Suomessa on tehty liian vähän ja laadusta
tinkien
Hallituksen keskeiset hankkeet ovat kesken. Niitä on
jahkattu vaalikausi eikä mikään ole valmistunut. Erityisesti huomion kohteena
on kuntauudistus ja soteratkaisu. Paljon puhetta, mutta se ei ole tyydyttänyt
kansainvälisiä luotonantajia. Luottoluokittaja Standard & Poor’s on pudottanut Suomen
luottoluokituksen parhaasta AAA-luokasta seuraavaksi korkeimpaan AA+-luokkaan.
Suomi on nyt alemmassa luokassa kuin Ruotsi, Norja ja Tanska. On siinä
pääministerillä, valtiovarainministerillä ja hallituksen muilla ministereillä
selittämistä. Ja selittelyksihän se meni, sillä selitykset eivät onttouttaan
muuta perustunnetta: Nolo juttu kerta kaikkiaan!
Ministerit ja muut hallituksen lakeijat ovat kuorossa
selittäneet, että luottoluokituksen muutos on vähäpätöinen, pieni muutos.
Lopullinen vaikutus on myöhemmin ehkä korkomuutoksin satoja miljoonia euroa.
Jyrki Kataisen hallituksen hyvin keskeinen
tavoite oli säilyttää luottoluokitus entisellä tasolla. Tavoitteen pitkin olla
Stubbin hallituksen asialistalla korkealla, mutta on selvää että toteutus on
muuttunut haaksirikoksi. Kerskailu kolmella aalla ei kantanut. Unelmahöttö
muuttui mahalaskuksi.
Oppositio on pyrkinyt hyödyntämään hallituksen
epäonnistumisen. Sen verran vaikea tilanne on, että hallitus yritti sammuttaa
opposition melskaamisen. Keskusta tyytyi yhteiseen kuoroon hallituksen kanssa,
kun isänmaa on vaarassa. Kaikilta puolueilta perätään vastuullisuutta, kun
niiden kykyä päätöksentekoon selvästi epäillään.
Pääministeri Alexander Stubbin (kok.) mukaan Suomen tulee jatkaa
rakenneuudistusten tiellä. Hänen
mukaansa tähän mennessä päätetyt sopeutustoimet riittävät tässä vaiheessa.
Valtiontaloutta on päätetty sopeuttaa 6,5 miljardilla eurolla vuoteen 2018
mennessä. Valtiovarainministeri
Antti Rinne (sd.) myöntää tilanteen vakavuuden.
Puolueiden tulisi nyt yhdessä suuntautua rakentamaan Suomen
tulevaisuutta. Kilpailukyky, työllisyys ja rakenneuudistukset muodostavat
kokonaisuuden, joiden onnistumista seuraavat niin kansainväliset
luotonantajat ja – luokittelijat kuin suomalaiset äänestäjät. Viimeaikojen
huonot yritysten uutiset on käännettävä työksi ja menestykseksi. Siinä
tarvitaan viisaita päätöksiä mm. yrittäjyyden ja yritystoiminnan
edistämiseksi.
Puolueiden tulisi ratkaista hallituksen noin vuosi sitten
esittämä rakennepaketti ja toteuttaa sosiaali- ja terveydenhoitopalvelujen
uudistus, joka toisi myös taloudellista säästöä.
Stubb on esittänyt
oppositiolle kutsun tulla mukaan talousneuvoston kokoukseen. Keskustalla ei
ollut periaatteellista estettä osallistua kokoukseen, mutta perussuomalaiset
ilmoittivat kieltäytyvänsä keskustelusta hallituksen kanssa. Perussuomalaiset
tekevät välikysymyksen. Se on perussuomalaisten suun soittoa, kun voimat tulisi
vastuullisesti yhdistää kansakunnan kokoamiseen. Hallituksella on tarkka
paikka,sillä lopputuloksena voi olla mitä hyvänsä.
Kuntatalous vastaa kahtakolmasosaa julkisesta taloudesta.
Kokoomuksella ja sosialidemokraateilla on ollut yhteinen idea vahvasta kunnasta.
Toteutus on ollut amatöörimaista kompastelua vaiheesta toiseen. Pohjanoteeraus
oli Urpilaisen vaatimus kuntien kuulemisesta. Se jo osoitti, että uudistus ei
ole hallituksen hanskassa.
Kunnallistieteellisen aikakauskirjan numerossa 3/2014 oli
Hovila-Isotalo-Hovila artikkeli kuntarakenneuudistuksen valmisteluprosessin ja
selvitysvelvollisuuden arvioinnista. .Analyysi on kauhistuttavaa luettavaa
siitä, mihin suomalainen hyvä hallinto on vajonnut. Vuonna 2011 alkaneella
hallituskaudella on viety eteenpäin merkittäviä uudistuksia, joiden osalta on
sivuutettu ideologisten pyrkimysten varjolla kaikki hyvän hallinnon periaatteet.
Syntilista on todella karua luettavaa:
- Hallitusohjelman kirjaus on
sellaisenaan hyväksytty vaihtoehdottomaksi pohjaolettamukseksi, ilman
perusteellista analyysiä kuntakentän tosiasiallisten ongelmien tehokkaimmista
ratkaisumalleista
- Hallitusohjelmaan on kirjattu lopputulos, kun olisi
pitänyt sitoutua ongelmien ratkaisuun parhailla mahdollisilla menetelmillä ja
tehokkaimmin. Ongelmien kattava hahmottaminen puuttui kokonaan
- On
sitouduttu teknisiin malleihin ongelmien ratkaisun sijaan
- Muutosten
lähtökohdiksi on otettu perustuslaillisiin ongelmiin kaatuneita pohjaratkaisuja
kuten vastuukuntamalli, mitkä hyvän valmistelun kautta olisi voitu todeta
kestämättömiksi jo alkuvaiheessa
- Kuulemisia on pyydetty valmiiksi
sidotuista ja huonoista perusratkaisuista, joihin lausunnoissa ei ole voinut
ottaa kantaa; kunnille lähetetty lausuntopyyntö ja siihen liitetty kyselylomake
olivat huomattavan rajattuja
- Huono lakien pohjavalmistelu on johtanut
epätarkoituksenmukaiseen kuulemiskierrokseen, missä sadat lausunnonantajat on
laitettu kiinnittämään samalla tavalla huomiota esivalmistelun
puutteellisuuteen, lausuntoja on jouduttu pyytämään uusien kierrosten kautta tai
valmistelu on jouduttu aloittamaan alusta.
On selvää, että tällä hallitus- ja eduskuntakaudella
kuntakenttä ei astu uuteen asentoon. Seuraavan hallituksen keskeinen hanke on
kuntauudistuksen jatkaminen. Kuntauudistus on niin tärkeä asia, että sitä ei
tule sälyttää yksin kuntien harteille. Hallituksen on otettava johto ja
määrättävä maahan järkevät kuntarajat, jotka huomioivat työssäkäynti- ja
sotealueet . Soteratkaisua ei voida toteuttaa niin, että noin 60 prosenttia
kunnan resursseista ja tehtävistä siirrettäisiin ulos poliittisen kontrollin
ulottumattomiin.
Puolueilla on edessään vain vaikeita päätöksiä. Poliittinen
uskottavuus, kansalaisten luottamus ja kansakunnan tulevaisuus edellyttävät nyt
jos koskaan rehellisyyttä ja rohkeutta sekä uusia ajatuksia. Muuten hukka
uhkaa perinnällään!
Mikko Lund