Soini unohti köyhät ja tuli  finanssikapitalismin asialle
Eurokansanedustaja Liisa Jaakonsaari (sd) osaa entisenä  toimittajana ihailtavasti tiivistää asian ytimeen. Iltalehden blogissaan  Jaakonsaari kirjoittaa:
”Presidenttiehdokas Timo Soini on käyttänyt eduskunnassa  niin vahvan puheenvuoron, että häntä on verrattu retorisilta lahjoiltaan itse  Kuuban Fidel Castroon. Vertaus on osuva. Timo Soinin EU:n ulkopuolelle  jättäytyvässä Suomessa ja Fidel Castron Kuubassa olisi varmasti paljon yhteistä:  eristyneisyys, ulkomaankaupan tyssääminen ja isänmaallisuuskontrolli. Turistit  menevät Kuubaan ihailemaan ikivanhoja amerikanrautoja, ja Suomeen tultaisiin  katsomaan kadulla käyskenteleviä poroja. Erojakin on: Timo Soini puhui  eduskunnassa parisenkymmentä minuuttia, mutta Fidel puhui usein  tuntitolkulla.
Timo  Soini on kehunut vuolaasti brittikonservatiivi David Cameronin vetäytymistä  Euroopan kriisirahastosta. Cameron asettui koko konservatiivisella voimallaan  Lontoon finanssikapitalismin tueksi. Suomessa ei ole havaittu, että saman  liikkeen teki Soini asettumalla Cameronin tueksi. Voiko köyhän asialla enää  vähemmän olla?”
Kyllä  voidaan oikeasti moittia valtalehtien poliittisia toimituksia. Niissä ei olla  aina kartalla. Tämäkin Soinin esiintyminen on jäänyt valtalehdiltä täysin  huomaamatta. Vai onko sittenkin kysymys siitä, että ne vaikenevat tietoisesti.  Vaikeneminen ja valehtelu ovat hyvin lähellä toisiaan. Mahdollista tietysti on,  että sieltä puuttuu lukutaito.
Sitten  tulee meppi Jaakonsaari ja terävällä huomiokyvyllä varustettuna pyyhkii mennen  tullen valtalehtien toimitusten kyvyttömyyden ymmärtää ja käsitellä yhteiskunnan  asioita.
Siis  Soini kehui brittikonservatiivi David Cameronin toimia, joka on työkseen  puolustanut Lontoon finanssikapitalisteja. Hyvä, että nähdään kenen asialla  Soini todella on! Soinikin asettui samalla finanssikapitalismin  asialle.
Iskeekö taantuma ja lama  Suomeen ja kuinka vahvasti? 
Tulevaisuuden ennustaminen on aina vaikeaa. Erityisen  vaikeaa se on tässä tilanteessa, kun koko Euroopan tilanne ja koko maailman  taloustilanne on hyvin epävakaa. Tuleeko taantuma tai peräti lama, kysyy yksi  jos toinenkin. Vienti ei enää vedä. Ja pankinjohtajat itkevät, että lainat eivät  enää mene kaupaksi entiseen tahtiin. Erityisesti on supistunut asuntolainojen  kysyntä. 
Suomen  Pankki jaksaa kuitenkin virkansa puolesta uskoa, että Suomi selviäsi pahimmasta  kuin koira veräjästä. Suomen talouskasvu yltää ensi vuonna niukasti  plussalle eli Suomen ei ajaudu taantumaan. Suomen Pankki odottaa, että ensi  vuonna talous kasvaa 0,4 prosenttia. Ennuste perustuu oletukseen, että  euroalueen velkaongelmat eivät pahene nykyisestä. 
Jos velkaongelma kärjistyy, talouskasvu voi jäädä  ennustettua heikommaksi. Vuonna 2013 Suomen Pankki odottaa talouskasvun olevan  1,8 prosenttia. 
Viennin kehityksestä ja kotitalouksien kulutuksesta  Suomen Pankki antaa kolkkoja arvioita. Vaihtotaseen Suomen Pankki ennustaa  pysyvän vain vaivoin ylijäämäisenä. Lokakuussa vaihtotase oli vajaat 400  miljoonaa euroa alijäämäinen.
Kotitalouksien kulutuksen Suomen Pankki odottaa  hidastuvan selvästi. Syynä on se, että reaalitulojen kasvu jää vaimeaksi, eikä  työllisyys kehity suotuisasti. 
- Talouden näkymien heikentyminen asettaa Suomen  julkisen talouden uuteen valoon, kommentoi Suomen Pankin pääjohtaja Erkki  Liikanen. 
Suomella on kuteinkin yhä hyvät mahdollisuudet saada  julkinen talous kestävälle pohjalle. Suomen Pankin mukaan tähän auttaisi etenkin  työurien pidentäminen ja työn tuottavuuden parantaminen, kertoo  Yle.
Tapiola puolestaan ennustaa Suomen  talouden joutuvan taantumaan. Suomen talous supistuu ensi vuonna 1,5 prosenttia.  Tapiolan mukaan euroalueen ongelmat vetävät kaikki keskeiset teollisuusmaat  taantumaan. Suomen työttömyys nousisi 8,5 prosenttiin. Minä uskon enemmän tässä  tilanteessa Tapiolaan kuin Suomen Pankkiin.
Ennaltaehkäisevät toimet  ovat liian vaatimattomat
Kaupunginvaltuustossa kiinnitin huomiota  siihen, että Riihimäki joutuu   liian paljon ratkomaan ihmisten ongelmia ja se tulee samalla turhan kalliiksi.  Kiinnitin huomiota siihen, että painopistettä pitää saada  siirretyksi  ennaltaehkäisevään toimintaan. Jos ennaltaehkäisy  saadaan toimimaan, sillä  saadaan aikaan myös suuria säästöjä kuntatalouteen.
Katsotaanpa Riihimäen työttömyyttä. Riihimäellä oli  lokakuun lopussa 1225 työtöntä, työttömyysprosentti 8.6. Nuorisotyöttömiä 171,  yli vuoden työttömänä olleita 308. Mitä kaupunki tarjoaa näille  ihmisille?
Riihimäen kaupunki panostaa erityisesti nuorten  syrjäytymisen ehkäisyyn alueellisen työpajatoiminnan käynnistämisellä Hyvinkään  - Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiön organisoimana vuoden 2012 alusta.  Nuorten työttömyys laskee. Työllisyyden hoidon rahoja lisätään noin 500 000  euroa. Tällä lisätään myös kuntouttavan toiminnan paikkoja. Kokonaisuutena  toimintaan käytetään 1,7 miljoonaa euroa. Tällä pyritään  erityisesti nuorten syrjäytymisen  ehkäisyyn.
Minä pitäisin tärkeänä kohdistaa toimia myös  työttömyyden kovaan ytimeen. Olen nähnyt, että toivottomia tapauksia ei ole.  Pitkään työttömänä ollut henkilö on menettänyt itseluottamuksen ja uskon  tulevaisuuteen. Sen takia pitkäaikaistyöttömän nostamiseen jaloilleen tarvitaan  enemmän työtä ja moniammatillisia toimenpiteitä. Se tulee kalliimmaksi kuin  nuoren auttaminen, mutta kysymys on ihmisarvosta.  Oikein mitoitetuilla ja  panostetuilla toimilla voidaan vähentää sairastavuutta ja toimeentulotukimenoja.  Kun sosiaalimenojen lisääntyminen otetaan huomioon, työllisyystoimet tulevat  lopulta aika kustannusneutraaleiksi. Työllisyystoimiin kannattaa panostaa.  
Haluan jatkaa toimia,  joilla Riihimäen kaupunki saadaan aktiivisen työllisyyspolitiikan toteuttajaksi. 
Mikko  Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti