keskiviikko 29. helmikuuta 2012

Riihimäen säästösuunnitelma jäi pöydälle kaupunginhallituksessa

Riihimäen säästösuunnitelma jäi pöydälle kaupunginhallituksessa 

Riihimäen kaupunginvaltuusto hyväksyi joulukuun kokouksessaan 12.12.2011 ponnen, jonka mukaan valtuustolle on tuotava viimeistään tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä
selvitys talousarvion 2012 ja taloussuunnitelmaan 2012-14 sisältyvästä talouden tasapainottamisesta, jossa velkamäärän kasvu pysäytetään ja saadaan alenevalle uralle. 

Selvitykseen tulee liittää toteutusaikataulu. Yleisen kehityskuvan vuoksi selvitystä ei voi jättää odottamaan tilinpäätöksen käsittelyä kesäkuussa 2012 vaan asiaan on puututtava jo
tässä vaiheessa. Myös talousarvion 2013 laadinnan ohjeistaminen edellyttää, että asia
käsitellään jo tässä vaiheessa.

Riihimäen kaupunginhallitus on päättänyt 27.2. palauttaa talouden tervehdyttämisohjelman uudelleen valmisteltavaksi. 

Kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen oli ehdottanut kaupunginhallitukselle tiukkoja säästöjä muun muassa sosiaali- ja terveystoimeen. Kaupunginhallitus haluaa konkreettiset selvitykset ja perusteet säästöjen vaikutuksista.
Kaupunginjohtaja jätti asiasta eriävän mielipiteensä. Keskiruokasen mukaan sosiaali- ja terveystoimen yhdistämisen tarkempia kustannusvaikutuksia ei ole mahdollista selvittää ilman muutosprosessin käynnistämistä, joten hallituksen päätöksellä ei ole kaupunginjohtajan mukaan edellytyksiä lähteä tasapainottamaan kaupungin taloutta.

Talouden tasapainottamisen mahdollisia toimenpiteitä ovat:
1. Perusterveydenhuollon kustannusten jako aiheuttamisperiaatteella Riihimäen, Lopen ja Hausjärven kesken sekä toiminnan ohjaus seutukuntakohtaisena kokonaisuutena. Säästöpotentiaali Riihimäen kaupungille on n. 1 milj. euroa / vuosi.
2. Sosiaali- ja terveystoimen integraation toteuttaminen. Tässä vaiheessa kyseeseen tulee vähintään sosiaalitoimen ja perusterveydenhuollon integrointi. Toimenpiteen säästöpotentiaali Riihimäen kaupungille on 2-4 milj. euroa / vuosi.
3. Luovutaan osasta ei -lakisääteisiä tehtäviä. Teoriassa mahdollista olisi luopua osasta museotoimintaa ja
ammattiteatterista.
4. Kunnallisveroprosentin korottaminen yhdellä prosenttiyksiköllä, jolloin tulovaikutus on n. 4,6 milj. euroa / vuosi.
5. Investointeja karsitaan merkittävästi nykyisestään.

Nyt on niin, että kaupunginhallituksen listalla ei vastata edes valtuuston tekemän ponnen sisältöön - velkakannan lyhentämissuunnitelmaan ja sen kääntämiseen laskuun! 

Se kai oli ponnen pääasiallinen tarkoitus, ei säästösuunnitelmien uudelleenkirjoittaminen.
Asia selviää vain tekemällä rahoituslaskelma vuosiksi eteenpäin. Tulojen ja menojen vertaaminen keskenään on tehtävä vähintään yli suunnittelukauden vuosien. Sillä
osoitetaan rahoituksen riittävyys. Vain ylijäämällä voi kuitata velkoja! 

Moinen Riihimäen kaupungin virkajohdon ja poliittisen johdon puuhastelu naurattaa vähänkin asiasta ymmärtäviä ihmisiä! 

