Riihimäen kaupunginvaltuuston päätös nurin

Kaupunginvaltuuston päätös nurin

 

 

 

Hämeenlinnan hallinto- oikeus kumosi 17.4.2015  Riihimäen kaupunginvaltuuston päätöksen 11.11.2013 § 123  Omavelkaisen takauksen myöntäminen Riihimäen Tilat ja Kehitys OY.lle Kuntarahoitus Oyj:n 2 500 000 euron lainalle.

 

Valitin kaupunginvaltuuston päätöksestä. Hallinto- oikeus totesi, että päätöksessä ei ole selvitetty myönnettävän takauksen markkinaehtoisuutta eikä valtiontukea koskevia määräyksiä. “Näin ollen kun Riihimäen kaupunginvaltuuston on valtiontukiviranomaisena huolehdittava valtiontukea koskevien määräysten  ja säädösten noudattamisesta, kaupunginvaltuuston päätös on syntynyt kuntalain 90 §:n 2. momentissa tarkoitetulla tavalla virheellisessä järjestyksessä.”

 

Hallinto- oikeus kumosi kaupunginvaltuuston päätöksen.

 

Hallinto- oikeus totesi mm. , että jos kunta myöntää yritykselle takauksen edullisemmin kuin millä yritys olisi saanut vastaavan takauksen yksityisiltä rahoitusmarkkinoilta, niin tulee sisältyy julkista tukea. Kaupunginvaltuusto on takauksen myöntämistä koskevassa päätöksessä jättänyt yksilöimättä millainen vastavakuus takaukseen vaaditaan Riihimäen Tilat ja Kehitys OY:ltä. Näin ollen ei ole luotettavasti todettavissa, että kaupunginvaltuuston takaukselle määrittämä takausprovisio on takauksen markkinaperusteinen hinta. Takaus on kattanut koko lainansaamisen määrän ja siten ylittänyt  komission tiedonannossa mainitun 80 prosentin osuuden lainansaamisen määrästä.  On mahdollista, että takauksen  myöntäminen on Euroopan Unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa mainittua valtiontukea.

 

Hallinto- oikeus toteaa, että mikäli yritykselle myönnettävä takaus sisältää valtiontukea, on tuesta ilmoitettava Euroopan Unionin komissiolle. Ilmoitusta komissiolle ei ole tehty. Asiakirjojen perusteella kyse ei ole  ollut  komission vähämerkityksellistä tukea  koskevan asetuksen artiklassa säädetystä menettelystä eikä mahdollisen tuen ilmoitusvelvollisuutta  voida sulkea pois tälläkään perusteella.

 

Hallinto- oikeus ilmoitti, että päätöksen kumoaminen tapahtui tällä perusteella  virheellisessä järjestyksessä syntyneenä ja Lundin muista valitusperusteista ei ole tarpeen lausua . 

 

 

 Kansalaisten tyytymättömyys on kohdistunut  em. päätökseen erityisesti sen vuoksi, että kirjoituksessani  Vastustin “valeoikeustointa”...kiinnitin huomiota siihen, että  päätöksen syntyyn vaikutti kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokasen toiminta kahdella pallilla, joissa eturistiriidat  sekoittuvat ja kaupungin etu ei tullut riittävästi valvotuksi.

 

Kaupunginjohtaja oli oman virkansa lisäksi Riihimäen Tilat ja Kehitys OY:n hallituksen puheenjohtaja. Kaupunginjohtaja toimi  sekä myyjänä ja ostajana. Väitin valituksessani, että tämä tosiasiallinen esteellisyys on vaikuttanut oikeustoimen tekemiseen eikä muodollinen jäävääminen  ole sitä poistanut.

 

Eurooppalaisessa oikeudenkäytössä on lähdetty vahvasti siitä, miltä asia näyttää. Meilläkin lainsäädännössä tämä on huomioitu, mutta oikeudenkäytössä,  kuten Hämeenlinnan hallinto- oikeuskin katsoi, muodollinen  jäävääminen  on riittävä, kaupunginjohtaja ei ole esteellisenä ottanut osaa asian käsittelyyn.

 

Oikeus ei huomioinut sitä, että kaupunginjohtaja saattoi  molemmissa elimissä vaikuttaa asioiden käsittelyyn mieleisellään tavalla työnjohto-oikeuden  avulla. Jääväämisellä ei ollut merkitystä, se ei poistanut tätä vaikutusmahdollisuutta..

 

 

Mikko Lund