalveluiden heikentyvän tulevaisuudessa. Nykyisin yli puolen miljoonan kansalaisen tulot eivät kunnolla riitä lääkärissä käymiseen, selviää vuoden 2011 Kansalaisbarometristä.

Kansalaisbarometristä selviää myös, että mitä pienemmät tulot ihmisellä on, sitä huonommin hänen tulonsa riittävät terveyspalveluihin.

Maanantaina julkaistun barometrin mukaan yhdenvertaisuus palveluiden saatavuudessa ei toteudu.
Kolmen viime vuoden aikana kokonaan vaille terveyspalveluita jääminen on vaikeuttanut 22 prosentin elämää ja yli puolet kansalaisista kokee, ettei palveluita ole saatavilla riittävän nopeasti.

Ilman apua viimeisen vuoden aikana on jäänyt noin 15 prosenttia eli 600 000 suomalaista. Tyypillisimmin palveluita ei ole saatu terveyskeskuksista, erikoissairaanhoidosta tai hammashoidosta.
Kansalaisbarometrista käy myös ilmi, että noin viidennes täysi-ikäisistä arvioi liiallisen alkoholinkäytön vaikeuttavan oman kotitaloutensa elämää.


Kansalaisbarometri 2011:
Yhdenvertaisuus sosiaali- ja terveyspalveluissa ei toteudu

Yli puolet täysi-ikäisistä suomalaisista ei usko ihmisten yhdenvertaisuuteen sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuudessa, kertoo uusi Kansalaisbarometri. Kaksi kolmesta pelkää julkisten sosiaali- ja terveyspalvelujen heikentyvän tulevaisuudessa.

Kansalaisbarometri 2011:n mukaan yhdenvertaisuus palvelujen saamisessa ei näytä toteutuvan. Yli puolen miljoonan täysi-ikäisen tulot eivät kunnolla riitä lääkärissä käymiseen.

Alimmassa tuloviidenneksessä rahat riittävät huonosti lääkärikäynteihin kolmanneksella ja ylimmässä tuloviidenneksessä vain kolmella prosentilla. Kansalaisbarometrissa ilmeni myös, että mitä huonompi on ihmisen terveys, sitä todennäköisempää on, että hänen tulonsa riittävät huonosti terveydenhoitoon.

– Terveyskeskusmaksu on poistettava, jotta se ei estä ketään käyttämästä terveyspalveluja. Kuntien tulonlähteenä maksu on marginaalinen, mutta toimeentulotuen tai muuten pienten tulojen varassa eläville jokainen euro on tärkeä, sanoo toiminnanjohtaja Riitta Särkelä Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitosta (STKL).

Kokonaan vaille tarvittua terveyspalvelua jääminen on vaikeuttanut kolmen viime vuoden aikana 22 prosentin elämää. Yli puolet on sitä mieltä, ettei palveluja saa riittävän nopeasti. Sosiaalipalvelun tai -etuuden viivästyminen on vaikeuttanut hieman alle viidesosan elämää.

Ilman tarvitsemaansa apua on viimeisen vuoden kuluessa jäänyt noin 15 % eli 600 000 suomalaista. Yleisimmin kyse on terveyspalveluista kuten terveyskeskuksista, erikoissairaanhoidosta tai hammashoidosta.

– Suomalaiset pitävät julkisia sosiaali- ja terveyspalveluja tärkeinä. Usko niiden tulevaisuuteen kuitenkin horjuu. Siksi on erittäin tärkeää muistaa kansalaisten tarpeet, kun sosiaali- ja terveyspalveluja, niiden järjestämistä ja kuntarakennetta uudistetaan, Riitta Särkelä sanoo.

Kasautuva huono-osaisuus koskee noin 300 000 suomalaista
Kasautuva huono-osaisuus koskee jossain muodossa vähintään 300 000 suomalaista aikuista. Pahiten terveyden ja toimintakyvyn, henkisen vireyden ja mielialan, talouden ja sosiaalisten suhteiden ongelmat kasautuvat työttömille.

– Lähes kaikilla suomalaisilla on jokin elämänalue, jolle he voivat rakentaa hyvinvointiaan. Erityisiä, kohdennettuja tukitoimia tarvitsevia täysi-ikäisiä on noin 50 000. Heille kasautuneen huono-osaisuuden poistaminen ei vaadi mahdottomia, mutta siihen tulee tarttua heti, Riitta Särkelä vaatii.

Kansalaisbarometrin mukaan noin 70 000 suomalaista kokee itsensä usein tai jatkuvasti huono-osaiseksi, syrjityksi ja ulkopuoliseksi. Nämä kokemukset kasautuvat erityisesti työttömille ja pienituloisille.

Noin joka viides (19 %) täysi-ikäisistä arvioi, että liiallinen alkoholinkäyttö vaikeuttaa oman kotitalouden elämää vähintään vähän. 4 % arvioi alkoholinkäytön vaikeuttavan oman kotitalouden elämää paljon.

Köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisyyn tavoitetta ja sisältöä

Köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisy on yksi hallituksen kärkihankkeita, mutta siitä puuttuvat konkreettiset toimet. Ilman niitä hanke on hampaaton. Köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisyn  avainkysymys on saada mahdollisimman laajasti ihmiset työhön. Suomessa tulee tavoitella  75 prosentin työllisyysastetta. Jokaiselle työkykyiselle pitää olla työtä. Talous- ja työmarkkinapolitiikan tavoitteena on oltava täystyöllisyys.

Täystyöllisyys yhdistettynä vastuulliseen julkisen talouden hoitamiseen mahdollistaa tarvittavat investoinnit  kansalaisten hyvinvointiin. Työttömyys on inhimillisten resurssien tuhlaamista  ja se tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Aktiivisella työvoimapolitiikalla tulee huolehtia ihmisten pitämisestä pysymään kiinni työssä mahdollisimman pitkään.

Syrjintä, eriarvoistava kohtelu ja työpaikkakiusaaminen ovat kaikissa muodoissa tuomittavia. Niille on asetettava nollatoleranssi.

Julkisen vallan tulee huolehtia asunnottomuuden poistamisesta  ja vuokra-asumisen  riittävyydestä ja kohtuuhintaisuudesta.

Toimeentuloturva on pidettävä tasolla, joka riittää kohtuulliseen toimeentuloon ja inhimilliseen elämään. Ennaltaehkäisevää toimeentulotukea on jaettava riittävän aikaisin, ennen kuin ongelmat kasautuvat kestämättömiksi.

Terveyden eriarvoisuudesta  on ponnisteltava terveyden tasa- arvoon. Terveystarkastukset ovat toimiva keino puuttua ihmisten terveydentilaan. Terveystarkastukset on syytä laajentaa koskemaan väestöryhmiä, jotka eivät ole säännöllisten tarkastusten piirissä esimerkiksi työttömät.

