Kansalaisgallup: Työnantajia sakotettava työsuhderikkomuksista
Valtaosa eli yhdeksän kymmenestä suomalaisesta on sitä mieltä, että työnantajaa pitää sakottaa, jos se ei maksa palkkoja, ylityö- ja lomakorvauksia tai erilaisia lisiä lakien ja sopimusten mukaisesti. Nykyisen lainsäädännön mukaan sopimuksia rikkonut työnantaja joutuu mahdollisen oikeuskäsittelyn jälkeen maksamaan työntekijälle vain palkka- ja muut työsuhteeseen liittyvät saatavat. Rangaistusta työnantajalle ei rikkomuksista määrätä.
Vahvan tuen kansalaisilta saa SAK:n vaatimus 1800 euron minimipalkasta. Kaksi kolmasosaa (64 %) kansalaisista katsoo, että kokoaikaisen työntekijän työehtosopimuksen mukaisen palkan olisi oltava vähintään 1800 euroa kuukaudessa. Vain 12 prosenttia suomalaisista vastustaa ajatusta. Eniten vastustusta vaatimus kohtaa yrittäjien keskuudessa.
Enemmistö suomalaisista (53 %) kannattaa sitä, että suuret työnantajat velvoitettaisiin työllistämään osatyökykyisiä. Vajaa viidennes (18 %) ei ole samaa mieltä ehdotuksesta. Näin ajattelevat lähinnä johtavassa asemassa olevat ja yrittäjät.
Reilu enemmistö kansalaisista (58 %) kannattaa myös yhdenvertaisia työsuhdeoikeuksia kaikille työntekijöille työsuhteen muodosta ja kestosta riippumatta. Viidesosa (22 %) vastustaa tätä ehdotusta. Eritoten johtajien ja akateemisen koulutuksen saaneiden joukossa on niitä, jotka arvioivat, ettei yhdenvertaisia oikeuksia kaikille tarvita.
Valtaosa suomalaisista (72 %) kannattaa sitä, että kaikille nuorille on taattava opiskelupaikka toisen asteen koulutukseen - siis joko ammatilliseen koulutukseen tai lukioon.
Selvä enemmistö (63 %) katsoo, että valtion olisi tarjottava kaikille työttömille työllistymispalveluja, kuten koulutusta, työharjoittelua tai palkkatuettua työtä viimeistään kolmen kuukauden kuluttua työttömäksi jäämisestä.
Tiedot käyvät ilmi SAK:n TNS Gallupilla teettämästä kyselystä, jossa selvitettiin kansalaisten suhtautumista työelämää ja sopimustoimintaa koskeviin ehdotuksiin. Kyselyyn vastasi 1258 suomalaista toukokuussa 2011.
Gallup-kyselyssä esillä olleet työelämään liittyvät esitykset sisältyvät SAK:n tavoiteohjelmaan, jota käsitellään SAK:n edustajakokouksessa 6.-8. kesäkuuta.
Palkkaneuvotteluihin halutaan ammattiliiton apua
Yli puolet (55 %) kansalaisista haluaa, että ammattiliitto käy neuvottelut palkoista. Viidesosa (19 %) ei tätä halua. Myös reilu enemmistö nuorista (60 %) haluaa ammattiliiton neuvottelevan palkankorotuksista.
Itse palkastaan haluaisi neuvotella kolmasosa (34 %) suomalaisista ja vain 19 prosenttia SAK:laisista. Ainoa ryhmä, jonka enemmistö (54 %) haluaa itse neuvotella palkankorotuksistaan, ovat johtavassa asemassa olevat. Heistäkin lähes kolmannes (29 %) haluaisi palkkaneuvotteluun ammattiliiton tai henkilöstön edustajan apua.
Suomalaiset pitävät ammattiliiton jäsenyyttä tarpeellisena
Valtaosa kansalaisista (79 %) pitää ammattiliittoon liittymistä vähintäänkin melko tarpeellisena. Näin ajatellaan lähes kaikissa väestöryhmissä. Myös nuorissa ikäryhmissä ammattiliiton jäsenyyttä pidetään tarpeellisena. Alle 25-vuotiaista näin ajattelee 74 prosenttia ja 25-34-vuotiaista 81 prosenttia.
Vain yksi kuudesta (16 %) haluaisi vähentää ammattiyhdistysliikkeen vaikutusvaltaa yhteiskunnassa. Kolmanneksen mielestä ay-liikkeellä on sopivasti vaikutusvaltaa. Kolmannes taas on sitä mieltä, että sitä pitäisi lisätä.
Enemmistö suomalaisista (51 %) on tyytyväinen ammattiyhdistysliikkeen toimintaan ja hieman useampi (54 %) arvioi ammattiyhdistysliikkeen toimivan jäsentensä kannalta hyvin. Kritiikkiä osoittaa neljännes (26 %) vastaajista - eniten johtavassa asemassa olevat. Tyytyväisimpiä ay-liikkeen toimintaan ovat SAK:laiset ja STTK:laiset. SAK:laisista 71 prosenttia ja STTK:laisista 70 prosenttia ajattelee, että ay-liike toimii jäsentensä kannalta vähintään melko hyvin.
Työpanos vähenee Suomessa nopeasti
– Suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle vähentää kokonaistyöpanosta ja hidastaa talouskasvua noin 20 seuraavan vuoden ajan, arvioi pankinjohtaja Seppo Honkapohja Suomen Pankista. Vähenemä on suurimmillaan 15 vuoden päästä noin 150.000 henkilöä. Tätä työpanoksen vähenemistä korjaa nuorempien ikäluokkien parempi terveys ja työurien piteneminen, mutta silti kotimaista työvoimaa on 15–20 vuoden kuluttua käytettävissä yli 80.000 henkeä vähemmän kuin tällä hetkellä.
Huom! Työvoimaa on siis 15 - 20 vuoden kuluttua yli 80 000 vähemmän kuin nyt.
Korkman: Eläkeuudistus tarvitaan pian
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Sixten Korkman moittii suomalaisia kyvyttömiksi tekemään päätöksiä eläkejärjestelmän välttämättömästä uudistamisesta. Hänen mielestään päätöksiä tarvittaisiin, jotta työuria voidaan pidentää ja lisätä niiden työtuntien määrää, joista veroja ja eläkemaksuja maksetaan.
Elinkeinoelämän Valtuuskunta EVA julkisti kevättalvella raportin hyvinvointivaltion tulevaisuudesta.
Korkmanin korostaa raportissaan, että hyvinvointivaltion rahoitus vaatii työlinjan toteuttamista. Se tarkoittaa ihmisten kannustamista ja patistamista niin laajalti työntekoon, että veropohjan laajuus turvaa julkisten menojen rahoituksen siedettävällä veroasteella. Opintoaikoja pitäisi lyhentää, nuorisotyöttömyyttä vähentää, työkyvyttömiä kuntouttaa työkykyisiksi. Ja eläkeikärajoja pitäisi nostaa.
Toinen keskeinen asia on julkisten palvelujen tuottavuuden parantaminen. Julkisen palvelujen kustannusten karkaaminen johtuu Korkmanin mukaan juuri tuottavuudesta. Julkisten palveluiden tuottavuus lisääntyy hitaammin kuin yksityisen puolen tuottavuus, mutta palkkataso eli kustannukset kasvat kuitenkin samaan tahtiin.
Talouselämä- lehdessä 17.2.2011 kysytään, onko Korkman sosialidemokraatti?
"Sanoisin, että olen omaksunut sosialidemokraattiset arvot, mutta demareista poiketen otan ne vakavasti. Hyvinvointivaltio on monessa tapauksessa kustannustehokas tapa tuottaa turvaa, jota kansalaiset haluavat. Mutta se vaatii vaikeita päätöksiä ja työlinjan toteuttamista, mitä demarit eivät halua ainakaan näin vaaliaikoina myöntää", Korkman arvioi itse itseään.
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti