maanantai 26. lokakuuta 2015

Sipilän hallitus ajaa veronkiertäjien asiaa?

Sipilän hallitus ajaa veronkiertäjien asiaa?

 

Sipilän hallitus on ajamassa läpi kahta lakihanketta, jotka ovat herättäneet kansalaisten huomiota ja mielenkiintoa. Hallitus esityksillään  edesauttaa veronkiertoa ja toisaalta päästää mahdolliset veronkiertäjät pälkähästä. Hallitus haluaa mahdollistaa osakkeiden hallintarekisteröinnin suomalaisille osakkeenomistajille. Käytännössä tämä tarkoittaisi sitä, että osakeomistus piilotettaisiin rekistereihin, joihin  julkisuus ei yllä. Lakiesitykset lyövät vahvan leiman hallituksen aikomuksiin ja aikaan saannoksiin. 

 Poliisi ja syyttäjänvirasto ovat arvostelleet suunnitelmaa, koska toteutuessaan sen pelättäisiin lisäävän harmaata taloutta ja sisäpiirikauppoja.

 Toinen arvostelua herättänyt lakihanke on niin sanottu tehokkaan katumisen malli. Kyse on armahduslaista rikkaille veronkiertäjille. Varojaan veroparatiisiin piilottaneet suomalaiset saisivat tuoda varojaan Suomeen ilman, että he saisivat syytteen verorikoksista.

Perustuslakivaliokunnan kuulemat neljä oikeustieteilijää tyrmäsivät lakihankkeen perustuslain yhdenvertaisuuspykälien vastaisena.

Yhdessä nämä kaksi hanketta osoittavat, että jostakin syystä veronkiertäjät nauttivat hallituksen erityistä suosiota ja suojelua. Hallitus on ottanut heidän ongelmansa huomioon ja pyrkii lakiehdotuksilla poistamaan ongelmat eli mahdollistaa veronkierto.

 

Emme tiedä kuinka rikas Sipilä itse on? Ja missä määrin hänen oma asia ja kokemukset ovat vaikuttaneet asiaan.

Julkisuudessa ja tiedotusvälineissä  onkin kysytty sangen suoraan ja ihmetelty pääministerin roolia näissä asioissa. Julki on tullut, että Sipilä ei ole mikään tyhjätasku.  Sipilän  omakin omaisuus ja varallisuus on paljossa hajautettu  eikä ole kenen tahansa kadun tallaajan arvioitavana.

 

Mikko Lund

 

 

maanantai 12. lokakuuta 2015

Toimivatko Riihimäen virkamiehet ja luottamushenkilöt moitittavasti?

Toimivatko Riihimäen virkamiehet ja luottamushenkilöt  moitittavasti?


Mitä on sanottava siitä, että Riihimäellä virkamiehet ja luottamushenkilöt vuodesta toiseen ovat tietoisesti ja tarkoituksellisesti toimineet vastoin lakia ja oikeuden nimenomaisia päätöksiä? Asia on konkretisoitunut   kaupungin tilinpäätösten kumoamisessa vuosilta 2009 ja 2012  sekä viimeisen oikeuden edellyttämän tilinpäätöksen  asiallisen korjaamisen laiminlyöntinä.

KHO  kumosi  Riihimäen kaupungin tilinpäätöksen vuodelta 2009. Hämeenlinnan hallinto- oikeus kumosi tilinpäätöksen vuodelta 2012. Tilinpäätös on auki vuodelta 2012, 2013 ja myös vuodelta 2014  valitusaika vielä juoksee.

Perustuslain 2§:n mukaan julkisen vallan käytön on perustuttava lakiin ja kaikessa julkisessa toiminnassa on tarkoin noudatettava lakia. Tästä seuraa myös se, että kunnan viranomaisilla on velvollisuus noudattaa tuomioistuinten lainvoimaista päätöstä.

Riihimäen kaupunginhallitus on toiminut moitittavasti ja ryhtynyt arvioimaan Hämeenlinnan hallinto- oikeuden päätöstä. Arvionsa perusteella  kaupunginhallitus päätti erikseen tilinpäätöksen korjaamisesta virheellisesti  siten, että vähän liitetietoja muutetaan, mutta ei muuteta poistosuunnitelmaa.

Hämeenlinnan hallinto- oikeus  kumosi vuoden 2014 tilinpäätöksen, koska se ei antanut riittäviä tietoja kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Oikeuden päätöksen mukaan suurimpana syynä tähän oli virheellisesti laadittu poistosuunnitelma ja alentuneet  poistot.

Riihimäen vuoden 2014  tilinpäätös ei anna kuntalain 68 §:n  3. momentin edellyttämällä tavalla oikeita ja riittäviä tietoja kunnan toiminnasta ja taloudesta. Tilinpäätöksen mukaan poistot ja investoinnit eivät vastaan toisiaan. Kirjanpitolautakunnan mukaan  poistojen ja investointien ero saa  olla enintään 10 %. Vuoden 2014 tilinpäätöksessä  ero on peräti – 48,1 %. Kaupunki ei osaa selittää eron suuruutta. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeesta huolimatta kaupunki ei esitä poistosuunnitelman muutostarvetta. Harjoitetulla poistokikkailulla kaupungin tulos on saatu näyttämään paremmalta kuin se muuten on.  Kaupunkia vaivaa  syvä rahoitus- ja kassakriisi. Kaupungin kassa on niin tyhjä, ettei se riitä puoleksikaan päiväksi.

Moitittavasti on toiminut myös Riihimäen tarkastuslautakunta, kun se ei ole järjestänyt  vuoden 2012 tilinpäätöksen  tilintarkastusta puolueettomasti. Hyvä tilintarkastustapa  olisi jo edellyttänyt, että tarkastajana  olisi toiminut toinen yhteisö kuin oikeuden kaatama yhteisö.

Valtioneuvoston oikeuskansleri on 21.2.2011 antanut kunnan ympäristölautakunnalle ja kunnanhallitukselle huomautuksen ryhtyä riittävän tehokkaisiin toimenpiteisiin, että yrityksen ympäristöluvan ehtoja noudatetaan. Oikeuskanslerin mukaan kunnan viranomaisten velvollisuus on panna päätös viipymättä täytäntöön, kun toimivaltainen tuomioistuin on antanut ratkaisunsa. Muunlainen tilanne olisi oikeusvaltioperiaatteen vastainen ja kestämätön. Kysymys olisi myös viranomaistoiminnan uskottavuudesta ja luotettavuudesta.

Oikeuskansleri katsoi em. ratkaisussa, että kunnan ympäristölautakunta oli ylittänyt harkintavaltansa rajat pidättyessään valvonta- ja hallintopakkotoimista tilanteessa, jossa ympäristöluvan ehtoja ei ollut noudatettu. Oikeuskanslerin mukaan tietoinen pidättyminen korkeimman hallinto- oikeuden päätöksen täytäntöön panemiseksi ilmensi oikeusvaltiolle vierasta  ja viranomaiselle sopimatonta ajattelutapaa.

Em. seikat  laittavat vakavasti pohtimaan, että pitäisikö Riihimäellä  pyytää ylimpien oikeusvalvontaviranomaisten kantaa kaupungin harjoittamaan virka- ja poliittiseen kikkailuun ja kaunisteluun.

Mikko Lund