tiistai 31. toukokuuta 2011

Olisiko Suomessa tahtoa yhteiskuntasopimukselle?

Olisiko Suomessa jo tahtoa laajalle yhteiskuntasopimukselle nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden poistamiseksi?

Köyhyyden ja tuloerojen kasvun pysäyttäminen on nousemassa keskeiseen asemaan tulevan hallituksen ohjelmassa. Työkaluja tähän ovat työllisyyden ja perusturvan parantaminen.
Koko maassa oli hutikuussa 237 579 työtöntä, joista nuoria alle 25-vuotiaita oli 26 789. Yli vuoden työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli 56 999.
Ruotsalaiset ovat aina kysyneet ja surkutelleet  sitä, että kuinka teillä on varaa Suomessa näin suureen työttömyyteen. Ruotsalaiset ovat oikeassa. Työttömyys on kansakunnan syöpä, joka kuluttaa ja tuhlaa paitsi yhteiskunnan rahoja, myös työvoimaa, inhimillistä työkykyä ja halua.
Suureen työttömyyteen hukkuu tavattomasti työvuosia. Jos syntyisi uskottava tahto työllisyyden parantamisesta  ja työttömyyden aidosta puolittumisesta, silloin ehkä ei tarvitsisi puhua eläkeiän nostamisesta.  Sellaista tuskin kuitenkaan on odotettavissa, jos hallituspuolueiden politiikkaan ei saada uutta tahtoa päälle.
Suomen talouskehitystä jarruttaa samanaikaisesti toisaalla työvoimapula ja toisaalla pitkäaikaistyöttömyys.
Kun kuusi puoluetta hakee yhteistä ohjelmaa ristiriitaisista lähtökohdista, ei odotettavissa ole maata mullistavia uudistuksia. Pienin yhteinen nimittäjä löytyy nykytilanteen paikkailusta. Pitkäaikaistyöttömät saavat tyytyä korotukseen peruspäivärahaan ja työmarkkinatukeen.
Työttömille on luvassa lisää koulutusta ja tukitöitä, joiden järjestämisestä kunnille sysätään uutta vastuuta. Ne suhtautuvat siihen entistä kärttyisämmin, koska talouden tasapainottamiseksi hallitus todennäköisesti leikkaa muita valtionapuja.
Olisiko Suomessa jo aika laajalle Tanskan esimerkin mukaiselle yhteiskuntasopimukselle, jonka tavoitteena olisi työttömyyden, nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden kertakaikkinen nujertaminen?

Perussuomalaisten protestihenki joutuu pitkään testiin

Jo toinen mielipidetutkimus on vahvistanut, että perussuomalaiset ovat nyt kannatukseltaan maan suurin puolue. HS-gallup kertoi myös, että äänestäjien puolueuskollisuus on selvästi vahvistunut. Perussuomalaisten kannattajilla sekin on korkealla.
Kannattajat ovat kuitenkin suurimmaksi osaksi uusia. Heistä myös 70 prosenttia sanoo äänestäneensä protestimielessä. Kaikista äänestäjistä vastaava osuus oli 25 prosenttia.
Perussuomalaisten peruskysymys onkin, mitä  uudet äänestäjät tekevät seuraavissa vaaleissa, tai jättävät äänestämättä? Kuinka vahvasti äänestämisen mukana oli myös halu tai toive saada korjauksia yhteiskunnan epäkohtiin?
Oppositiossa toimimalla korjauksia ei yleensä saa aikaan.


IL: Kokoomuksessa riita rasismista

Kokoomusnuorten puheenjohtaja Wille Rydman lähetti maanantaina huomiota herättäneen tiedotteen rasismista.
- Vähemmistöjen suosiminen kiintiöiden ja positiivisen erityiskohtelun varjolla on kokoomusnuorten mielestä hälyttävä osoitus Suomessa esiintyvästä julkisesta rasismista, kokoomusnuoret linjasivat.
Rydman asettui näin perussuomalaisten syrjintälinjauksen taakse. Hän syytti poliittikkoja kaksinaamaisuudesta.
- Ei ole uskottavaa tuomita rasismia, jos ei samalla tuomitse myös vähemmistöryhmien positiivista erityiskohtelua, Rydman totesi.
Kokoomuksen puheenjohtaja Katainen ilmoitti, että kokoomus päinvastoin hyväksyy vähemmistöjen positiivisen erityiskohtelun.

Mikko Lund

maanantai 30. toukokuuta 2011

Köyhyydestä vaietaan. Mikä oli kepun vaalitappion syy?

Miksi köyhyydestä vaietaan? Miksi?

Mitä häpeämistä siinä on?

Päinvastoin köyhyys pitäisi tehdä niin näkyväksi, että sitä ei voi sivuuttaa ja politiikan tulisi ryhtyä konkreettisiin toimiin köyhyyden vähentämiseksi ja poistamiseksi.

Köyhäksi joutuneiden ihmisten ei pitäisi piilottaa ja vaieta köyhyydestä, vaan tehdä siitä julkista.

Hallitusneuvotteluissa olisi taas mahdollisuus korjata köyhien ihmisten tilannetta, mutta onko tulevilla hallituspuolueilla poliittista tahtoa tähän.


Tosiasia on, että köyhyydestä yhä vaietaan aivan kuten 1930- luvulla. Helsingin yliopiston politiikan ja talouden tutkimuksen laitoksen sosiaalihistoroitsija, tohtori Gia Virkkunen toteaa Demarissa 10.1.2011, että hänen syksyllä julkaistun köyhyyden kokemusta ja köyhyydestä selviytymistä 1930- luvun taloustaantuman oloissa käsittelevän väitöskirjan otsikko ”Köyhyydestä ei puhuttu, sitä vaan elettiin”, pitää yhä paikkansa.

Köyhyydestä halutaan vaieta. Köyhyys koetaan häpeällisenä. Moni haluaa pitää vaikeutensa salaisuutena. Ei haluta leimautua. On ihmisiä, jotka ei kertakaikkiaan hae toimeentulotukea, koska he kokevat sen liian nöyryyttäväksi. Meissä on hyvin vahvana omalla työllä elämisen ja  itsepärjäämisen- eetos.

Virkkusen mukaan 1930- luvulla saattoi saada apua hakiessa vihjailuja alkoholiongelmasta, saamattomuudesta ja laiskuudesta tai liian suuresta lasten määrästä. Myös nykyaikana köyhä törmää nöyryyttäviin kokemuksiin siitä, että köyhyys on oma vika.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) joulukuussa julkaisema suomalaisten hyvinvointia koskeva tutkimus kertoi, että tuloerot ja suhteellinen köyhyys ovat jatkuvasti kasvaneet kuluneen 15 vuoden aikana. Tieteellisessä keskustelussa asia  on herättänyt keskustelua köyhyydestä ja tuloerojen kasvun pysäyttämisestä. Asia on päässyt ihan hallitusneuvottelijoiden pöytään. Mielenkiintoista on, mitä ns. hallituspuolueet tulevat asiasta sopimaan.

Virkkunen toteaa, että työllisyyden lisääminen on hyvä tavoite, mutta se on liian hidasvaikutteinen. Virkkusen mielestä perustoimeentulo on laahannut jäljessä  ja sitä tulisi nostaa. Virkkusen mukaan ”tarvitaan toimenpiteitä, jotka purevat sillä tavalla, että ihmiset eivät vaivu apatiaan”. Toisin sanoen valtion tulee antaa köyhillekin ihmisille toivoa.

Ans kattoo, onko tulevasta hallituksesta siihen?

 Keskustan Mauri Pekkarinen rehellisenä Hesarissa: ”Kosketus arkeen katkesi”

Sunnuntain Hesarissa keskusta Mauri Pekkarinen yllättää rehellisyydellä ja löytää syyn keskustan murskatappiolle. Pääministeri Mari Kiviniemen varaan rakennettu vaalikampanja heikensi keskustan asemia ennen vaaleja, myöntää Pekkarinen.

Tätähän mekin sanoimme. Minä ihmettelin sitä, että miten pääministeri Kiviniemellä on varaa ylimielisyyteen ja siihen, ettei hän vastaa toimittajien ja puoluejohtajien kysymyksiin vaalikeskusteluissa.

Tuloksena oli keskustan murskatappio, jonka syvempi syy löytyy Pekkarisen mukaan kompromisseista. Pääministeripuolue joutuu niitä tekemään ja menetti samalla kosketuksensa suomalaisten arkeen. ”Ei paneuduttu asioihin, joista kansa kertoi isolla äänellä.” Koko keskustan johdon olisi Pekkarisen mielestä pitänyt ottaa huomioon, mitä kenttä sanoo. ”Olihan se jätevesiasetuskin surkea tarina”, intoutuu Pekkarinen tunnustamaan.

Näin siis Helsingin Sanomien  sunnuntainumerossa.

Kepun murskatappiosta ei kannata mitenkään riehua. Kaikki muut puolueet menettivät, ainoa voittaja oli   perusuomalaiset.

Mikko Lund

torstai 26. toukokuuta 2011

Olen poissa tämän viikon

Olen sairaana  enkä kirjoita tällä viikolla.

Mikko Lund

keskiviikko 25. toukokuuta 2011

Riittääkö poliittista tahtoa köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisyyn?


Riittääkö tahtoa köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisyyn?

Jyrki Katainen (kok) kertoi eilen, että tulevan hallituksen suurimmat haasteet ovat köyhyyden ehkäisy, julkisen talouden vakauttaminen, talouskasvu ja kilpailukyvyn vahvistaminen.
Toivoa sopii, että hallitukselta löytyy poliittista tahtoa ja rahaa  köyhyyden ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Toivottavasti hallituspuolueilta  löytyy yhteisymmärrystä myös kestävyysvajeen hoitamiseen. Toivottavasti  talouskasvu jatkuu, niin että iso osa ongelmista saadaan kuitattua talouskasvulla, mutta varmasti myös leikkauksia tarvitaan. Ja jos taloutta tasapainotetaan, leikkaukset eivät tule olemaan pieniä.
Yksi salainen leikkauslista on jo vilahdellut julkisuudessa (IS 19.5.). Sen mukaan kuntien valtionavut muodostaisivat säästöistä suuren osan. Käytännössä tämä tarkoittaisi päivähoidon, opetuksen, kirjastojen, terveydenhuollon, vanhustenhuollon ja sosiaalityön karsimista.
Jos leikkauslista on totta, kansalaiset saavat maistaa kylmää kyytiä. Riihimäelläkin joudutaan etsimään uusia säästökohteita. Iltalehti kaipaa  hallitukselta myös hallinnon asenteiden ja toimintatapojen  muuttamista palvelempaan ja neuvovampaan suuntaan.
Esimerkkinä lehti käyttää  terveydenhuoltoa, ja siellä yhä kesken olevaa potilastietojärjestelmän uudistusta. Sosiaali- ja terveysministeriön tarkoituksena oli luoda järjestelmä, jossa potilastiedot liikkuisivat sujuvasti eri tietojärjestelmissä. Periaatteessa hyvä idea, mutta huonon hallinnon takia järjestelemä ei ole valmis vieläkään. Verorahoja sen sijaan on tuhlattu jo 500 miljoonan euron edestä. Tarkastusraportin mukaan hankkeen hallinnossa on ollut tietämättömyyttä, saamattomuutta ja osaamattomuutta (HS 5.2.).
Iltalehti edellyttääkin tulevilta ministereiltä omien nurkkien siivoamista ja vaatii tehokkuutta ja tuottavuutta myös ministereiden omille tonteille.
Ajatukseen on helppo yhtyä.

Eero Heinäluoma ei suoranaisesti vahvistanut Ylen A-studion tietoja hallitusneuvottelijoiden salaisesta muistiosta.
 SDP:n hallitusneuvottelija Eero Heinäluoma sanoi poistuessaan maanantai-iltana Säätytalolta, että kuntien pitäisi ottaa enemmän vastuuta nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistymisestä.
Heinäluoma ei suoraan vahvistanut Ylen A-studion kertomaa uutista. Ohjelman nettisivulla kerrottiin salaisesta luonnoksesta, jonka mukaan hallitusohjelmaan ollaan kirjaamassa uutena linjauksena, että vastuu pitkäaikaistyöttömistä siirretään valtiolta kunnille. Rahat tulisivat kuitenkin yhä valtiolta.
- En ole paperia lukenut, mutta se on tärkeä asia, Heinäluoma sanoi.
Neuvottelujen elinkeinotyöryhmässä esillä olleen luonnoksen mukaan tavoitteena on saada kaikista työttömistä noin joka kolmas ja pitkäaikaistyöttömistä puolet koulutukseen.

Kansanedustaja Hakkarainen jatkaa pakolaisvastaista linjaansa

"Neekeriukko" -kommenteistaan kovaa kritiikkiä saanut kansanedustaja Hakkarainen kertoo jälleen näkemyksiään pakolaisista Jämsän Seudussa. Suomeen haluavien pakolaisten määrä rajoittuu Hakkaraisen mukaan luonnostaan, jos heidät pannaan "töihin räntäsateeseen sinne, missä mekin on oltu".
- Helsingissä on neekeriukkoja torien kulmat täynnä tyhjän panttina. Töihin ne pitää panna, Hakkarainen sanoo lehdessä.
- Kasvatushakkuut on tekemättä, ja maaseutu täynnä tyhjilleen jääneitä pika-asutustiloja. Niihin mahtuu asumaan pakolaisperheitä, hän jatkaa.
- Kassara käteen ja metsiä raivaamaan, perussuomalaisten kansanedustaja Teuvo Hakkarainen ilmoittaa Jämsän Seudun haastattelussa ratkaisuksi siihen miten pakolaiset saadaan tekemään töitä.


Keskustan Suomenmaa-lehden pääkirjoitus ruotii kovin sanoi perussuomalaisten kansanedustajan Teuvo Hakkaraisen toilailuja

Erityisesti lehden kritiikki kohdistuu viime viikkoiseen kohuun, kun Hakkarainen poseerasi 7 Päivää -lehden kannessa puolialastomana humalassa.
- Selvää on, että Hakkaraista äänestäneiden äänet ovat menneet enemmän tai vähemmän hukkaan, Suomenmaa lataa.
Lehti epäilee, ettei keskisuomalaisesta kansanedustajasta ole lakien laatijaksi.

IS: Soini raivostui Hakkaraiselle

Ilta-Sanomien mukaan Soini silminnähden raivostui luettuaan Hakkaraisen puheista Jämsän Seutu -lehden haastattelussa eilen. Hakkarainen moitti lehdessä Helsingin torien olevan täynnä "neekeriukkoja" ja sanoi, että laittaisi pakolaiset tekemään metsätöitä.
Soinin mukaan perussuomalaisten ryhmänjohto joutuu pohtimaan seuraamuksia Hakkaraiselle.
- Minä en hyväksy tällaista puhetta, se on ihan selvä asia, Soini ärähti Ilta-Sanomille Espoon kaupunginvaltuuston kokouksen kahvitauolla.

Mikko Lund

tiistai 24. toukokuuta 2011

Tekikö Timo Soini ihan oikein?

Tekikö Timo Soini ihan oikein, jäätyään  oppositioon?

Timo Soinin perussuomalaiset olivat  ainut eduskuntavaalien suuri voittaja  saatuaan 448 000  uutta äänestäjää. Timo Soinia ei olisi pitänyt laskea  pois vallan kammareista kuin koiraa veräjästä. Politiikan uskottavuuden kannalta olisi toivonut Timo Soinilta vakavaa yritystä hallitukseen menemiseksi. Nyt jäi kuva  Soinista  kääntymässä  vallan porstuassa  niin, että  takinliepeet vain hulmusi.  Nyt jää näkemättä vaalivoittajan vastuullinen poliittinen toiminta kansallisten ongelmien ratkaisuissa.

Sen takia voidaan väittää, että Soini ei kykene vastuulliseen poliittiseen toimintaan. Hallitus olisi ollut liian sitova pakkopaita  populistille, joka ei halua mistään vastata. Soinin toiminta on kuin hänen puheensa, hän oikaisee käsitteiden mutkat suoraksi.

Nyt persut voivat vapaasti jatkaa  tyhjää louskutusta, vaikka siihen  voikin ennen pitkää turhautua. Niin moni on oppositiossa turhautunut  jo ennen persuja.  “Mitä siellä tekemässä, kissanpoikia pesemässä,” muistutti jo Kalevi Sorsa aikoinaan kuvaillessaan oppositiopuolueen asemaa.
Soini ei olisi saanut vaihtaa hallitusta raveihin.  Soini on vastuussa toiminnastaan äänestäjille.  Suuren vaalivoittajan vastuu on vähän suurempi ja se ulottuu ihan Suomen kansaan.

Hallituspuolueet  tekivät väärin jättäessään Soinin oven ulkopuolelle. Tuorein mielipidemittaus kertoikin  Soinin joukkueen olevan  Suomen suurin puolue. Jatkaako perussuomalaiset kasvuaan, vai onko edessä  jyrkkä pudotus?  Oppositiossa ei saa mitään asioita hoidetuksi.  Kannattajat odottavat nopeita voittoja. Tyytymättömyys kasvaa lumivyöryn tavoin. 

Opposition tie on kivetty karvaalla kalkilla.  Oppositio kykenee vain rätkyttämään, mutta ei muuta. Hallitus tekee esitykset ja eduskunta siunaa  enemmistöllään. Mahtaa hatuttaa!


Presidenttipeli  heräilee pikkuhiljaa horroksestaan

Ilta- Sanomissakin nimimerkki ”maksaja”  heräilee pikkuhiljaa  rapulastaan valvomaan isänmaan etua ja on löytänyt SDP:stä tarpeeksi ehdokkaan, Lasse Lehtisen, joka on valmis ihan iltakuselta liittämään Suomen Natoon.

Nimimerkki voisi vaikka ensi kertaa äänestää demaria.

Tervemenoa totean minä ihan periaatteellisena sosialidemokraattina  - meiltä löytyy ihan hyviä ehdokkaita !