Sosiaali- ja terveysministeriön pitää ohjata kehittämisrahaa kunnille ja järjestöille syrjäytymiskierteiden katkaisuun. Avainasemassa hankkeiden  kehittämisessä on kuntien aikuissosiaalityö.  Tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollon, työ- ja elinkeinohallinnon, Kelan, kuntoutus- ja koulutusorganisaatioiden sekä järjestöjen yhteistyössä kehittämiä uusia käytännön toimia.

 
Mikko Lund

Lähde:
Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton (STKL) Kansalaisbarometri 2011 on toinen valtakunnalliseen kansalaiskyselyyn perustuva, suomalaisten hyvinvointia sekä kokemuksia sosiaali- ja terveyspalveluista selvittävä tutkimus. Alkukesällä 2011 tehtyyn kyselyyn vastasi 3614 täysi-ikäistä suomalaista. Ensimmäinen Kansalaisbarometri julkistettiin 2009.

tiistai 20. joulukuuta 2011

Uusintarikollisuus pitäisi saada vähenemään

 


Uusintarikollisuus pitäisi saada vähenemään

Rikosseuraamuslaitoksen tilastollisen vuosikirjan 2010 mukaan uusintarikollisuus on vankeinhoidon vakava ongelma. Vapautumista seuranneen kolmen vuoden aikana vangeista lähes puolet (49%) oli syyllistynyt vähintään yhteen rikokseen, josta seurasi joko uusi ehdoton vankeusrangaistus tai yhdyskuntapalvelu. Yhdyskuntapalvelun suorittaneiden kohdalla uusintojen luku oli merkittävästi pienempi. Heistä vain 14  prosenttia aloitti kolmen vuoden aikana uuden yhdyskuntapalvelun ja 17 prosenttia tuomittiin ehdottomaan vankeusrangaistukseen.

Suurin osa uusijoista uusii vankilasta vapautumisen jälkeen   jo ensimmäisen vuoden aikana. Nuoret uusivat todennäköisemmin kuin vanhat.  Yli 30 ikävuoden jälkeen on aikaisempien seurantojen perusteella nähtävissä väsymistä. Moninkertaisilla vangeilla on riski syyllistyä uusiin rikoksiin kuitenkin  suuri.

Vuonna 2010 vankien päivittäinen keskimäärä oli 3291. Määrä oli 15 prosenttia pienempi kuin vuonna 2005. Vuonna 2010 vankilaan tuli vapaudesta kaikkiaan 6545 vankia. Vuoden aikana vapautuneista  6505 vangista lähes puolet oli ollut vankilassa enintään kolme kuukautta.

Ulkomaalaisia vankeja oli lähes 400, heidän osuutensa oli  noussut vuonna 2010 12 prosenttiin.

Väkivaltarikoksista tuomittujen määrä on noussut tasaisesti viiden vuoden aikana. Vuonna 2010 vangeista yli 40 prosenttia suoritti tuomiotaan väkivaltarikoksista. Naisvangeilla luku on vieläkin suurempi yli 50 % prosenttia. Omaisuusrikosten määrä on vähentynyt  vuosien aikana.

Ajoittain syntyy keskustelua vankien vaarallisuudesta. Viime kesän julkisessa keskustelussa avolaitoksista luvatta poistuneista vangeista tehtiin vaarallisia vankeja. Leima lyötiin useimmin aiheetta. Vaarallisiakin vankeja on, mutta heidän määränsä on varsin pieni.

Mitä pitäisi tehdä uusintarikollisuuden vähentämiseksi?

Vangin vapautuminen yhteiskuntaan ei onnistu, ellei hän saa elämäänsä järjestykseen. Järjestykseen kuuluu työpaikka, asunto ja toimivat ihmissuhteet. Työpaikka on tarpeellinen toimeentulon takia ja asunto asumisen ja yhteiskuntaan kiinnittymisen takia. Rikollinen ura ei katkea, ennen kuin perusasiat  on kunnossa.


Veronmaksajat: Suomen verotuksessa on jyrkkä progressio

Pienten palkkojen verotus on Suomessa kevyempää kuin Euroopassa keskimäärin, mutta tulojen noustessa verotus muuttuu muita maita kireämmäksi. Tämä käy ilmi Veronmaksajain Keskusliiton tekemästä kansainvälisestä palkkaverovertailusta.

Progressio näkyy vertailun mukaan voimakkaasti keskituloisista ylöspäin. Esimerkiksi 25 000 euron vuosipalkkaa verotetaan Suomessa 2,4 prosenttiyksikköä kevyemmin kuin eurooppalaisissa vertailumaissa. Sen sijaan hyvää 59 000 euron vuosipalkkaa verotetaan Suomessa jo 2,8 prosenttiyksikköä ankarammin.
Selvityksessä vertailtiin työn verotusta 18 OECD-maassa neljällä eri palkkatasolla. Selvityksen on laatinut Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti Minna Punakallio.

- Suomen palkkaverotus on kansainvälisesti vertailtuna varsin progressiivista. Progression kireys näkyy jo keskituloisella palkansaajalla, jonka lisätuloa verotetaan Suomessa 5,7 prosenttiyksikköä kireämmin kuin muissa Euroopan maissa, Punakallio toteaa.

Veronmaksajain Keskusliiton mukaan meneillään oleva velkakriisi on jo vaikuttanut eurooppalaiseen veropolitiikkaan. Monet maat ovat ryhtyneet kiristämään kulutusverojaan sekä leikkaamaan menojaan. Lisäksi on kiristetty pääomien verotusta ja lykätty tai peruttu aiemmin tehtyjä veronkevennysohjelmia.

Ei palkkaverotuksen kiristyksille

Mikäli verotuloja tarvitaan lisää, pitäisi Veronmaksajien mielestä rahat ottaa muutoin kuin työn verotusta kiristämällä. Liiton mukaan kulutusverotuksen tiukentaminen ei uhkaisi Suomen mainetta progressiivisen verotuksen maana.


Mikko Lund

maanantai 19. joulukuuta 2011

Lipponen: Euron hylkääminen veisi Suomen pompoteltavaksi

Lipponen: Euron hylkääminen veisi Suomen pompoteltavaksi

 

SDP:n presidenttiehdokas Paavo Lipponen varoitti, että  Paavo Väyrysen suunnitelmat markan paluusta  ajaisi Suomen nurkkaan. Lipponen ei maininnut Väyrystä nimeltä, mutta asia ei jäänyt kenellekään epäselväksi. Lipponen  varoitti Suomen voivan jäädä Moskovan ja Berliinin välisen akselin pompoteltavaksi, jos romantikkojen suunnitelmat markan paluusta toteutuisivat. Erityisesti SDP:n Paavo Lipponen varoittaa Venäjästä, joka hänen mielestään mielellään hoitaisi suhteen Suomen kanssa kahden kesken ilman yhtenäistä Euroopan unionia.

