torstai 9. helmikuuta 2017

VINHA ON SIPILÄN HALLITUKSEN RIENTO - täyttääkö se laillisuuden vaatimukset?

Avoin kirje Oikeuskanslerille, eduskunnan oikeusasiamiehelle ja
perustuslakivaliokunnan puheenjohtajalle










VINHA ON SIPILÄN HALLITUKSEN RIENTO - täyttääkö se laillisuuden vaatimukset? 
 
PERUSTUSLAKI ON KANSALAISTEN DEMOKRAATTISEN OSALLISTUMISEN JA MAAN HALLINNON PERUSKIVI. Suomen hyvä hallintokultuuri on perustunut virkatoimissa lain kunnioittamiseen ja noudattamisen valvontaan 
 
 Pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallitus on hurmahenkisesti lähtenyt toteuttamaan maakunta- ja sote -uudistusta.Maakuntavaaleja pidetään itsestään selvyytenä. Kunnallisvaalit ovat saaneet siksi siirtyä sopivampaan ajankohtaan. Äänioikeudesta vaaleissa on säädetty perustuslaissa, mutta asianomaista pykälää ei ole maakuntavaaleja varten avattu. On syntynyt vakava epäilys, onko tällaiset sunnitelmat ja toteutus muissakaan suhteissa perustuslainmukaisia.
 
 Ministerin valassa sitoudutaan pyhästi siihen, että noudatetaan kaikissa toimissa perustuslakia. Jos poliittiset hankkeet vaatisivat perustuslaista irrottautumista, on ensin muutettava perustuslakia. Mitään tällaista ei hallitus ole esittänyt uudistumisajatustensa toteuttamiseksi. 
  
Sen sijaan maakunta- ja sotehallintoa ideoidaan ja lakiluonnosten mukaisina kototeutetaan. Epäilyt hankkeen perustuslainmukaisuudesta ei tunnu hallitusta eikä virkakuntaa liikuttavan. Ihmetystä on herättänyt, miksi lakiperusteisessa hallinnossa on ympäri maata ryhdytty toimiin maakuntahallinnon ja sote -uudistuksen valmistelemiseksi. Missä säännöksessä ja kuka on antanut toimeenpanoon mandaatin?
 
 Suurin joukoin virkamiehet käyttävät työaikaansa ja verovaroja pelkän hallituksen ideoinnin ja alivaltiosihteeri Pöystin kehotusten varassa. Yhtäkään uudistuspaketin lainsäädännön edellyttämistä laeista ei ole vielä eduskunnassa.Silti toimitaan kuin lainsäädäntö olisi valmis! Onko tämä sitä trumpilaisuutta, joka on pesiytymässä meidänkin bisneshallituksen visioina julkiseen toimintaan? 
 
Huolestuttavaa on, että legaliteetti -periaate on unohdettu. Tähän asti se on ollut demokrattisen hallintotavan ja kansalaisten vaaleihin perustuvan osallistumisen rikkumaton suoja. Oikeuskansleri on aivan syystä kiinnittänyt huomiota lainvalmistelussa perustuslain vaatimusten huolettomaan selvittämiseen. 
 
 Maakunta- ja sote -uudistuksen suunnitelmat poikkeavat perinteisestä lainvalmistelusta ja antavat vakavan aiheen epäillä arveluttavan hallintokulttuurin pesiytymistä hallintoomme.Hankkeessa voi epäillä perustuslain säädösten huomiotta jättämistä jo esillä olleiden lakiluonnosten perusteella Laajat virkatoimet eri tasoilla hallinnossa edustavat poikkeuksellista hallintokulttuuria. Niiden lainmukaisuus perustuslain taustaa vasten näyttää hyvin kyseenalaiselta.
 
 Kiinnitän huomiota seuraaviin säädöksiin! Niitä tutkimalla voi epäillä luottamushenkilöiden, virkamiesten ja ministerien virkatoimien piittaamattomuutta seraavista säädöksistä:Perustuslaki 2§, Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate, 118 § Vastuu virkatoimista, 124 §, Hallintotehtävän antaminen muulle kuin viranomaiselle sekä 116§, Ministerisyytteen nostamisen edellytykset. 
 
Virinneeseen perustuslailliseen keskusteluun voisi tämänkin pohdinnan liittää. Julkista arviointia pitäisi käydä ainakin perustuslakivaliokunnan ja lainvalvojien piirissä. "Julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia." NIIN PERUSTUSLAISSA KIRJOITETAAN!
 
 Mikko Lund

Ei kommentteja: