Euron ratkaisun päivät edessä
Eurokriisin ratkaisussa on edessä merkittävä viikko. Painetta päätöksille luo EU-komission varapuheenjohtajan Olli Rehnin lausunnot euron lähtölaskennasta. EU-johtajat kokoontuvat torstaina kaksipäiväiseen huippukokoukseen Brysselissä. Huippukokoukselta odotetaan vihdoin kattavaa ratkaisua euroalueen vakauttamiseksi.
Maanantaina Ranskan ja Saksan johtajat alkavat puolestaan valmistella yhteistä esitystä eurokriisin ratkaisemiseksi loppuviikon huippukokouksessa. Tavoitteena on entistä tiiviimmän talousliiton muodostaminen euroalueelle.
Ulkopoliittisen instituutin EU-tutkimusohjelman johtajan Juha Jokelan Ylelle antaman lausunnon mukaan Saksan ja Ranskan näkemykset ovat liikahtaneet selvästi lähemmäs toisiaan.
Saksassa korostetaan lakiin kirjattuja rangaistuksia budjettisääntöjen rikkomisesta. Ranska puolestaan haluaa että mahdolliset rangaistukset olisivat poliittisten päätöksentekijöiden harkittavissa.
Jokelan mukaan Ranskan ja Saksan keskustelussa on kuitenkin päästy aidosti eteenpäin talousliiton perustamiseksi.
- Kyllä se liikkuu eteenpäin. Muutkin kriiisin ratkaisun välineet, kuten eurobondit on alistettu tälle talousliiton syntymiselle, sanoo Jokela.
Hän kuitenkin muistuttaa, että Saksan ajama linja budjettikurin kiristämisestä ja budjettien ennakkotarkistamisesta merkitsisi suurta muutosta. Akuutti kriisi hoituukin lopulta keskuspankkirahalla. Meidän on löydettävä ratkaisut siitä, kuinka tämän kriisin hoitoon löytyy riittävästi rahaa. Sitä rahaa löytyy Euroopan keskuspankilta ja IMF:ltä sen lisäksi, että meillä on vakausrahasto, uskoo Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Aki Kangasharju Yle Uutisten mukaan.
Uusi talousliitto kaventaisi eurovaltioiden budjettivaltaa.
- Tämä ei ole pelkästään euroalueen vaan kaikkien maailmantalouksien etujen mukaista, että päätöksiä syntyy. Sen takia IMF on tärkeä ja uskon, että IMF saadaan mukaan. Painetta on kertynyt ja kerrytetty niin paljon, että päätöksiä varmasti myös tulee, uskoo Kangasharju.
Mutta entä jos päätöksiä ei saadakaan aikaiseksi?
- Sitten tapahtuu se, että valtioiden velkakirjojen korot jatkavat nousua. Mikäli pankit turvautuvat edelleen keskuspankin turvaan ja eivät uskalla lainata toisilleen rahaa, on käsillä aito luottolama. Siitä ei ole pitkä matka eurojärjestelmän romahtamiseen, Kangasharju vastaa.
Venäjän vaaleissa Putinin puolue putosi
Suomen Kuvalehti (SK 48 2.12.2011) tarkastelee Venäjän vaaleja ja toteaa, että "Yhtenäinen Venäjä ei voi hävitä duumanvaaleja, sillä se ei ole pelkkä puolue. Se on järjestelmä, joka ulottuu kaikkialle. Yhtenäinen Venäjä on mielipidemittausten mukaan menettänyt 10 - 20 prosenttiyksikköä kannatuksestaan. Kampanjointi on silti rauhallista, jopa uneliasta. Mielipidekyselyt ennustavat puolueelle 40 - 50 prosentin äänisaalista. Se riittää voittoon, mutta on silti hurjasti vähemmän kuin kuin viime vaaleissa vuonna 2007. Silloin Yhtenäinen Venäjä otti murskavoiton 64 prosentin äänisaalilla."
Selvä ero neljän vuoden takaisiin duumavaaleihin on se, että tällä kertaa kaikki vaaleihin osallistuvat seitsemän puoluetta näkyvät valtiontelevision järjestämissä vaalikeskusteluissa. Vielä suurempi ero on siinä, miten vaaleja pilkataan sosiaalisessa mediassa. Putinista ja Yhtenäisestä Venäjästä on esitetty karikatyyrejä, ja vitsailu on rajatonta. Yhtenäinen Venäjä on nimetty "petkuttajien ja rosvojen puolueeksi".
Helsingin Sanomien vieraskynässä kirjoittava Arkadi Moses kirjoittaa (HS 3.12.) "Kriittisyys Putinia kohtaan kasvaa kaikkialla". Venäläisten johtajiaan kohtaan tuntema tyytymättömyys käy ilmeisemmäksi päivä päivältä. Myös ulkomailla on suhtautuminen Venäjään muuttunut. Vielä muutama vuosi sitten Venäjää saatettiin kuvata "epätäydelliseksi demokratiaksi". Nykyään edes Putinin vankimmat länsimaiset tutkijat eivät halua julkisesti puolustaa Venäjän oloja. Kukaan ei voi enää kiistää sitä, että laillisuusperiaatteesta on Putinin Venäjällä tullut huono vitsi ja korruptio on lisääntynyt. Monet keskiluokan edustajat ovat alkaneet suunnitella muuttoa ulkomaille. Arkadi Moses kysyy: Millainen kumppani nykyisenlainen Venäjä voi lännelle olla?
Ja Arkadi Moses ehdottaa: EU- johtajien tulisi tunnustaa, että unionin ja Venäjän poliittiset tavoitteet yhteisessä naapurustossaan - olipa kysymys Valko- Venäjästä tai jäätyneistä konflikteista -ovat keskenään ristiriidassa. Heidän olisi myönnettävä, että yhteistyö on väline ongelmien ratkaisemiseen, ei poliittinen tavoite sinänsä.
Helsingin Sanomat (3.12.2011) kirjoittaa "Kommunistien kannatuksen ennustetaan kasvaneen viime vaaleista", "Vanha valta kyllästyttää Venäjällä", Valtapuolueen odotetaan silti keräävän vähän yli puolet äänistä sunnuntaina".
Juuri parlamenttivaalien alla Venäjän ainoaa itsenäistä vaalitarkkailujärjestöä on syytetty muun muassa vaalisäännösten rikkomisesta ja sen tarkkailijoita on kielletty tulemasta äänestyspaikoille. Valtiollinen tv-kanava väitti perjantaina, että Golos-tarkkailujärjestö toimii Yhdysvaltain tiedustelupalvelun rahoituksella.
Golosin edustajat sanovat, että tarkkailijoiden häirinnälle on selkeä Kremlin ja Yhtenäisen Venäjän tilaus.
Mikko Lund
Ulkopoliittisen instituutin EU-tutkimusohjelman johtajan Juha Jokelan Ylelle antaman lausunnon mukaan Saksan ja Ranskan näkemykset ovat liikahtaneet selvästi lähemmäs toisiaan.
Saksassa korostetaan lakiin kirjattuja rangaistuksia budjettisääntöjen rikkomisesta. Ranska puolestaan haluaa että mahdolliset rangaistukset olisivat poliittisten päätöksentekijöiden harkittavissa.
Jokelan mukaan Ranskan ja Saksan keskustelussa on kuitenkin päästy aidosti eteenpäin talousliiton perustamiseksi.
- Kyllä se liikkuu eteenpäin. Muutkin kriiisin ratkaisun välineet, kuten eurobondit on alistettu tälle talousliiton syntymiselle, sanoo Jokela.
Hän kuitenkin muistuttaa, että Saksan ajama linja budjettikurin kiristämisestä ja budjettien ennakkotarkistamisesta merkitsisi suurta muutosta. Akuutti kriisi hoituukin lopulta keskuspankkirahalla. Meidän on löydettävä ratkaisut siitä, kuinka tämän kriisin hoitoon löytyy riittävästi rahaa. Sitä rahaa löytyy Euroopan keskuspankilta ja IMF:ltä sen lisäksi, että meillä on vakausrahasto, uskoo Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen ylijohtaja Aki Kangasharju Yle Uutisten mukaan.
Uusi talousliitto kaventaisi eurovaltioiden budjettivaltaa.
Vakautta haetaan IMF:n, EKP:n ja ERRV:n voimin
Tiistaina Yhdysvaltain valtiovarainministeri Timothy Geithner matkustaa Eurooppaan kolmen päivän vierailulle. Vierailun aikana Geithner tapaa muun muassa EKP:n sekä suurimpien euromaiden johtoa. IMF:n suurin rahoittaja pyritään vakuuttamaan valuuttarahaston roolin merkityksestä kriisin ratkaisussa.- Tämä ei ole pelkästään euroalueen vaan kaikkien maailmantalouksien etujen mukaista, että päätöksiä syntyy. Sen takia IMF on tärkeä ja uskon, että IMF saadaan mukaan. Painetta on kertynyt ja kerrytetty niin paljon, että päätöksiä varmasti myös tulee, uskoo Kangasharju.
Mutta entä jos päätöksiä ei saadakaan aikaiseksi?
- Sitten tapahtuu se, että valtioiden velkakirjojen korot jatkavat nousua. Mikäli pankit turvautuvat edelleen keskuspankin turvaan ja eivät uskalla lainata toisilleen rahaa, on käsillä aito luottolama. Siitä ei ole pitkä matka eurojärjestelmän romahtamiseen, Kangasharju vastaa.
Venäjän vaaleissa Putinin puolue putosi
Ovensuukyselyn mukaan Venäjän valtaa pitävä puolue Yhtenäinen Venäjä on saamassa enää 220 paikkaa duumaan nykyisestä 315:stä. Venäläiset ovat sunnuntaina äänestäneet edustajat parlamentin alahuoneeseen.
Ovensuukyselyn tuloksesta on kerrottu Venäjän valtiollisessa televisiossa. Yhtenäinen Venäjä saisi yksittäisenä puolueena eniten ääniä, 48,5 prosentin osuuden. Viime vaaleissa osuus oli 64 prosenttia.
Kommunistiselle puolueelle ovensuukysely povaa 19,8 prosentin äänisaalista. Duumaan ovat näillä tiedoin pääsemässä samat puolueet kuin viimeksikin: Yhtenäinen Venäjä, Kommunistinen puolue, Liberaalidemokraatit ja Oikeudenmukainen Venäjä.
Vaalien myötä Venäjällä alkaa poliittisesti mielenkiintoinen ajanjakso, joka päättyy presidentinvaaleihin ensi vuoden maaliskuussa. Kommunistiselle puolueelle ovensuukysely povaa 19,8 prosentin äänisaalista. Duumaan ovat näillä tiedoin pääsemässä samat puolueet kuin viimeksikin: Yhtenäinen Venäjä, Kommunistinen puolue, Liberaalidemokraatit ja Oikeudenmukainen Venäjä.
Suomen Kuvalehti (SK 48 2.12.2011) tarkastelee Venäjän vaaleja ja toteaa, että "Yhtenäinen Venäjä ei voi hävitä duumanvaaleja, sillä se ei ole pelkkä puolue. Se on järjestelmä, joka ulottuu kaikkialle. Yhtenäinen Venäjä on mielipidemittausten mukaan menettänyt 10 - 20 prosenttiyksikköä kannatuksestaan. Kampanjointi on silti rauhallista, jopa uneliasta. Mielipidekyselyt ennustavat puolueelle 40 - 50 prosentin äänisaalista. Se riittää voittoon, mutta on silti hurjasti vähemmän kuin kuin viime vaaleissa vuonna 2007. Silloin Yhtenäinen Venäjä otti murskavoiton 64 prosentin äänisaalilla."
Selvä ero neljän vuoden takaisiin duumavaaleihin on se, että tällä kertaa kaikki vaaleihin osallistuvat seitsemän puoluetta näkyvät valtiontelevision järjestämissä vaalikeskusteluissa. Vielä suurempi ero on siinä, miten vaaleja pilkataan sosiaalisessa mediassa. Putinista ja Yhtenäisestä Venäjästä on esitetty karikatyyrejä, ja vitsailu on rajatonta. Yhtenäinen Venäjä on nimetty "petkuttajien ja rosvojen puolueeksi".
Helsingin Sanomien vieraskynässä kirjoittava Arkadi Moses kirjoittaa (HS 3.12.) "Kriittisyys Putinia kohtaan kasvaa kaikkialla". Venäläisten johtajiaan kohtaan tuntema tyytymättömyys käy ilmeisemmäksi päivä päivältä. Myös ulkomailla on suhtautuminen Venäjään muuttunut. Vielä muutama vuosi sitten Venäjää saatettiin kuvata "epätäydelliseksi demokratiaksi". Nykyään edes Putinin vankimmat länsimaiset tutkijat eivät halua julkisesti puolustaa Venäjän oloja. Kukaan ei voi enää kiistää sitä, että laillisuusperiaatteesta on Putinin Venäjällä tullut huono vitsi ja korruptio on lisääntynyt. Monet keskiluokan edustajat ovat alkaneet suunnitella muuttoa ulkomaille. Arkadi Moses kysyy: Millainen kumppani nykyisenlainen Venäjä voi lännelle olla?
Ja Arkadi Moses ehdottaa: EU- johtajien tulisi tunnustaa, että unionin ja Venäjän poliittiset tavoitteet yhteisessä naapurustossaan - olipa kysymys Valko- Venäjästä tai jäätyneistä konflikteista -ovat keskenään ristiriidassa. Heidän olisi myönnettävä, että yhteistyö on väline ongelmien ratkaisemiseen, ei poliittinen tavoite sinänsä.
Helsingin Sanomat (3.12.2011) kirjoittaa "Kommunistien kannatuksen ennustetaan kasvaneen viime vaaleista", "Vanha valta kyllästyttää Venäjällä", Valtapuolueen odotetaan silti keräävän vähän yli puolet äänistä sunnuntaina".
Juuri parlamenttivaalien alla Venäjän ainoaa itsenäistä vaalitarkkailujärjestöä on syytetty muun muassa vaalisäännösten rikkomisesta ja sen tarkkailijoita on kielletty tulemasta äänestyspaikoille. Valtiollinen tv-kanava väitti perjantaina, että Golos-tarkkailujärjestö toimii Yhdysvaltain tiedustelupalvelun rahoituksella.
Golosin edustajat sanovat, että tarkkailijoiden häirinnälle on selkeä Kremlin ja Yhtenäisen Venäjän tilaus.
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti