torstai 30. kesäkuuta 2011

Perussuomalaiset huutelevat käpykaartista

Perussuomalaiset huutelevat käpykaartista ja kieltäytyvät vastuusta

Eduskunta kävi tiistaina perinteellisen hallitusohjelmakeskustelun. Keskustelussa päällimmäiseksi nousi perussuomalaisten takinkäännös ja käpykaartiin asettumineen.
Timo Soini  puolusteli  perussuomalaisia sanomalla, että perussuomalaisista ei tullut hallituspuoluetta, koska se ainoana puolueena piti kiinni vaalilupauksistaan.  Muut syyttivät perussuomalaisia takinkäännöstä.

Huutelua käpykaartista

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie vastasi Kansan Uutisissa  Perussuomalaisille. Kansan  Uutiset  kertoo parhaiten keskustelusta ja osoittaa perussuomalaisten syyllistyneen takinkääntöön.

– Ettekö itse luvanneet, että kun pääsette eduskuntaan, alatte vaikuttaa asioihin. Nyt te olette siitä kieltäytyneet.

Lapintie kertasi hallitusohjelmasta vasemmiston vaatimuksia: Euroopan kriisimaiden tukemisen linja kiristyy, kansainvälinen transaktiovero ja pankkivero mainitaan, samoin harmaan talouden ohjelma, työlupien saatavuusharkinnan säilyttäminen, telakkatuki, innovaatiotuki, energiatuki, puolustusvoimien hankinnoista säästäminen.
Lapintie ihmetteli, onko takinkääntöä se, että ollaan mukana hallituksessa, joka sisältää sitä, mitä ennen vaaleja vaadittiin.

– Eikö ole parempi olla painamassa hallituksessa niitä asioita, joita olemme vaatineet ja joita nyt hallitusohjelmasta löytyy, Vasemmistoliiton tuore kulttuuriministeri Paavo Arhinmäkikin kysyi Soinilta. Hän arvioi, että Vasemmistoliiton ja Perussuomalaisten Eurooppa-politiikassa on ollut koko ajan ero.

– Me olemme sanoneet, että sijoittajat ja pankit on saatava vastuuseen, mutta tavallisia ihmisiä voi auttaa. Te olette olleet sitä mieltä, että ketään ei auteta.
Vasemmiston Martti Korhonen arvioi, että ainoa mahdollinen johtopäätös perussuomalaisten linjasta on rintamakarkuruus.

– Käpykaartiin teki mieli. Siellä te olette ja sieltä yritätte huutaa, kuinka kannatte poliittista vastuuta, hän sanoi.

Kulttuuria, jo on aikoihin eletty

Vasemmiston piirissä on jo aiemmin herättänyt hymyä Perussuomalaisten into paheksua vasemmistoa ja erityisesti puoluejohtaja Arhinmäkeä. Nyt Perussuomalaisten Pentti Oinonen puhkui paheksuntaa siitä, että Vasemmistoliitolla on kulttuuriministerin salkku.

– Jo on aikoihin eletty, hän pauhasi.
– Ministeriaitiossa istuvat kokoomuksen ministeri (Jyrki) Katainen ja Vasemmistoliiton ministeri Arhinmäki vierekkäin, kuin varikset männyn oksalla. Ettei vaan kävisi niin, että porvarihenkisyys tarttuisi Arhinmäkeen niin, että pipo vaihtuu sorsannahkastetsoniin.
Oinonen totesi hallitusohjelman lähtevän siitä, että kulttuuri saa keskeisen aseman yhteiskuntaa rakennettaessa.

– Taide ja kulttuuri ovat ihmisenä olemisen välttämättömiä perusasioita, hän luki hallitusohjelmaa.

– Näinköhän on? Olisikohan paikallaan mennä ministeri Arhimäen kysymään, mitä mieltä eläkeläiset, työttömät tai toimeentulotuen varassa elävät ovat kulttuurin välttämättömyydestä, kun vatsa huutaa leipää?

Arhinmäki totesi, että aikoo käyttää pipoa ministerinäkin. Kulttuurista hän muistutti tutkimusten osoittavan, että sillä on valtava merkitys kaikkien ihmisten hyvinvointiin.

– Oleellista on se, että pelkästään leivällä ei elä.Tarvitaan myös sosiaalista hyvinvointia, Arhinmäki sanoi.
– Haluan pitää huolta siitä, että kulttuuri kuuluu kaikille, niin eläkeläisille, työttömille, lapsille kuin leipäjonossa oleville.

Hän totesi Oinosen huoleen leipää huutavista vatsoista, että hallitus taistelee köyhyyttä vastaan hänen elinaikansa suurimmalla panostuksella.
– Edellisen kerran työmarkkinatukea korotettiin noin kymmenen vuotta sitten sadalla markalla kuukaudessa. Nyt sitä korotetaan sadalla eurolla kuukaudessa. Korotus on lähes kuusinkertainen.

Arhinmäki luetteli myös joukon muita korotuksia: toimeentulotuen korotus, asumistuen korotus, opintotuen sitominen indeksiin.

– Jos tutkimukset osoittavat, että hallituksen politiikka tasaa tuloeroja ja lisää verotuksen progressiota, siitä voi olla köyhien ja pienituloisten puolesta ylpeä, hän sanoi.

Puolustus vai perusturva?

Perussuomalaisten Jussi Niinistö puolestaan paheksui sitä, että hallitusohjelma edellyttää leikkauksia myös puolustusvoimien menoihin.

– Onnittelen – lainausmerkeissä – vasemmiston ja vihreiden pasifistisiiven onnistumista yhden perinteisen tavoitteensa, oman maan puolustuksen alasajon edistämisessä. Samalla hämmästelen maanpuolustukseen aiemmin myönteisesti suhtautuneen kokoomuksen leikkausintoa, jopa aloitteellisuutta siinä, hän sanoi.

Lapintie taas ihmetteli tätä.
– Olisiko parempi vaihtoehto, ettemme korottaisi työmarkkinatukea ja perusturvaa? Pistettäisiin se raha puolustusvoimien hankintoihin, joita on loppumaton lista?

Useissa puheenvuoroissa, alkaen pääministerin esittelypuheenvuorosta ja ryhmäpuheista, viitattiin Perussuomalaisten vastuunpakoiluun, kun se ei suostunut mukaan hallitukseen.

Mikko Lund

keskiviikko 29. kesäkuuta 2011

Ihanuus ja kurjuus riesana velkaelvytyksestä huolimatta




Ihanuus ja kurjuus  meidän riesana


Mikko Majander on historoitsija, joka kirjoitti juuri Demariin erinomaisen artikkelin ”Keynesiläisyyden ihanuus ja kurjuus”

Majander kirjoitti:

Hätkähdyttävä joukko Milton Friedmania ja hänen Chicagon-kollegoitaan polvillaan palvovia, vapaiden markkinoiden taloustieteilijöitä on kerääntynyt riviin säkkiin pukeutuneena ja tuhkaa päälleen sirotellen vannomaan uskollisuutta John Maynard Keynesin muistolle."

Näin kirjoitti viime vuonna kuollut Tony Judt, jonka aate- ja yhteiskuntahistoriallinen testamentti Huonosti käy maan saatiin keväällä suomeksi. Pieni kirja tärkeistä teemoista olisi sopivaa kesäluettavaa niin kansanedustajille ja ministereille kuin valistusta janoaville kansalaisille.

Hallitus toisensa jälkeen poliittiseen väriin katsomatta on pannut viime vuosina valtavat summat julkista rahaa yksityisen sektorin pelastamiseen ja elvyttämiseen, jotta keynesiläisyyden hengessä selvittäisiin yli talouden taantuman ilman 1930-luvun laman kaltaisia vahinkoja.

Valittu strategia on toiminut toistaiseksi kohtuullisen hyvin. Hetken ehti jo tuntua helpommalta hengittää, mutta synkät pilvet eivät ole hälvenneet taloustaivaan horisontista.

Yhdysvaltain budjettivajeiden rasittama kantokyky on yhä polttavampi kysymysmerkki. Eivätkä ongelmat ole Euroopaltakaan ohitse, vaikka muutamissa maissa saadaan tällä hetkellä lievitystä hyvistä kasvuluvuista.

Keynes oli yhteiskunnalliselta taustaltaan aristokraattinen liberaali, joka harrasti moraalifilosofiaa ja modernia kulttuuria. Hänen talousajattelunsa tarjosi perustan ennen muuta sille sosialidemokratialle, joka toisen maailmansodan jälkeen pyristeli irti klassisesta marxilaisuudesta.

Tuotantovälineiden omistus ei ollut enää ratkaiseva kysymys, kun täystyöllisyyttä haettiin kysynnän säätelyn ja suhdannevaihteluiden tasaamisen kautta. Keynesiläisyydestä tuli hyvinvointivaltioiden rakennusajan sekatalousmalli, joka tuotti komeita menestystarinoita.
Ne kelpasivat myös porvaripuolueille, jotka hallitusvastuussa joutuivat osoittamaan olevansa yhtä hyviä "sosialidemokraatteja" kuin vasemmistokin. Aatteellisesti se tosin nakersi itsetuntoa, kun julkinen sektori jatkoi paisumistaan kuin omalakisesti, regiimin vaihdoksista piittaamatta.

Uusliberalismi vapautti oikeiston näistä ristiriitaisuuksista. Toisaalta vuosikymmenten kokemus oli opettanut pragmatismia, joka auttoi hädän hetkellä luopumaan oikeaoppisuuden dogmeista.

Finanssikriisi ei Euroopassa kääntänyt vasemmiston kannatusta kasvuun, kun keskustaoikeistolaiset hallitukset taipuivat joustavasti velkaelvytykseen. Ainoa vallanvaihto koettiin Britanniassa, jossa Labourin pitkä kausi päättyi konservatiivien ja liberaalien voittoon.

Ruotsissa taloustaantuma suorastaan pelasti Fredrik Reinfeldtin porvariblokin, jonka kannatus laahasi pahasti ennen kansainvälistä lamaa. Sosialidemokraateille taas taival talven 2008 gallup-huipusta on ollut yhtä alamäkeä

Keynesiläisyys mielletään helposti pelkästään tehokeinoksi laman selättämiseen. Sen seurauksena on kuitenkin velkataakka, jonka maksaminen ei ole lainkaan helppoa, saati hauskaa edes taloudellisesti hyvinä aikoina. Mutta toista ei saa ilman toista.

Suomessa keynesiläisyyden kurja kääntöpuoli lankeaa nyt paljolti sosialidemokraattien hoidettavaksi. Jutta Urpilaisen tulikasteet jatkuvat, kun hänen tehtävänään on tasapainottaa elvytys kohti kasvupolitiikkaa sekä sen jo edelliseltä vaalikaudelta kumuloitunut hinta.

Aikakauden ei tarvitse nytkään vaihtua kertarytinällä, mutta askelia kohti taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävää tulevaisuutta on otettava joka päivä, ratkaisu kerrallaan.

Mikko Lund

tiistai 28. kesäkuuta 2011

Terveisiä Liettuasta!


Terveisiä  Liettuasta

Yhä useamman suomalaisen matka ei pysähdy vain Suomenlahden rantaan Viroon  ja Tallinnaan, Tartoon, Pärnuun tai Narvaan.  Rohkeimmilla matka jatkuu ihan eteläisimpään Baltian maahan Liettuaan. Liettuan asukasluku on noin 3,6 miljoonaa   ja alueeltaan se on noin viidennes Suomen alueesta 65 200 km 2.  Liettua julistautui ensimmäisenä neuvostotasavalloista itsenäiseksi maaliskuussa 1990. Venäjä tunnusti Baltian maat itsenäisiksi 7. syyskuuta 1991. Liettuasta tuli EU:n  ja Naton jäsen vuonna 2004.

Olimme Liettuan ystävät Riihimäeltä juhannuksen Liettuassa, Vilnassa, Kaunasissa ja juhannusjuhlissa Jonavassa. Vilnassa on n. 550 000 asukasta, Kaunasissa 355 000 ja Jonavan alueella n. 52 000. Jonava on Riihimäen yhteistyökaupunki.


Vilna sijaitsee kahden joen, Neris- ja Vilnajoen varrella.

Vilnan vanhaa kaupunkia pidetään arkkitehtonisesti Euroopan hienoimpiin kuuluvana. Siellä voi tutustua nykyaikaan, kuten presidentinlinnaan, ja historiaan, kuten vuonna 1579 perustettuun itäisen Euroopan vanhimpaan yliopistoon. Keisari Napoleon asusteli aikanaan kuukauden verran idän sotaretkellä  Vilnan presidentinlinnassa.

Neljä viidestä liettualaisesta on roomalaiskatolisia. Kirkolla oli tärkeä rooli maan itsenäisyystaistelussa. Vilnassa on n. 50 kirkkoa, joista tärkeimmät on entisöity.  Paavi Johannes Paavali II on saanut muotokuvansa kunniapaikalle Pietarin- Paavalin kirkkoon, jossa hän vieraili  vuonna 1993. Kirkko on barokkityylinen, sisältä loistokas. Kirkkoa koristaa parituhatta patsasta.

Merkittävä nähtävyys on Liettuan kansanmurhan uhreille omistettu KGB- museo, joka sijaitsee pääkadun Gediminon varrella. Elokuuhun 1991 saakka  rakennuksessa sijaitsi   entisen Neuvostoliiton KGB:n Liettuan päämaja ja vankila. Liettuan neuvostomiehitys  sodan jälkeen käynnisti  terroriaallon. Vuoteen 1953 mennessä noin 350 000 liettualaista kyyditettiin Siperiaan. Terrorin uhrina menehtyneiden määräksi arvioidaan     100 000, mikä on noin viisi prosenttia Liettuan silloisesta väestöstä.

Kaikkiaan KGB:n vankilaan teki tuttavuutta vuoteen 1991 mennessä noin 44 000 liettualaista. Vankeja kidutettiin ennen heidän teloittamistaan. Museossa yhden vankisellin seinällä on neuvostohallintoa vastustaneiden metsäveljien päälliköiden Adolfas Ramanauskasin ja Jonas Zemaitisin valaistut valokuvat.
Vuosina 1944-1953 NKVD:n erikoisjoukot jahtasivat metsäveljiä ja heidän kannattajiaan. Liettuan vastarintaliikkeeseen, partisaanijoukkoihin arvioidaan kuuluneen eri aikoina noin 100 000 miestä. 50 000 miestä oli aktiivisia taistelijoita ja    50 000 toimi aktiivisesti tukijoukoissa. Vuosina 1944 - 1953 Liettuassa kuoli partisaanitoiminnassa 10 000 taistelijaa. Partisaanit toimivat hyvin aktiivisesti ja esimerkiksi Neuvostoliiton KGB:n tilaston mukaan Liettuassa tehtiin vuonna 1947 1 333 hyökkäystä, kun Latviassa tehtiin 106 ja Virossa 39. Partisaanit valtasivat pikkukaupunkeja ja maaseutukyliä, tuhosivat neuvostovirastoja ja vapauttivat vankeja. Lisäksi tuhottiin veroluetteloita, neuvostoaktivisteja tapettiin ja venäläisiä uudisasukkaita ajettiin pois maaseudulta.
Yhdessä KGB-museon sellissä on valokuvanäyttely kiinnijääneistä metsäveljistä. Heidän ruumiinsa silvottiin ja jätettiin kansalle varoitukseksi turuille ja toreille.
Neuvostoliitto käytti partisaaneja vastaan NKVD:n erikoisjoukkoja, joissa toimi  50 000 miestä. Partisaanien toiminnan katsotaan loppuneen komentajaksi valitun Jonas Zemaitisin vangitsemiseen vuonna 1953 ja Adolfas Ramanaukasin vangitsemiseen vuonna 1956. Ks. Aulis Kallio: Liettuan historia, Tampere 2009.

 Kaunas  - Liettuan vanha pääkaupunki

Kaunas toimi Liettuan pääkaupunkina kahden vuosikymmenen ajan 1900- luvun alussa. Kaunasin pääkatu on nimetty Rauhantieksi, Laisves Aleja. Se on 1,7 km pitkä kävelykatu   itä – länsi-suunnassa, jonka varrella on hyviä ravintoloita ja kauppaliikkeitä.

Kaunas  on yliopistokaupunki, jossa on kuusi yliopistoa. Historiallisia nähtävyyksiä ovat mm. Kaunasin linna, Raatihuoneen aukio, presidentin palatsi, vanhan kaupungin sydän. Kaunas on museoiden kaupunki. Kaupungissa on lentokenttä. Vaivattomin ja nopein tapa  päästä Kaunasiin on lentää sinne Tampereelta.

Kaunas on Tampereen ystävyyskaupunki.


Jonava Liettuan juhannuskaupunki

Jonava on Neris- joen  varrella oleva  kaunis Liettuan juhannuskaupunki. Se sijaitsee noin 30 km Kaunasista.  Jonavan erikoisuus on juhannusjuhlien järjestäminen. Ohjelmalavalla esiintyivät Jonavan taidekoulun oppilaat  tanssien ja laulaen. Kolme suurta kokkoa valaisi  juhlapaikan. Juhliin liittyi  myös markkinat. Väenpaljous oli  valtava.  Juhlinnan huipensi  puolen yön aikaan  järjestetty  ilotulitus, jonka veroista emme ole ennen nähneet.

Tutustuimme Jonavassa lasten päiväkotiin ja peruskouluun. Toiminta vaikutti tavoitteelliselta ja tulokselliselta. Toimintaa vaikeutti  liettualaisten maastamuutto. Koulutetut nuoret lähtevät maasta parempien palkkojen ja elintason perään. Isännät valittivat  nuorten maastapakoa. Se on suuri menetys  Liettuan valtiolle ja kunnille.



Totesimme  Liettuan  kauniiksi ja mielenkiintoiseksi matkailumaaksi, jonne turistin on turvallista tulla. Ulkoministeriön matkustustiedote varoittaa auto- ja taskuvarkaista. Liettuassa on 15 000 vankia. Ehkä varoitus on paikallaan. Ryhmämme ei kokenut mitään sellaista, joka olisi tukenut ulkoministeriön tiedotetta. Ulkoministeriö varoittaa myös punkkien lisääntymisestä. Tämä on syytä ottaa huomioon, jos aikoo retkeillä luonnossa tai liikkua metsässä.

Liettuassa tehdään tilastojen mukaan paljon itsemurhia. Epäilimme tätäkin tietoa. Totesimme liettualaiset  hyvin ystävällisiksi ihmisiksi.

Teemme  maahan tarvittaessa uuden matkan. Liettuassa on paljon kiinnostavia matkakohteita. Hintataso on edullinen.


Mikko Lund

Puheenjohtaja

Hämeenlinnan ja Riihimäen Suomi- Viro- Yhdistys, Liettua -jaosto

maanantai 27. kesäkuuta 2011

Viro- ilta Riihimäellä Danny- pubin terassilla ti 28.6. klo 18 alkaen

SAKU- ilta  Riihimäellä Daddy- pubin terassilla  ti 28.6. klo 18:00  os. Hämeenkatu 28
Hämeenlinnan ja Riihimäen Suomi- Viro- yhdistys ry. järjestää Saku- illan 28.6. klo 18 alkaen Daddy- pubin terassilla os. Hämeenkatu 28. Ohjelmassa on puhetta Virosta ja yhteistyöstä  ja Saku- oluesta. Tilaisuuteen tuovat Kiviölin kaupungin tervehdyksen kaupunginjohtaja Dmitri Dmitrijev ja entinen kaupunginjohtaja Tiit Kuusmik, valtuuston puheenjohtaja Eldur Lainjärvi  ja Teet Kuusmik Ida- Virumaan alueen teollisen kehityksen rahastosta.
Hämeenlinnan ja Riihimäen Suomi- Viro- yhdistys ry. on solminut yhteistyösopimuksen Kiviölin kaupunginhallituksen kanssa ja on toteuttanut monenlaista yhteistyötä. Tänä kesänä vaihdoimme lasten kuvataidetöitä. Riihimäkeläisten nuorten työt olivat esillä Kiviölin taidekoulussa ja Kiviölin nuorten työt  Riihimäen kirjastossa. 
Jatkossa keskustellaan elinkeino- ja yrittäjäyhteistyöstä, kielenopetuksen edistämisestä, sosiaalityöstä, koulu-, nuoriso-, kulttuuri- ja liikuntayhteistyöstä jne. 
Tervetuloa!
Mikko  Lund 

Puheenjohtaja

Hämeenlinnan ja Riihimäen Suomi- Viro- Yhdistys ry.

tiistai 21. kesäkuuta 2011

Hallitusohjelma on hyvä

Kataisen halltuksen toimintaa yhdistää kolme keskeistä kokonaisuutta: 1. Köyhyysen, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen. 2.Julkisen talouden vakauttaminen. 3. Kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen.. 

Ihan kaunista  ja somaa. Tekstiä on 89 sivua. Silti mieleeen nousee paha epäily. Se tiedetään, että toimet eivät ole riittäviä köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentämiseen. Toimet  eivät ole myöskään riittäviä julkisen talouden vakauttamiseen. 
Hallitus perustelee ohjelmaansa takataskussaan olevilla kovilla lääkkeillä. Hallitus on valmis ryhtymään uusiin julkisen talouden tasapainotustoimiin, jos julkinen velka riistäytyy käsistä.
Toivotetaan hallitukselle onnea!
Hyvää Juhannusta,  kesää ja kärpäsiä !

Minä lähden juhnnuksen viettoon Liettuaan enkä näin ollen kirjoita vähään aikaan. Palattuani sieltä edessä on muita matkoja ja sitten alkaakin kesäloma. Ihan oikeasti en tiedä, milloin pääsen seuraavaksi kirjoittamaan.

Hyvää kesää kaikille! Älkää pottako itseänne auringossa!  Jutta Urpilainen uskoo suunnanmuutoksen näkyvän hallitusohjelmassa.


Urpilainen: Suunnanmuutos näkyy hallitusohjelmassa

SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen hehkuttaa Demarissa hallitusohjelmasta. Hallituksen ohjelmassa näkyy suunnanmuutos, jota eduskuntavaalien tulos edellytti.
–Verot maksetaan maksukyvyn mukaan ja huolehditaan pienituloisten asemasta nostamalla perusvähennystä ja työtulovähennystä.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki muistutti, että perusturvaan tehdään isoin korotus koskaan hänen elinaikanaan.
–Kyllä vasemmistoliitto voi ylpeänä puolustaa tämän hallituksen ohjelmaa.

Myös vihreiden Ville Niinistö, RKP:n Stefan Wallin ja kristillisdemokraattien Päivi Räsänen kiittelivät puolueiden yhteistä aikaansaannosta. Omat tavoitteet tulivat riittävästi huomioiduiksi.

Seuraavalla nelivuotiskaudella on edessä valtiontalouden tasapainottaminen yhteensä 2,5 miljardilla eurolla. Tarvittava summa kerätään paljolti tavallisen keskituloisen palkansaajan kustannuksella. Palkkaverotus pidetään ennallaan inflaatiotarkistuksin, eikä yleinen arvonlisävero nouse. Muun muassa valmisteverojen nostaminen tietää sitä, että moni asia käy entistäkin kalliimmaksi.

Asuntovelan korkovähennyksen alasajo aloitetaan jo ensi vuonna pienentämällä vähennystä 15 prosentilla. Seuraavina vuosina vähennys kutistuu viidellä prosentilla.

Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä rajataan 2000 euroon ja korvausprosentti 45:een. Myös autoilu kallistuu. Ajoneuvoverotusta kiristetään käyttöä painottamalla 70 miljoonalla eurolla. Liikennepolttoaineiden verotus nousee portaittain yhteensä 250 miljoonalla eurolla.
Alkoholin, tupakan, makeisten ja virvoitusjuomien verotus kiristyy.

Pääomatulojen verotus kiristyy 28 prosentista 30 prosenttiin ja yli 50000 euron tuloissa 32 prosenttiin. Lehdistölle ja lehtien tilaajille huono uutinen on, että aiemmin verottomista sanoma- ja aikakauslehtien tilauksista aletaan periä yhdeksän prosentin arvonlisäveroa.

Heikoimmista kannetaan huolta

Hallitus aikoo kuitenkin turvata pienituloisimpien selviytymisen nostamalla työttömyysturvan peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea peräti 100 eurolla kuukaudessa ensi vuoden alusta alkaen. Perus- ja ansioturvan kytkös työttömyysturvassa säilyy. Vanhustenhoidon tason turvaksi säädetään vanhuspalvelulaki.
–On sivistyneen yhteiskunnan merkki, että se kantaa hyvää huolta erityisesti kaikkein heikoimmista, tuleva pääministeri Jyrki Katainen (kok.) hehkutti.

Heinäluoma tyytyväinen hallitusneuvotteluiden saldoon

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Eero Heinäluoma uskoo, että yksityiskohtainen hallitusohjelma helpottaa uuden hallituksen työtä varsinkin alkuvaiheessa. Asiasta kertoo Demari.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajan Eero Heinäluoman mukaan tuore hallitusohjelma antaa selvät edellytykset kasvun ja työllisyyskehityksen vauhdittamiseen samoin kuin työvoimapolitiikan uudistamiseen. Sateenkaarihallituksen puolueet ovat myös löytäneet selvän konseptin, miten valtion talous tasapainotetaan.

SDP:n sisäinen yhteistyö neuvotteluissa saa myös Heinäluomalta kiitosta. Sekä neuvottelut että niihin valmistautuminen sujuivat hänen mukaansa poikkeuksellisen hyvin. Säätytalon lisäksi töitä tehtiin niin eduskunnassa kuin puolueen työryhmissäkin.

Uudella hallituksella ei kuitenkaan ole aikaa paistatteluun. Heinäluoma odottaa, että hallitus ottaa työllisyyslisäbudjetin välittömästi työn alle. Taustalla on tieto siitä, että monissa maakunnissa työllisyysmäärärahat uhkaavat loppua, mistä kärsivät erityisesti nuoret.
Hän kertoo myös olevansa hyvin otettu SDP:n puheenjohtajan Jutta Urpilaisen ehdotuksesta, jonka mukaan Heinäluomasta tulisi eduskunnan puhemies.

Mikko Lund

maanantai 20. kesäkuuta 2011

Venäjän voimaloissa vakavia puutteita

Venäjän voimaloissa vakavia puutteita
Voimalat eivät kestä luonnontuhoja
 
Aamun Helsingin Sanomat kertoo, että Venäjän ydinvoimaloihin tehdyt tarkastukset ovat paljastaneet lukuisia puutteita. Voimalat eivät kestä maanjäristystä eikä muita luonnontuhoja.
Puutteet käyvät ilmi Venäjän valtiollisen ydinvoimayhtiön Rosatomin raportista, jonka norjalaislehti Aftenposten oli saanut haltuunsa.
 
 

Menneisyyden aaveet kummittelevat
 
Baltian maissa muisteltiin viime viikolla joukkokyyditysten 70-vuotismuistoa. Kymmeniätuhansia ihmisiä vietiin Stalinin määräyksellä Virosta, Latviasta ja Liettuasta Siperiaan eläinkuljetusvaunuilla. Tuhansia kuoli. Tapahtunutta on vaikea unohtaa.
 
Lasse Lehtinen kirjoittaa, että neuvostomiehityksen jäljiltä on kolmenlaista tuskaa. Oli niitä, jotka auttoivat ilolla miehittäjää. Oli niitä, jotka ilmiantoivat tuttaviaan tai vaikenivat. Kolmansia kohtasi kyyditys, kuulustelut, kidutus ja kuolema. Silti vapautuksen jälkeen kaikkien oli elettävä yhdessä ja yrittää unohtaa.
 
Virossa käynnistettiin presidentti Toomas Henrik Ilveksen aloitteesta vuosia 1941- 1991  koskeva tutkimusohjelma. Tehtävänä on katsoa miten miehityspolitiikka poikkesi  Neuvostoliiton allekirjoittamasta YK:n yleismaailmallisen  ihmisoikeusjulistuksen periaatteista. Hankkeessa ei haeta oikeutta, vaan menneisyyden tasapainoista hallintaa.
 
Menneisyyden hallinta on tavattoman vaikeaa. Venäläiset oppikirjat kertovat, että Suomi aloitti talvisodan. Saksassa jotkut ovat sitä mieltä, että keskitysleirejä ei ollut. Meillä tosi arka asia näyttää olevan ns.  Tiitisen lista.
 
Sulo Aittoniemi  Ilta- Sanomissa: Kataisen hallituksesta tulee vahva
 
Aittoniemi uskoo, että Kataisen hallituksesta tulee vahva. Säätytalon ympäri juostiin sellainen kujanjuoksu, että siinä porukka kovettui. Tulee vahvempi hallitus kuin uskotaan.
 
Aittoniemi ei povaa perussuomalaisille hyvää tulevaisuutta. Timo Soini on loistava mies, mutta sutkaukset loppuvat joskus. Perussuomalaiset ovat sekava porukka. Puolue hajoaa ennen seuraavia eduskuntavaaleja.
 
Kansan Uutiset kertoo:
 
Suomen uusi liikenneministeri on Merja Kyllönen ja kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki.
 

Vasemmistoliitto äänesti: Hallitukseen

Vasemmistoliitto menee hallitukseen. Puoluevaltuuston ja eduskuntaryhmän yhteiskokous päätti asiasta äänin 40  – 23.

3 äänesti tyhjää.
 
Kansan Uutiset  kertoo Markus Mustajärven oppositiotiestä
 
Markus Mustajärvi asettui oppositioon jo ennen hallitukseen menoa.

”Tuen kaikin keinoin sitä, että puheenjohtaja voisi olla itsensä kanssa samaa mieltä”

Vasemmistoliiton lappilainen kansanedustaja Markus Mustajärvi asettui oppositioon jo ennen kuin hänen puolueensa ehti mennä hallitukseen.
Puolue päätti sunnuntai-iltana, että se hyväksyy kuuden puolueen yhdessä rustaaman hallitusohjelman ja menee maan hallitukseen.
Mustajärvi vastusti prosessia alusta alkaen.
– Joistakin asioista ei voi tinkiä, hän sanoi sunnuntaina.
– Kerroin jo aamulla eduskuntaryhmän kokouksessa, miten äänestän jatkossa. Heti pääministeriäänestyksessä painan punaista, samoin hallitusohjelmaäänestyksessä.

 

Mustajärvi arvioi, että myös eurotuet ovat asia, jossa hän äänestäisi hallituksen kantaa vastaan.
– Olen ihan samalla linjalla, millä puolueen puheenjohtajakin oli ennen vaaleja, hän näpäytti puoluejohtaja Paavo Arhinmäkeä.
– Tuen kaikin keinoin sitä, että puheenjohtaja vois olla itsensä kanssa samaa meiltä näissä asioissa.
Mustajärvi ei aio erota ryhmästään.
– Ryhmällä on selvät säännöt ja niin pitääkin olla. Se tekee omat päätöksensä. Mutta en mieti sitä, mitä ryhmä tekee suhteeni. Minulle ratkaisuni on kuitenkin selvä. En kerta kaikkiaan voi toisenlaista tietä valita.
Hän veikkaa, että joidenkin muidenkin voi olla vaikea niellä Euroopan vakautuspolitiikkaa.
– Saa nähdä, kenellä riittää kantti äänestää aikanaan eduskunnassa sen mukaan, mitä sydän ja pää sanoo.
Mustajärven kanssa samalla lailla aikoo toimia varsinaissuomalainen kansanedustaja Jyrki Yrttiaho. Myös tamperelainen Anna Kontula sanoi sunnuntaina, että hallitusohjelmassa on joitakin asioita, kuten Euroopan tukiasiat, joissa hän voi äänestää hallituksen linjaa vastaan. Kontula aikoo kuitenkin äänestää puoluevaltuuston päätöksen mukaisesti muuten.

Tasaveroja

– Helposti sanotaan, että nyt on tärkeintä suomalainen sosiaaliturva, niin kuin onkin. Mutta euroalueen talouskriisi syvenee ja laajenee. Hallitusohjelman voimalauseissa sanotaan, että jos valtion talouden tila heikkenee tiettyjen kriteerien sisällä, välittömästi käynnistetään uudet leikkaukset ja verojen korotukset . Eurokriisi heijastuu kaikkeen, mitä kotimaassa tehdään.
Mustajärvi toteaa, että hallitusohjelman lupaamat sosiaaliturvan parannukset koskevat vain joitakin.
Mustajärvi on puhunut monesti siitä, että työttömyysturvaa ei ole nostettu kahdeksaan vuoteen. Nyt nostetaan.
– Se on ihan oikein, mutta mikä on sitten kaiken kaikkiaan sen hinta? hän kysyy.
 
Mikko Lund
 

sunnuntai 19. kesäkuuta 2011

Uusi hallitus

Uusi hallitus

Suomeen on saatu uusi hallitus. Hallitusneuvotteluja käytiin ennätyksellisen pitkään. Suomeen syntyi ns. sixpack-hallitus, jossa on edustajia kuudesta puolueesta.
Pääministerin salkkua kantaa Jyrki Katainen.
Kokoomuksen puoluevaltuusto on tehnyt ministerivalintansa uuteen pääministeri Jyrki Kataisen luotsaamaan kuuden puoleen hallitukseen.
Pääministeriksi nouseva Jyrki Katainen oli omiensa edessä tyytyväinen puoluejohtaja.
"Olemme tyytyväisiä salkkusaaliiseemme, tässä takana on henkilöitä otka ryhtyvät kantamaan merkittäviä raskaita salkkuja ja ryhtyvät tekemään työtä suomalaisten hyväksi."
Entisestä ulkoministeristä Alexander Stubbista tulee EU- ja ulkomaankauppaministeri. Entisestä puolustusministeristä Jyri Häkämiehestä puolestaan tulee elinkeinoministeri.
Entinen peruspalveluministeri Paula Risikko siirtyy sosiaali- ja terveysministeriksi. Entinen opetusministeri Henna Virkkunen taas sirtyy hallinto- ja kuntaministeriksi.
Tulevaa kuntaministeriä Henna Virkkusta odottavat työntäyteiset neljä vuotta, sillä hallitusohjelmassa luvataan toteuttaa koko maan laajuinen kuntauudistus, jossa pohjana ovat vahvat peruskunnat. Hallitusohjelman mukaan vahva peruskunta muodostuu "luonnollisista työssäkäyntialueista".
- Innostuneella mielellä tietysti, koska hallitusohjelmassakin on arvioitu, että se on yksi tärkeimmistä tulevaisuushankkeista tällä hallituksella, että saadaan uudistettua suomalaista kunta- ja palvelurakennetta, jotta saadaan turvattua palvelut myös jatkossa eri puolella Suomea."
Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin johtokunnan jäsen Jari Koskinen siirtyy puolestaan uudeksi maa- ja metsätalousministeriksi.
Kokoomuksen ministerikuusikosssa on neljä miestä ja kaksi naista.
SDP on julkistanut oman ministeriryhmänsä. Puolueen puheenjohtaja Jutta Urpilainen ryhtyy valtiovarainministeriksi. Hän on kautta aikain ensimmäinen nainen valtiovarainministerinä Suomessa.
Ulkoministeri on alan konkari Erkki Tuomioja. Tuomioja on aiemmin sekä kauppa-ja teollisuusministerinä että ulkoministerinä. Tuomioja on ollut ulkoministeri kolmessa eri hallituksessa; viimeksi Matti Vanhasen keskustajohtoisessa hallituksessa vuosina 2003-2007.
Työministeriksi taas nousee SAK:n entinen puheenjohtaja Lauri Ihalainen. Ihalainen oli pitkäaikaisin SAK:n puheenjohtaja. Hän toimi keskusjärjestön puheenjohtajana vuosina 1990-2009. Ammatiltaan Ihalainen on kirvesmies.
Opetusministeriksi nimettiin Jukka Gustafsson. Tamperelainen Gustafsson on toiminut kansanedustajan vuodesta 1987. Hän nousee nyt ensimmäistä kertaa ministeriksi. Gustafsson on eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja sekä sivistysvaliokunnan varajäsen. Koulutukseltaan Gustafsson on yhteiskuntatieteen maisteri.
Maria Guzenina-Richardsonista tulee peruspalveluministeri. Guzenina-Richardson on syntyjään helsinkiläinen toisen kauden kansanedustaja ja SDP:n varapuheenjohtaja. Guzenina-Richardson työskentelee myös Espoon kaupunginvaltuutettuna.
Asunto- ja viestintäministerin salkku menee Krista Kiurulle. Kiuru on toisen kauden kansanedustaja Satakunnan vaalipiiristä. Koulutukseltaan hän on valtiotieteiden maisteri. Eduskunnan lisäksi Kiuru toimii edustajana mm. Porin kaupunginvaltuustossa sekä Satakunnan maakuntahallituksessa.
Eero Heinäluoma on puheenjohtaja Jutta Urpilaisen ehdokas eduskunnan puhemieheksi. Eero Heinäluoma valittiin vaalien jälkeen SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi. Hän oli myös mukana keskeisesti hallitusneuvotteluissa Säätytalolla.
Riihimäki saa ministerin
Kritillisten puheenjohtaja Päivi Räsänen nousee sisäministeriksi.

Vasemmistoliitto saa 2 salkkua: liikenneministeri, kulttuuri- ja urheiluministeri.
Vihreät 2 salkkua: ympäristöministeri, kehitysyhteistyöministeri
Rkp 2 salkkua: oikeusministeri ja puolustusministeri 

Mikko Lund

lauantai 18. kesäkuuta 2011

Hallitus nimiä vaille valmis

HALLITUS NIMIÄ VAILLE VALMIS
Hallitus aikoo vakauttaa taloutta ja vähentää köyhyyttä
 
Uusi hallitus nimeää talouspolitiikkansa tavoitteiksi julkisen talouden vakauttamisen, kestävän talouskasvun ja työllisyyden vahvistamisen sekä köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämisen.
Hallitusohjelman mukaan valtion tuloja ja menoja sopeutetaan yhteensä 2,5 miljardia euroa vuoteen 2015 mennessä. Sopeutus jakautuu tasan veronkorotusten ja menoleikkausten kesken. Tavoitteena on saada Suomen valtion velan osuus bruttokansantuotteesta pysymään alle yhdessä prosentissa.
800 miljoonaa euroa kohdennetaan uudelleen siten, että 400 miljoonaa euroa käytetään perusturvan parantamiseen ja 200 miljoonaa euroa työllisyyttä ja kasvua edistäviin toimiin sekä 200 miljoonaa euroa lisäbudjettia varten.
Kestävyysvajeen kattamiseksi hallitus aikoo nostaa työllisyysastetta ja pidentää työuria. Tavoitteena on työllisyysasteen nosto 72 prosenttiin ja työttömyyden alentaminen viiteen prosenttiin vaalikauden loppuun mennessä. Työllisyyttä pyritään kohentamaan mm. työllistymistä tukevilla veroratkaisuilla ja aktiivisilla työvoimapoliittisilla toimenpiteillä. 

Harmaata taloutta torjutaan. Vesittämistiedot eivät loppupelissä pitäneet paikkaa.


Perusturvaan parannuksia
 
Työttömyysturvan peruspäiväraha ja työmarkkinatuki korotetaan 100 eurolla kuukaudessa vuoden 2012 alusta alkaen.
Toimeentulotuen perusosaa korotetaan kuudella prosentilla niin ikään vuoden 2012 alusta. Lisäksi yksinhuoltajien toimeentulotuen korottamiseen kohdennetaan 5 miljoonaa euroa.
Yleistä asumistukea parannetaan. Perusomavastuu tarkistetaan alkamaan korotetun työmarkkinatuen määrästä. Omavastuita alennetaan 8 prosenttia ja hyväksyttyjä enimmäisasumismenoja korotetaan 50 eurolla kuukaudessa.

Hallitusohjelmalle sataa ruusuja ja risujakin

Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan hallitusohjelmasta löytyy hyviä tavoitteita ja oikean suuntaisia linjauksia, mutta ei riittävästi toimenpiteitä.
EK:n mukaan talouden, työllisyyden ja kilpailukyvyn kohentamiseksi olisi mm. yhteisöverokanta pitänyt alentaa 20 prosenttiin. Nyt hallitusohjelmaan kirjattua yhden prosenttiyksikön alennus 25 prosenttiin on EK:n mukaan riittämätön.
EK:n mukaan hallitusohjelmasta puuttuu kasvun ja työnteon kannustus ja se lykkää julkisen talouden ongelmia tulevaisuuteen. Hyvänä EK:ssa pidetään mm. hallituksen tavoitetta nostaa eläkkeellesiirtymisikää vähintään kolmella vuodella vuoteen 2025 mennessä. 

Kaupan liitto pettynyt

Kaupan liitto on pettynyt uuden hallituksen verolinjauksiin. Liiton mukaan valmiste- ja energiaveron kiritykset heikentävät kuluttajien ostovoimaa ja ajavat palvelualat ahtaalle.
- Kuluttajien ostovoima ei tule kasavamaan, joten kaupan työllisyyskään ei näillä eväillä parane, sanoo Kaupan liiton toimitusjohtaja Juhani Pekkala.
Kaupan liitto on harmissaan myös pääomaverotuksen kiristämisestä, joka sen mukaan haittaa yrittämistä. Liiton mukaan veronkiristyksen haitat ovat suuremmat kuin verotuottojen kasvu. 

Veronmaksajat: Tyydyttävä kompromissi 

Veronmaksajien keskusliitossa hallitusohjelman talous- ja verolinjauksia pidetään tyydyttävinä. Liiton toimitusjohtajan Teemu Lehtisen mukaan tärkeintä on, että ansiotulojen verotuksen kiristäminen ei toteutunut.
- Ansiotulojen pitäminen nykytasolla mahodllistaa palkansaajien ostovoiman kääntymisen nousuun kuluvan vuoden notkahduksen jälkeen, Lehtinen sanoo.
Asuntolainojen korkovähennyksen säilyminen on Veronmaksajien mukaan hyvä asia, kun lainojen korot ovat nousussa. Sen sijaan pääomatulojen verotukseen sisältyy liiton mukaan ristiriitaisia ratkaisuja, jotka mahdollistavat verokikkailun.

Soini pelkää: Moni kylätie hiljenee

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini pitää hallituksen ohjelmaa hyytelömäisenä, jossa suurin vastuu leikkauksista heitettiin kuntapäättäjille kuntavaalivuonna. Myös puolustusmäärärahojen leikkaus oli Soinille pettymys. Oppositiojohtaja lupaa kuitenkin odottaa hallituksen budjettia, ennen kuin ohjelmasta voidaan antaa lopullinen tuomio.
Suurimman leikkausosuuden sysääminen kunnille on Timo Soinin mielestä osoitus vastuun pakoilusta.
-Se kielii siitä, ettei itse uskallettu tehdä sitä, Soini lausuu hämmästyneenä ja vakuuttaa, että tällä ohjelmalla moni kylätie hiljenee ja koulu menee kiinni.
Samalla hän kuitenkin muistuttaa, että hallitukselle pitää antaa vielä mahdollisuus.
- Pitää katsoa, millainen budjetti tulee. On annettava mahdollisuus laatia se, eikä upottaa ihan ensimmäisenä.
Soinin mukaan kaikkiaan ohjelmasta jäi talouskasvun eväät vähän köppäisiksi.
- Siitä paistaa rohkeuden puute, Timo Soini lausuu.
Hyvänä asiana Soini pitää perusturvan nostamista ja opintotuen sitomista indeksiin.

Salkkujako kiinnitti huomiota

Ryhdikkäänä Soini pitää sitä, että hallitus nimitti poliittisen maatalousministerin, eikä sysännyt tehtävää ammattiministerin kontolle.
Huolestuttavana hän pitää sitä, että ympäristöministeriö on vihreiden hallussa.
Lisäksi Soini ihmettelee sitä, että ulkoministeriö pilkottiin kolmeen osaan.
- Ovat varmaan kuin köyhän talon porsaat, kun tulevat kolmen ministerin voimin ulkoasiainvaliokuntaan. 
 

Mikko Lund

perjantai 17. kesäkuuta 2011

Poliitikot tarvitsevat ymmärrystä

Poliitikot tarvitsevat ymmärrystä
 
Ei niin, että kansalaisten pitäisi ymmärtää poliitikkojen töppäykset. Vaan niin, että poliitikot oikeasti ymmärtäisivät  käsittelemiään ja päättämiään asioita. Kansalaiset voivat  toivoa ja vaatia, että politiikka tekisi kansalaisille oikeutta ja hyvinvointia. 
 
Raimo Ilaskivi kirjoitti äsken Iltalehden blogissa huolensa velkaantumisesta ja suhdanteista. Ilaskiven ansioksi on luettava, että hän on ainut kokoomuslainen keynesiläinen. Hän on lukenut kansantaloustiedettä ja sitä ymmärtääkin. Erityisesti Ilaskivi on perehtynyt Keynesin oppiin suhdanteiden vaihtumisesta ja tasaamisesta. Ilaskivi kirjoittaa:
 
"Hallitusohjelmaa laadittaessa kysymys valtiontalouden saattamisesta kuntoon on ollut eräs keskeisistä kysymyksistä.  Mitä veroja korottaa, mitä menoja leikata – siihen tiivistyvät poliittiset intohimot ja vaateet. Kun yhteisymmärrys saavutetaan, se tehdään nimenomaan poliittisten näkemysten mukaan – mitä vaalilupauksiin on sisällytetty. Politiikka selättää suhdannepolitiikan. Nyt ollaan tyytyväisiä, koska yhteisymmärrys puolueitten kesken on ilmeisesti jo olemassa. Mutta poikkeamisen suhdannepolitiikasta aiheuttama lasku huomataan ja maksetaan vasta myöhemmin.
“Entinen ekonomisti” voi vain todeta, kuinka Keynesin oppi suhdanteiden tasaamisesta kyllä kernaasti kelpasi silloin, kun se suositti velanottoa ja elvytystä, mutta unohdettiin tässä vaiheessa, jossa olisi ollut kiristyksen aika. Tuskin hallitusneuvottelijat tätä tyydytyksellä lukevat, mutta tulkoonpa todetuksi, kun tuloksista muutaman vuoden päästä keskustellaan."
Montakohan kansantaloustieteen teosta hallitusneuvottelijat ovat lukeneet, niin että voisi odottaa heillä olevan jotain ymmärrystäkin kansantalouteen ja erityisesti valtiontalouteen? 

Ilaskivi on vanhan polven poliitikko; vastuullisuus sisältää velan merkityksen ymmärtämisen. Nykyporukka tarvitsee julkisena palveluna henkilökohtaisen taloudenpidon onnistumiseksi velkaneuvonnan. Nyt näyttää siltä, että velkaneuvonta pitäisi laajentaa koskemaan kuntia. Riihimäki näyttäisi sitä kiireesti tarvitsevan!
 
Riihimäen kaupunginkin pitäisi lisätä itseymmärrystään velan suhteen. Talouden vahvistamisen linja piilee velan lyhennysohjelmassa!
 
Miksi enemmistö valtuutetuista viimeisessä budjettikokouksessa hylkäsi ehdotukseni/ponnen, joka tarkoitti velkojen lyhennysohjelman laatimista?
 
Etukäteen on syöty varsinaisten tulojen yli yhden vuoden tuotto - miten se sopii kaupungin rahoitustasapainoon? Riihimäen kaupungin varsinaiset tulot  ovat n. 90 milj. e ja velat ilman konsernivelkoja yli 100 milj e .Kyllä siinä oikeasti rypistämistä riittää, jotta päästäisiin velan lyhennysohjelmaan.
 
 Velanhoidossa ongelma on, että pakolliset hyvinvointimenot palveluihin on yli 80 % kokonaismenoista, miten siinä sitten jäännöksellä ja kiristyvällä valtion suhtautumisella kuntarahoitukseen hoidetaan velkojen lyhennys.
 
Tavoitteeksi pitää ensitilassa ottaa lyhennysohjelman laatinen tavoitteena kuntien keskimääräinen velkataso!
 
Pakollisia investointeja  sekä ylläpito- ja korjauskustannuksia on välttämättä tehtävä myös kunnallistekniikassa!
 
Ymmärtääkö kaupunginjohtaja/kaupunginhallitus ylipäätään tilinpäätöksen tuloksen yli/alijäämän merkityksen kunnan rahoitukseen? Se ei kerro rahoituksen tilasta - siihen olisi syytä syventyä ja ottaa todesta kaupungin rahoitusstrategian laatiminen!
 
Anteeksiantamatonta on, että  johtaja jatkuvasti julkisuudessa julistaa kaupungin hyvää taloudellista tilannetta, vaikka kaupungin toimintojen rahoitus pitkälläkin aikatähtäimellä on ongelmallinen. Härskiä veronmaksajan pilkkana pitoa. Kaupungin virallisten puheiden pitää vastata todellisuutta. Olisiko syytä koetella myös rehellisyyttä keinona, kun joka tapauksessa hallintokuntia kiristetään ja menoja joudutaan leikkaamaan ja varautumaan kaikin liikenevin varoin "pankkiherran" kanssa keskusteluun? Itsepetos koituu lopulta demokratian ja poliittisten päättäjien vahingoksi.
 
Miten näissä rahoitusolosuhteissa sitten avataan uusi Kalmun alue ja maksetaan sen vaatima kunnallistekniikka? Omakotitonttipulaan ratkaisu on kovin kehno. Rahan kiertonopeus on toivottoman hidas avautuviin rakennusmahdollisuuksiin nähden! Lienee pielessä viimevuosien niin maapolitiikka kuin kaavoituspolitiikka.
 
 
 
 
Tänään jaetaan ministerisalkut  - hallitusohjelma valmis
 
Heinäluoma Ylelle:

Hallitusohjelma 95-prosenttisesti valmis


Eero Heinäluoma kertoi eilen Ylen Ykkösaamussa, että hallitusneuvottelujen työryhmissä muodostettavista teksteistä suurin osa on valmiina, loput pyritään saamaan valmiiksi torstaina. Perjantaina on tarkoitus jakaa ministerinsalkut.

 Mikko Lund

torstai 16. kesäkuuta 2011

Mitä hallitus tekee veroille?

Mitä hallitus tekee veroille?

Helsingin Sanomat kertoi tiistaina kokoomuksen myöntyneen siihen, ettei arvonlisäveroa nosteta. Erityisesti vasemmisto oli vastustanut korotusta, koska katsoi sen vievän tasaveron suuntaan. Kokoomus lienee saanut tahtonsa läpi ansiotulojen verotuksessa. Niitäkään ei kiristetä.
Kompromissi on syntynyt. Se ei ole kaikkien mieleen. Kokoomuksen entinen oululainen kansanedustaja Tuulikki Ukkola syytti puoluettaan "pääministerikiimasta". Ukkolan mukaan "kokoomus myi demareille kaiken, arvonsa, aatteensa, kunniansa ja pahimmassa tapauksessa myös tulevaisuutensa".
Vasemmistoliitossa kovinta kritiikkiä neuvotteluja kohtaan on esittänyt kansanedustaja Markus Mustajärvi. Hänen mielestään vasemmistoliiton ei pitäisi lähteä lainkaan kokoomuksen vetämään hallitukseen.
Tulevan hallituksen talouspoliittiset haasteet eivät suinkaan ole pienentyneet. Budjettivaje on talouskasvusta huolimatta edelleen aivan liian suuri, eikä ansiotuloverotuksen ja arvonlisäveron korotuksista luopuminen tuo helpotusta alijäämän kitkemiseen.

"Mummolaan kun pyöräilemme, pilven hattaraa ei näy"

Hallituspuolueita voidaan kritisoida realismin puutteesta. Sopeutumistarvetta ei näy otettavan todesta. Puolueita näyttää vaivaavan realismin puute. Ne ovat kuin  mummolaan pyöräilevät lapset, ne eivät pelkää taantumaa, "pilven hattaraa ei näy".  Valtiovarainministeriö oli laskenut valtiontalouden välittömäksi  sopeutumistarpeeksi 6 miljardia euroa. Hallitusneuvotteluissa puolueet jahkasivat  2,5  - 3.1 miljardin euron sopeutumistarpeesta, sopu löytyi 2,5 miljardista eurosta. Summa on tosi vaatimaton valtiovarainministeriön esittämiin lukuihin verraten.
Sopeutumistarve tulee yksinkertaisesti siitä, että tulot eivät riitä menoihin. Valtiovarainministeriön mukaan valtio velkaantuu ensi vaalikaudella kahdeksan miljardia vuodessa.
Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen toivoo hallitusneuvottelijoilta huomiota julkisen velkaantumisen pysäyttämiseen ja vähentämiseen. Hän esittää vain toivomuksen eikä takerru yksityiskohtiin.
Helsingin Sanomien tietojen mukaan hallitus aikoo tehdä leikkauksia, joista suurin leikkauskohde on kuntien valtionosuudet 550 miljoonaa euroa. Menoja karsitaan kahdella miljardilla ja säästyneistä varoista ohjataan 800 miljoonaa perusturvaetuuksien korottamiseen.
Mielenkiintoista nähdä, mitkä ovat todelliset, lopulliset luvut. Luulisi, että tämän jälkeen avoimuus lisääntyisi ja salailusta luovuttaisiin.

"Talousennusteita ei vedetä taskusta"

Jyväskylän yliopiston talousennustekilpailussa viimeiseksi sijoittunut Suomen Pankki ei ole huolissaan, vaikka sen ennusteet viime vuoden talouskehityksestä eivät aivan kohdilleen osuneetkaan.
Viime vuoden tarkimman talousennustajan tittelistä kilpaili 10 ennustelaitosta ja pankkia. Voiton vei Nordea, ja viimeiseksi jäi siis Suomen Pankki.
Ennustetarkkuutta arvioitiin kymmenen muuttujan avulla, joita olivat muun muassa talouskasvu, työttömyys, inflaatio ja yksityinen sekä julkinen kulutus.
- Ennusteiden perusteet ovat tiedossa ja ne ovat läpinäkyviä. Myös menetelmät ovat julkisia. Ei näitä ennusteita taskusta vedetä, kommentoi Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen.
- Kyllä Suomen Pankki on talousennustajakilpailuja myös voittanut, hän lisäsi.
Osuvimman talousennusteen Suomen Pankki teki ainakin vuosina 2005 ja 2007. Vuonna 2009 sijoitus oli toinen. Talousennustajat on asetettu paremmuusjärjestykseen vuodesta 1997.

Mikko Lund

keskiviikko 15. kesäkuuta 2011

Miten käy harmaan talouden torjunnan hallituksessa?

Miten käy harmaan talouden torjunnan  hallitusohjelmassa?
 
Kaikki puolueet ovat yhtä mieltä harmaan talouden torjunnasta. Toiset ovat kuitenkin enemmän yhtä mieltä kuin toiset. Helsingin Sanomat tietää, että harmaan talouden torjuntaa pohtineessa työryhmässä kokoomus ja RKP ovat tehneet ehdotuksia, joilla tehokkaimmat toimet vesittyisivät.
 
Hesarin tietojen mukaan RKP vaati poistettavaksi lausuman. jonka mukaan viranomaisten välistä tiedonsaantia harmaan talouden torjunnassa parannetaan. RKP vastusti myös sitä, että rangaistusasteikkoja kovennettaisiin rikoksen törkeyden kasvaessa. Kokoomus vastusti työsuojeluviranomaisten valvontaoikeuden laajentamista koskemaan työehtosopimuksen noudattamista ja sopimuksen mukaisen palkan maksamista. Edelleen puolueet vastustivat sijoitusten läpinäkyvyyden lisäämistä.
 
On todella ikävä, jos harmaan talouden torjunta vesitetään. Eduskunnan tarkastusvaliokunta  antoi keväällä yksimielisen mietinnön harmaasta taloudesta. Eduskunta kävi asiasta keskustelun ja näytti siltä, että asiassa on syntymässä yksimielisyys harmaan talouden torjumiseksi.
 
Eduskunnan tarkastusvaliokunta esitti 25- kohtaisen toimenpideohjelman harmaan talouden lopettamiseksi.
Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja Matti Ahde (sd) katsoi, että harmaan talouden torjunta on otettava huomioon läpäisyperiaatteella kaikessa lainsäädäntötyössä. Tärkeätä on kokonaisuus ja liikkeelle pitää lähteä heti.

Kyse on myös yhteiskuntamoraalista: Jos kaikki urakkakilpailut häviää sen takia,että voittajat hoitavat asiat harmaan talouden kautta, vaara on, että harmaa talous laajenee entisestään, sanoi Ahde Demarissa.

Harmaa talous on nopeimmin laajeneva rikollisuuden ala. Kiinnijäämisen riskit ovat pienet ja rangaistukset mitättömiä.

Harmaan talouden vuotuinen  määrä  10- 14 miljardia

Harmaan talouden ja sen aiheuttamat kilpailuhaitat ovat lisääntyneet rakennus-, ravintola- ja kuljetusaloilla. Tutkimuksen mukaan harmaa talous on kasvanut myös kansainvälisessä sijoitustoiminnassa. Jopa 90 % suomalaisten kansainvälisen sijoitustoiminnan tuotoista jätetään ilmoittamatta verottajalle.
Tarkastusvaliokunta on tilannut tutkimuksen harmaasta taloudesta.

Tutkimus on tavanomaisten toimialojen rinnalla tarkastellut harmaan talouden laajuutta ja merkitystä myös kansainvälisessä sijoitustoiminnassa ja kaupassa, sähköisessä kaupankäynnissä, kiinteistöalalla sekä yksityisten talouksien vuokratuloissa. Tutkimuksessa on tarkasteltu myös harmaan talouden osa-alueiden kartoittamisen erityisehtoja ja arvioitu kriittisesti harmaan talouden torjuntaan vaikuttavia epävarmuustekijöitä.

Tutkimuksen mukaan kansainvälinen sijoitustoiminta on käytännössä kokonaan verovalvonnan ulkopuolella ja enintään joka kahdeksas luonnollisten henkilöiden kansainvälisestä sijoitustoiminnasta saatu euro ilmoitetaan verottajalle. Tutkimustuloksia on kuvattu yksityiskohtaisemmin tekijöiden laatimassa tutkimusyhteenvedossa.

Tutkimus on kokonaisuudessaan saatavissa osoitteessa www.eduskunta.fi/trv .
 
 
  Lehtomäki: "Persut eivät tavoittele muuta kuin kovaäänistä huutamista puskassa"

Kansanedustaja Paula Lehtomäki on pettynyt perussuomalaisten tahtoon kantaa vastuuta hallitusneuvotteluissa. Lehtomäen mukaan perussuomalaiset eivät tavoittele muuta kuin kovaäänistä huutamista puskassa.
Blogissaan Lehtomäki kirjoittaa, että puolueille silotellaan hallitustietä harvoin niin selvästi, kuin nyt perussuomalaisille tehtiin. Valta ja vastuu ei kuitenkaan näyttänyt Timo Soinin johtamalle puolueelle kelpaavan.
– EU-politiikkaan vedoten perussuomalaiset lähettävät äänestäjilleen selkeän viestin: halusimme mesota vaaleissa arjen asioista - mutta emme halua panna itseämme likoon niiden asioiden hoitamiseksi, Lehtomäki kirjoittaa.
Lehtomäki vaatii, että muutosvoimaa korostavan puolueen pitäisi olla myös valmis tekemään se muutos.

Pekka Perttula: Zorbas  - Soinin soidintanssi ja surutanssi
Perttula kysyy Suomenmaan blogissa:
"Kuinka monta kymmentä vaalilupausta voi yhdellä EU-kortilla kaataa?
Ei Kreikalla eikä Portugalilla, ei tanssija Zorbaksella tai kalastaja Emiliolla, ole oikeutta vaikuttaa maamme sisäpolitiikkaan. Timo Soinilla ja perussuomalaisilla olisi mahdollisuus vaikuttaa, mutta juuri Zorbaksen ja Emilion takia perussuomalaiset perustelevat, miksi he eivät halua hoitaa Sakarin ja Eemelin asioita.
Tiesivätkö Sakari ja Eemeli äänestäessään, että sisäpolitiikan muutos oli alistettu EU-politiikalle. Zorbas näyttää kelpaavan Soinille perusteeksi vallan hakemiselle ja vastuusta pakenemiselle, soidintanssille ja surumarssille.
Kiukkuisimmankin EU-vastustajan pitäisi vaalia kansallista etua. Pitäisi toimia, kuten Timo Soini EU-vaaleissa 2009, pyrkiä EU-parlamenttiin vaikuttamaan eikä lyödä rukkasia naulaan ja pensseleitä santaan.
Onko Eurooppa juuri nyt kesäkuussa 2011 tilanteessa, jossa on sanottava kyllä tai ei ahdinkoon joutuneiden valtioiden tukemiselle? Meneekö perusturvallisuus, kuihtuuko maaseutu, katoavatko kunnat ja palvelut, jos Suomi yhdessä muun Euroopan kanssa kantaa vastuuta Kreikasta?
Olisi vastuutonta lähteä käpälämäkeen ja olla vaikuttamatta. Varsinkin siinä tilanteessa, jos samanaikaisesti tehdään maamme sisäiseen kehitykseen ja kauas tulevaisuuteen vaikuttavia ratkaisuja. Juuri käpälämäkeen Soini lähti.
Poliittista todellisuutta on, että Timo Soinista ja perussuomalaista ei ollut lunastamaan lupauksiaan. Syy ei ole siinä, ettei puolueessa olisi päteviksi ministereiksi kasvavia edustajia. Syy on yhteen sovittamattomissa lupauksissa, joiden taustalla ovat perussuomalaisten omat aatteelliset ja poliittiset erot."

Mikko Lund

tiistai 14. kesäkuuta 2011

Sopu löytyi talouslinjasta. Löytyykö sopua köyhyyden vähentämisestä?

Sixpack- hallitusta muodostavan puoluekuusikon johtajat sopuun talouslinjasta
 
Eilen tapahtui perustava  eteneminen hallitusneuvotteluissa. Kuuden puolueen puoluejohtajat pääsivät sopuun talouslinjasta. Puoluejohtajat sopivat valtiontalouden sopeuttamisesta, veronkotuksista ja säästöistä. Kestävyysvajetta eli koko julkisen talouden pitkän ajan epätasapainoa aletaan korjata "rakenteellisin muutoksin". Hallitusohjelman yksityiskohtia  ei paljasteta ennen sen valmistumista.
 
 
Kuunteleeko  hallituskuusikko köyhää?

 
Kuka kuuntelee köyhää?- verkosto on köyhyyttä kokeneiden, diakonia- ja sosiaalityön ja muiden asiantuntijoiden puolueeton ja sitoutumaton ryhmä, joka herättelee keskustelua köyhyydestä ja yhteiskunnallisesta vastuusta. Viimeisten kahden vuoden aikana köyhyyteen liittyvistä teemoista keskusteltiin 14 tilaisuudessa Helsingissä, Porissa, Mikkelissä, Kemissä, Rovaniemellä, Turussa ja Haapajärvellä. Ehdotukset hallitusohjelmaan ovat keskustelutilaisuuksien tuotosta. Paljon muutakin on puhuttu ja todettu tärkeäksi, mutta verkosto ei  usko kaikkien suomalaisen yhteiskunnan ongelmien ratkeavan kerralla.

Esimerkki kertoo, että parhaimmillaan herkät ja tuntevat työntekijät voivat  olla hyviä asiakkaiden liittolaisia ja ryhtyä ajamaan asiakkaidensa asiaa perustamalla verkoston ja pohtimalla ehdotuksia ja toimenpiteitä  köyhien ihmisten nostamiseksi jaloilleen.

Silti on sopivaa kysyä, missä ovat sosiaalityöntekijät, jotka asiantuntijoina nostaisivat köyhyyden ongelman julkiseen keskusteluun paikallisesti niin Riihimäellä, Hämeenlinnassa tai Hyvinkäällä. Tämä oli Pertti Harjun ja monen muun idea siitä, että sosiaalityöntekijöiden käynnistämän julkisen keskustelun kautta politiikka korjaisi yhteiskunnan epäkohdat. 

Silti tällaisia työntekijöitä ei ole näköpiirissä eikä näköpiirissä ole politiikkaa, joka vapauttaisi köyhät köyhyydestä ja kurjat kurjuudesta.

Työntekijöiden ehdotukset ovat hyviä ja kannatettavia. Jos niitä toteutettaisiin, köyhyyden ongelma helpottuisi.

Tiedostan tavattoman hyvin, että  kuljettaessa edelleen kohti luokkayhteiskuntaa tulee aika, jolloin köyhälistö herää eikä ei tyydy siihen, mitä on, vaan vaatii parempaa.

Mikko Lund
 
 
 
 

Kuka kuuntelee köyhää? -verkoston ehdotukset hallitusohjelmaan

Luovutettu peruspalveluministeri Paula Risikolle 3.3.2011 ja 9.6. muistitikku  eduskunnalle.   

Toimenpide-ehdotukset muodostavat kolme kokonaisuutta:

1) Työ on parasta sosiaaliturvaa – kun sillä tulee toimeen.
2) Reilussa yhteiskunnassa heikoimmista pidetään aina huolta.
3) Ihmisillä on erilaiset kyvyt ottaa vastuu elämästään.

Työ on parasta sosiaaliturvaa – kun sillä tulee toimeen


·        Oikeus aktivointi- ja työnhakusuunnitelmaan ei riitä!
·        Minimipalkkalaki ja perustulo turvaavat epävakaasti ja epätyypillisesti työllistyvien toimeentulon 
·        Kaikille nuorille luvattava joko koulutus tai työpaikka kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen         
·        Välityömarkkinoista ei saa tulla uutta työmarkkinamarginaalia
·        Työvoimapoliittinen koulutus siirrettävä opetusministeriön alaiseksi
·        Yhden hengen yrityksille mahdollisuus jaksottaa tulonsa kolmen vuoden ajalle
·        Toimeksiantosuhteilla itsensä elättäviä ihmisiä ei tule määritellä yrittäjiksi

Oikeus aktivointi- ja työnhakusuunnitelmaan ei riitä!
Oikeus työhön edellyttää, että yhteiskunta ja yritykset kohdistavat voimavarat työvoiman kysynnän lisäämiseksi. Verohelpotuksilla ei ole saavutettu haluttuja tuloksia.
Minimipalkkalaki ja perustulo turvaavat epävarmassa tai vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien toimeentulon.  Minimipalkkalaki ja perustulo edistävät myös sitä, että työelämässä noudatetaan reiluja pelisääntöjä. Ensin on tukittava sosiaaliturvan aukot, joihin pätkä- ja osa-aikatyöntekijät ovat alati vaarassa pudota. Kun tällaiset tilanteet toistuvat, kynnys vastaanottaa pätkä- ja osa-aikatyötä nousee. Tämä ei edesauta joustavien työmarkkinoiden kehittymistä. Työelämässä tilanteet muuttuvat nopeasti: välillä työssä, välillä työttömänä tai opiskelijana. Tämä koskee myös ammatinharjoittajia, freelancereita ja itsensä työllistäjiä, jotka ovat usein väliaikaisesti työsuhteessa.
Kaikille nuorille luvattava joko koulutus tai työpaikka kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen. Koulutusta tulisi kehittää kaikilla koulutusasteilla siten, että myös pojat pärjäävät koulussa. Näillä toimenpiteillä estetään köyhyyden lisääntyminen.

Välityömarkkinoista ei saa tulla uutta työmarkkinamarginaalia. Tarvitaan nykyistä enemmän yhteiskunnallisesti vastuullisia yrityksiä! On parannettava yhdistysten mahdollisuuksia palkata työntekijöitä. Työllistämisen pitäisi olla lähes ilmaista yhdistyksille, ja samalla työn pitäisi taata työntekijälle köyhyysrajan ylittävän palkan.  Työsuhteen keston pitäisi olla niin pitkä, että se takaisi ansiosidonnaisen jatkumisen.

Työvoimapoliittinen koulutus siirrettävä työministeriöltä opetusministeriön alaiseksi.  Nykyinen järjestelmä ei näytä varmistavan sitä, että koulutus on laadukasta ja parantaa kaikkien koulutukseen osallistuvien työmarkkina-asemaa.
Yhden hengen yrityksille mahdollisuus jaksottaa tulonsa kolmen vuoden ajalle.
Toimeksiantosuhteilla itsensä elättäviä ihmisiä ei tule määritellä yrittäjiksi. Yrittäjyys tarkoittaa huomattavia hallinnollisia ja verotuksellisia toimenpiteitä, jotka vaativat yrittäjältä erityistä osaamista. Viranomaiset määrittelevät tällä hetkellä ihmisiä yrittäjiksi vastoin näiden omaa aloitetta ja edellytyksiä – silloinkin, kun henkilö ei määritelmällisesti ole yrittäjä. Tämä johtaa henkisesti ja taloudellisesti ahdistaviin tilanteisiin, jopa sairastumisiin.

Reilussa yhteiskunnassa heikoimmista pidetään aina huolta


  • Perusturvan tasoa on nostettava

  • Asiakasmaksut remonttiin ja asiakasmaksuja kohtuullistettava!


Perusturvan määrä, asumistuki mukaan lukien, on nostettava sellaiselle tasolle, ettei automaattista ja jatkuvaa toimeentulotuen tarvetta enää synny. Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus välttämättömään toimeentuloon. Esimerkiksi työmarkkinatuki ja toimeentulotuki ovat viimeisen 15 vuoden aikana jääneet pahasti jälkeen ansiokehitykseen verrattuna. Takuueläke korjaa vain osin kansaneläkkeen jälkeenjääneisyyttä. Ei riitä, että kerran hallituskaudessa selvitetään perusturvan riittävyys. Lakiin on kirjattava toimenpiteet siitä, että perusturvan taso säilyy riittävällä tasolla, ja että sitä korotetaan. Usean tuen saaminen ja niiden yhteensovittaminen ei saa johtaa siihen, että taloudellinen tilanne heikkenee.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut rasittavat perusturvalla elävien henkilöiden taloutta. Asiakasmaksujen takia napanuora toimeentuloasiakkuuteen ei koskaan katkea. Tutkijat puhuvat katastrofaalisista asiakasmaksuista silloin, kun terveydenhuollon asiakasmaksut ylittävät 40 prosenttia kotitalouden maksukyvystä. Asiakasmaksut synnyttävät terveyseroja.  Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuremontti on vihdoin tehtävä siten, että asiakasmaksuja on kohtuullistettava. Perusturvalla elävät on vapautettava asiakasmaksuista tai maksuja on alennettava siellä, missä kulu on syntynyt sen sijaan, että asiakasmaksu kierrätetään toimeentulotukiluukun kautta. Elämää välittömästi ylläpitävistä sarjahoidoista, kuten dialyysistä ja sytostaattihoidosta, ei tule asiakkaalta periä maksuja ollenkaan. Uudesta ja joustavasta järjestelmästä hyötyvät sekä asiakkaat että kunnat.


Ihmisillä on erilaiset kyvyt ottaa vastuu elämästään


·        Taloudellisen tuoton ja kilpailukyvyn maksimointi hinnalla millä hyvänsä ei saa olla ihmisarvoa tärkeämpää
·        Pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisohjelma 2011–2015 toteutettava
·        Velkoja koskevia säädöksiä uudistettava
·        Terveyserojen kaventamiselle asetettava konkreettinen tavoite
·        Yksin asuvien köyhyys ja pienituloisuus huomioitava päätöksenteossa

Taloudellisen tuoton ja kilpailukyvyn maksimointi hinnalla millä hyvänsä ei saa olla ihmisarvoa tärkeämpää. Heikoimpia ihmisiä ei saa jättää oman onnensa nojaan. Yhteisöllisyyttä ja osallisuutta pitää lisätä tietoisesti konkreettisin toimin mm. tukemalla onnistumisen kokemuksia. Ihminen tarvitsee aitoa arvostusta. Kukaan ei halua olla taakka yhteiskunnalle. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut on toteutettava niin, että ihminen tuntee olevansa arvokas, säilyttää itsenäisyytensä ja tuntee kuuluvansa joukkoon. Hallituksen on edellytettävä, että kaikessa päätöksenteossa otetaan huomioon heikoimmat ihmiset ja se, miten päätökset vaikuttavat heihin.

Pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisohjelma 2015 toteutettava. Vuosina 2008-2011 toteutettavan pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman tavoitteena on, että pitkäaikaisasunnottomuus puolittuu vuoteen 2011 mennessä. Ohjelmaa valmistellut työryhmä esitti, että pitkäaikaisasunnottomuus tulisi poistaa vuoteen 2015 mennessä. Oma asunto on elintärkeää oman vastuunoton näkökulmasta. Siksi pitkäaikaisasunnottomuuden poistamisohjelma tulee toteuttaa nykyisen hallituksen alkuperäisen periaatepäätöksen mukaisesti.

Velkoja koskevia säädöksiä uudistettava. Vuoden 2008 alussa voimaan tullut säädös kohtelee epäoikeudenmukaisesti osaa niistä ihmisistä, jotka ovat pyrkineet hoitamaan velkojaan aktiivisesti. Velkojen vanhenemissääntö koskee 15 vuotta sitten oikeuden päätöksen saaneita velkoja, mutta kaikista veloista tällaista päätöstä ei ole.  Velkojen vanheneminen vähentää harmaata taloutta. Entiset velalliset kokevat mielekkääksi yrittäjyyden tai työn palkansaajana, kun tulo ei enää mene vanhojen velkojen maksuun.  Yrittäjyyden ja tuottavuuden tukemiseksi tulisi velkajärjestelyn lisäsuoritusvelvollisuus poistaa ja Suomessakin mahdollistaa henkilökohtainen konkurssi.

Terveyserojen kaventamiselle tulee asettaa konkreettinen tavoite. Sosioekonomiset terveyserot ovat jo pitkään olleet terveydenhuollon ja koko yhteiskunnan suuri haaste. Nyt terveydenhuollon organisoinnissa, palvelujen saatavuudessa ja perusturvassa ilmeneviin puutteisiin on puututtava.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja tukien alikäyttö lisäävät terveyseroja. Vähävaraisille kansalaisille on turvattava kokonaisvaltaiset ja yksilölliset neuvontapalvelut sekä tarvittavien palvelujen ja tukien saaminen.

Pitkäaikaistyöttömät tarvitsevat terveyskartoituksen, jossa asiakas ja työntekijä harkitsevat yhdessä asiakkaan työkykyä ja sen rajoitteita. Tarvitaan oikeaa organisointia ehkäisevään työhön, kokeneisuuden ja riittävyyden määrä hoitohenkilöstössä vähentää sairastuvuutta, luo kokonaisvaltaista tukea ja menetelmiä sekä alentaa kustannuksia.

Yksin asuvien köyhyys ja pienituloisuus huomioitava päätöksenteossa. Yksin asuvat ovat suurin pienituloisten ja köyhien ryhmä. Yksin asuvista 30 prosenttia elää alle köyhyysrajan. Pienituloisuus ja köyhyys ovat suurta kaikissa yksin asuvien ikäryhmissä ja köyhyys on lisääntynyt. Yksinelävien selviytymiseen liittyvät vaikeudet on saatava näkyväksi, myös päätöksenteossa.

Helsingissä, 3.3.2011
Kuka kuuntelee köyhää -verkosto