Tosiasioiden tunnustaminen suurinta viisautta

Tosiasioiden tunnustaminen suurinta viisautta

Iisakki Kiemunki moitti blogissaan 2.9. Hämeen Sanomissa  yhteistyön jäämistä puheen tasolle Kanta- Hämeessä. Mihin Kiemunki pyrkii tällä heitollaan? Maakunnan koheesio on ollut todistettavasti vuosikymmeniä eriseurainen ja vetovoima hiipunut.

Olisikohan Hämeenlinnan omalla politiikalla tähän mitään vaikutusta?

Hämeenlinna on maakuntakeskuksen statuksen toivossa  ylläpitänyt jatkuvaa itkua yhteistyön puutteista ja ajanut siihen ideoita eri aloilla ja vaatinut organisaatiota. Huonolla menestyksellä. Tähän on yksi vahva selittäjä. Maakunnan seutujen etu ei ole Hämeenlinnan kasvun ja elinkeinojen edistämisessä!Kuntien kasvuvoima tulee muualta kuin maakuntakeskuksesta.

Maakunna nykyinen muoto ei ole miksikään tosiasioita muuttanut. Maakuntaliitto pysyy kasassa vain puolueiden piirijärjestöjen tuella, kun ylikunnallisia luottamuspaikkoja tarvitaan. Se on itse asiassa kuntien vasallijärjestö, joka kirjaa suunnitelmiin ja ohjelmiin kunnittaiset ja seudulliset tavoitteet, ei yhteisesti jaettuja menestyshankkeita. Maakunnan kehittämisessä se on itseasiassa rahaton rupattelija,maakuntaromantiikan teennäinen ylläpitäjä  ja sen vuoksi aivan liian kallis kuntien ylläpidettävä.

Eriseuraisuuden ongelmat ovat vaivanneet  myös Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiriä. Hämeenlinna ja sairaala ovat alusta pitäen kalvaneet seutukuntien aluesairaaloita. Väkisin väännetty sote -uudistus ja uudet Kantasairaalan seinät eivät tee siitä hyvän palvelutason laitosta. Siitä kertoo sekin, että nykyinen sairaala on alirahoitettu ja ulkoistanut palveluitaan, esim.sydänpotilaiden hoidon Taus:in perustamalle yhtiölle.

Kiemungin pitäisi hyvin historia tietää. Eikö  hänen pitäisi faktoista tehdä oikeita johtopäätöksiä? K-H maakunta ei ole eikä tule olemaan koherentti eikä yhteisten etujen sitoma aluekokonaisuus. Sen institutionalisoiminen maakunnaksi ja sotealueeksi ei muuta mitään!

Riihimäen seutu on osa pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakennetta ja kaupunkiverkkoa eikä Forssankaan seudun edut toteudu vain Hämeenlinna -keskeisesti.
Olisiko aika tunnustaa tosiasiat ja uudistaa maakuntarajat yhdyskunta- ja aluerakenteita  kunnioittaen?

Riihimäki ja Hyvinkää ovat parikaupunki, yhtenäisen työssäkäynti- ja talousalueen veturit, vaikka maakuntaraja onkin hankaluus kehittämisessä. Elinkeinopolitiikkaa tehdään kaupungeissa yhtenäisen kauppakamarialueen puitteissa. Hyvinkää - Riihimäkiseutu suuntautuu etelään! Talousalueen asukasluku on Hämeenlinnan luokkaa. Siksi sote- ajatukset ovat kovin takaperoisia  Hämeenlinnan kanssa. Riihimäen seudun etu olisi kohdistaa sote ajatuksetkin yhteistyöhön Hus -alueen kanssa.

Mikko Lund

Avoin kirje Hämeenlinnan HO:n ylituomarille

Avoin kirje Hämeenlinnan HO:n ylituomarille 

Kuinka kauan täytyy vielä odottaa riippumattoman tuomioistuimen ratkaisua kunnallisvalitukseen, jossa kaupunkilaisena olemme kolmen valittajan voimin hakeneet kaikkia riihimäkeläisiä veronmaksajia ja  äänestäjiä koskevaa oikeusturvaa?

Oikeusvaltion riippumattomat lainkäyttöviranomaiset ovat sitä varten,  että ne ne turvaavat yksilön lisäksi kansalaisten yhteiskunnallöisia oikeuksia viranomaisten toimia vastaan.
                                                                                                                                                                                                                                                                    

Demokratian ja äänestämällä toteutuneen vallanjaon seurauksena laillinen meno edellyttää, että kunnan virka- ja luottamushenkilöt noudattavat voimassa olevia lakeja. Ihmisten luottamus  yhteiskuntajärjestykseen voi toteutua vain, jos oikeudellinen kontrolli on elävää ja riippumattomat tuomioistuimet ja syyttäjät hoitavat tehtävänsä.Kunnan asukkaille on varattu oikeusvalvonta-
keino - kunnallisvalitus, johon kuntalaiset voivat odottaa  kohtuullisessa ajassa oikeuden ratkaisun. 

Valitin vuoden 2012 tilinpäätöksestä, jonka perusteella hallinto- oikeus sitten kumosi valtuuston päätöksen  tilinpäätöksestä. Mutta kaupunki ei kuitenkaan puheista huolimatta korjannut vuoden 2012 tilinpäätöstä. Ns. korjatun tilinpäätöksen luvut olivat  tismalleen samat kuin hallinto- oikeuden kumoamassa tilinpäätöksessä. Kysymys oli ja on edelleenkin yli 20 miljoonan euron                        rahoitustarpeen pettelystä tilinpäätöksessä, siis liian pienet poistot lankeavat aikanaan kaupunkilaisille maksuun.

Hallinto-oikeuden päätöstä odottaa valitukset tilinpäätöksistä  2012 ja 2014, joista on valittanut Marja Lukkaroinen, ja vuoden  2015tilinpäätöksestä. josta on valittanut Reijo Sutinen.  Oikeustaistelu on kestänyt jo vuosia.

Riihimäen valtuusto joutuu  tuomioistuimen ratkaisun viipyessä  käsittelemään epävarmuuden tilassa   vuoden 2016 tilinpäätöksen. Kysymys viimekädessä on siitä, miten ja milloin täytetään vuosia piiloteltu rahoitusvajaus, jos tilinpäätöksissä sovellettu poistokikkailu  tuomitaan lainvastaiseksi.

Kauanko joudutaan vielä odottamaan hallinto-oikeuden ratkaisua kaikkia riihimäkeläisiä veronmaksajia koskevaan kysymykseen?                                                                                     Oikeuskansleri-instituution väliaikaiseen järjestelyyn en katso voivani  turvautua, koska ylimmän laillisuusvalvonnan tilaa monet oikeusoppineet ovat pitäneet sote -sotkujen seurauksena epätyydyttävänä. 
Toivon, että tämä kirjoitus antaa oikeuskanslerille aiheen kiinnittää huomiota  Hämeenlinnan hallinto- oikeuden ratkaisujen viipymiseen!
Valittajat ja veronmaksajat odottavat hallinto- oikeuden  ratkaisua!


Mikko Lund

Hämeenlinna kyykyttää Riihimäkeä

Hämeenlinna kyykyttää Riihimäkeä


Riihimäen valtuustossa oli käsittelyssä 10 kaupunginvaltuutetun aloite katkaista yhteys Hämeenlinnan, erota sairaanhoitopiiristä ja liittyä  HUssiin. Lahti on tehnyt  viisaan
ja rohkean ratkaisun ja liittynyt  Hussiin.  Mistä Riihimäki saisi sellaisen viisauden ja  rohkeuden?

Asian valmistelu oli  huonoa. Näköalattomasti hallintojohtaja Savola tyrmää aloitteen ja hyväksyy vireillä olevan maakuntajärjestelyn. Ollaan historiallisessa jatkuvuuden 

kehässä mukana, kun pitkä historian painolasti sitä edellyttää. Potilaan polku vaatisi ihan toista ratkaisua, eroa Hämeenlinnasta. Hämeenlinnaan on lähes 40 km , mutta Hyvinkäälle vain 15.

Potilaiden polku on lailla pakotettu Hämeenlinnaan. Olemme olleet rajojen (lääni-, vaali-, saraalapiiri-,puoluepiirit jne) vankeja ja ne ovat hidastaneet kaupungin kehitystä.

Vain tämän tiedostaminen antaa aiheen uusiin avauksiin, joissa pyritään parantamaan kaupunkilaisten palvelujen saatavuutta ja elinkeinojen kehittämistä. On nähtävä aloite

yhteiskunnallisessa kontekstissa.

Vastauksessa on jäänyt käsittelemättä kaupungin yhteiskunnallisen kehityksen ja elinkeinopoliittisen aluerakenteen näkökulma. Maakunnan sisäiset vetovoimatekijät eivät vedä  Hämeenlinnaan, vaan suuntautuvat Riihimäen ja Forssan osalta etelään ja länteen.  Pohjois-Uusimaa on neljän kunnan kokonaisuus ja yhtenäinen työssäkäynti- ja talousalue, joiden yhteiset intressit suuntautuvat pääkaupunkiseudulle. Suunniteltu Hämeen maakunta ei ole väestömäärältään riittävän vahva eikä sisäiseltä koheesioltaan ristiriidaton.

Aloitteen tekijät ovat pyrkineet katkaisemaan historiallista pakon kehää. Sitä mm."Oma Häme" -hanke ja viso  omasta maakunnasta kannattelee. Forssan osalta sote- järjestelyt

osoittavat jo murtumisen merkkejä.

Voimassa olevan lain pohjalta kaupungilla on mahdollisuus tehdä valtioneuvostolle aloite maakunnan vaihtamisesta. Nyt olisi aika irrottautua Hämeenlinnan seireenilauluista  ja katsoa Riihimäen etua.  Nämä "Kymmenen valtuutettua" ovat uuden airueita ja hakevat paitsi kaupunkilaisten sote- palvelujen saatavuu-den parantamista niin parempia kehitysedellytyksiä Riihimäen ja Hyvinkään talousalueen kunnille. Hämeenlinnan talutusnuorassa roikkuminen merkitsee riihimäkeläisten kiusaamista.

Nyt viimein on maakuntauudistuksen kokonaisvaikututukset arvioitavissa. Lainsäädäntöhanke eduskun-nassa ei ole edes vielä perustuslaillisilta osin käsitelty ja muutenkin hanke on ristiriitoja herättävässä tilassa, koska sos- ja terveysalan asiantuntijanäkemykset suuresti poikkeavat hallituksen poliittisista tavoitteista ja näkemyksistä. Aloite maakunnan vaihtamisesta on välttämätöntä! Hyvä, että pikkuhiljaa on poliitikkojen ajatukset avartumassa, joka tapauksessa heidän likkeensä saa jatkossa uutta kantavuutta, kun tulevaisuus

tuo tullessaan Hämeenlinnan poliittisen painoarvon johtaman maakunnan, jossa Hämeenlinnan edut ovat etualalla. Hämeenlinna kyykyttää Riihimäkeä ja Forssaa röyhkeämmin kuin ennen. Mitä tekee valtuusto?

