Niinistön suosio heikkenee

Niinistön suosio  heikkenee

Niinhän siinä on alkanut käydä. Ennustin, että Niinistön kannatus tulee  aika lailla rapisemaan, kun muut ehdokkaat pääsevät vauhtiin. Sauli Niinistön kannatus on laskenut kuukaudessa yhdeksän prosenttia ja on nyt  40 prosenttia. Suunta on laskeva ja se todentuu sitä mukaa, kun muut ehdokkaat pääsevät vauhtiin ja äänestäjät alkavat todenteolla pohtia äänestämistään.

Ehdokkaista kovimmin maata on kiertänyt keskustan presidenttiehdokas  Paavo Väyrynen. Olen ennustanut, että tällainen jalkatyö tulee palkituksi  Väyrysen kannatusluvuissa. Väyrynen itse uskoo oman vaalityönsä tehoon  ja arvelee, että hänen kannatuksensa on paljon korkeampi kuin Ylen mittaama  9 prosenttia, jossa nousua oli yksi prosenttiyksikkö kuukaudessa. Väyrynen pitää itsestään selvänä, että hän pääsee vaalien toiselle kierrokselle Niinistöä vastaan.

Perussuomalaisten presidenttiehdokkaan  Timo Soinin kannatus taas laski prosenttiyksiköllä seitsemään prosenttiin. Neljäntenä olevan vihreiden ehdokkaan  Pekka Haaviston kannatus on pysynyt ennallaan kuudessa prosentissa. Sdp:n ehdokkaan Paavo Lipposen kannatus on pudonnut seitsemästä viiteen prosenttiin.

Vasemmistoliiton presidenttiehdokas, kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki piti kannatuksensa kolmessa prosentissa niin kuin Rkp:n  Eva Biaudetkin.

Viimeisenä presidenttikisaan ilmoittautuneen kristillisdemokraattien   Sari Essayah’n  kannatus nousi prosentista kahteen.

Mielipidetiedustelun kiinnostavin tieto presidenttitentin kannalta oli se, että kannastaan epävarmojen äänestäjien määrä oli kasvanut kuukaudessa kymmenen prosenttiyksikköä, 15 prosentista 25 prosenttiin.

Näin presidenttiehdokkaiden julkisella esiintymisellä ja tenteissä pärjäämisellä voi olla vaalien tuloksen kannalta merkittävä vaikutus.

Olemme vielä alkuerissä, totesi Lipponen   Helsingin Sanomille. Sitten tulee siunattu joulu, jonka jälkeen kantoja vasta aletaan harkita", Lipponen kommentoi. Presidenttiehdokas Paavo Lipponen taitaa osua oikeaan.

Lastensuojelua kehitettävä

Kiinnitin Riihimäen kaupunginvaltuustossa  valtuutettujen huomiota  siihen, että lastensuojeluilmoitukset ovat lisääntyneet. Ilmoitusten käsittelyajat ovat pidentyneet. Osa perheistä voi huonosti. Lastensuojelu ei ole kyennyt vastaamaan työn kehittämisen haasteisiin.

Huostaanotot ovat kasvaneet ja huostassa on noin 85 lasta vuonna 2010.

Lasten ja nuorten psyykkisten ongelmien ja lastensuojelutarpeen kasvun hillitseminen edellyttää työn suuntaamista lasten varhaisempiin vaiheisiin, terveen kasvun vahvistamista.

Lastensuojelun huostaanotot  ja sijaishuolto tulevat kaupungille kalliiksi. Halvemmaksi tulee Mäkikulan perhekodin kunnostus  kuin sijoitukset yksityisiin perhekoteihin. Silti kysymys on niin suurista rahoista, että on puhuttava  tehostetun perhetyön käynnistämisestä. Tampereen kaupunki  on tehostetun perhetyön  ja moniammatillisten  avopalveluiden avulla onnistuneesti ehkäissyt   lasten huostaanottoja.

Hyvä linjaus perusturvalautakunnalta on pyrkimys perhehoidon osuuden lisäämiseen sijaishuollon sijoituksissa. Se tulee myös halvemmaksi.

Perusturvalautakunnan tulisi todella jatkossa panostaa tehostettuun, ratkaisukeskeiseen perhetyöhön. Riihimäen kaupungin perusturvan virkamiehillä  on tässä laput silmillä. Halutaan ajaa urassa  eikä pohtia työn kehittämistä.

Lastensuojelun keskusliiton toiminnanjohtaja Seppo Sauro  oli haasteltavana Uutispäivä Demarissa. Sauron mukaan tarve lastensuojeluun kasvaa jatkuvasti.

– Itse asiassa me maksamme vieläkin edellisen laman laskuja. Minusta hoitotyyli on liian laitosmainen. Se koskee lastensuojelun lisäksi muun muassa vanhuksia ja vammaisia.

Helsingin Sanomat kirjoitti alkuviikosta, että lastensuojelun kulut ovat kasvaneet viime vuosina huomattavasti. Kustannukset olivat viime vuonna melkein 200 miljoonaa euroa suuremmat kuin viisi vuotta sitten. Lasten ja nuorten hoito kotien ulkopuolella maksaakin kunnille jo lähes yhtä paljon kuin lukiot.

 Yksityiset toimijat tuottavat jo noin kaksi kolmasosaa laitosten ja perhekotien hoitopäivistä. Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtajan mukaan kysynnän ja tarjonnan laki toteutuu.

– Jos tarve on kova ja palveluja on vähän, niin yksityiset tarjoavat palvelujaan, ja myös hinnoittelevat palvelunsa.

Lastensuojelussa tarvittaisiin entistä enemmän ennalta ehkäisevää työtä ja koulutusta.

– Korjaavalla työllä nämä ongelmat eivät ratkea. Semmoista määrää virkakuntaa ei löydy. Ongelman ratkaisu on ennaltaehkäisy.

Vanhustyöhön kohdistettava resursseja tulevaisuudessa

Riihimäellä on edessä palvelurakenteen muutos laitoshoidosta avohuoltoon. Hoito on tällä hetkellä liiaksi laitoskeskeistä ja se tulee kalliiksi.

Vanhusten määrän lisääntyminen asettaa vanhustyöhön kovan haasteen. Yli 65- vuotiaiden määrä tulee kasvamaan  vuoden 2010  4 851  henkilöstä vuonna 2020  7073, vuonna  2030 8 946 ja vuonna 2040  10 048.   Tällä hetkellä yli 75- vuotiaista 13- 14 % saa säännöllistä kotihoitoa. 3,7 % saa omaishoidon tukea ja noin 6 % saa hoivaa vanhainkodeissa.

Perusturvan suuri tulevaisuuden haaste on luoda sellaiset aktivoivat  avopalvelut, jotka ehkäisevät ja estävät vanhusten laitossijoitukset.

Kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja saatava

Riihimäellä on ollut  jatkuva vuokra-asuntojono. Viime vuonna jonossa oli 1002 ruokakuntaa. Aravavuokra-asuntoa haki 1360  ruokakuntaa, joista asunnon sai 295.  Perusteita on rakentaa Riihimäelle useampikin vuokratalo.

Asuminen on ihmisoikeuksiin  ja sosiaalisiin oikeuksiin kuuluva perusasia. Asumisesta tulee näillä leveysasteilla huolehtia.

Mikko Lund