maanantai 27. huhtikuuta 2015

Riihimäellä luontoarvot sivuutetaan

Riihimäellä luontoarvot sivuutetaan kaavoituksen ja asuntotuotannon nimissä
 
 
Riihimäen kaupunginvaltuusto kokoontuu maanantaina (27.4.2015) päättämään asemakaavahankkeista, joita perustellaan kaupunkirakenteen tiivistämisen ja asuntotuotannon nimissä. Kaupungin virkamiesbyrokraateilta on taas kerran jäänyt levy päälle, joka on tuonut sokeuden  huomata, että  toimenpiteitä luontoon ei voida perustella yleisellä edulla. Sellainen perustelu jää  aivopieruksi eikä edusta kokonaisvaltaista, rationaalista  ajattelua. Yleiseen etuun kuuluvaksi luetaan jo tänään myös luonto- ja viherarvojen huomioon ottaminen. Lisäksi kaupunginvaltuusto Riihimäellä on hyväksynyt  ympäristöstrategian, joka edellyttää metsäluonnon ja ympäristön arvojen ottamista huomioon.
 
Tienhaaran Y- tontti, sopimus tontin varaamisesta Riihimäen Kotikulma Oy:lle  Uramosta ja Linja- autoaseman asemakaavan muutos ja tonttijaon muutos kertovat yksityiskohtaisesti  sokeasta tunkeutumisesta luontoon, luontoarvojen sivuuttamisesta sekä ympäristön unohtamisesta. Linja- autoaseman asemakaavan muutos koskee rakennusperinnön ja – ympäristön kunnioituksen puutetta. Myös Sako OY:n asemakaavan ja tonttijaon muutos laajenee viheralueelle.
 
Näillä ja monilla muilla  asemakaavahankkeilla  ja niiden  kiirehtimisellä  pyrittänee estämään ja vaikeuttamaan yleiskaavan toteuttamista. Linja- autoaseman ja Tienhaaran asemakaavan muutos tulee palauttaa takaisin valmisteluun ja ratkaista yleiskaavan yhteydessä.
 
Kaavasuunnittelun ideologia kaupunkirakenteen tiivistämisestä on perusteltu taloudellisilla syillä. Mutta se unohtaa ihmisen tarpeet. Ihminen on otettava huomioon kokonaisvaltaisesti. On otettava huomioon uudet tutkimukset  terveyden edellytyksistä. Väestön sosiaalinen pääoma lisää kansanterveyttä.
 
Tutkimukset Suomessa, Ruotsissa ja muualla maailmalla osoittavat, että sosiaalinen pääoma ja yhteisöllisyys lisäävät terveitä elinvuosia. Professorit Ilkka Hanski ja Taru Haahtela ovat lisäksi tutkineet, että ihmisten kontaktit luonnon kanssa vaikuttavat iholla viihtyvien hyötybakteerien valikoimaan ja terveyteen, mm. allergioihin.
 
Tämän takia on perusteltua, että kaavoituksessa ei  perusteettomasti  tuhota luontoa, vaan pyritään luovaan vuorovaikutukseen luonnon kanssa. Linja-autoaseman kaavan muutos osoittaa, ettei Riihimäellä ymmärretä  rakennuskulttuuria ja rakennushistoriaa. Riihimäellä tähän muutokseen  - rakennusperinnön ja  ympäristön  huomioon ottamiseen  - on vielä pitkä matka. Mutta se matka on välttämätön  aloittaa nyt.

Mikko Lund
 




perjantai 24. huhtikuuta 2015

Riihimäen kaupunginvaltuuston päätös nurin

Kaupunginvaltuuston päätös nurin
 
 
 
Hämeenlinnan hallinto- oikeus kumosi 17.4.2015  Riihimäen kaupunginvaltuuston päätöksen 11.11.2013 § 123  Omavelkaisen takauksen myöntäminen Riihimäen Tilat ja Kehitys OY.lle Kuntarahoitus Oyj:n 2 500 000 euron lainalle.
 
Valitin kaupunginvaltuuston päätöksestä. Hallinto- oikeus totesi, että päätöksessä ei ole selvitetty myönnettävän takauksen markkinaehtoisuutta eikä valtiontukea koskevia määräyksiä. “Näin ollen kun Riihimäen kaupunginvaltuuston on valtiontukiviranomaisena huolehdittava valtiontukea koskevien määräysten  ja säädösten noudattamisesta, kaupunginvaltuuston päätös on syntynyt kuntalain 90 §:n 2. momentissa tarkoitetulla tavalla virheellisessä järjestyksessä.”
 
Hallinto- oikeus kumosi kaupunginvaltuuston päätöksen.
 