Mikko Lund

Hyvinkään ja Riihimäen talousalueyhteistyö toimimaan

Hyvinkään ja Riihimäen talousalueyhteistyö toimimaan

Riihimäen kuuluminen Kanta- Hämeen maakuntaan ja Hyvinkään kuuluminen Uudenmaan maakuntaan ei  toimi talousalueen hyväksi. Se synnyttää eriseuralaisuuden, joka merkitsee voimien hajoamista. Eikö ajassa olisi riittäviä perusteluita yhdistää voimat? Ryhtyä tiiviiseen yhteistyöhön  Riihimäen ja Hyvinkään talousalueen kehittämiseksi. Sataatuhatta asukasta edustava poliittinen voima on ihan toista kuin kahteen leiriin ja sisäisiin kuntahallinnon intriigeihin kietoutunut hallinnon ja puolueryhmien joukko.

Miksi yhteistyötä on lisättävä? Hallintoympäristö  on rajussa muutoksessa. Alueen taantuminen on selvästi näkynä edessä, osin jopa  jo tapahtunutta todellisuutta. Valtion säästöpolitiikka on köydyttänyt valtion palveluksia. Liian paljon on jo valtion toimesta viety yhteistyökyvyttömältä  talousalueelta maakuntarajan ehdoilla. Riihimäen ja Hyvinkään kauppakamarin alueella ja kunnissa on monia uhkia, joita yhdessä pitäisi tunnistaa.

HyRi -talousalueen voimien kokoaminen voisi olla menestyksen politiikkaa kaupunkiseudulla! Se lisäisi konkreettisesti  alueen vetovoimaa ja hyvinvointia..Sen tulisi tavoitella  alueelle uusia yrityksiä, uusia ihmisiä ja ideoita. On välttämätöntä, että alueella  syntyy konkreettista keskustelua yli 100 000 asukkaan kasvukeskuksen luomiseksi.

Riihimäen ja Hyvinkään kauppakamari  on pätevä ja osaava hallinnoimaan kasvukeskuksen luomista. Muistan, että toimitusjohtaja Anne Pevkuri  kirjoitti jokin aika (7.11.16) sitten  Aamupostissa "Nyt on aika iskeä". 

Pevkuri   romuttaa täällä  varsin vankan kuntahallinnon uskon Helsinki - Tampere kasvukäytävän ihmeitä tekevään autuuteen. "Ei riitä, että ollaan kasvukäytävällä". Tiedämme, että se kasaa kasvun käytävän päihin  Helsinkiin ja Tampereelle.Välialueelle ei riitä kuin rippeitä, murusia. Se näyttäytyy jo  Hämeenlinnan ja Riihimäen väestöpohjan taantumisena,ja Hyvinkään kasvun pysähtymisenä.

Pevkuri  ehdottaa aktiivista markkinointia.  Kuntien pitää varautua ja sijoittaa tulevaisuuteen.  Kauppakamari  lupaa kantaa kortensa kekoon  asiassa. Se on  hyvä ja kannatettava ehdotus. Olisiko kauppakamarilla  ehdotuksia ja keinoja investointihalukkuuden lisäämiseksi  alueelle?

Talousaluetta on vaivannut kyvyttömyys yhteistyöhön ja keskinäinen kilpailu. Jatkuesaan se  vain heikentää tilannetta.

Arolammin alueeen "yrityspuisto" on mahdollinen kasvun moottori  ja  etu koko talousalueelle. Arolampi tukenee eninten Hyvinkään kasvua. Kaupunkien välinen matka  ja  kilpailutekijät suosivat   todennäköisemmin Hyvinkään kasvua.

Riihimäen kehityksen kohtalonkysymys on ymmärtää yhteys Hyvinkääseen. Riihimäen   on irtauduttava  vähävoimaisesta  Kanta- Hämeestä,  joka vireillä olevien hallinnonuudistusten myötä tulee  etäännyttämään sote- palveluja.Kauppakamarialueen kuntien yhteistyössä ja integraatiokehityksessä  sen sijaan on  idea alueen elinkeinojen, työllisyyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi..

Mikko Lund

Myydäänkö nyt kansalaisten perusoikeudet poliisin ja sotilaiden pelottelun edessä?

Myydäänkö nyt kansalaisten perusoikeudet poliisin ja sotilaiden pelottelun edessä?

Viikko on ollut yllytyksellinen. mutta ei mitään uutta auringon alla.

Tiistaina selvisi, että Suomi on menettänyt kärkipaikkansa lehdistönvapauden ykkösmaana Toimittajat ilman rajoja -järjestön vertailussa.

Torstaina pyyhkeitä tuli apulaisoikeuskanslerilta.

Apulaisoikeuskansleri Risto Hiekkataipale arvioi eilen, että pääministeri Juha Sipilän (kesk) toiminnasta on voinut syntyä sellainen mielikuva, että hänen tarkoituksensa on ollut

vaikuttaa Yleisradion uutisointiin. Hän totesi ratkaisussaan, että Sipilän palautteenantotapa oli "poikkeuksellinen" ja että käytetyt ilmaisut olivat "osin voimakkaita".