1.   Me yritämme löytää täällä Etelä- Hämeen rajoilla ihan sosialidemokraattisen ehdokkaan, joka osaisi kirjoittaa ja puhua,  eli jolla olisi ihan oikeata asiaa  ja joka oikeasti ymmärtäisi  Suomen edun, että Nato ei ole meidän etumme mukainen järjestö. Niin se vain on kaiken maailman  nimimerkkeilijät, kuten ”maksaja”.
2.   Suomen etu on pysyä   suuren ja mahtavan Venäjän naapurina  Nato:n ulkopuolella ja siinä harrastuksessa on tarpeen muistaa valita ihan Kekkosenkin viisauteen nojaten ystävät läheltä ja viholliset mahdollisimman kaukaa.

Koko sodanjälkeinen historia vakuuttavasti todistaa, että Venäjän kanssa on mahdollista elää  sovussa, jos itse toimimme ja käyttäydymme sopuisasti. Venäjä näyttää muistavan tarkasti kaikki neulanpistot ja muut piikittelyt. Tällainen politiikka ei palvele kahden kansakunnan välisen ystävyyden ja yhteistyön rakentamista, pienen ja suuren vallan ja valtion yhteistyötä.

3.   Jos löytyisi ihan sosialidemokraatti, joka ymmärtäisi länsimaisia arvoja, kuten vapautta, demokratiaa ja sosiaalisuutta ja ymmärtäisi EU:n perusarvojen pohjalta ajaa Lännen ja Venäjän lientymistä ja yhteistyötä. Tällainen sosialidemokraatti olisi ihan hakematta kansanedustaja Erkki Tuomioja, jolla on kokemusta ja osaamista ulkopolitiikan hoitamisesta.

  
    Mikko Lund





maanantai 23. toukokuuta 2011

Islannin tulivuori purkautuu

 

Kaakkois-Islannissa sijaitseva Grimsvötnin tulivuori  alkoi purkautua lauantaina
 
Kaleva kertoo, että  tuulet ovat lennättäneet savua pohjoiseen ja koilliseen.
Ilmatieteen laitoksen mukaan on mahdollista, että Islannin Grimsvötnin tulivuorenpurkauksen tuhkaa leviää Suomenkin ilmaan. Määrät tulisivat kuitenkin olemaan hyvin pieniä. "On liian täsmällistä sanoa, että tuhkaa voisi olla ilmakehässä keskiviikkona. Viikon keskivaiheilla pieniä määriä tuhkaa voi jollakin korkeudella olla. Laskelmat muuttuvat koko ajan", päivystävä meteorologi Jouko Korhonen sanoo Kalevalle.
"Kaikki riippuu siitä, millä tavalla tulivuori purkautuu -- miten kovaa tuhkaa tulee, ja loppuuko tuhkan tulo jossain vaiheessa", hän jatkaa.
Korhonen ei voi arvioida, miten Suomeen leviävä tuhka mahdollisesti vaikuttaa Suomen lentoliikenteeseen.

Tuhka leviää Eurooppaan tiistaina

Eurooppaan tuhka leviää tiistaina, säätieteilijät ennustavat. Tämänhetkisen ennusteen mukaan tuhkapilvi leviää Britanniasta edelleen etelään ja länteen ja saavuttaa Ranskan ja Espanjan perjantaihin mennessä.
Islannin Grimsvötnin tulivuorenpurkaus peruu Suomesta vain Islantiin suuntautuvat lennot. Muu lentoliikenne toimii Kalevan mukaan toistaiseksi normaalisti.
 
Yle: Puolueiden talousnäkemykset lähentyneet
 
Hallitusneuvottelijoiden näkemykset valtion kestävyysvajeesta ovat lähentyneet toisiaan. YLE Uutisten tietojen mukaan RKP katsoo kestävyysvajeen osuuden olevan ensi vaalikaudella neljä miljardia euroa. Toista ääripäätä edustavan SDP:n neuvottelijat ovat puhuneet kahden miljardin kestävyysvajeesta.
Muut hallitusneuvotteluihin osallistuvat puolueet, kokoomus, vasemmistoliitto, vihreät ja kristillisdemokraatit, asettuvat näiden ääripäiden välille. Erään neuvottelijan toteamuksen mukaan "nyt ollaan ainakin samassa maailmassa".
Tämän vuoden valtion budjetin alijäämä tulee olemaan yli seitsemän miljardia euroa. Ennen vaaleja valtiovarainministeriön tavoitteena oli budjetin tasapainottaminen vaalikauden loppuun mennessä. Kun talouden tunnusluvuista löytyy sopu, pääsevät neuvottelijat suunnittelemaan, millä leikkausten ja verotuksen yhdistelmällä tulokseen päästään.
Kovin tuntuu vaikealta puolueiden tunnustaa taloudellisia tosiasioita.  Edellinen Vanhasen - Kiviniemen hallitus on väärällä politiikalla hässännyt valtion rahat ja nyt ollaan oikeasti "vaikeuksissa". Silti puolueet suhtautuvat aika huolettomasti. Asiaa osoittaa kestävyysvajeen nimeäminen  vain 2 - 4 miljardiksi.
Valtiovarainministeriö  on laskenut kestävyysvajeen suuruudeksi 10 miljardia euroa. Tästä 10 miljardista on puhunut myös valtiovarainministeriön Raimo Sailas, joka on arvostellut puolueiden käsityksiä ylioptimistisiksi ja epärealistisiksi.
Helsingin Sanomien mukaan Jyrki Katainen tunnustaa: Talouden kuvan määrittely on hyvin hankalaa. Kokoomuksen mielestä tulevan hallituksen täytyy pitäytyä valtiovarainministeriön tuottamiin lukuihin, SDP pitää  VM:n arviota liian synkkänä.
VM:n arvion mukaan julkisen talouden rahoitusasemaa pitää parantaa vuosina 2012- 2015 runsaat kymmenen miljardia euroa, jotta julkinen talous olisi kestävällä pohjalla pitkällä tähtäimellä.
Rahoitusaseman korjaamiseen on eri vaihtoehtoja. Voidaan leikata menoja, voidaan nostaa veroja ja voidaan tehdä eläkeikään liittyviä rakenteellisia uudistuksia jne.. Näistä puolueet vääntävät yhteistä ratkaisua.

Arhinmäki: Tärkein asia

Arhinmäen mukaan kestävyysvaje-keskustelujen rinnalla käsitellään myös muuta talouspolitiikkaa. Hän pitää kysymystä hallitusneuvotteluiden ratkaisevimpana asiana.
-Koska se vaikuttaa kaikkeen muuhun, esimerkiksi näihin meidän keskeisiin tavoitteisiimme. Siihen, että ihmisiä nostetaan köyhyydestä ja siihen, että työelämä paranee, Arhinmäki sanoi  Yle uutisten mukaan.

Mikko Lund

sunnuntai 22. toukokuuta 2011

Miten demareiden kannatus nousuun ja miten kunnissa kansanvaltaan?

Miten demareiden kannatus nousuun?
 
Kunnissa valta on keskittynyt virkamiehille
 
Kaikkihan me olemme demareita, ainakin siinä mielessä, että ylivoimainen enemmistö suomalaisista kannattaa demareiden arvoja ja hyvinvointivaltiota. Silti kannatus rahaa jostakin syystä pitkälle  takanapäin alle 20 prosentissa. Eikö demareihin todella luoteta? Vai mistä nyt on kysymys?
 
Ilta- Sanomat kysyi  tammikuun alussa tänä vuonna "Mikä avuksi demareille?"
 
Lehti haastetteli kansanedustaja Jacob Södermania, emeritusprofessri Tuomo Martikaista ja Lasse Lehtistä.
 
Parhaimman vastauksen antoi Jacob Söderman: Demareiden pitäisi nöyrtyä kuuntelemaan kiukkuisia kansalaisia, jotka tuntevat itsensä väärin kohdelluksi. Pitäisi selvittää. mistä katkeruus aiheutuu ja reagoida siihen uskottavalla tavalla. Söderman kiinnittää huomiota myös tulonjakoon, jossa herrojen kohtuuttomat palkat ja palkkiot eivät ole missään suhteessa työpanokseen.
 
Tuomo Martikaisen mielestä hyvinvointivaltion muutos on ajanut SDP:n ohi. Puolue oli hyvinvointivaltion arkkitehti. Nyt se on menettänyt valtakuntansa, suurta projektia ei ole. Nyt eletään kilpailun ja markkinavaltion aikaa, joka on kokoomuksen projekti. Yksilölliset arvot ovat voittaneet yhteisölliset arvot. Ihmiset ovat kiinnostuneet omasta pärjäämisestään.
 
Lasse Lehtinen vierittää syyn demarien alamäkeen hyvinvointivaltion niskaan. Kun kaikki ovat suurin piirtein keskiluokkaa, on varaa äänestää muitakin kuin demareita.
 
Jacob Söderman lähestyy minun omaa analyysia. SDP:lle käy huonosti, jos se unohtaa vaikeimmassa asemassa olevan kolmanneksen kansasta, niin kuin Lipposen ja Heinäluoman aikana paljossa tapahtui, ja rikkaimmalle kymmenykselle annetaan kaikki, mikä päähän pälkähtää.
 