Hallinto- oikeus totesi mm. , että jos kunta myöntää yritykselle takauksen edullisemmin kuin millä yritys olisi saanut vastaavan takauksen yksityisiltä rahoitusmarkkinoilta, niin tulee sisältyy julkista tukea. Kaupunginvaltuusto on takauksen myöntämistä koskevassa päätöksessä jättänyt yksilöimättä millainen vastavakuus takaukseen vaaditaan Riihimäen Tilat ja Kehitys OY:ltä. Näin ollen ei ole luotettavasti todettavissa, että kaupunginvaltuuston takaukselle määrittämä takausprovisio on takauksen markkinaperusteinen hinta. Takaus on kattanut koko lainansaamisen määrän ja siten ylittänyt  komission tiedonannossa mainitun 80 prosentin osuuden lainansaamisen määrästä.  On mahdollista, että takauksen  myöntäminen on Euroopan Unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa mainittua valtiontukea.
 
Hallinto- oikeus toteaa, että mikäli yritykselle myönnettävä takaus sisältää valtiontukea, on tuesta ilmoitettava Euroopan Unionin komissiolle. Ilmoitusta komissiolle ei ole tehty. Asiakirjojen perusteella kyse ei ole  ollut  komission vähämerkityksellistä tukea  koskevan asetuksen artiklassa säädetystä menettelystä eikä mahdollisen tuen ilmoitusvelvollisuutta  voida sulkea pois tälläkään perusteella.
 
Hallinto- oikeus ilmoitti, että päätöksen kumoaminen tapahtui tällä perusteella  virheellisessä järjestyksessä syntyneenä ja Lundin muista valitusperusteista ei ole tarpeen lausua . 
 
 
 Kansalaisten tyytymättömyys on kohdistunut  em. päätökseen erityisesti sen vuoksi, että kirjoituksessani  Vastustin “valeoikeustointa”...kiinnitin huomiota siihen, että  päätöksen syntyyn vaikutti kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokasen toiminta kahdella pallilla, joissa eturistiriidat  sekoittuvat ja kaupungin etu ei tullut riittävästi valvotuksi.
 
Kaupunginjohtaja oli oman virkansa lisäksi Riihimäen Tilat ja Kehitys OY:n hallituksen puheenjohtaja. Kaupunginjohtaja toimi  sekä myyjänä ja ostajana. Väitin valituksessani, että tämä tosiasiallinen esteellisyys on vaikuttanut oikeustoimen tekemiseen eikä muodollinen jäävääminen  ole sitä poistanut.
 
Eurooppalaisessa oikeudenkäytössä on lähdetty vahvasti siitä, miltä asia näyttää. Meilläkin lainsäädännössä tämä on huomioitu, mutta oikeudenkäytössä,  kuten Hämeenlinnan hallinto- oikeuskin katsoi, muodollinen  jäävääminen  on riittävä, kaupunginjohtaja ei ole esteellisenä ottanut osaa asian käsittelyyn.
 
Oikeus ei huomioinut sitä, että kaupunginjohtaja saattoi  molemmissa elimissä vaikuttaa asioiden käsittelyyn mieleisellään tavalla työnjohto-oikeuden  avulla. Jääväämisellä ei ollut merkitystä, se ei poistanut tätä vaikutusmahdollisuutta..
 
 
Mikko Lund
 

maanantai 20. huhtikuuta 2015

Riihimäki ajautumassa taloudelliseen ja poliittiseen kriisiin

Riihimäki ajautumassa  taloudelliseen ja poliittiseen kriisiin
 
 
Riihimäen kuten monen muunkin kaupungin kehitystä’ kuvaa yksi sana  - ajelehtiminen. Riihimäki ajelehtii kuin lastu Vantaanjoessa  eikä kykene suuntaamaan kehitystään. Tilanne on seurausta poliittisen keskustelun ja vaihtoehtojen puutteesta. Kaupungin  asialistan määrää virkamiehet. Luottamushenkilöitä viedään kaupungin hallinnossa kuin kuoriämpäreitä. Kaupungin kehitys on kriisiytynyt  samanaikaisesti  poliittisesti ja taloudellisesti. Kuitenkin niin, että poliittinen kriisi on jo edeltänyt  taloudellista kriisiä.
 
Kriisi ilmenee seuraavasti:
 
1. Talous on ylivelkaantunut. Kaupunki on investointikyvytön ja kaupungin  kassa on tyhjä.  Riihimäki  lähenee kriisikuntakriteerejä. Kaupunki ei kykene lopettamaan velkaantumistaan. Kaksi valtuustokautta on kikkailtu  taseen ylijäämällä, temppuina alipoistot, emon ja tytäryhteisöjen oikeustoimet, kuntayhtymien muuttaminen osakeyhtiöiksi.
 
2. Kaupunki ei ole kyennyt ratkaisemaan kehityksensä’ suuntaamista. Kaupunki ei ole kyennyt kuntaliitokseen Hyvinkään kanssa, vaan kieriskelee naapurikuntiensa kanssa eikä se tule yhtään parantamaan taloudellista asemaa ja selviytymistä. Naapurikunnat Hausjärvi ja Loppi ovat tulevaisuudessa  lähes yhtä suurissa taloudellisissa vaikeuksissa.
 
3. Kaupunki ei ole kyennyt oman etunsa kirkastamiseen ajankohtaisessa  soteratkaisussa. Kaupunki toteuttaa  Hämeenlinnan tahtoa. Ratkaisusta seuraa kriisiytyvät terveydenhuollon ja sairaanhoidon palvelut. Vieressä olisi ollut Hussin laadukkaat ja kehittyvät palvelut, mutta ne on torjuttu lyhytnäköisesti ja totaalisesti.
 
4. Yleiskaava on kaupungin kehittämisen yksi perusasiakirja. Yleiskaava on vanhentunut ja uusi on työn alla, mutta siihen ei ole riittävästi panostettu. Yleiskaavatyöstä huolimatta samanaikaisesti koko ajan tehdään pieniä ja rajoitettuja asemakaavoja ja jopa osayleiskaavoja, joilla itse asiassa suunnataan yleiskaavaa. Tilanne kertoo, että kaavasuunnittelu on pahasti kriisissä.
 
Riihimäki on rakenteeltaan hyvin tiivis.
 
Yleiskaavan puutteen ja vanhentumisen seurauksena kaupunki lähti suunnittelemattomasti hajauttamaan rakennettaan. Kaupunki teki Kalmuun osayleiskaavan, jossa alueelle ollaan sijoittamassa 4000 asukasta. Alue on korpea ja peltomaisemaa ja irrallaan noin 5 kilometriä kaupungin keskustasta. Alueella ei ole mitään palveluja eikä joukkoliikennettä. Teiden ja katujen rakentaminen maksaisi yksin noin 25 miljoonaa, palvelut  päälle. Suunnitelma on vailla järkeä.  Kaupungilla ei ole realistisesti varaa tähän hankkeeseen.
 
Kaupungilla ei ole myöskään sellaista vetovoimaa, että alueelle olisi asukkaiden ryntäystä, joka pakottaisi näin suuriin investointeihin.
Kalmu- hankkeen mittakaavaa kuvaa, että kaupungin kasvu on ollut noin 1000 henkeä vuosikymmen, 1970- luvulla 2400 ja 2000- luvulla  2800. Taloudellisia edellytyksiä alueen avaamiselle rakentamiseen ei ole.
 
Kalmu- rakentamisen vaihtoehdoksi onkin nousemassa yleiskaavatyössä  puolustusvoimilta vapautuva  varuskunta- alue. Alue liittyisi luontaisesti kaupunkirakenteeseen ja palveluihin eikä sen hyödyntäminen tulisi maksamaan maltaita. Toivon, että järki voittaa.
 
 
5. Taloudellisen kriisin ja kaupungin hallitsemattoman talouden hoidon seurauksena peruspalvelut ovat kriisiytymässä. Palvelut tarvitsisivat rahaa. Talouden tasapainottamisen vaatimus pakottaa etsimään säästöjä, tehostamaan johtamista ja palvelutuotantoa sekä etsimään sellaisia rakenteellisia uudistuksia, joilla saadaan todellisia säästöjä.
 
6. Johtajuuskriisi on mitä ilmeisin. Nykyinen kaupunginjohtaja on eläkeiässä ja  raunioittanut kaupungin talouden. Kaupunki tarvitsisi saneerausjohtajaa, mutta poliittinen johto ei kykene ongelman ratkaisuun.
 
 
Lista osoittaa VASTUSTAMATTOMASTI, että kriisi on syvä ja samanaikaisesti monialainen. Sen hallinta edellyttää paikallisen poliittisen tahdon muodostamista. Riihimäen kaupunginjohto yhdessä tahdottomien luottamushenkilöiden ja poliittisten puolueiden  kanssa on ajanut kaupungin kriisiin. Kriisin  ratkaisu  edellyttää enemmän politiikkaa,  politiikan kirkastamista ja  luovuutta.   Sanalla sanoen nyt tarvittaisiin perusteellista  uudelleenarviointia.
 
 
Mikko Lund