- Se asetelma olisi hyvin epätasainen, Lipponen huomauttaa.
- Putoaisimme tiivistyvästä Länsi-Euroopasta epävarmuuteen, olotilaan, jossa meidän vaikutusmahdollisuutemme omaan kohtaloomme heikkenisivät oleellisesti.
Heinolan  työväenyhdistyksen 120-vuotisjuhlassa puhunut Paavo Lipponen muistuttaa myös, että romanttiset suunnitelmat markan paluusta ajaisivat Suomea nurkkaan, Lipponen  sanoi.
 
Lipponen on paljossa oikeassa. Kysymys  markasta ja sillä spekulointi  loisi hyvin epävarman ja hallitsemattoman tilanteen, jossa joutuisimme yksin markkinoiden ja myös Venäjän armoille. Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen pitää puheita markka-aikaan paluusta turhina. Liikasen mukaan euroon liittyminen oli oikea ratkaisu, sillä se toi Suomen talouteen paljon kaivattua vakautta.Ylijohtaja epäili, että markkaan paluuta kannattavilla on valikoiva muisti.
- Se (markan aika) ei ollut mitään kaunista ja helppoa historiaa, Liikanen huomautti  Iltalehden mukaan.
 
 
Väyrynen ehdotti paluuta markkaan
 
Keskustan presidenttiehdokas Paavo Väyrynen olisi valmis irrottamaan Suomen euroalueesta ja ottamaan markan uudelleen käyttöön euron rinnalle. Taannoin TV1:n Ykkösaamussa vieraillut Väyrynen pitää eroa järkevänä ja mahdollisena. Väyrysen mielestä on pohdittava sitä mahdollisuutta, että Suomi irrottautuisi euroalueesta. Ottaisimme eurojen rinnalla käyttöön markat.
- Voisimme ehkä rakentaa Pohjolan valuuttakurssimekanismin, jolla voitaisiin vakauttaa Pohjolan valuuttojen kursseja toisiinsa nähden ja euroon nähden.
- Tämä olisi järkevää ja se olisi mahdollista, jos vain halutaan. Asenteellisesti se on hankalaa, Väyrynen  päätteli.
 
 
Euroopan aika käy vähiin
 
Suomen Pankin pääjohtajan Erkki Liikasen mukaan Euroopalla on muutama kuukausi aikaa saada velkakriisi hallintaan. TV1:n Ykkösaamussa vierailleen Liikasen mukaan talouskriisi voidaan vielä pysäyttää ja kääntää tilanne paremmaksi. Jos epävarmuus kuitenkin lisääntyy vielä muutaman kuukauden ajan, siirrytään synkempiin näkymiin.
Suomen Pankin torstaina julkaisema talousennuste perustuu olettamukseen, että Euroopan velkakriisi saadaan lähikuukausina padottua eivätkä ongelmat pahene nykyisestä. Tämän olettamuksen mukaan Suomen talouskasvu yltäisi niukasti plussan puolelle, eli Suomi ei ajautuisi taantumaan.
- Huonompi vaihtoehto on se, että negatiivinen kierre jatkuu ja epäluottamus lisääntyy. Tämä johtaa maailmantalouden taantumaan, Liikanen maalaili Ylen Ykkösaamussa.
Liikasen mukaan tuolloin Suomen vienti romahtaisi, kansantuote supistuisi kaksi prosenttia ensi vuonna, työttömyys nousisi yli kymmeneen prosenttiin ja valtionvelka ryöstäytyisi käsistä.
- Negatiivinen kierre voidaan välttää jos Italiassa ja Espanjassa kyetään patoamaan ongelmia, Euroopan tason päätökset rahoitusvakausvälineestä saadaan kuntoon ja yleinen luottamus paranee. Jos näin ei käy luisutaan pahempaan vaihtoehtoon, Liikanen maalaili.

EU:n talouskurisäännön tulkinnasta hankalaa

Kansan Uutisissa Palkansaajien tutkimuslaitoksen ennustepäällikkö Eero Lehto uskoo, että EU:n uuden talouskurisopimuksen tulkinnasta tulee hyvin hankalaa.
Sopimus patistaa valtioita huolehtimaan, etteivät budjetit lipsu pysyvästi alijäämäisiksi. Sääntönä on, ettei budjetin rakenteellinen alijäämä saa olla enempää kuin 0,5 prosenttia kansantuotteesta.
Lehto arvostelee sääntöä, koska rakenteellisen alijäämän määritteleminen on niin vaikeaa.
Edes Suomen sisällä ei olla yksimielisiä budjetin rakenteellisen alijäämän suuruudesta.
- Määrittely on hankalaa, koska siinä joudutaan ottamaan kantaa talouden potentiaaliseen tuotantoon. Siitä ollaan koko ajan eri mieltä, Lehto sanoo.
Talouskurisopimuksen arvioinnista tuleekin hänen mielestään puhdasta politiikkaa ja "hirveä soppa".
Myös Suomella voisi olla vaikeuksia täyttää budjettikurin vaatimusta.
Valtiovarainministeriön (VM) lokakuussa tekemän laskelman perusteella Suomi ei olisi viime vuonna yltänyt uuden sopimuksen vaatimukseen, sillä budjetin rakenteellinen alijäämä oli 0,9 prosenttia.
 
 
 
Köyhyys on noussut huippuunsa Kreikassa
 
Yle uutiset kertoo Kreikkalaiseen Ethnos- sanomalehteen perustuen, että köyhyys on noussut Kreikassa uuteen huippuunsa. Viranomaiset, kirkonmiehet ja sosiaalijärjestöt varoittavat lehdessä jopa humanitäärisestä kriisistä.
Ateenan kaupunginjohtaja kertoo esimerkkinä rajun kasvun soppajonojen pituudessa. Kodittomien määrä pääkaupungissa on kasvanut viidenneksen. Kaupunginjohtaja Giorgios Kaminis sanoo, etteivät vapaaehtoiset kohtaa enää stereotyyppisiä kodittomia vaan kreikkalaisia, joilla vain viikkoja aiemmin on vielä ollut työpaikka ja katto pään päällä.
Työttömyysaste ylittää ammattiliittojen ennusteen mukaan ensi vuonna 20 prosenttia. Taantuman koetteleman Kreikan on pitänyt vähentää työpaikkoja julkiselta sektorilta rankalla kädellä, jotta se saavuttaisi EU:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n asettamat säästötavoitteet.

Mikko Lund

sunnuntai 18. joulukuuta 2011

Kunnanjohtajat vaativat kuntauudistuksen keskeyttämistä

Kunnanjohtajat vaativat kuntauudistuksen keskeyttämistä
Janakkalan kunnanjohtaja Ahonen kertoi Aamupostissa (15.12.), että lähes 2000 kuntien johtajaa ja eri tehtävissä työskentelevää viranhaltijaa ja luottamushenkilöä  ovat allekirjoittaneet kuntakapina- adressin. Siinä vaaditaan kuntauudistuksen keskeyttämistä ja suunnittelun aloittamista uudelta pohjalta.
Tuskin mistään muusta hankkeesta voisi selvemmin saada todistetta, että nämä "kuntakapinalliset" puolustavat omia virkojaan ja luottamushenkilöpaikkojaan.
Nämä henkilöt ovat asettuneet vastustamaan maan hallitusta ja tietämättään ja tahtomattaan puolustamaan oppositiopuolueiden pyrkimystä hallituksen yhteisen rintaman ja kuntauudistustavoitteen keskeyttämiseksi ja  hajottamiseksi.
Kirjoitin 4.12., että "Kuntauudistus on ainakin  kolmekymmentä vuotta myöhässä".
Totesin, että hallitus on luvannut toteuttaa kuntauudistuksen. Tästä ei pitäisi olla epäselvyyttä. Asia on herättänyt voimakasta vastustusta erityisesti keskustapuolueessa ja muissakin puolueissa ja etupäässä luottamuspaikkojaan varjelevissa kuntapäättäjissä. Tämän takia onkin suorastaan erikoista, että eräät sosialidemokraattiset poliitikot ovat erehtyneet asettamaan kuntauudistukselle ehtoja.
Hanke pitäisi avata mitä pikimmin kansalaisyhteiskunnan keskusteluun eikä enää kiemurrella poliitikkojen salaisissa vallan kammareissa. Hallituksen tehtävä on yksinkertaisesti hallita maata ja kertoa kansalaisille tavoitteensa. Hanke on nähtävä välineenä maan julkisen talouden sopeuttamiseen ja peruspalveluiden turvaamiseen vaikeutuneessa talousympäristössä.
Hallituksen  pitäisi tietää, että kuntalaitoksen osuus julkisista menoista on kaksi kolmasosaa. Hallituspuolueiden pitäisi tietää, miten velkaantunut ja joka päivä lisään velkaantuva on Suomen valtio. Huomiseenkin siirrettynä on melkoisesti verokuormaa. Kustannukset ovat kasvaneet myös paljon voimakkaammin kuin tulot. Suomi on raskaasti ja päällekkäisin “himmelein” ylihallinnoitu maa!
Vähenevän työssäkäyvän väestön tulisi kyetä jatkossakin rahoittamaan peruspalvelut. Siksi kuntauudistus on keskeinen väline ja alku hallintojärjestelmämme tervehdyttämiseen.
Valtio- ja kuntataloutta ei saada tasapainotettua ilman tehokasta ja tuloksellista kuntauudistusta ja sen mahdollistamaa muutakin ylihallinnoinnin purkua. Minkälainen kuntauudistus olisi, jos Hyvinkää ja Riihimäki yhdistyisivät, mutta Hausjärvi ja Loppi vahvoina keskustakuntina jäisivät uudistuksen ulkopuolelle? Kysymys olisi opposition suuresta voitosta - hallituksen tavoitteiden kaatumisesta!
Kuntauudistus on nyt vietävä maaliin. Työssäkäyntialueen kokoiset kunnat, rajat piirrettynä nykyisen yhdyskuntarakenteen ja liikenneverkon ehdoin, on tavoitteena hyvä. Tämä tavoite oli jo muotoiltu edellisen hallituksen Paras- hankkeessa.
Tällaisten kuntien luomisella voimme nostaa elinkeinojen ja työllisyyden edistämisen sekä verotulojen lisäämisen uuden kunnan keskeiseksi tehtäväksi peruspalvelujen rahoituksen varmistamiseksi. Kuntaliitoksia koskeva seuranta on osoittanut, että liitokset ovat poikkeuksetta parantaneet juuri näiden tehtävien hoitamista. Yhdyskuntasuunnittelu, maapolitiikka ja kaavoitus paranevat luonnollisesti, kun kokonaisuuden hallinta kehittyy.
Miksi kuntauudistus on aiheuttanut vastustusta erityisesti pienkunnissa? Keskustapuolueen kuntapolitiikka on ajanut pienkuntalaitoksemme kriisiin. Riihimäen ja Hyvinkään kuntaliitosselvitykset osoittivat, että kustannuspuoli tulee 30 vuoden tähtäimellä lisääntymään kaikkein voimakkaimmin juuri Hausjärvellä ja Lopella. Kysymys on ikääntymisen aiheuttamasta kustannuskuormasta. Liittämällä nämä kunnat yhteen kustannuksia voidaan tehokkaammin ohjata ja hallita.
Hallitulla kuntaliitoksella voidaan saada aikaan huomattavia säästöjä.
Tuskin keskustapuoluekaan vastustaa säästötoimia sinänsä. Enemmän keskustassa herättää huolta ja vastustusta keskustan perinteellisten valta-asemien horjuminen. Kunnat ovat viime vuosina toimineet keskustan vallankäytön ytimenä.
Silti on syytä nähdä, että muidenkin puolueiden paikallista hegemoniaa hanke heiluttaa. Silti uudistus on tehtävä. Näen sen kaikkien puolueiden isänmaallisena uhrauksena kansalaisten hyväksi.
Mikko Lund

lauantai 17. joulukuuta 2011

Niinistön suosio heikkenee

Niinistön suosio  heikkenee

Niinhän siinä on alkanut käydä. Ennustin, että Niinistön kannatus tulee  aika lailla rapisemaan, kun muut ehdokkaat pääsevät vauhtiin. Sauli Niinistön kannatus on laskenut kuukaudessa yhdeksän prosenttia ja on nyt  40 prosenttia. Suunta on laskeva ja se todentuu sitä mukaa, kun muut ehdokkaat pääsevät vauhtiin ja äänestäjät alkavat todenteolla pohtia äänestämistään.

Ehdokkaista kovimmin maata on kiertänyt keskustan presidenttiehdokas  Paavo Väyrynen. Olen ennustanut, että tällainen jalkatyö tulee palkituksi  Väyrysen kannatusluvuissa. Väyrynen itse uskoo oman vaalityönsä tehoon  ja arvelee, että hänen kannatuksensa on paljon korkeampi kuin Ylen mittaama  9 prosenttia, jossa nousua oli yksi prosenttiyksikkö kuukaudessa. Väyrynen pitää itsestään selvänä, että hän pääsee vaalien toiselle kierrokselle Niinistöä vastaan.

Perussuomalaisten presidenttiehdokkaan  Timo Soinin kannatus taas laski prosenttiyksiköllä seitsemään prosenttiin. Neljäntenä olevan vihreiden ehdokkaan  Pekka Haaviston kannatus on pysynyt ennallaan kuudessa prosentissa. Sdp:n ehdokkaan Paavo Lipposen kannatus on pudonnut seitsemästä viiteen prosenttiin.
Vasemmistoliiton presidenttiehdokas, kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki piti kannatuksensa kolmessa prosentissa niin kuin Rkp:n  Eva Biaudetkin.
Viimeisenä presidenttikisaan ilmoittautuneen kristillisdemokraattien   Sari Essayah’n  kannatus nousi prosentista kahteen.