Tällainen menettely ei apulaisoikeuskanslerin mukaan ollut sopusoinnussa pääministerin tehtäville asetettujen vaatimusten kanssa, sillä julkisella vallalla on velvollisuus turvata

median sananvapaus.

Hiekkataipaleen mukaan Sipilä toimi kuitenkin sananvapauden rajoissa.

Apulaisoikeuskansleri taisi syyllistyä pääministerin mielistelyyn. Eikä vain mielistelyyn!

Apulaisoikeuskansleri Risto Hiekkataipaleen ratkaisusta on todettava, että pääministeri Juha Sipilän vaikuttaminen Yleisradioon ei jäänyt vain mielikuvaksi. Se oli ihan raadollista

ja oikeaa vaikuttamista. Siitä ei ole epäselvyyttä, että Sipilä pyrki vaikuttamaan. Ja onnistui siinä hyvin tuloksin  - Yleisradio taipui pääministerin edessä!

Ihmeellistä on, että pääministeri ei ymmärrä, että hänellä pääministerinä on velvollisuus turvata median sananvapaus. Pääminteri näyttää vieläkin asettuvan kaiken arvostelun ja arvioinnin ulkopuolelle. Ihmeellistä on, että apulaisoikeuskansleri ei tätä näe ja oikaise pääministeriä. Että tällaisia oikeudenvalvojia meillä on. Turhaan kansa ei sano, että
"korppi ei korpin silmää noki".

Kansanedustaja  Erkki Tuomioja kirjoitti  viikolla tiedustelulainsäädännön tarpeesta mm blogissaan todeten, että suurin turvallisuusriskini on, kuten kaikilla muillakin suomalaisilla, liikenneonnettomuuteen joutuminen.

Se mikä on nyt eniten vaikuttanut turvattomuuden tunteeni kasvuun on pelkoni siitä, miten innokkaasti suomalaista oikeusvaltiota ja sen takaamia kansalaisoikeuksia ja -vapauksia ollaan valmiita rajoittamaan kansallisen turvallisuuden nimissä. Orwellilainen maailma on jo muutoinkin aivan liian konkreettista nykyisyyttä.

Monet oikeusoppineet, kuten Tuomiojakin, kiinnittävät huomiota  Suopon ja sotilastiedustelun vallan ja oikeuksien lisäyspyrkimysten tuomiin haittoihin.

Tarvitaan viileää harkintaa. Kansalaisten perusoikeuksia ei tule myydä Suopon ja sotilastiedustelun valtapyrkimysten edessä  niiden hyväksi.

Kansalaisten oikeudet ovat tärkeä osa hyvinvointivaltiota.

Ymmärtävätkö kansanedustajat tätä vai taipuvatko he  Suopon ja sotilastiedustelun pelottelun edessä?

Mikko Lund

Riihimäen talouden tasapainotus ja poliittiset voimasuhteet - vaikea yhtälö

Riihimäen talouden tasapainotus ja poliittiset voimasuhteet - vaikea yhtälö

Kuntavaalit eivät ratkaisseet, miten talouden tasapainotus hoidetaan 
kaupungissa tai minkälaisilla strategioilla tulevaisuuteen mennään.
Ehdokkaiden vaalilupauksista tai sammutetuin lyhdyin kampanjoinnista
voi jotakin päätellä. 


Riihimäen valtuuston suurin operatiivinen ongelma tulee olemaan koko 
vaalikauden ajan talous. Mutta miten rahoitusta ja sopeutumista ilman 
lisävelkaa ja veronkorotuksia hoidetaan näillä voimasuhteilla?

Vasemmistoliitto ja SDP ajoivat vaaleihin ongelmia erittelemättä. 
Vasemmisto ehkä yhdessä ajattelee, että velkaa on turha pelätä. 
Suhdanteet, paremmat ajat ja väestön kasvu  hoitavat talousongelmat.
Puoluejohtajat Andersson ja Rinne viettelivät äänestämään näillä 
ajatuksilla. Kokoomuksessa, mukaan lukien yksittäisiä edustajia 
pienryhmissä,vaalilupauksissa suosiota saivat talouden voimakas 
sopeutus ja saneeraaminen.

Vasemmistoliitolla ja demareilla on yhteensä 20 paikkaa,kokoomuksella 
9. Vihreillä ja pienillä ryhmillä on 13 paikkaa (5 +3+3+2). 
Yhdistyessään varteenotettava poliittinen voimatekijä sekin. 


Vihreillä ja pienillä ryhmillä olisi tilaisuus liittoutua varteen 
otettavaksi ryhmäksi.Tarvittaessa vihreiden johdolla. Tällä  
kokoonpanolla voisi nousta esiin ja ainakin valitsijaksi 
kokoomuksen ja vasemmiston ajamien linjojen välillä.

Tuskin vasemmistossa on pyrkyä rajuihin leikkauksiin, jota  talouden 
sopeuttamisen strategia vaatisi. Päinvastoin suurimman puolueen tie 
ehkä vie vassareiden vaalivoiton siivittämänä enemmän vasemmalle. 
Velkakierre jatkuu eikä veroprosentti ole vielä liian korkea! 
Vihreissäkin voi tämÄ vaihtoehto vielä kyteä? Vasemmiston yhteinen 
paikkaluku 20. Sillä voi varata paalupaikan strategisten  ratkaisujen 
valinnoissa. Kiusaus pelin politiikkaan ja äänestäjien kosiskeluun on 
suuri.


