Valtuutettujen talouskäsitykset metsän puolelta Riihimäellä

 Suomen takausvastuut saattavat kasvaa

HS selvitti: Suomen rahoitussitoumukset  Euroopan velkakriisissä: "Kymppitonni per suomalainen"

 

Valtuutettujen talouskäsitykset metsän puolelta Riihimäellä

 

 

Valtuusto vastaa  kunnan toiminnasta ja taloudesta Kuntalain 13 §:n tarkemmin  säätämällä tavalla. Riihimäellä on ainakin syntynyt epäilys siitä, pystyykö valtuusto asiasta vastaamaan. Paikallinen Aamuposti- lehti kertoi valtuutettujen Pertti Mäkelän   (kok) ja Rauli Hirviniemen (vas)  talouskäsityksistä  "syömävelkaa  ei kaupungilla kuitenkaan ole: tulot riittävät kuluihin. Kaupunki ei suinkaan ole elänyt jälkipolvien kustannuksella." Tällaisia käsityksiä päästävät  julkisuuteen pitkäaikaiset valtuutetut, jotka eivät näytä tuntevan taloudenhoidon peruskäsitteitä. Onko  tämän jälkeen mitään ihmettelyä, jos kaupunki on velkaantunut yli investointi- ja velanhoitokyvyn?

 

Riihimäen kaupungilla on ollut  jo pitempään vaikea taloustilanne. Tälle vuodelle ennustettu vuosikate on 5,2 miljoonaa ja ensi vuonna 4,9 miljoonaa. Vuosikatteella pitäisi hoitaa poistot 6 miljoonaa, korot n. 3 miljoonaa ja lyhentää lainoja. Ei onnistu. Kaupunki joutuu ottamaan ihan oikeaa syömävelkaa, kun vuosikate ei riitä edes alimitoitettuihin poistoihin puhumattakaan lainojen lyhennyksistä, joita on pakko hoitaa velaksi.

 

Kaupunginvaltuutettu Pertti Mäkelä (kok) teki kuitenkin ehdotuksen, että kaupunginhallitus laatii  ohjelman velkataakan kasvun pysäyttämisestä ja lyhennyksistä. Kannatin Mäkelän ehdotusta ja valtuusto yksimielisesti hyväksyi  talousarvioon tätä koskevan lausuman.

 

Riihimäen kaupungin velka on ensi vuoden lopussa 99,4 miljoonaa euroa, asukasta kohti se on 3 387 euroa. Se on niin suuri velkakuorma, että kaupunginhallituksen tulisi tehdä oikea velan puolittamisohjelma, jolla päästäisiin Suomen kaupunkien keskimääräiselle tasolle. Sen toteuttaminen edellyttäisi kovia toimenpiteitä, mm. investointien jäädyttäminen ja säästyneiden rahojen sijoittaminen velkojen lyhentämiseen. Näytti siltä, että kaupunginvaltuutetut eivät  vielä niele näin karvaita lääkkeitä.

 

Riihimäen kaupunki harjoittaa ts.  järjenvastaista  ja vastuutonta politiikkaa. Investointikyvyttömässä tilassa kaupunki lähtee vielä investoimaan velkarahalla ja lisää velkaantumistaan.  Valtuutettujen enemmistö leikki  "upporikasta"  ja hyväksyi kaupunginhallituksen  investointiohjelman, jossa ensi vuonna aloitetaan jäähalli ja paloasema. Ohjelmassa on Harjurinteen koulun perusparannus, Tiilikadun kuntoutumisyksikkö, Mäkikujan perhekodin laajennus, Korttiomäen lähiliikuntapaikka jne. Tilahankkeet yhteensä noin 7 miljoonaa ja kunnallistekniikka 2,8 miljoonaa euroa. Eikä vieläkään puututa tosiongelmaan - likaveden tulvajuoksutusten lopettamiseen Vantaaseen!

 

Budjetin kireys ja suoranaiset leikkaukset tulevat näkymään tulevina vuosina peruspalvelujen saatavuuden ja laatutason laskuna. Riihimäen kaupungin velkaantuminen merkitsee velkaa tuleville sukupolville.

 

Viimeistään ensi keväänä näemme, millä ilveellä  ja aikataululla kaupunginjohtaja esittää velkakannan lyhentymisen hoituvan.

 

 

HS selvitti: Suomen rahoitussitoumukset  Euroopan velkakriisissä: "Kymppitonni per suomalainen".

 

Suomen vastuut ovat  Helsingin Sanomien selvityksen mukaan 51,6 miljardia euroa. Se on lähes yhtä paljon kuin ensi vuoden valtion talousarvio 52, 4 miljardia euroa.

 

Vuonna 2009 kärjistyneen rahoitusmarkkinoiden kriisin jälkeen Suomi on sitoutunut takaus- ja lainavastuisiin, joiden laskennallinen enimmäismäärä on 51,6 miljardia euroa.

 

Hallitus vastasi tiistaina eduskunnassa perussuomalaisten välikysymykseen. Perussuomalaiset moittivat hallituksen ottaneen  toimillaan ison harppauksen kohti velkaunionia ja kansallisen budjettivallan menettämistä.

 

Suomen takausvastuut saattavat kasvaa

 

Hallitus saattaa joutua hakemaan eduskunnalta lisää takausvaltuuksia EU:n kriisirahastoihin. Eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle on väläytetty mahdollisuutta uusien valtuuksien tarpeeseen. Syy on se, että viime viikon huippukokous päätti selvittää uudelleen kriisirahastojen enimmäissummaa, kertoi Yle uutiset.

Eduskunta on toistaiseksi myöntänyt Kataisen hallitukselle valtuudet 14 miljardin euron kriisitakauksiin, mutta lisää saattaa olla tulossa.
EU:n huippukokous päätti selvittää, täytyykö väliaikaiselle ja pysyvälle kriisirahastolle asetettu 500 miljardin euron katto purkaa euron vakauttamiseksi. Jos summaa päätetään kasvattaa seuraavassa, maaliskuun huippukokouksessa, myös Suomen vastuut kasvavat. 

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle lisävaltuutta on jo alustavasti väläytetty, mutta valiokunnan puheenjohtaja on vielä vaitonainen.
- Maaliskuussa arvioidaan riittääkö tuo 500 miljardia euroa, joka on nyt väliaikaisessa vakausvälineessä, ja ajateltu myöskin pysyvässä mekanismissa enimmäismääräksi, vai joudutaanko sitä tarkistamaan, sanoo puheenjohtaja Kimmo Sasi (kok.).

 

 

Mikko Lund