Mielipidetiedustelun kiinnostavin tieto presidenttitentin kannalta oli se, että kannastaan epävarmojen äänestäjien määrä oli kasvanut kuukaudessa kymmenen prosenttiyksikköä, 15 prosentista 25 prosenttiin.

Näin presidenttiehdokkaiden julkisella esiintymisellä ja tenteissä pärjäämisellä voi olla vaalien tuloksen kannalta merkittävä vaikutus.

Olemme vielä alkuerissä, totesi Lipponen   Helsingin Sanomille. Sitten tulee siunattu joulu, jonka jälkeen kantoja vasta aletaan harkita", Lipponen kommentoi. Presidenttiehdokas Paavo Lipponen taitaa osua oikeaan.


Lastensuojelua kehitettävä



Kiinnitin Riihimäen kaupunginvaltuustossa  valtuutettujen huomiota  siihen, että lastensuojeluilmoitukset ovat lisääntyneet. Ilmoitusten käsittelyajat ovat pidentyneet. Osa perheistä voi huonosti. Lastensuojelu ei ole kyennyt vastaamaan työn kehittämisen haasteisiin.
Huostaanotot ovat kasvaneet ja huostassa on noin 85 lasta vuonna 2010.

Lasten ja nuorten psyykkisten ongelmien ja lastensuojelutarpeen kasvun hillitseminen edellyttää työn suuntaamista lasten varhaisempiin vaiheisiin, terveen kasvun vahvistamista.

Lastensuojelun huostaanotot  ja sijaishuolto tulevat kaupungille kalliiksi. Halvemmaksi tulee Mäkikulan perhekodin kunnostus  kuin sijoitukset yksityisiin perhekoteihin. Silti kysymys on niin suurista rahoista, että on puhuttava  tehostetun perhetyön käynnistämisestä. Tampereen kaupunki  on tehostetun perhetyön  ja moniammatillisten  avopalveluiden avulla onnistuneesti ehkäissyt   lasten huostaanottoja.

Hyvä linjaus perusturvalautakunnalta on pyrkimys perhehoidon osuuden lisäämiseen sijaishuollon sijoituksissa. Se tulee myös halvemmaksi.

Perusturvalautakunnan tulisi todella jatkossa panostaa tehostettuun, ratkaisukeskeiseen perhetyöhön. Riihimäen kaupungin perusturvan virkamiehillä  on tässä laput silmillä. Halutaan ajaa urassa  eikä pohtia työn kehittämistä.

Lastensuojelun keskusliiton toiminnanjohtaja Seppo Sauro  oli haasteltavana Uutispäivä Demarissa. Sauron mukaan tarve lastensuojeluun kasvaa jatkuvasti.

– Itse asiassa me maksamme vieläkin edellisen laman laskuja. Minusta hoitotyyli on liian laitosmainen. Se koskee lastensuojelun lisäksi muun muassa vanhuksia ja vammaisia.

Helsingin Sanomat kirjoitti alkuviikosta, että lastensuojelun kulut ovat kasvaneet viime vuosina huomattavasti. Kustannukset olivat viime vuonna melkein 200 miljoonaa euroa suuremmat kuin viisi vuotta sitten. Lasten ja nuorten hoito kotien ulkopuolella maksaakin kunnille jo lähes yhtä paljon kuin lukiot.
 Yksityiset toimijat tuottavat jo noin kaksi kolmasosaa laitosten ja perhekotien hoitopäivistä. Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtajan mukaan kysynnän ja tarjonnan laki toteutuu.

– Jos tarve on kova ja palveluja on vähän, niin yksityiset tarjoavat palvelujaan, ja myös hinnoittelevat palvelunsa.
Lastensuojelussa tarvittaisiin entistä enemmän ennalta ehkäisevää työtä ja koulutusta.

– Korjaavalla työllä nämä ongelmat eivät ratkea. Semmoista määrää virkakuntaa ei löydy. Ongelman ratkaisu on ennaltaehkäisy.


Vanhustyöhön kohdistettava resursseja tulevaisuudessa

Riihimäellä on edessä palvelurakenteen muutos laitoshoidosta avohuoltoon. Hoito on tällä hetkellä liiaksi laitoskeskeistä ja se tulee kalliiksi.

Vanhusten määrän lisääntyminen asettaa vanhustyöhön kovan haasteen. Yli 65- vuotiaiden määrä tulee kasvamaan  vuoden 2010  4 851  henkilöstä vuonna 2020  7073, vuonna  2030 8 946 ja vuonna 2040  10 048.   Tällä hetkellä yli 75- vuotiaista 13- 14 % saa säännöllistä kotihoitoa. 3,7 % saa omaishoidon tukea ja noin 6 % saa hoivaa vanhainkodeissa.

Perusturvan suuri tulevaisuuden haaste on luoda sellaiset aktivoivat  avopalvelut, jotka ehkäisevät ja estävät vanhusten laitossijoitukset.



Kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja saatava

Riihimäellä on ollut  jatkuva vuokra-asuntojono. Viime vuonna jonossa oli 1002 ruokakuntaa. Aravavuokra-asuntoa haki 1360  ruokakuntaa, joista asunnon sai 295.  Perusteita on rakentaa Riihimäelle useampikin vuokratalo.

Asuminen on ihmisoikeuksiin  ja sosiaalisiin oikeuksiin kuuluva perusasia. Asumisesta tulee näillä leveysasteilla huolehtia.



Mikko Lund

perjantai 16. joulukuuta 2011

Soini unohti köyhät ja asettui finanssikapitalismin asialle

Soini unohti köyhät ja tuli finanssikapitalismin asialle

Eurokansanedustaja Liisa Jaakonsaari (sd) osaa entisenä toimittajana ihailtavasti tiivistää asian ytimeen. Iltalehden blogissaan Jaakonsaari kirjoittaa:

”Presidenttiehdokas Timo Soini on käyttänyt eduskunnassa niin vahvan puheenvuoron, että häntä on verrattu retorisilta lahjoiltaan itse Kuuban Fidel Castroon. Vertaus on osuva. Timo Soinin EU:n ulkopuolelle jättäytyvässä Suomessa ja Fidel Castron Kuubassa olisi varmasti paljon yhteistä: eristyneisyys, ulkomaankaupan tyssääminen ja isänmaallisuuskontrolli. Turistit menevät Kuubaan ihailemaan ikivanhoja amerikanrautoja, ja Suomeen tultaisiin katsomaan kadulla käyskenteleviä poroja. Erojakin on: Timo Soini puhui eduskunnassa parisenkymmentä minuuttia, mutta Fidel puhui usein tuntitolkulla.
Timo Soini on kehunut vuolaasti brittikonservatiivi David Cameronin vetäytymistä Euroopan kriisirahastosta. Cameron asettui koko konservatiivisella voimallaan Lontoon finanssikapitalismin tueksi. Suomessa ei ole havaittu, että saman liikkeen teki Soini asettumalla Cameronin tueksi. Voiko köyhän asialla enää vähemmän olla?”
Kyllä voidaan oikeasti moittia valtalehtien poliittisia toimituksia. Niissä ei olla aina kartalla. Tämäkin Soinin esiintyminen on jäänyt valtalehdiltä täysin huomaamatta. Vai onko sittenkin kysymys siitä, että ne vaikenevat tietoisesti. Vaikeneminen ja valehtelu ovat hyvin lähellä toisiaan. Mahdollista tietysti on, että sieltä puuttuu lukutaito.
Sitten tulee meppi Jaakonsaari ja terävällä huomiokyvyllä varustettuna pyyhkii mennen tullen valtalehtien toimitusten kyvyttömyyden ymmärtää ja käsitellä yhteiskunnan asioita.
Siis Soini kehui brittikonservatiivi David Cameronin toimia, joka on työkseen puolustanut Lontoon finanssikapitalisteja. Hyvä, että nähdään kenen asialla Soini todella on! Soinikin asettui samalla finanssikapitalismin asialle.
Iskeekö taantuma ja lama Suomeen ja kuinka vahvasti?

Tulevaisuuden ennustaminen on aina vaikeaa. Erityisen vaikeaa se on tässä tilanteessa, kun koko Euroopan tilanne ja koko maailman taloustilanne on hyvin epävakaa. Tuleeko taantuma tai peräti lama, kysyy yksi jos toinenkin. Vienti ei enää vedä. Ja pankinjohtajat itkevät, että lainat eivät enää mene kaupaksi entiseen tahtiin. Erityisesti on supistunut asuntolainojen kysyntä.
Suomen Pankki jaksaa kuitenkin virkansa puolesta uskoa, että Suomi selviäsi pahimmasta kuin koira veräjästä. Suomen talouskasvu yltää ensi vuonna niukasti plussalle eli Suomen ei ajaudu taantumaan. Suomen Pankki odottaa, että ensi vuonna talous kasvaa 0,4 prosenttia. Ennuste perustuu oletukseen, että euroalueen velkaongelmat eivät pahene nykyisestä.

Jos velkaongelma kärjistyy, talouskasvu voi jäädä ennustettua heikommaksi. Vuonna 2013 Suomen Pankki odottaa talouskasvun olevan 1,8 prosenttia.
Viennin kehityksestä ja kotitalouksien kulutuksesta Suomen Pankki antaa kolkkoja arvioita. Vaihtotaseen Suomen Pankki ennustaa pysyvän vain vaivoin ylijäämäisenä. Lokakuussa vaihtotase oli vajaat 400 miljoonaa euroa alijäämäinen.

Kotitalouksien kulutuksen Suomen Pankki odottaa hidastuvan selvästi. Syynä on se, että reaalitulojen kasvu jää vaimeaksi, eikä työllisyys kehity suotuisasti.
- Talouden näkymien heikentyminen asettaa Suomen julkisen talouden uuteen valoon, kommentoi Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen.
Suomella on kuteinkin yhä hyvät mahdollisuudet saada julkinen talous kestävälle pohjalle. Suomen Pankin mukaan tähän auttaisi etenkin työurien pidentäminen ja työn tuottavuuden parantaminen, kertoo Yle.
Tapiola puolestaan ennustaa Suomen talouden joutuvan taantumaan. Suomen talous supistuu ensi vuonna 1,5 prosenttia. Tapiolan mukaan euroalueen ongelmat vetävät kaikki keskeiset teollisuusmaat taantumaan. Suomen työttömyys nousisi 8,5 prosenttiin. Minä uskon enemmän tässä tilanteessa Tapiolaan kuin Suomen Pankkiin.

Ennaltaehkäisevät toimet ovat liian vaatimattomat

Kaupunginvaltuustossa kiinnitin huomiota  siihen, että Riihimäki joutuu  liian paljon ratkomaan ihmisten ongelmia ja se tulee samalla turhan kalliiksi. Kiinnitin huomiota siihen, että painopistettä pitää saada  siirretyksi ennaltaehkäisevään toimintaan. Jos ennaltaehkäisy  saadaan toimimaan, sillä saadaan aikaan myös suuria säästöjä kuntatalouteen.

Katsotaanpa Riihimäen työttömyyttä. Riihimäellä oli lokakuun lopussa 1225 työtöntä, työttömyysprosentti 8.6. Nuorisotyöttömiä 171, yli vuoden työttömänä olleita 308. Mitä kaupunki tarjoaa näille ihmisille?

Riihimäen kaupunki panostaa erityisesti nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn alueellisen työpajatoiminnan käynnistämisellä Hyvinkään - Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiön organisoimana vuoden 2012 alusta. Nuorten työttömyys laskee. Työllisyyden hoidon rahoja lisätään noin 500 000 euroa. Tällä lisätään myös kuntouttavan toiminnan paikkoja. Kokonaisuutena toimintaan käytetään 1,7 miljoonaa euroa. Tällä pyritään erityisesti nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn.

Minä pitäisin tärkeänä kohdistaa toimia myös työttömyyden kovaan ytimeen. Olen nähnyt, että toivottomia tapauksia ei ole. Pitkään työttömänä ollut henkilö on menettänyt itseluottamuksen ja uskon tulevaisuuteen. Sen takia pitkäaikaistyöttömän nostamiseen jaloilleen tarvitaan enemmän työtä ja moniammatillisia toimenpiteitä. Se tulee kalliimmaksi kuin nuoren auttaminen, mutta kysymys on ihmisarvosta. Oikein mitoitetuilla ja panostetuilla toimilla voidaan vähentää sairastavuutta ja toimeentulotukimenoja. Kun sosiaalimenojen lisääntyminen otetaan huomioon, työllisyystoimet tulevat lopulta aika kustannusneutraaleiksi. Työllisyystoimiin kannattaa panostaa.

Haluan jatkaa toimia, joilla Riihimäen kaupunki saadaan aktiivisen työllisyyspolitiikan toteuttajaksi. 


Mikko Lund

torstai 15. joulukuuta 2011

Valtuutettujen talouskäsitykset metsän puolelta Riihimäellä

 Suomen takausvastuut saattavat kasvaa
HS selvitti: Suomen rahoitussitoumukset  Euroopan velkakriisissä: "Kymppitonni per suomalainen"
 
Valtuutettujen talouskäsitykset metsän puolelta Riihimäellä
 
 
Valtuusto vastaa  kunnan toiminnasta ja taloudesta Kuntalain 13 §:n tarkemmin  säätämällä tavalla. Riihimäellä on ainakin syntynyt epäilys siitä, pystyykö valtuusto asiasta vastaamaan. Paikallinen Aamuposti- lehti kertoi valtuutettujen Pertti Mäkelän   (kok) ja Rauli Hirviniemen (vas)  talouskäsityksistä  "syömävelkaa  ei kaupungilla kuitenkaan ole: tulot riittävät kuluihin. Kaupunki ei suinkaan ole elänyt jälkipolvien kustannuksella." Tällaisia käsityksiä päästävät  julkisuuteen pitkäaikaiset valtuutetut, jotka eivät näytä tuntevan taloudenhoidon peruskäsitteitä. Onko  tämän jälkeen mitään ihmettelyä, jos kaupunki on velkaantunut yli investointi- ja velanhoitokyvyn?
 
Riihimäen kaupungilla on ollut  jo pitempään vaikea taloustilanne. Tälle vuodelle ennustettu vuosikate on 5,2 miljoonaa ja ensi vuonna 4,9 miljoonaa. Vuosikatteella pitäisi hoitaa poistot 6 miljoonaa, korot n. 3 miljoonaa ja lyhentää lainoja. Ei onnistu. Kaupunki joutuu ottamaan ihan oikeaa syömävelkaa, kun vuosikate ei riitä edes alimitoitettuihin poistoihin puhumattakaan lainojen lyhennyksistä, joita on pakko hoitaa velaksi.
 
Kaupunginvaltuutettu Pertti Mäkelä (kok) teki kuitenkin ehdotuksen, että kaupunginhallitus laatii  ohjelman velkataakan kasvun pysäyttämisestä ja lyhennyksistä. Kannatin Mäkelän ehdotusta ja valtuusto yksimielisesti hyväksyi  talousarvioon tätä koskevan lausuman.
 
Riihimäen kaupungin velka on ensi vuoden lopussa 99,4 miljoonaa euroa, asukasta kohti se on 3 387 euroa. Se on niin suuri velkakuorma, että kaupunginhallituksen tulisi tehdä oikea velan puolittamisohjelma, jolla päästäisiin Suomen kaupunkien keskimääräiselle tasolle. Sen toteuttaminen edellyttäisi kovia toimenpiteitä, mm. investointien jäädyttäminen ja säästyneiden rahojen sijoittaminen velkojen lyhentämiseen. Näytti siltä, että kaupunginvaltuutetut eivät  vielä niele näin karvaita lääkkeitä.
 
Riihimäen kaupunki harjoittaa ts.  järjenvastaista  ja vastuutonta politiikkaa. Investointikyvyttömässä tilassa kaupunki lähtee vielä investoimaan velkarahalla ja lisää velkaantumistaan.  Valtuutettujen enemmistö leikki  "upporikasta"  ja hyväksyi kaupunginhallituksen  investointiohjelman, jossa ensi vuonna aloitetaan jäähalli ja paloasema. Ohjelmassa on Harjurinteen koulun perusparannus, Tiilikadun kuntoutumisyksikkö, Mäkikujan perhekodin laajennus, Korttiomäen lähiliikuntapaikka jne. Tilahankkeet yhteensä noin 7 miljoonaa ja kunnallistekniikka 2,8 miljoonaa euroa. Eikä vieläkään puututa tosiongelmaan - likaveden tulvajuoksutusten lopettamiseen Vantaaseen!
 
Budjetin kireys ja suoranaiset leikkaukset tulevat näkymään tulevina vuosina peruspalvelujen saatavuuden ja laatutason laskuna. Riihimäen kaupungin velkaantuminen merkitsee velkaa tuleville sukupolville.
 
Viimeistään ensi keväänä näemme, millä ilveellä  ja aikataululla kaupunginjohtaja esittää velkakannan lyhentymisen hoituvan.
 
 
HS selvitti: Suomen rahoitussitoumukset  Euroopan velkakriisissä: "Kymppitonni per suomalainen".
 
Suomen vastuut ovat  Helsingin Sanomien selvityksen mukaan 51,6 miljardia euroa. Se on lähes yhtä paljon kuin ensi vuoden valtion talousarvio 52, 4 miljardia euroa.
 
Vuonna 2009 kärjistyneen rahoitusmarkkinoiden kriisin jälkeen Suomi on sitoutunut takaus- ja lainavastuisiin, joiden laskennallinen enimmäismäärä on 51,6 miljardia euroa.
 
Hallitus vastasi tiistaina eduskunnassa perussuomalaisten välikysymykseen. Perussuomalaiset moittivat hallituksen ottaneen  toimillaan ison harppauksen kohti velkaunionia ja kansallisen budjettivallan menettämistä.
 
Suomen takausvastuut saattavat kasvaa
 
Hallitus saattaa joutua hakemaan eduskunnalta lisää takausvaltuuksia EU:n kriisirahastoihin. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle on väläytetty mahdollisuutta uusien valtuuksien tarpeeseen. Syy on se, että viime viikon huippukokous päätti selvittää uudelleen kriisirahastojen enimmäissummaa, kertoi Yle uutiset.
Eduskunta on toistaiseksi myöntänyt Kataisen hallitukselle valtuudet 14 miljardin euron kriisitakauksiin, mutta lisää saattaa olla tulossa.
EU:n huippukokous päätti selvittää, täytyykö väliaikaiselle ja pysyvälle kriisirahastolle asetettu 500 miljardin euron katto purkaa euron vakauttamiseksi. Jos summaa päätetään kasvattaa seuraavassa, maaliskuun huippukokouksessa, myös Suomen vastuut kasvavat. 

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle lisävaltuutta on jo alustavasti väläytetty, mutta valiokunnan puheenjohtaja on vielä vaitonainen.
- Maaliskuussa arvioidaan riittääkö tuo 500 miljardia euroa, joka on nyt väliaikaisessa vakausvälineessä, ja ajateltu myöskin pysyvässä mekanismissa enimmäismääräksi, vai joudutaanko sitä tarkistamaan, sanoo puheenjohtaja Kimmo Sasi (kok.).
 
 
Mikko Lund

keskiviikko 14. joulukuuta 2011

Kyllä kaupunkilaiset tietää

Kyllä kaupunkilaiset  tietää

Joku päivä sitten oli  Aaamupostissa  Jouni Lumpperin  ja vaimo-  nimellä kirjoitettu  juttu sairaala-asioista. Kirjoitus herätti huomiota  siinä, että kirjoittaja näkee syynkin kuin minäkin - maakunta ja Hämeenlinna on ongelmien ydin. Muutama muukin henkilö aihetta koskettelee tekstarikirjoituksissa.

Monta kertaa on niin, että "kyllä kansa tietää". Tämä tulee mieleen, kun ryksiläiset osoittivat mieltään. Ei nämä ihmiset voi olla väärässä, vaikka Riihimäen kaupungin edusmiehet yrittävät muuta tolkuttaa.

Riihimäen kaupunginvaltuutettujen tulisi nähdä ja ymmärtää, että rajat ovat Riihimäen seutukunnan kehittymisen suuri este ja niitä ylläpidetään Hämeenlinnan kaupungin ja sikäläisten kansanedustajien etujen ajamiseksi.

Selvityksiä toki tarvitaan, niissä alan ammattilaisten osaaminen on tärkein uutta luova elementti. Mutta ne eivät ratkaise keskussairaalan perimmäistä ongelmaa. Maakunta- ja sairaalapiirijako ja  pieni väestöpohja ovat taustalla. Vain määrätietoinen seudun yhteinen poliittinen vaikuttaminen voi olla ratkaisun avain. Näiden jakojen - pitkällä tähtäimellä myös vaalipiirien - muuttamisen pitää olla yksiselitteinen seudun poliittinen päämäärä.

Tehdyt säästötoimenpiteet ja linjaukset osoittavat, että sairaanhoitopiirin taloustilanteen helpottamiseksi RYKS:in toimintaa tullaan supistamaan, palveluja leikataan ja toimintoja keskitetään. On todennäköistä, että kehitys tulee jatkumaan samankaltaisena myös tulevina vuosina. Taustalla on tarve vahvistaa sairaanhoitopiirin asemaa valtakunnallisessa uusjaossa, jossa pienempiä keskussairaalaoita on tarvetta fusioida asukaspohjaa suurentamalla. Seudun poliittinen voima yhtymähallinnossa ei riitä kehityksen kääntämiseen. Hämeenlinnan edut pelaavat saneerauksen ja toiminnan keskittämisen puolesta!

Riihimäen kaupunki on käynnistänyt selvityksen Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin Riihimäen yksikön irrottamiseksi sairaanhoitopiiristä siten, että RYKS on jatkossa osa uudistuvan ja erikoissairaanhoidon alueelle työntyvän perusterveydenhuollon organisaatiota. Riihimäen kaupunki pyytää Lopen ja Hausjärven kuntia osallistumaan RYKS:in toiminnan kehittämiseen ja suunnitteluun. Kuntien vastauksia  odotetaan 31.12.2011 mennessä. Tärkeintä  yhteistyössä on nähdä poliittisen konsensuksen tarve ja yhteinen myötävaikutus valtakunnallisiin poliittisiin ratkaisuihin.

Selvityksien alle on vaarassa kätkeytyä kansalaismielipiteen hedelmätön manipulointi ja poliittinen velttous. Hallinnoinnilla ei näitä kysymyksiä ratkaista, vaan yhteiseen visioon sitoutumalla. Kovalla poliittisella toiminnalla on aikaansaatavissa kestävää parannusta seudun terveyden ja sairaanhoidon palveluissa. Uskon alan ammattilaisten parhaaseen tietoon kehitystarpeista, meidän poliitikkojen on luotava sen toteuttamiselle perusedellytykset. Siihen meitä tarvitaan. Lakimuutoksia meidän on ajettava.

Poliittisen johtamisotteen puuttuminen seudulla on surullinen asia, sitä kansalaisten pitää tulevissa kuntavaaleissa vaatia. Kaikki valtion piirtämät rajat Hyvinkään ja Riihimäen väliltä on poistettava ja palautettava parikaupungin aluekeskuksen yhtenäisyys valtion hallinnon aluejaoissa. Se on kuntalaistemme yhteinen etu. Kehitys on monella alalla mennyt päinvastaiseen suuntaan. Valtio käyttää hallinnollisten aluejakojen pohjana maakuntajakoa.  Sehän ei palvele seutukunnan valtion palvelujen saatavuutta ja pakko-ohjaa ulkoistaen kuntien yhteistoiminnassakin järjestettäviä palveluja! 

Mikko Lund

tiistai 13. joulukuuta 2011

Riihimäen kaupungin haasteista

Riihimäen  kaupungin haasteista

Riihimäen kaupunki kaipaa poliittista johtajuutta. Riihimäen kaupunkikeskusta on hajoamassa ja autioitumassa. Yleiskaava on jäänyt ajastaan jälkeen. Maapolitiikka on vinoutunut.  Terveyden ja sairaanhoidon järjestäminen vaatii uudelleenjärjestelyt. Kaupungin talous on ylivelkaantunut.

Kuntaliitos voisi olla pelastusrengas, mutta ymmärretäänkö siinäkään kaupungin etua. Liitos on onnistunut, jos talousperusta vahvistuu. Kolmen velkaisen kunnan liitos merkitsee "velkavankien liittoa". Sen takia liitoskeskusteluissa pitäisi olla aktiivinen ja tavoitella taloudellisen aseman parannusta. Liitos Hyvinkään kanssa merkitsisi  sitä.

Riihimäki on pienipalkkaisten ihmisten kaupunki. Kaupungin keskimääräinen tulo/asukas on edelleen vertailukaupunkeihin verrattuna alhainen. Yrityshankinnassa pitäisi kaupunkiin saada yrityksiä, jotka työllistävät ja jotka maksavat parempaa palkkaa. Työpaikkojen hankinnassa pitäisi esillä olla osaamisvaatimukset ja palkkataso. Ilman keskipalkkatason nousua tulopohja ei kehity menoja vauhdikkaammin eikä rahoitustasapainoa saavuteta.

Nykyiset kaupungin strategiset linjaukset ovat  liian yleisluonteisia "poliittista liturgiaa". Niiden ohjausvaikutus   on heikko, niiden mitattavuus  olematon. Strategioita on vaikea arvioida. Tulisi huomata ja eritellä uusmaalaisten kaupunkikeskusten, mukaan lukien Hyvinkään, parantunut asema  Riihimäen kilpailuasemaan nähden.

Maakuntakaavan tavoitteita ja uuskuntamuodostusta  tulisi seurata tarkasti Etelä- Suomessa. Hämäläisyyden romantiikassa on turha kipuilla ja tukea Hämeenlinnan ajamia hankkeita.

Seudun kunnat ovat maakunta- ja vaalipiirirajojen vankeja ja tuomittu hallintojaolla edistämään Hämeenlinnan menestystä.   Hämeenlinna on kaunein.

Miten muuten voitaisiin selittää Riihimäen ja seudun aseman heikentyminen valtion hallinnon työpaikkojen siirrossa maakuntakeskukseen, Hämeenlinnaan? Vastaan panematta seudun mahdollisuuksia on heikennetty  hävittämällä poliisi-, palo- , pelastus-, syyttäjä- ja ulosottolaitoksen siirto Hämeenlinnaan. Nyt on menossa keskussairaalan Ryksin kaappaus ja täällä vain selvitellään asiaa puuttumatta olennaiseen syyhyn.

Maakuntajako pitää hävittää Hyvinkään ja Riihimäen välillä. Se vaatii poliittista työtä ja vaikuttamista puolueissa ja valtion päätöksenteossa. Se onnistuu vain poliitikkojen johtamana ja tekemänä.

Kuntauudistus on tavattoman ajankohtainen asia ja se avaa keskustelun kaikista rajoista, niin sairaalapiiristä kuin maakunnasta ja vaalipiiristäkin.

Nyt tarvitaan poliittista johtajuutta!

Mikko Lund