 
 
 
Ilta- Sanomat kysyi samanaikaisesti nettisivulla kansalaisilta, mikä nostaisi demarit suosta. Kyselyyn vastasi 25 600 vastaajaa. 47 prosentia vastaajista laittaisi puolueen puheenjohtajan Jutta Urpilaisen vaihtoon. 6 prosenttia vaihtaisi puoluesihteeri Mikael Jungnerin. 16 prosentin mielestä puolueen pitäisi nostaa duunareiden asiat parennin esille. 17 prosenttia haluaisi unelmahötön puheista pois. 9 prosenttia ehdotti kovempaa linjaa keskustaa ja kokoomusta kohtaa, Mielenkiintoisia näkökulmia.
 
Ilta- Sanomien kysely on tehty tammikuussa ja tuolloin oli esillä tällainen kansalaisten kriittinen suhtautuminen Jutta Urpilaiseen. Käsitykseni mukaan vaalitaistelussa mielipide muuttui  ainakin huomattavassa määrin paremmaksi.
 
Nyt on käynnissä hallitusneuvottelut ja niiden tulos hallitusohjelma  vaikuttaa kansalaisten suhtautumiseen SDP:hen ja muihin puolueisiin.
 
 
 
 
Vallan keskittyminen virkamiehille kunnallisen päätöksenteon ongelma
 
Professori Matti Wiberg pitää kirjassaan Valta kunnassa vallan keskittymistä virkamiehille kunnallisen päätöksenteon suurimpana ongelmana. Vallan keskittyminen virkamiehille on suurempi ongelma kuin vakkan keskittyminen poliittisille ryhmille. "Kunnan hallinnon tulisi vallitsevan doktriinin mukaan perustua luottamushenkilöiden määräävään asemaan. Monesti poliittisen vallan on väistyttävä virkavallan tieltä", sanoo Matti Wiberg.
 
Wibergin mukaan kunnallishallinolle on tyypillistä myös Hyvä Veli- järjestelmä, joka perustuu hyviin kaverisuhteisiin. Kaverijärjestelyssä on myönteistä tehokkuus. Suurimmasta osasta asioita ei tarvitse keskustella, kun kaverit ovat asiat keskenään sopineet.
 
Wibergin mukaan kaverimenettelyn haittapuoli on uusien virikkeiden tulon estäminen hallintoon.Päätökset eivät ankkuroidu poliittiseen prosessiin, ne tehdään virallisten rakenteiden ulkopuolella.
 
Wibergin kuvaus sattuu tavattoman hyvin  Riihimäen päätöksentekoon. Riihimäellä on leimallista virkavallan vahva  asema. Tämä on seurausta luottamushenkilöiden ja poliittisten puolueiden heikosta asemasta  päätöksenteossa.
Asetelmasta seuraa huonoa päätöksentekoa.
 
Kaupunkilaiset  tulisi  ottaa mukaan päätöksentekoon jo valmisteluvaiheessa. Kaupunkilaisten kanssa tulisi viisaasti neuvotella ja sopia esimerkiksi kaavaratkaisun parhaista vaihtoehdoista.
 
Kaupunkilaiset on otettava mukaan päätöksentekoon ihan kunnallisen päätöksenteon legitimiteetin kannalta. Jos puolet tai jopa sen alle äänestää kunnallisvaaleissa, vallan laillisuus voidaan kyseenalaistaa.

Kaupunkilaisten osallistuminen lisää legitimiteettiä ja myös päätösten laatua ja luotettavutta.

 
 
Mikko Lund

lauantai 21. toukokuuta 2011

SDP:n häviö ja persujen voitto

 

Sosialidemokraattien vaalitappio jäi pieneksi koko valtakunnassa 

Perussuomalaiset saivat "jytkyvoiton"

Aforismi:

”Suomalaiset ovat aina syyttäneet itseään siitä, että asiat menevät huonosti.

Perussuomalaiset ovat löytäneet hyviä ja potentiaalisia syyllisiä myös muualta – siinä menestyksen salaisuus.”

Demari 20.4.2011. Tuntematon ajattelija.

 

Sosialidemokraattinen puolue menestyi käydyissä eduskuntavaaleissa koko maassa hyvin. Puolue sijoittui koko maan tilastossa toiseksi suurimmaksi puolueeksi ja sai vain lähes 33 000 ääntä vähemmin kuin edellisissä eduskuntavaaleissa. Ääniä yhteensä 561 558 , kannatusprosentti 19,1 ja paikkoja 42 Tappio  on kuitenkin tappio eikä mikään voitto. 
Tilastoissa SDP  ei ole menestynyt yhtä huonosti tai huonommin kuin kerran aikaisemmin eli vuonna 1962, jolloin paikkoja saatiin vain 38.

Kokoomus nousi äänimäärissä ja paikoissa suurimmaksi puolueeksi, mutta sekin menetti edellisiin eduskuntavaaleihin verrattuna 18 000 ääntä. Kokoomus sai 599 138 ääntä, kannatusprosentti  20,4  ja paikkoja  44.

Keskusta oli vaalien suuri häviäjä ja se menetti  yli 177 000 ääntä. Keskustan äänimäärä 463 266, kannatusprosentti 15,8  ja paikkoja 35. Puolueen paikkamäärän pudotus 16.

Kun muut eduskuntapuolueet menettivät kannatustaan, perussuomalaiset nousivat vaalien suurvoittajaksi. Ääniä perussuomalaiset lisäsivät  peräti lähes 448 000 ääntä enemmän kuin vuoden 2007 eduskuntavaaleissa. Se on todella suuri, jytkyvoitto. Perussuomalaisten äänimäärä oli 560 075, kannatusprosentti 19,1  ja paikkoja 39.

Kanava- lehden päätoimittaja  Ville Pernaa  ennusti ihan oikein, että eduskuntavaaleita  on tulossa kahden  ryhmittymän  - euromyönteisen ja eurokriittisen – välinen kamppailu. Euromyönteisyyttä edusti puhtaimmillaan Jyrki Katainen ja ja vastapuolta Timo Soini ja perussuomalaiset.  Kansa oli jakautunut lähes samankokoisiin  blokkeihin. Alma Median kyselyn mukaan euromaiden tukemista kannatti 47 prosenttia vastaajista.  Vastustajia  oli 41 prosenttia.

Helsingin Sanomat julkaisi ennen vaaleja tutkimuksen, jonka mukaan vain 31 prosenttia kansalaisista  osasi luetella oikein hallituspuolueet. Eduskuntavaaliehdokkaat eivät osanneet kertoa, mitä tarkoittavat lyhenteet  ERVV  ja EVM. Osa ihmisistä on ihan oikeasti  sivussa  eikä ymmärrä, mistä keskustellaan.

Keskusta ja sosialidemokraatit saavat syyttää itseään jäämisestä sivuraiteelle tässä keskustelussa. Suomen vaalikeskusteluissa olisi pitänyt  avata asioita   ja kysyä, minkälainen Suomen rooli  tulisi olla maailmassa ja EU:ssa.  Soinikin olisi pitänyt laittaa vastaamaan kysymykseen, mitä hän tarkoittaa ”vähemmällä EU:lla ”  ja miten hän haluaa ”keventää EU:n rakenteita”.
Tiestysti olisi  pitänyt puhua kotomaan asioista, valtiontalouden tasapainottamisesta, työtömyydestä, köyhyydestä ja syrjäytymisestä. Nämä asiat jäivät  EU-puheen  alle.

Perussuomalaiset kykenivät aktivoimaan  passiivisia

Perussuomalaiset kykenivät  aktivoimaan ennen nukkuneita ja uusia äänestäjiä. Perussuomalaisetm lisäsivät äänimääräänsä koko valtakunnassa 448 000 äänellä ja  Riihimäelläkin peräti 2 400 äänellä.
Perussuomalaisten  voimakas EU- vastaisuus, EU- kritiikki  ja Kreikan ja Portugalin tukemisen vastustaminen, maahanmuuttokritiikki, ulkomaalaisvastaisuus, suoranainen rasismi ja kansallismielisyys  eli nationalismi satoivat suoraan Soinin laariin. Miksi?
Soini on  populisti, joka  yksinkertaistaa asioita.  Leimallista oli tiedotusvälineiden ja poliittisten toimijoiden hampaattomuus Soini- ilmiön edessä.
Puolueilta ja tiedotusvälineiltä puuttui  asiakritiikki  populismista ja erityisesti maahanmuutto-teeman käsittelystä.
 Persujen haastamiseen ei ollut puolueilla rohkeutta. Ulkoministeri Stubb (kok)  päinvastoin useissa haastatteluissa oikein ylisti Soinia hyväksi kaveriksi ja kunnon jätkäksi.
Perussuomalaiset  onnistuivat aktivoimaan  ihmisiå, joilla ei ole mennyt hyvin.

Mikään puolue ei saa vapaita käsiä 

Hallituksenmuodostaja Jyrki Katainen (kok.) on linjannut, miten vasemmistoliiton vaatimukset ja ja EU-tukipäätökset sovitellaan yhteen. Kataisen mukaan vasemmistoliitto äänestää Portugalin tukipakettia vastaan, mutta jatkossa puolueella ei ole erityisoikeuksia.
Aiemmin perjantaina julkistetun aikataulun mukaan eduskunta äänestää Portugalin tukipaketista keskiviikkona. Esityksen eduskuntaan tuo Mari Kiviniemen (kesk.) toimitusministeristö.
- Vasemmistoliitto äänestää tässä Portugali-asiassa toimitusministeristön luottamusta vastaan, mutta sitten muut Eurooppa-asiat ratkaistaan näiden neuvotteluiden aikana. Meillä on yhteinen käsitys kaikkien puolueiden kesken, että yhdelläkään puolueella ei voi olla vapaita käsiä missään asiakokonaisuudessa - ei myöskään Eurooppa-politiikassa, Katainen sanoi perjantaina alkuillasta. 

Kestävyysvajeesta ei yksimielisyyttä

Urpilainen: Talousasioissa ollaan alkutekijöissä

SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen kuvailee hallitusneuvottelujen johtoryhmän työskentelyhenkeä hyväksi. Julkisen talouden kestävyysvajeesta tai muista talousasioista puheenjohtajien johtoryhmä on Urpilaisen mukaan vasta tutustunut toistensa ajatuksiin.
Puolueiden puheenjohtajien johtoryhmän on määrä päättää ne talousluvut, joiden pohjalta hallitusohjelma neuvotellaan ja kirjoitetaan. Urpilaisen mukaan päätöksenteko talousraamista on ihan alkutekijöissään. Käytännössä puheenjohtajaryhmä on kuullut asiantuntijoita ja tutustunut toistensa ajatteluun.
- Julkisen talouden kestävyysvajeesta ei ole yksituumaisuutta, Urpilainen sanoo. 

Mikko Lund

perjantai 20. toukokuuta 2011

Persut Suomen suurimmaksi

Persut Suomen suurimmaksi

Turun Sanomien, Kalevan, Etelä-Suomen Sanomien sekä Väli-Suomen lehtien Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan perussuomalaiset saisi 22,4 prosentin äänisaaliin, mikäli vaalit pidettäisiin nyt.
Kokoomus on toiseksi suurin puolue 20,6 prosentin kannatuksella, SDP:tä äänestäisi 18,6 prosenttia suomalaisista.
Keskustaa äänestäisi enää 14,4 prosenttia.

"Ratkaisu ymmärretty"

Tuore gallup nostaa perussuomalaiset Suomen suurimmaksi puolueeksi.
Kysely on tehty sen jälkeen kun perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini ilmoitti puolueensa jättäytyvän vapaaehtoisesti oppositioon.
-Tulos kertoo, että ratkaisu on ymmärretty. Tämä on rauhoittava viesti, Soini toteaa.

Soini perustelee päätöstä omaehtoisesta oppositiotaipaleesta asioiden realistisella tunnustamisella.
-Kyllähän jätkän pitää osata kävellä itse ulos, jos ovi on edessä, eikä odottaa, että joku käskee ulos.
Soini muistuttaa, että uusi galluptulos antaa puolueelle vielä suuremman kannatuksen nousun, jos sitä vertaa vaaleja edeltäneisiin tuloksiin.



Kuntien peruspalvelut joutumassa Kataisen leikkauslistalle

Hallitusneuvotteluissa olevat puolueet joutuvat ottamaan kantaa kuuden miljardin euron menoleikkausehdotuksiin. Ilta-Sanomien mukaan säästökohteiksi voivat ensi hallituskaudella joutua etenkin kuntien peruspalvelut, kuten päivähoito, peruskoulu sekä terveyden- ja vanhustenhoito.
Säästöt ovat esillä perjantaina alkavissa hallitusneuvotteluissa, joita käydään Jyrki Kataisen (kok) johdolla. Ilta-Sanomien mukaan Kataisen käytössä on valtiovarainministeriössä (VM) vaalien alla valmisteltu leikkauslista, joka toteutuessaan iskisi etenkin kuntien valtionapuihin.
Kunnat rahoittavat valtionavuilla peruspalvelujaan ja ne saavat itse päättää rahojen kohdentamisesta. Tänä vuonna valtion kunnille tilittämien apujen suuruus on noin 10 miljardia euroa.
Leikkausehdotusten loppusumma on sama, johon VM päätyi viime joulukuussa julkaisemassaan julkisen talouden kestävyysvajearviossaan.
VM arvioi tuolloin, että julkisia menoja tulisi karsia ensi hallituskaudella 1,5 miljardia euroa vuodessa, jotta kestävyysvaje kurottaisiin umpeen.
Hallitusneuvotteluissa olevat puolueet ovat olleet haluttomia puhumaan leikkauksista. Esimerkiksi Sdp on korostanut työllisyysasteen nostoa ja talouskasvun vauhdittamista lääkkeenä kestävyysvajeen paikkaamiseen. 

 Valtiosihteeri Raimo Sailas kysyi 14.12.2010:

”Ovatko vauraiden maiden äänestäjät siis kuin isoja lapsia, jotka mankuvat lisää tikkunekkuja, vaikka lompakko on tyhjä ja velkojat kolistelevat porstuassa?”

Sailas toteaa, että julkisessa taloudessa VM:n laskelmien mukaan on 10 miljardin euron kestävyysvaje. Se kurottaisiin umpeen karsimalla menoja ja korottamalla verotusta neljän vuoden ajan joka vuosi 1,5 miljardin euron verran. Loppu 4 miljardia hoidettaisiin rakenteellisilla uudistuksilla, mikä sekin on helpommin sanottu kuin tehty. Tärkeimmät rakenneuudistukset ovat nyt jo 10- 20 vuotta myöhässä.
Sailas arvostelee puolueiden säästösunnitelmia, joissa lääkkeeksi on tarjottu mm. talouskasvua. VM:n laskelmissa on jo mukana kohtuullinen kasvu-odotus. Suuremmat kasvuoletukset ovat itsepetosta.

HS: Armeijan johtajakoulutus on kupla
 Tuoreen väitöstutkimuksen mukaan armeijan johtamisopit ovat ylimainostettuja, Helsingin Sanomat kertoo.
Väitöskirjaa varten haastatellut toimitusjohtajat eivät puhuneet johtamiskirjoista, -koulutuksesta tai -metodeista.
- He eivät myöskään koe oppineensa johtamistaitoja armeijasta niin usein kuin väitetään. Oppi on saatu käytännön kokemuksista, tutkimuksen tehnyt tekniikan lisensiaatti, tuleva tohtori Jussi Kulla kertoo Helsingin Sanomille.
Hänen mukaansa monet yritysjohtajat ovat saaneet johtamiskoulutusta armeijassa. Tämä kuitenkin kertoo vain Puolustusvoimien kyvystä tunnistaa johtamistaitoisia ihmisiä.
Tutkimus myös osoittaa, että johtajakyvyille pitää antaa vauhtia ja vastuullisia tehtäviä jo uran alusta alkaen, HS kirjoittaa. 

Mikko Lund



torstai 19. toukokuuta 2011

Kuntaliitos pitäisi laittaa vireille

Vahvat peruskunnat  kuntauudistuksen pohjaksi
 
Kuntaliiton hallitus on yksimielisesti hyväksynyt linjaukset tulevaisuuden kuntaraken-teesta. Kysymyksessä  on merkittävä päätös, ja sen arvoa nostaa Kuntaliiton  hallituksen yksimielisyys. Hallituksen poliittisen kokoonpanon perustella voidaan sanoa, että kaikki eduskuntapuolueet ovat linjauksen takana lukuun ottamatta kristillisiä ja ruotsalaista kansanpuoluetta, joilla ei ole edustajia hallituksessamme, kirjoittaa Kuntaliiton toimitusjohtaja Kari- Pekka Mäki- Lohiluoma.
 
Mäki- Lohiluoman  mukaan väestön ikääntymisestä johtuva palvelujen kysynnän kasvu edellyttää kuntakentän uudistumista. Kuntaliiton näkemys on, että vuoteen 2017 mennessä on tehtävä koko maan kattava ja eri sektorit kokoava kuntauudistus. Sen perustana pitää olla alueelliset erot huomioon ottava vahvan peruskunnan malli.
Vahvan peruskunnan Kuntaliiton hallitus määritteli niin, että se pystyy pitämään huolta hyvinvointipalveluista ja luomaan edellytyksiä kunnan elinvoiman vahvistamiselle ja demokratian toteutumiselle. Tarkempia kriteereitä ja mittareita valmistellaan Kuntaliitossa. Niitä etsitään niin väestön, talouden kuin  demokratiankin alueilta.
Mäki- Lohiluoman mukaan pelkkä rajojen piirtäminen ei riitä kuntauudistukseksi. Palvelujen uudistumisen on seurattava samaa tehokkuuden tavoitetta. Uusia palvelujen järjestämisen tapoja tarvitaan, tekniikan hyödyntämistä on lisättävä. Myös paikallisdemokratiaan tarvitaan uusia muotoja. Kielelliset oikeudet on muistettava. Palvelujen rahoituksen kehittäminen on aivan keskeinen urakka – valtionosuusjärjestelmän uudistaminen jatkuu.
Kun lukee eri puolueiden antamia vastauksia hallitustunnustelija Jyrki Kataiselle, näyttää kuntauudistuksen taakse löytyvän tukea, joka seuraa pitkälle Kuntaliiton linjauksia. Vastauksissa korostetaan luontevia työssäkäyntialueita, lähipalvelujen turvaamista, demokratiaa ja kielioikeuksia, sanoo Mäki- Lohiluoma.

Olen sitä mieltä, että nyt on todellinen aika käydä poliittista keskustelua ja nimenomaan HYRI-alueen valtuutettujen tulee tutkia alueen neljän kunnan yhdistämistä. Meillähän on suhteellisen tuoreet selvitykset  hyllytettyinä, joten paneudutaan niihin uudestaan tulevaisuuden haasteista tietoisina.

Hyvinkään ja Riihimäen  taajamien noin 15 kilometrin etäisyys ei voi  perustella kahta kaupunkikeskusta näin vierekkäin. Huomattaviakin kustannussäästöjä olisi saatavissa, jos nämä kaksi näin lähekkäin olevaa kaupunkia laitettaisiin yhteen  ja otettaisiin vakavasti tehtyjen selvitysten rationalisointihyödyt. HYRI - alue olisi vahvempi selviämään kansalaisten peruspalvelujen tuotannosta.

Alueen kunnilla  on ollut vaikeuksia menojen kasvun kanssa. Menot ovat kasvaneet voimakkaammin kuin tulot. Tiedämme, että ikääntyminen  eli kestävyysvaje  on erittäin  suuri tulevaisuuden  kuntatalouden ongelma. Tiedämme kuitenkin, että nykyistä suurempi kuntakoko antaisi paremmat mahdollisuudet säädellä menojen kasvua ja antaisi myös  paremmat mahdollisuudet  kestävyysvajeen hoitamiseen.

Kuntaliitos toisi alueelle kilpailukyvyn parantumista. Se antaisi alueen elinkeinopolitiikalle uutta potkua, kun alue herättäisi suurempaa ihmisten ja yritysten kiinnostusta. Yritystoiminnan vireytymisen takia kuntaliitos helpottaisi myös alueen työttömyyttä.

Minusta olisi parempi laittaa yhdistymishanke omatoimisesti vireille kuin odottaa maan hallituksen pakkopäätöksiä.

Haminan Risteilyhanke piristämään risteilytarjontaa
Haminan risteilyhanke on toteutumassa. Maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö puolsi risteilyhankkeelle puolen miljoonan kehittämisrahaa, jonka avulla katamaraaniristeilyt voidaan aloittaa. Kymenlaakson maakuntahallitus tekee lopullisen päätöksen rahasta. Risteilyt Viipuriin, Tallinnaan ja Pietariin alkavat todennäköisesti kesäkuun aikana.
Alueen matkailuelinkeinon kannalta voi toivoa, että ihmiset läheltä ja kaukaa löytävät Haminan tarjoaman vaihtoehdon. Nyt avautuva mahdollisuus säilyy vain, jos matkustajia riittää.

Hallitusneuvotteluihin kuusi puoluetta
 
Jyrki Kataisen (kok.) vetämiin hallitusneuvotteluihin lähtee kuusi puoluetta. Mukana ovat siis sekä kovia ehtoja asettanut vihreät että EU:n tukipaketeille kielteinen vasemmistoliitto.
Katainen perustelee laajaa hallituspohjaa sillä, että tällaisella hallituksella on leveämmät hartiat hoitaa alkavan hallituskauden suuria tehtäviä. Eduskuntapaikkoja hallituspuolueilla on 124.
Hallituskauden suuria tehtäviä on Kataisen mukaan talouskasvun luominen, julkisen talouden saaminen kuntoon, köyhyyden torjuminen sekä nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen.
Lisäksi hallituspohja on Kataisen mukaan sellainen, jonka jokainen suomalainen voi kokea omakseen. 

Hallitusneuvottelut alkavat perjantaina


Kataisen mukaan niissä on käsiteltävä muun muassa vasemmistoliiton kielteistä suhtautumista Portugalin tukemiseen ja vakausjärjestelyihin, sillä hän katsoo, että mikään hallituspuolue ei missään asiassa voi saada pysyviä erivapauksia. Katainen ilmoitti viime viikolla lähtevänsä rakentamaan viiden puolueen hallitusta, johon SDP vaati lisäksi vasemmistoliittoa.

Mikko Lund


keskiviikko 18. toukokuuta 2011

Hätänumerohallitusta viilataan

Eduskuntavaaleista poikkeukselliseen ”hätänumerohallitukseen”

 Hallitustunnustelija Jyrki Katainen (kok) on jaksanut esiintyä tavalla, joka kertoisi, että hänellä on tilanne hallussaan. ”Toimintakykyisen enemmistöhallituksen pohja löytyy vielä tällä viikolla”.
Todellisuudessa on kuitenkin niin, että  hallituksen ministerilistaa ei näy.

Hallituksen muodostaisivat  kokoomuksen ja demarien kanssa  lisäksi kristilliset, vihreät ja ruotsalaiset. Eduskunnassa tällä koostumuksella olisi 112  paikkaa   eli riittävä enemmistö. Siten syntyisi vahva kokoonpano ratkomaan edessä olevia suuria asioita, kuten julkisen talouden kestävyysvajetta, valtion velkaantumisen pysäyttämistä, hyvinvointipalvelujen säilyttämistä, köyhyyden torjumista ja maanpuolustuksen uudistamista.

Persut ajoivat itsensä hallituksen ulkopuolelle, kun eivät suostuneet hyväksymään Portugalin tukipakettia. Tukipaketteihin sisältyy tiukkoja ehtoja talouskurista.
Olisi  ollut oikein, että vaalien ainoa voittaja ottaisi hallitusvastuun. Persut saivat alle viidesosan äänistä. Tapahtunut todistaa, että viidesosalla  pääsee halutessaan valtaan, mutta ei sanelemaan hallitusohjelmaa.
Tässä tilanteessa poikkeuksellista vaalitulosta saattaisi ihan hyvin seurata poikkeuksellinen hallitus, ”hätänumerohallitus”.



Virkamiesten venkoilu ärsyttää

Pitkin kevättä olemme lukeneet  eri lehdistä, kuinka vanhemmat ovat yrittäneet saada lapsensa samaan kouluun. Asian tiimoilta on lehdestä luettu virkamiesten erilaisia venkoilevia vastauksia. Aina on löytynyt perusteluita. Vihdoin saatoimme lukea, että erään perheen kaksi poikaa kolmesta oli päässyt samaan kouluun. Tämän perheen osalta näytös oli saanut osittain onnellisen ratkaisun.

Yhdellä paikkakunnalla päättävä virkamies totesi, että päätöksiin tyytymättömät voivat aina valittaa. Niin varmaan onkin, mutta valituksen tie on pitkä ja silloin kuntalainen on jo kertaalleen alistettu virkamiehen toimesta. Samainen päällikkö totesi, ettei kaikille voida kuitenkaan osoittaa toivottua koulupaikkaa.

Koulut ovat kuitenkin lapsia varten, eivätkä lapset kouluja. Lausunnosta saattoi päätellä, että lapset asuvat väärissä paikoissa. Kuinkahan pienellä vaivalla olisi jokainen lapsi saatu mieleiseen kouluun? Hyvällä tahdolla ja suunnittelulla tehtävä ei varmaan olisi ollut mahdoton. Tätä mietin, kun ajattelen Riihimäelläkin ollutta kärhämää oppilaiden koulupaikoista ja koulureiteistä. Miten paljon parempaa tulosta eli tyytyväisempiä  vanhempia ja lapsia ja nuoria  Riihimäelläkin olisi saatu, jos virkamiehet olisivat alusta alkaen kuunnelleet avoimin mielin vanhempien huolia.

Kumelan asukkaat ovat toivoneet  Vuorisen kaupan varaston takana olevan pusikon raivaamista  kulkukuntoon. Varasto katkaisi kaupunkilaisten vanhan polun  eikä virkamiehet ja luottamushenkilöt suostuneet  siirtämään varastorakennuksen paikkaa polun vertaa sivuun.  Kaupungin virkamies  ilmoitti, että hän kävi tutustumassa paikkaan ja totesi,  ettei alueella tarvitse mitään tehdä. Ajattelin tosiaan, mikä on virkamiehen ammattitaito. Joukko Kumelan asukkaita on porukalla kiirehtinyt  puistikon raivaamista, mutta kaupungin virkamies ilmoittaa tietävänsä asian paremmin: Raivauksella ei ole Kumelassa kiire.

Sellaisia virkamiehiä! 

Kunnallisvero nousee Riihimäelläkin ellei kilpailukykyä oleellisesti paranneta

Monissa kunnissa on  talouskasvu on kartuttanut niin ihmisten kuin yritysten verotettavia tuloja. Kuntien verotulot ja katteet ovat parantuneet.
Pidemmällä tähtäimellä kuntatalouden näkymät ovat kuitenkin synkät. Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen povasi Yleisradion haastattelussa, että kunnallisveroprosentti saattaa joissakin kunnissa nousta tällä vuosikymmenellä jopa 27:ään. Tällä hetkellä ”ennätys” on 21,5 prosenttia.

Verojen  kiristyminen uhkaa varsinkin syrjäisissä pienissä kunnissa, joissa vanhuksien määrä kasvaa ja palkka- ja yrittäjätulojen saajien määrä alenee. Apua toivotaan esimerkiksi veropohjan laajentamisesta tai valtion kautta tulevan tuen lisäyksestä. Toive taitaa olla  turha.

Ylen haastattelemat kuntajohtajat havittelivat kesäasukkaista uutta voimavaraa. Heidän kiinteistöveronsa erityiskorotus on mahdollinen.  Lomalaitumet herättävät myönteisiä ajatuksia, mutta solidaarisuudella on rajansa. Eikä tällä verolla herrojen huoneita rakenneta.

Riihimäellä talouden ikihaaste on velkaantuneisuus. Kaupungilla on velkaa 102, 4 miljoonaa euroa, se on 3 554 euroa/ asukas. Kaupungin verotulot olivat vuonna 2010 100,1 miljoonaa euroa eli vähemmän kuin on velkamäärä. Siinä on todellista haastetta, miten velkaa päästään vähentämään. Tähän asti velkaantuminen on vain lisääntynyt.

Kunnissa, joissa taivalletaan kohti verotuksen uusia kipukynnyksiä, on oltava valmiutta yhdistää palvelurakenteita — ja kuntiakin — suuremmiksi, tehokkaammin toimiviksi kokonaisuuksiksi. 

Muuten itsenäisyys käy veronmaksajille liian kalliiksi.

Mikko Lund

tiistai 17. toukokuuta 2011

Mikä avuksi rattijuopomukseen?

Mikä avuksi rattijuopumukseen?
Miksi Jeppe juo?

Rattijuopumusta pidetään syystäkin vakavana liikenteen ongelmana. Ongelman ratkaisuksi on esitetty rangaistuskäytännön kiristämistä  ja rattijuopomusrajan laskemista nykyisestä 0,5 promillesta 0,2 promilleen.

Promillerajan laskussa on viitattu Ruotsin kokemuksiin. Toisenlaisen esimerkin tarjoaa Englanti, jossa rattijuopomusraja  on 0.8. Tästä huolimatta Englannin liikenneturvallisuutta pidetään parempana  kuin Suomen. Silti kolareita tapahtunee vähemmän kuin meillä, vaikka kadutkin ovat kapeampia.

Turun yliopistossa valmistunut tutkimus tuo  esille mielenkiintoista tietoa rattijuopomuksesta. Rattijuopot ovat taustaltaan moniongelmaisia, joilla runsas alkoholin käyttö on ongelma ja rattijuopomus on seuraus.

Selvää on, että tulisi  keskittyä alkoholiongelman hoitoon. Henkilöillä on muitakin ongelmia  ihmissuhdeongelmista työttömyyteen. Nekin tulisi saada hoidetuksi.

Onnettomuudet, varsinkin kuolemantapaukset,  tuntuvat valtaosin keskittyvän kesään.  Jokaiselle pitäisi olla  selvää, ettei  istuta auton rattiin, jos on maistettu  vaikka vähäsenkin olutta, viiniä tai viinaa. 

Tuomioja: Tukipolitiikan linja muuttui

Uutispäivä  Demarin mukaan   Tuomioja ihmettelee, miten komissaari Olli Rehn  ja useimmat tiedotusvälineet  mm Helsingin Sanomat  ovat sanoneet, ettei vakuudet ole mahdollisia. Sen jälkeen kun sellaisista tuli tieto, samat tahot ilmoittivat, että samanlaisia ehtoja on valmisteltu  esimerkiksi komissiossa. Mistä asiassa on kysymys?
Eduskunnan suuren valiokunnan puheenjohtaja Erkki Tuomiojan (sd.) mielestä Suomen linja euroalueen tukipolitiikassa on muuttunut valiokunnan perjantaisen päätöksen jälkeen.
Valiokunta päätti äänin 15-5 hyväksyä SDP:n ja kokoomuksen sopimat ehdot Portugalin ja mahdollisesti tuleville vakausrahastojen tukipäätöksille.
Tuomioja sanoi Yleisradion TV 1:n Ykkösaamussa, että nyt Suomi edellyttää saavansa vakuudet joka kerta, kun päätöksiä uusista lainojen takauksista tulee.
-Tämä on selvä muutos. Tähän asti Suomi on toivonut vakuuksia, nyt niitä edellytetään, Tuomioja sanoi.
Hän ihmetteli, miten tähän asti esimerkiksi Euroopan komissio, komissaari Olli Rehn ja useimmat tiedotusvälineet, äänekkäimpänä Helsingin Sanomat, ovat sanoneet, etteivät vakuudet ole mahdollisia. Sen jälkeen kun sellaisista tuli Suomen ehto, samat tahot ilmoittavat, että samanlaisia ehtoja on jo valmistelu esimerkiksi komissiossa.
Tuomioja arvioi, että hallituspohja ei ole vielä varma. Hänen mukaansa vihreiden ehdot hallitusneuvotteluihin osallistumiselle eivät ole mahdottomia.
Tuomioja kertoi toivoneensa, että perussuomalaiset olisivat voineet olla mukana hallituksessa, joka korjaa edellisen hallituksen jälkiä. Hänen mielestään vaalien selkein viesti oli, että kansakunnan jakautuminen kahteen on torjuttava. Tätä tavoitetta varten olisi hänen mielestään ollut suotavaa, että perussuomalaiset ja vasemmistoliitto olisivat mukana hallitusohjelman laatimisessa.
Tuomioja arvioi, ettei ole koskaan poliittisen uransa aikana ollut yhtä vaikeassa tilanteessa. Hän ei suostunut spekuloimaan hallituspohjalla eikä sillä, onnistuuko hallitustunnustelija Jyrki Katainen (kok.) kokoamaan toimivan enemmistöhallituksen.

Kansan Uutisissa Tuomioja ottaa kantaa hallituspohjaan
Voimaa eriarvoistumista vastaan

SDP:n kansanedustaja Erkki Tuomioja kirjoitti jo torstai-iltana Facebookiin, että Kataisen ilmoittama hallituspohja ei ole sellainen, jonka maa nyt tarvitsee. Hänestä Vasemmistoliiton ulosjättämiselle ei ole perusteita.
– En usko hallituspohjaan ilman Vasemmistoliittoa, Tuomioja sanoi perjantaina Kansan Uutisille.
– Hallitus olisi liian liian oikeistopainotteinen. Vaaleissa kuitenkin tuli viesti siitä, että eriarvoistumiskehitys tulee pysäyttää ja meillä on Vasemmistoliiton ja demareiden välillä yhtenäinen näkemys tästä.
Tuomioja sanoi, että kyse ei ole vain hänen henkilökohtaisesta kannastaan.
– Luulen, että ryhmällä on samanlaista ajattelua.
Hän kuitenkin korosti, että asia riippuu nyt Vasemmistoliitosta.

 Mikko Lund

perjantai 13. toukokuuta 2011

Hallituksesta yritetään viiden kauppaa

Hallituksesta yritetään viiden kauppaa

Perjantaiaamun lehdet tarkastelevat uuden hallituksen muodostamispyrkimyksiä. Soini joukkoineen kuten myös keskusta ja vasemmistoliitto jäivät oppositioon. Katainen yrittää muodostaa hallituksen SDP:n, RKP:n, vihreiden ja kristillisdemokraattien kanssa. Blogger oli huoltotöiden takia sujettu eikä blogiin päässyt kirjoittamaan aamulla. Olen lauantaina ja sunnuntaina matkoilla, jolloin en tänne kirjoita.
Todennäköisesti kirjoitan vasta maanantaina.

Hallitustunnustelija ja kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen haluaa muodostaa hallituksen SDP:n, RKP:n, vihreiden ja kristillisdemokraattien kanssa. Hallitusneuvotteluihin osallistuvat puolueet selvinnevät jo tänään, kun vihreät päättää osallistumisestaan niihin. Kolmen suuren sijaan hallituksen saattaa muodostaa viisi häviäjää. Hallituksella olisi eduskunnassa 112 edustajaa.

Hallitusneuvotteluihin osallistuvat puolueilta odotetaan vastauksia viimeistään maanantaina. Katainen uskoo, että esitetty hallituspohja luo vahvan kansainvälisen Suomen.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini ilmoitti aiemmin, että perussuomalaiset jättäytyy hallitusneuvotteluista. Lisäksi oppositioon ovat jäämässä keskusta ja vasemmistoliitto.
Kataisen mukaan perussuomalaisten poisjäämisessä ei pelkästään ole kyse EU-politiikan linjasta. Katainen toteaa, että erivapaudet hallituksessa täytyy rajata hyvin tarkkaan.
- Ei voi olla niin, että joillakin puolueilla on muutamissa politiikan osalohkoissa pysyvästi erivapauksia, Katainen sanoo.

"Häviäjien hallitus"

Soini kuvaili hallitusta ilman perussuomalaisia häviäjien hallitukseksi. Katainen pitää Soinin tulkintaa osittain oikeana. Katainen kuitenkin toteaa, että Suomi tarvitsee toimintakykyisen enemmistöhallituksen.
- Perussuomalaiset vetäytyivät itse oppositioon, Katainen huomautti.
Kataisen ehdottomalla hallituksella olisi eduskunnassa yhteensä 112 paikkaa.
Pienemmistä puolueista kristilliset ja RKP ovat ilmoittaneet jo valmiutensa osallistua hallitusneuvotteluihin. Vihreät ottaa kantaa asiaan tänään perjantaina.
Hallitusneuvottelut alkavat ensi viikolla.  Katainen pitää tulevia neuvotteluja hallitusohjelmasta haastavana ja vaativana.

SDP yllätettiin

Kataisen ilmoitus hallituspohjasta tuli yllätyksenä SDP:lle, joka vielä iltapäivällä vaati aikalisää hallitustunnusteluihin muuttuneen tilanteen takia. 

Sdp julkaisi laajan julistuksen EU-tukien uusista ehdoista, joita he kutsuvat tiukoiksi. Ehtoja ei kuitenkaan kytketä konkreettisesti päätöstä odottaviin asioihin
Olennaista on se, että Sdp vaatii EU-tukia koskevien ratkaisujen olevan sen kaltaisia, että uusi hallitus voi sitoutua niihin koko vaalikaudeksi.


Uutispäivä Demari kertoo:

Nurmi-Sorilaan Aurinkokaupunki

Tampereen kaupunki toteuttaa Aurinkokaupunki Nurmi-Sorila –hankkeen, jonka tavoitteena on hiilineutraalin ja ekotehokkaan kaupunginosan toteutussuunnitelman laatiminen. Hankkeesta vastaavaksi konsultiksi on valittu Eero Paloheimo Ecocity Oy.aan.

Hankkeen rahoitukseen osallistuvat Tampereen kaupungin ECO2-hanke, kaupunkiympäristön kehittämisen prosessi sekä Tekes. Hanke toteutetaan vuosina 2011 – 12.
Mahdollisimman vähän kasvihuonepäästöjä 13 000 asukkaan alueelta
Nurmin ja Sorilan alueelle suunnitellaan noin 13 000 asukkaan uutta kaupunginosaa. Osayleiskaavan valmistelun aikana on muodostunut tavoite kehittää alue, joka synnyttää elinkaarensa aikana mahdollisimman vähän kasvihuonekaasupäästöjä.
Vuosina 2011 - 2012 toteutettavassa Aurinkokaupunki Nurmi- Sorila -hankkeessa valmistellaan aikataulutettu toteutussuunnitelma, joka sisältää Tampereen kaupungin suunnitelmat, toimintatavat ja valinnat hiilineutraalin Nurmi- Sorilan kaupunginosan rakentamiseksi. Kaupunginosan on ajateltu rakentuvan vuoden 2016 jälkeen.

Portugali- tuesta  kihlat  hallituskiiman  vahvistamiseksi
Iltalehti kirjoittaa:

Kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Katainen ja SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen vakuuttivat eilisiltana, että Suomen politiikan linjassa tapahtuu vaalien seurauksena muutos ja että myös Eurooppa-politiikan suunta muuttuu. "Suomen linja euromaiden talouskriisien hoitamisessa muuttuu ja tiukentuu", yhteisessä tiedotteessa todettiin.
Edellisiltana SDP oli esittänyt "tiukat reunaehdot" Portugalin tukipaketin hyväksymiselle.  Jotain demareiden vaatimuksista toki näkyy myös kokoomuksen kanssa sorvatussa yhteisessä paperissa, joka nyt lähtee muiden edustaryhmien arvioitavaksi.

 Mikko Lund

torstai 12. toukokuuta 2011

Hallituksen muodostaminen ei ole helppoa

Hallituksen muodostaminen ei ole helppoa
 
Kokoomusjohtaja Jyrki Katainen yritti valita oikotien hallituksen kokoamiseksi. Katainen yritti irrottaa Portugali- paketin hallitusneuvotteluista. Onnistuessaan se olisi ollut tosi ovela veto, ja olisimme porukalla kiittäneet Kataista: Siinäpä hyvä ja viisas johtaja!
 
Katainen laski alun alkaen väärin perussuomalaisten Soinin suhteen. Katainen ei ottanut lukuun, että Soini on oikeasti populisti eikä pääse irti karvoistaan. Populisti ei kykene kantamaan vastuuta.
 
Perussuomalaiset eivät halua kantaa vastuuta Portugali- tuesta. Soini joukkoineen torjui  tuen näyttävästi vaalitaistelussa. Hallitusneuvotteluissa Soinin takki on kääntynyt ympäri. Soini lupasi, että asiasta voidaan neuvotella. Nyt Soini seuraa eduskuntaryhmäänsä, josta ei ole vaalilupauksen rikkojaksi.
 
Kataisen helpoin tie on noussut pystyyn. Arvostettu entinen kansanedustaja  Jacob Söderman (sd) katsoo, ettei perussuomalaisista löydy riittävää yhteistyökykyä, jotta puolue pystyisi hallitusyhteistyöhön. Perussuomalaiset eivät pysty ottamaan mitään vastuuta vaikeista asioista. Jos perussuomalaista ei ole vastuunkantajiksi, kepun ja vihreiden pitää miettiä  yhteistyönsä ja näkemyksensä uusiksi.
 
Kataisen on ratkaistava kysymys, onko Portugali- tukipaketin hyväksyminen ehto hallitus-neuvotteluihin osallistumiselle vai ei. Yrittääkö Katainen koota hallituksen kolmen suurimman eduskuntaryhmän varaan  vai haetaanko juuri perussuomalaisten takia muita vaihtoehtoja?
 
Tähän mennessä Katainen ei ole suostunut vastaamaan kysymykseen, minkä arvon hallitusneuvotteluihin osallistumiselle kysymys Portugali- paketista lopulta saa. Selvää on, että vapaiden käsien antaminen tässä asiassa, voi nopeastikin kostautua missä tahansa tulevassa enemmistöä vaativassa asiassa. Nämä pohdinnat ovat muuttamassa ratkaisevasti Soinin asemaa:
Soinin paraatiovet ovat vaihtumassa takaoveksi, arvelee  sattuvasti Söderman Demarissa.
 
Katainen ratkaisee, ketä lopulta kutsutaan varsinaisiin neuvotteluihin, joissa sovitaan ohjelmasta ja hallituspaikoista. Hallituksen muodostaminenkaan ei ole läpihuutojuttu.
 
Mikko Lund
 
Yle: Portugali- tukipaketista yksimielisyys kokoomuksen ja SDP:n kesken
 
Hallitustunnustelija, kokoomuksen puheenjohtaja Jyrki Kataisen mukaan Portugalin tukipaketista on löytynyt SDP:n kanssa yhteinen näkemys. Hallituspohjan muutos tulee kuitenkin näkymään Suomen linjassa. Puolueet tukevat Portugalin tukipakettia, EU:n väliaikaista ja pysyvää kriisirahastoa, mutta Suomen linjaan on tulossa ehtoja. Portugalin tuelta edellytetään muun muassa sijoittajien vastuuta.
Katainen esitteli neljä kohtaa Suomen linjasta eduskunnassa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa. Katainen kertoi, että kokoomus ja SDP ovat valmiit tukemaan Portugalin tukipakettia. Puolueet tukevat myös EU:n väliaikaisen kriisirahaston yksityiskohtiin liittyviä ratkaisuja, jotta lainanantokapasiteetti saadaan vaaditulle tasolle. Lisäksi sosiaalidemokraatit ja kokoomus tukevat EU:n pysyvää kriisirahastoa.
Suomen aiemmin neuvottelemaan sopimukseen tulee kuitenkin ehtoja. Katainen katsoo, että näillä rahoitusmarkkinoiden muutoksilla voidaan turvata talouden vakaus nyt, mutta myös estämään tulevien kriisien syntyminen.
Suomi edellyttää Portugalin neuvotteluja yksityisten lainanantajiensa kanssa, jotta nämä pysyvät maassa vastineeksi tukiohjelmasta. Ehtona tuelle on myös Portugalin omaisuuden myyminen eli yksityistäminen, jolla maa pystyy helpottamaan velkataakkaansa. Kataisen toteaa, että Portugalin kanssa edellytetään samanlaista sijoittajien vastuuta kuin EU:n pysyvässä kriisirahaston ehdoissa jo on.
Suomi vaatii takausosuudelleen vakuudet, mikäli jokin euromaa tarvitsee väliaikaisen kriisirahaston lainaa vielä Portugalin jälkeen. Tällä tavoin Suomi rajaa taloudelliset vastuunsa Portugalin ja sitä edeltävien ohjelmien mukaiselle tasolle. Suomi myös edellyttää väliaikaiseen kriisirahastoon nykyistä parempaa velan takaisinmaksukyvyn arviointia.
Katainen toteaa, että Suomi aikoo myös edistää eurooppalaisella tasolla pankkiveron käyttöönottoa. Suomi on valmis ottamaan järjestelmän ainakin omaan käyttöönsä.