Taloustilanne kipeästi vaatisi kaikkien puolueiden yhteistyötä. Yhdessä
kaupungin kokonaisetuun sitoutunutta poliittista kulttuuria. Mutta
siihen on vielä vaikea uskoa! Vaalitulos ei sitä edistä.Toivoa sopii  
ryhmien konsensuksen syntymiseen talouden kuntoon saattamiseksi Sen
nykytila on kestämätön.

Ellei yhdessä, sitten kokoomuksen ja pienryhmien yhteisen 
linjoituksen varassa? 

Talouden saneeraaminen vaatisi  pienryhmien liittoutumista neuvottelu- 
voimaksi ja vaalikauden rintamaksi kokoomuksen kanssa. Äänestyksiä ei 
pitäisi pelätä!

Kokemuksesta tiedän: Vaara on suuri, että kuntapolitiikkaa pyöritetään 
entisiä latuja.Johtajuutta löytyy kyllä oman statuksen ja ryhmän etujen 
ajamiseen. Näyttäviä riidanaiheita ja juupas- eipäs-keskusteluja.Siitä 
kärsii taantuva Riihimäki ja kaupunkilaiset.

Toivossa kuitenkin elän, että uusissa valtuutetuissa on rohkeutta vaatia
asialinjaa ja poliittisen eetoksen muutosta tavoitteena koko kaupungin
kehitys!


Mikko Lund

Miten talouden sopeutus tehdään?

Miten talouden sopeutus tehdään?

Riihimäen kaupungin kaunistelemattomat talouden tunnusluvut kertovat ajautumisesta kriisikuntaan. Tyhjän kassan diktatuuri parhaillaan huutaa talouden uudelleenjärjestelyä ja haastaa hallinnon ja politiikan. Monen vuoden tilinpäätösten lainvoimattomuus, ylisuuri velkasalkku ja taseen riskit pakottavat uudelleenarviointiin. Onko uudesta valtuustosta talouden tasapainottajaksi?

Olen mielenkiinnolla seurannut kuntavaalien keskusteluja. Rohkeimmat valtuustoehdokkaat ovat panemassa taloutta kuntoon.  Vanhoilta edustajilta homma näyttää jäävän liturgiaan. Kokoomuksen   Aittola  kertoo "suuresta" sopeutuksen tarpeesta. "Johtamisjärjestelmän uudistamisen avulla säästöjä on saatavissa." Veronkorotusten tie on käyty loppuun." "Lainanottoa lisäämällä siirretään ongelma vain tuleville sukupolville." Heimonen ja Mäkelä veisaavat samaa virttä ja  Bitter lupaa sitoutua uuteen strategiaan. Missä konkretia? Liturgiasta konkretiaan yltää vain  uusi ehdokas Juha Merentie. Siinä on vanhoilla jäärillä sulattelemista!

Että näin kykypuolueen vanha eliitti ajattelee eikä  näytä muistavan, että he ovat olleet viemässä suloisessa konsensuksessa taloutta kohden "helvetin kitaa"  ja saaneet valtuuston päätöksillä  aikaan kestämättömän talousuran. Ylisuuri  velkasalkku on jo tulevien polvien iso  rasitus. Aittolan mainitseman sopeutuksen tarpeen kiinni kuromisella ei vielä lyhennetä senttiäkään velkoja. Tulevaisuudessa  on näkyvissä kaupungin velkavankeuden kalterit.Niiden takaa valtuuston uusia avauksia katseltava  ja strategioitaan hahmotettava. Toki muistettava sekin, että  linjauksia ja tavoitteita rajaa tyhjän kassan ongelma.

Miten on päässyt käymään näin, vaikka parin valtuustokauden ajan on monesta suunnasta varoiteltu  talouden kassakriisistä ja ylivelkaantumisesta? Varoittavia puheenvuoroja on kuultu muiltakin kuin minulta.  Hillitsijöitä ei ole kuultu.  Mielipiteet on pantu romuksi kymmenkunta vuotta ent. kaupunginjohtajan johdatuksella kaunistelemalla tilinpäätöksiä  ja kehumalla kaupungin kehitystä ja tulevaa kasvua.

Eväitä  on etukäteen syöty. Asukaslukukin on vähenevä. Kykypuolueen eliitin ohella sosialidemokraatit  ja muut ehdokkaat ja puolueet ajavat vaaleihin  sammutetuin lyhdyin. Vanhat demariehdokkaat piilottelevat politiikkaansa. Luottavat kai lyhyen kansalaismuistin vapauttavan heitä menneiden päätöstensä vastuusta ja  uusien palvelulupausten pelaavan vaaleissa heidän hyväkseen.

Näin se on nähtävä! Vanhat valtuutetut uuden mandaatin kärttääjinä itkevät nyt   "krogodiilin kyyneleitä". Jos äänestäjät mandaatin suo, valtuutetut  joutuvat jokatapauksessa vuosiksi karujen tosiasioiden eteen. Hallinnosta ja palveluista saneeraamalla   tai ns. sopeuttamalla ei kaupungin talouden tasapainoa tulevalla valtuustokaudella saada  aikaan. Nähtävissä oleva kassavirran solina ei vanhoja syntejä kykene pesemään. Menopuolen kustannusrakenne on peräisin palvelevista käsistä  - ei kai niitä katkaista?                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                                             
Hienoa kuitenkin on,että viimein ainakin  kokoomuksessa on ollut rohkeutta lähestyä talouden tosiasioita. Puheenvuorot ovat olleet merkkejä prosessista, jossa tosiasiat  vihdoin tunnustetaan.   Tasapainon etsimisen suunta on välttämätön. Toivottavasti uusia  entistä rehellisempiä voimia tulee valtuustoon valituksi kaikista puolueista!

Silti olen sitä mieltä, että talouden leikkaamiskohteita on kysyttävä kaupunkilaislta. Se olisi  todellista demokratiaa. Se loisi uskoa äänestäjiin ja kaataisi politiikan ylimielistä norsunluutornia. Kaupunki tarvitsee edustuksellista päätöksentekoa valtuustossa. Mutta ei sokeita ja    itseriittoisia  valtuutettuja ja valtuustoryhmiä.  


Mikko Lund

Mennyt painaa - tosiasioista uuden kuntapolitiikan pohja

Mennyt painaa - tosiasioista uuden kuntapolitiikan pohja  

 

 

Riihimäen kaupunkikonserni on suurissa vaikeuksissa. Talous ja muutoksen myllerryksessä oleva Etelä-Suomenn aluerakenne on epäilemättä kaupungin suurin haaste.

 

Talouden tilannekuva on riitainen ja sekava vuosikausia jatkuneen tilinpäätöskaunistelun ja järjestelyjen takia. Monen vuoden tilinpäätösten lainvoimattomuus, emon ja tyttärien yhteenlaskettu ylisuuri velkasalkku ja talouden  riskit, edessä olevat pakolliset kouluinvestoinnit jne.vaativat tarkkasilmäistä huomiota. Investointien uutta rahoitustapaa  pitää etsiä. .Odotettavissa on lisäksi  varsinaisten tulojen hidas kasvu ja lisävelkaantumisen vaara sekä suuri epävarmuus sote- toimintojen uudistushakkeiden  vaikutuksista.

Rahoitus on asiallisesti ollut jo pitkään kriisissä. Kassavarat ovat velan varassa ja riiputaan tosiasiassa kassavirran hirressä. Vireillä olevaa strategiatyötä ei voida rakentaa  vanhojen totuuksien varaan.  Sijaintietu Helsinki- Tampere- akselilla ja kasvukaupungin retoriikka ei ole totta. Tosiasia on koko Kanta- Hämeen maakunnan hiipuva väestökehitys  ja kaupungin suhteellisen kilpailutilanteen muutos   Hyvinkään ja Riihimäen  talousalueella.Kasvu ei ole ulottunut  tänne, kun pääkaupunkiseutu ja Tampere ovat kieriskelleet ennen näkemättömän kasvun keskellä.Hiipuva Kanta- Häme on tosiasia pitkälläkin tähtäimellä.

Tuleva sote –hanke on vielä hallituksen aikomusten asteella eikä kukaan tiedä, mitä konkreettisesti tapahtuu. Ainakin siihen pitäisi varautua, että  HYRI- talousaluella kilpailutilanne muuttuu pysyvästi Hyvinkään eduksi.  Naapurissa on uusi ja eho sairaala lähempänä kuin keskussairaala Aulangon mäellä.

 

Uusi kaupunginjohtaja  on ilokseni puhunut tosiasioita kaupungin tilasta ja ahkeroinut kiitettävästi strategian valmistelussa. Visio ja  strategia on syytä päättää vasta uudessa valtuustossa. Pelkään, että rahoitustrategia tulee määrittämään tulevien tekemisten ehdot. Tyhjän kassan diktatuuri on historiassa varattu tuleville valtuutetuille. Suurien vaalilupausten lupaamiseen ei ole varaa.

Nykyinen  "Riihimäki kotikunta" - visio - on vietellyt nykyiset päättäjät raunioittamaan talouden ja vinouttamaan kaupunkirakenteen kehityksen.Visiota ja strategioita ei  tule päättää erillään taloudesta.

 

Kaupunginjohtaja on strategian valmistelun tärkein henkilö ja esittelijä. Yleiskaava on loppusuoralla  ja sekin on  sovitettava yhteen strategioiden kanssa.Pelisäännöt olisi muokattava hänen johdollaan ja esittelystään. Ne muodostavat tulevan toiminnan perustan. Niissä on toivottavasti eväät selvitä kaupungin toiminnan ja talouden saneerauksesta.

 

Mandaattinsa jättävän valtuuston vanhat totuudet eivät toimi. Puolueiden tyhjistä  vaalilupauksista ei ole asialistaksi.  Kaupunki on tosiasiassa kriisikunta, jonka pelastamiseen tarvitaan kaikkia mahdollisia saneeraustoimia.Valtuutettuja odottaa ennen näkemätön hallintoympäristö  ja  talouden saneerausoperaatio.

 

 

Mikko Lund

 

EIKÖ OLISI AIKA RYHTYÄ PUOLUSTAMAAN RIIHIMÄEN -HYVINKÄÄN TALOUSALUETTA?

EIKÖ OLISI AIKA RYHTYÄ PUOLUSTAMAAN RIIHIMÄEN  -HYVINKÄÄN TALOUSALUETTA?

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus komentaa kuntia riviin ja piirtää uusia rajoja. Yli puolet tehtävistä ja rahoista siirretään uudelle maakuntalaitokselle. Synnytyspolttoja olemme kokeneet talousalueella jo kymmenisen vuotta.

Maakunta -Suomessa kunnat menettävät mahdollisuuksiaan huolehtia kuntalaisten hyvinvoinnista. "Hyvinvointikunta" on tyhjiin koverrettu valtion ohjastama opetus- ja sivistyslaitos. Itsellisyydestä ja verotusoikeudesta on rippeet jäljellä.

Helsinki - Tampere kehityskäytävän sijaintietua järsii molemmissa päissä pääkaupunki- ja Tampereen seudun ennen näkemätön kasvu. Väestökasvu on maakunnassa  hiipumassa ja alueen kunnat suurissa talousvaikeuksissa. Riihimäellä on edessä valtava talouden sopeutustarve ja tulot romahtavat maakunta-uudistuksessa.

Maakuntaraja on revennyt  railona! Seuraukset on näkyvissä;  oikeushallinnon hallintopaikat ovat kaikonneet ja lisää menossa etelään ja pohjoiseen. Taksikuskitkin ovat eri leireissä.

Vaille ymmärrystä on jäämässä, että maakunnat ovat kunnista irrallisia. Yhteiskunnallinen rooli on tyystin muuttumassa.Maakunta on valtion ohjaama ja rahoittama hallinnon ylempi taso. Kasvua julkisin varoin kehittävät voimavarat - elinkeinotuet, työvoimapalvelut jne. jopa kaavoituksen ohjaus, siirtyvät maakuntapolitiikkojen päätösvallan piiriin.

Politiikan ikiaikainen laki on  - äänestetään ja enemmistö voittaa! Niin Hyvinkään kuin Riihimäen seutujen ääniosuus ja poliittinen voima kummassakaan maakunnassa ei riitä päätöksenteossa takaamaan entistä kunnan roolia varmistamaan alueellista kehitystä. Eväät ovat maakuntien  käsissä. Elinvoiman ja kasvupalveluiden suuntaamisesta päättää Hyvinkäällä pääkaupunkiseudun ja Riihimäen seudulla Hämeenlinnan poliittiset voimat. Jäädäänkö täällä reunoille ruikuttamaan ja vannomaan oman kunnan hallinnoinnin ihanuuden puolesta ?

Eikö jo tässä olisi riittäviä perusteluita yhdistää voimat? Ryhtyä tiiviiseen yhteistyöhön  Riihimäen ja Hyvinkään talousalueen kehittämiseksi. Sataatuhatta asukasta edustava poliittinen voima on ihan toista kuin kahteen leiriin ja sisäisiin kuntahallinnon intriigeihin kietoutunut puolueryhmien luottamushenkilö-joukko, joka enimmäkseen kinaa keskenään valta-asemistaan.

Hallintoympäristössä pitäisi  nähdä, mitä oikeasti yhteiskunnassa tapahtuu. Alueen taantuminen on selvästi näkynä edessä, osin jopa  jo tapahtunutta todellisuutta.

Liian paljon on jo valtion toimesta viety yhteistyökyvyttömältä  talousalueelta maakuntarajan ehdoilla. Syyttäjä-, poliisi-, ulosotto- ja holhoustoimen sekä pelastuslaitoksen uudistaminen ovat köyhdyttämässä valtion palvelujen saatavuutta alueella.

Eikö olisi jo aika  puolueiden ja politiikkojen katsoa todellisuutta ja nousta ylös! Huomattaisiin, että Riihimäen ja Hyvinkään kauppakamarin alueella ja kunnissa on monia uhkia, joita yhdessä pitäisi tunnistaa. Keinoja kyllä on torjua rajojen kiroa ja kokoontua puolustamaan yhteisiä etuja. Mihin enää maakuntien alla tarvitaan tehtäviltään riisuttuja kuntia?

Mikko Lund

Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus toteuttaa sotea laput silmillä ja säkki päässä!

Pääministeri Juha Sipilän (kesk)  hallitus toteuttaa sotea laput silmillä ja  säkki päässä!

Pääministeri Juha Sipilän hallitus toteuttaa maakunta- ja soteuudistusta laput silmillä, säkki päässä. Hankkeessa ei ole riittävästi arvioitu ja tutkittu hankeen  perustuslainmukaisuutta  eikä  vaikutuksia kansalaisten näkökulmasta. Se on havaittavasti laiminlyöty.

Tämän takia olen  pyytänyt valtioneuvoston oikeuskansleria, eduskunnan oikeusasiamiestä ja perustuslakivalokuntaa tutkimaan maakunta- ja  sotehankkeen perustuslainmukaisuutta ja ennen muuta hallinnon aloitettua toimintaa ennen lakien voimaan saattamista.  

Sipilän hallitus on totetuttamassa maakuntavaalit; kaikista muista vaaleista kansalaisten äänioikeudesta on perustuslaissa säädös. Maakuntavaaleista ei ole.
  
Tämä lainlyönti  panee epäilemään, että koko maakunta- ja soteratkaisua  ei ole riittävästi tutkittu lainvalmistelun pohjaksi perustuslain näkökulmasta.
                                                                                                                                                                                                     
Oikeusvaltion näkökulmasta on aiheellista kysyä, missä säädöksessä ja millä mandaatilla  hallitus  valtuuttaa  hallinnon valmistelemaan ja toteuttamaan näitä hankkeita. Maassa on pari vuotta valmisteltu ao. hankkeita, mutta niistä ei ole yhtään lakia tai perustuslain säädöstä tuotu eduskunnan ratkaistavaksi. Suuri virkamiesarmeija on puuhastellut hankkeiden kimpussa. Työaikaa ja verovaroja on kulutettu pelkän hallitusohjelman tai ministeriöiden johtavien virkamiesten ohjeistuksen mukaan. 

Mistä  tässä on oikeasti  kysymys?

Onko tämä sitä Suomeen rantautunutta ja hallintoon pesiytynyttä  trumpilaisuutta?  Maakunta- ja sotehallintoa vasta ideoidaan ja hanketta johtava   alivaltiosihteeri kehoittaa lakiluonnosten mukasisiin toimiin hallinnossa. Epäilyt hankkeen perustuslainmukaisuudesta ei tunnu hallitusta eikä virkakuntaa liikuttavan. Huolestuttavaa on, että legaliteetti-periaate on  tietoisesti sivuutettu oikeusvaltion hallinnossa.

Maakunta- ja sote -uudistuksen suunnitelmat poikkeavat perinteisestä lainvalmistelusta ja antavat vakavan aiheen epäillä arveluttavan hallintokulttuurin  pesiytymistä tulleen hallintoomme.Hankkeessa voi epäillä perustuslain säädösten huomiotta jättämistä jo esillä olleiden lakiluonnosten perusteella.
Laajat virkatoimet eri tasoilla hallinnossa edustavat poikkeuksellista hallintokulttuuria. Niiden lainmukaisuus perustuslain taustaa vasten näyttää hyvin kyseenalaiselta.


Mikko Lund

VINHA ON SIPILÄN HALLITUKSEN RIENTO - täyttääkö se laillisuuden vaatimukset?

Avoin kirje Oikeuskanslerille, eduskunnan oikeusasiamiehelle ja
perustuslakivaliokunnan puheenjohtajalle

VINHA ON SIPILÄN HALLITUKSEN RIENTO - täyttääkö se laillisuuden vaatimukset? 

 

PERUSTUSLAKI ON KANSALAISTEN DEMOKRAATTISEN OSALLISTUMISEN JA MAAN HALLINNON PERUSKIVI. Suomen hyvä hallintokultuuri on perustunut virkatoimissa lain kunnioittamiseen ja noudattamisen valvontaan 

 

 Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus on hurmahenkisesti lähtenyt toteuttamaan maakunta- ja sote -uudistusta.Maakuntavaaleja pidetään itsestään selvyytenä. Kunnallisvaalit ovat saaneet siksi siirtyä sopivampaan ajankohtaan. Äänioikeudesta vaaleissa on säädetty perustuslaissa, mutta asianomaista pykälää ei ole maakuntavaaleja varten avattu. On syntynyt vakava epäilys, onko tällaiset sunnitelmat ja toteutus muissakaan suhteissa perustuslainmukaisia.

 

 Ministerin valassa sitoudutaan pyhästi siihen, että noudatetaan kaikissa toimissa perustuslakia. Jos poliittiset hankkeet vaatisivat perustuslaista irrottautumista, on ensin muutettava perustuslakia. Mitään tällaista ei hallitus ole esittänyt uudistumisajatustensa toteuttamiseksi. 

  

Sen sijaan maakunta- ja sotehallintoa ideoidaan ja lakiluonnosten mukaisina kototeutetaan. Epäilyt hankkeen perustuslainmukaisuudesta ei tunnu hallitusta eikä virkakuntaa liikuttavan. Ihmetystä on herättänyt, miksi lakiperusteisessa hallinnossa on ympäri maata ryhdytty toimiin maakuntahallinnon ja sote -uudistuksen valmistelemiseksi. Missä säännöksessä ja kuka on antanut toimeenpanoon mandaatin?

 

 Suurin joukoin virkamiehet käyttävät työaikaansa ja verovaroja pelkän hallituksen ideoinnin ja alivaltiosihteeri Pöystin kehotusten varassa. Yhtäkään uudistuspaketin lainsäädännön edellyttämistä laeista ei ole vielä eduskunnassa.Silti toimitaan kuin lainsäädäntö olisi valmis! Onko tämä sitä trumpilaisuutta, joka on pesiytymässä meidänkin bisneshallituksen visioina julkiseen toimintaan? 

 

Huolestuttavaa on, että legaliteetti -periaate on unohdettu. Tähän asti se on ollut demokrattisen hallintotavan ja kansalaisten vaaleihin perustuvan osallistumisen rikkumaton suoja. Oikeuskansleri on aivan syystä kiinnittänyt huomiota lainvalmistelussa perustuslain vaatimusten huolettomaan selvittämiseen. 

 

 Maakunta- ja sote -uudistuksen suunnitelmat poikkeavat perinteisestä lainvalmistelusta ja antavat vakavan aiheen epäillä arveluttavan hallintokulttuurin pesiytymistä hallintoomme.Hankkeessa voi epäillä perustuslain säädösten huomiotta jättämistä jo esillä olleiden lakiluonnosten perusteella Laajat virkatoimet eri tasoilla hallinnossa edustavat poikkeuksellista hallintokulttuuria. Niiden lainmukaisuus perustuslain taustaa vasten näyttää hyvin kyseenalaiselta.

 

 Kiinnitän huomiota seuraaviin säädöksiin! Niitä tutkimalla voi epäillä luottamushenkilöiden, virkamiesten ja ministerien virkatoimien piittaamattomuutta seraavista säädöksistä:Perustuslaki 2§, Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate, 118 § Vastuu virkatoimista, 124 §, Hallintotehtävän antaminen muulle kuin viranomaiselle sekä 116§, Ministerisyytteen nostamisen edellytykset. 

 

Virinneeseen perustuslailliseen keskusteluun voisi tämänkin pohdinnan liittää. Julkista arviointia pitäisi käydä ainakin perustuslakivaliokunnan ja lainvalvojien piirissä. "Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia." NIIN PERUSTUSLAISSA KIRJOITETAAN!

 

 Mikko Lund

 mikko.lund@gmail.com