Milloin voisi odottaa poliittisen johdon sellaista ryhdistäytymistä eli poliittista johtajuutta, että virkajohdolta edellytetään täsmällisiä esityksiä säästötoimista ja niiden vaikutuksista sekä
suunnitelmia ylijäämän osoittamiseksi ja velkamäärän vähentämiseksi? 

Mikko Lund

tiistai 28. helmikuuta 2012

Riihimäen kaupunginhallitus ja virkamiehet manipuloivat tarkastuslautakuntaa

Riihimäen kaupunginhallitus ja virkamiehet manipuloivat tarkastuslautakuntaa

Riihimäen kaupunginhallitus on katsonut aiheelliseksi käsitellä tarkastuslautakunnan työskentelyn edellytyksiä. Lautakunnan puheenjohtajana olen joutunut ”sakinhivutuksen” kohteeksi.  Väitetään, etten ole toiminut lautakunnan puheenjohtajana toimivaltuuksieni rajoissa! Kaupunginhallitus ei ole kuullut minua asiassa.
Olen pyytänyt lautakunnan varapuheenjohtajan kanssa neuvotellen ja hänen hyväksymänään työ- ja elinkeinoministeriön kirjanpitolautakunnan ja sen sihteerin kehottamana kuntaliiton lakiasiainyksikön lausunnon. Toimenpiteeni olen saattanut myös kaupunginkanslian tiedoksi. Se on ollut tarpeellista lautakunnan tehtävien huolellista hoitamista varten. Olen varautunut käsittelemään puolueettoman tietopohjan varassa KHO:n poistoasiassa tekemän päätöksen aiheuttamia tilinpäätösten korjaustoimenpiteitä.
Lautakunnan piirissä olen ilmaissut näkemykseni, että kaksi laitonta tilinpäätöstä ja niiden tarkastaminen saattavat vaatia lautakunnalta erityistilintarkastuksen järjestämistä. Se lienee käynnistänyt minua kohtaan ”imperiumin vastaiskun”. Kaupunginjohtajan alaiset lautakunnan sihteeri ja kaupungin virkamiehet ovat syöttäneet harhaanjohtavaa tietoa lautakunnan jäsenille sekä tarkoitushakuisesti lietsoneet sisäistä erimielisyyttä työskentelyyn.
KHO:n päätös on aiheuttanut Suomen kuntahallinnossa ja lautakunnan työskentelyssä  ennen kokemattoman tilanteen. Pidin välttämättömänä hankkia asiantuntemusta edustavaa, puolueetonta tietopohjaa siihen, että uusittavien vuoden 2009 ja 2010 tilinpäätösten tilintarkastus suoritetaan parasta mahdollista menettelyä soveltaen ja että kaupunginhallitus luovuttaa lautakunnalle tarkastettavaksi moitteettomalla tavalla valmistellut tilinpäätökset. Intressi on kaupungin yhteinen ja sillä tavoitellaan yleistä etua. Horjuneen tilinpidon uskottavuus on palautettava kansalaisten silmissä.
Kaupunginhallituksesta ja virkakunnasta riippumattomana toimielimenä tarkastuslautakunnan velvollisuus on varmistaa tilinpidon ja tilinpäätösten oikeellisuus ja sitä kautta tilittää kaupungin toiminta uskottavasti kansalaisille. Luottamuksen edellytys on, ettei saa syntyä epäilystäkään siitä, etteivät tilinpäätöksen antamat tiedot toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta ole oikeat.
Jo Hämeen hallinto-oikeus totesi valtuuston päätöksen asiassa lain vastaiseksi; ”tilinpäätöksen tiedot kaupungin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta ovat osittain virheelliset ja riittämättömät”. KHO vahvisti sen ja siksi kahden vuoden tilinpito on epäuskottava. Tilinpäätökset lainvastaisina on yksiselitteisesti käsiteltävä uudelleen. Asiaan liittyy sekin, että valitus kaupungin tilintarkastajan esteellisyydestä on vielä hallinto-oikeudessa ratkaisematta.
Kaupunginhallituksen ja virkamiesten kuvan kirkastaminen nähdyllä tavalla ei ole sopivaa heidän virkavelvollisuuksiensa kannalta katsottuna. Katson menettelyn puheenjohtajan ja tarkastuslautakunnan työskentelyyn puuttumiseksi ja painostukseksi. Kaupunginjohtajan alainen – siis itsekin tilivelvollinen - lautakunnan sihteeri tyrkytti lautakunnalle kaupunginhallituksen 23.1 ilmoitusasiana tekemän päätöksen mukaista menettelytapaa – korjauksen vuoden 2011 tilinpäätöksen yhteydessä.  Sitä en katsonut oikeaksi ja menettelytapa osoittautuikin kuntaliiton lakimiesten lausunnon mukaan tilanteeseen soveltumattomaksi. Kaupungin virkamiesten avustamana on lautakunnan jäsenille sen jälkeen syötetty virheellistä tietoa toimivaltuuksieni rajoista.
Katson tarpeelliseksi puolustaa käytettävissä olevin keinoin lautakunnan riippumattomuutta tilivelvollisista ja vaalia hyvän tilintarkastustavan noudattamista. Torjuntaa vaatii sekin, että kaupunginjohtaja esittelee ja saattaa julkisuteen KHO:n päätöksen seurausvaikutuksista kuntatalouteen toisarvoista ja virheellistä tietoa.
Toivoakseni tarkastuslautakunnan puheenjohtajan tehtävässäni en joudu jatkossa turvautumaan oikeusviranomaisten apuun.

Mikko Lund

torstai 23. helmikuuta 2012

Olen matkalla 23.- 27.2.2012 !

Minä lähden nyt matkalle enkä kirjoita tänne enkä blogiin. Olen pari päivää tarkastuslautakuntien puheenjohtajien seminaarissa ja sitten viikonloppuna SDP:n puheenjohtajien seminaarissa sekä sunnuntaina lähden Tallinnaan perukan kanssa Estonia- teatteriin ja maanantaina keskustelut Suomen suurlähettilääön kanssa, Kirjoitan tänne seuraavan kerran vasta tiistaina 28.2.  Hyvää viikonloppua!
Mikko  Lund

Mitä kunnanhallitukset aikovat tehdä kuntakeskustelun käynnistämiseksi?

Mitä  kunnanhallitukset aikovat tehdä kuntakeskustelun käynnistämiseksi?


Valtiovarainministeriön asettama kunnallishallinnon rakenneryhmä  luovutti selvityksensä Elinvoimainen kunta- ja palvelurakenne  hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkuselle  8.2.2012. Virkamiestyöryhmän selvityksessä on jokaiselle alueelle tehty esitys tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta. Virkamiestyöryhmän selvitys esitellään alueellisissa  kuntien kuulemistilaisuuksissa  helmi- maaliskuussa. Virkamiestyöryhmä on ehdottanut alueelle Hyvinkään, Riihimäen, Hausjärven ja Lopen erityistä kuntajakoselvitysaluetta. Kunnat antavat lausunnon asiasta 13.4.2012 mennessä valtiovarainministeriölle.



Valtiovarainministeriö haluaa herättää keskustelua  alueen päättäjien ja muiden kiinnostuneiden kesken.  Lisäksi halutaan kerätä valmistelijoiden tueksi  palautetta ehdotetuista kuntajakoselvitysalueista.  Valtiovarainministeriö on avannut  keskustelualustan  owela.fi/kuntauudistus   sekä kansalaisfoorumin kuntauudistuskeskusteluun: otakantaa.fi



Mitä alueen kunnanhallitukset aikovat tehdä kansalaiskeskustelun käynnistämiseksi kuntauudistuksesta?



Vaara on, että kuntien lausunnot muotoutuvat  konservatiivisesti ja kapeasti kuntien virkamiesvalmistelun pohjalta ja kunnan lausunto ei heijasta ja edusta tulevaisuuden tarpeita, vaan menneisyyden kouristuksia kotiseutuidentiteetistä.



Nyt on syytä katsoa 30 vuotta eteenpäin ja arvioida tulevaisuuden haasteita  ja niihin vastaamista.



Miten alueella turvataan laadukkaat vanhuspalvelut, kun väestö ikääntyy?  Yli 65- vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu!



Miten turvataan alueen uusiutumis- ja innovaatiokyky, kun lasten ja nuorten määrä ei olennaisesti kasva  ja alue keskiluokkaistuu ja ikääntyy?



Yksi selvitystä vaativa asia on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon järjestäminen alueella?



Miten turvataan alueella hyvinvointi, erityisesti korkea työllisyys ja menestyvät työpaikat globaalissa taloudessa?



Kuntademokratian laajentamisesta ja kehittämisestä on keskusteltava tosissaan.



Suurin haaste on kuntien talousvaikeudet, jotka konkretisoituvat tohtori Eero Laesterän mukaan jo 2020 –luvulla. Kolmannes Suomen kunnista joutuu suuriin talousvaikeuksiin. Lähes sadalla kunnalla tuloveroprosentti nousee yli 23:n jo 2020.



Oma uudelleenarvioinnin paikka on irtautua nykyisistä rajoista eli maakunta-, vaalipiiri- ja sairaanhoitopiirirajoista.



Kunnanhallituksilla on nyt tavattoman  suuri vastuu tulevaisuudesta. Pitäisi todella tunnustaa ”Aika entinen ei koskaan enää palaa”. Sen tunnustamisen myötä voisimme kohdistaa tarmon ja  mielikuvituksen vahvan ja elinvoimaisen uuden kaupungin rakentamiseen tälle alueelle!










Valitus Kalmun osayleiskaavasta







Herajoen Työväenyhdistys ry.

Puheenjohtaja Mikko Lund

mikko.lund@kolumbus.fi

puh. 050 4061997















Hämeenlinnan hallinto- oikeus

Raatihuoneenkatu 1

13100 Hämeenlinna









VALITUS RIIHIMÄEN KAUPUNGINVALTUUSTON PÄÄTÖKSESTÄ 16.1.2012   § 4 KALMUN OSAYLEISKAAVA





Vaadimme oheisen Riihimäen kaupunginvaltuuston Kalmun osayleiskaavan hyväksymistä koskevan päätöksen kumoamista lainvastaisena seuraavilla perusteilla:





Maakuntakaavan ja voimassa olevan kaupungin yleiskaavan vastaisuus




Kalmun alueelle ei osoitettu asumista Riihimäen  kaupungin yleiskaavassa 2010 (hyväksytty kaupunginvaltuustossa kesäkuussa 1997) eikä Kanta- Hämeen maakuntakaavassa 2004. Yleiskaavassa Kalmu oli merkitty AT- kyläalueeksi. Asumiselle ei osoitettu merkittävää asutusta.



Osayleiskaavan rajaus vain Kalmuun ei ole vahvistetun maakuntakaavan mukainen. Maakuntakaava ohjaa yleiskaavoitusta ja kaupungin yleiskaavoitus liittyy Hyvinkää – Riihimäki kaupunkiseudun käsittelyyn maakuntakaavoissa. Mm. valtioneuvoston hyväksymiä maankäytön suunnittelun valtakunnallisia suuntaviivoja on noudatettava maakunta- ja yleiskaavoissa mm. ympäristönsuojelun, yhdyskuntarakenteen tiiviyden ja raideliikenteen hyödyntämisen näkökulmista. Yhteensovittamiseen tarvitaan maakunnallista yhteistyötä maakuntakaavan laatimisen yhteydessä ja sitä edeltävänä myös seudun kuntien yhteistyötä. Valtakunnalliset suuntaviivat sitovat lain tavoin kuntien kaavoitusta. Osayleiskaavasta olisi tullut hankkia myös Uudenmaan maakuntaliiton ja Hyvinkään kaupungin lausunto, kun alue sijaitsee maakuntaliittojen ja kaupunkien saumakohdassa ja muodostaa rakenteellisen osan Hyvinkään – Riihimäen alueen yhdyskuntarakenteessa. Terveen kehityksen kannalta kaupunkien tulisi harjoitta yhteistä yleiskaavallista suunnittelua ja osoittaa siinä keskinäistä luottamusta.



Kalmun osayleiskaava on perustunut puutteellisiin  tulevaisuutta koskeviin yhdyskuntarakenne- ja väestöselvityksiin. Kaava ei ole huomioinut Uudenmaan maakuntakaavan varautumista noin 500 000 ihmisen asuttamiseen pääkaupunkiseudulle ja radan varteen. Siksi realistinen arvio omakotitonttien tarpeesta Riihimäellä on vai suuntaa antava ja historiallisen kehityksen varassa.





Kaupungin yleiskaava ja osayleiskaavan rajaus






Kaupungin yleiskaavaa ei ole pidetty ajan tasalla. Siihen perustuvan kaupunkirakenteen ja kehitystarpeiden muuttamisen tarpeet olisi tullut tarkastella kokonaisuutena. Keskusta-alueilla maankäytöllinen tilanne ja alueiden käyttötarkoituksen muutospaineet ovat tulleet jo muutama vuosi sitten ajankohtaiseksi. Samaan aikaan vireillä ollut neljän kunnan kuntaliitosselvitys toi asiantuntevasti esiin kaupunkiseudun maankäytön yhteistyö- ja kehittämistarpeet sekä osoitti sen kehittämistarpeen suuntautuvan Hyvinkään ja Riihimäen välisen sauma-alueelle.



Perusteellisia muutoksia ovat jo merkinneet merkittävät alueiden käytön muutokset. Tuoreet valtakunnalliset maankäytön suuntaviivat edellyttävät yleiskaava-alueen tiivistämisen ja julkisen liikenteen edellyttämiä tarkasteluja. Niihin liittyvät erityisesti vireillä olevat pääradan kehittämissuunnitelmat ja jo tiedossa olevat maankäytön muutostarpeet.



Asemakaavoilla on viime vuosina muutettu ydinkeskustan rakennetta yleiskaavasta poiketen mm. muuttamalla asemanseudun teollisuusalueita ja linja-autoaseman seutua liike- ja asumistarkoituksiin ilman yleiskaavallisia tutkimuksia ja selvityksiä, ilman yleiskaavallista prosessia. kaupungissa on laiminlyöty yleiskaavan pitäminen ajantasaisena. Kaavajärjestelmän keskinäinen ohjausvaikutuksen ja vuorovaikutteisen suunnittelun syrjäyttäminen on hallinnut kaupungin rakentamisen ohjausta. Kaupunki on laiminlyönyt yleiskaavan pitämisen ajantasaisena kuten MKR 36 § edellyttää. Tämä osayleiskaavaprosessi todistaa osaltaan vähättelevää suhtautumista kaavoitusta ja rakentamista koskeviin säännöksiin.

Osayleiskaavan rajausta ei ole tehty lähtien voimassaolevan yleiskaavan tavoitteista. Se olisi vaatinut tuekseen arvion kaupungin yhdyskuntarakenteen toimivuudesta, taloudellisuudesta ja ekologisesta kestävyydestä. Se on määritelty konsulttityönä. Aluevalinta on tehty keskeisiltä osin hallinnon sisäisenä päätöksenä. Yleiskaavallinen kasvusuunnan valinta kuuluu osana voimassa olevan yleiskaavakaavan muuttamisen prosessiin. Sen taustalla on oltava tutkimus ja selvitysaineisto, jonka perustella kaavoitustarve on arvioitava. Kaavarajauksessa ei ole noudatettu MKR 39 §:n 1 ja 2 kohtia – voimassa olevaan yleiskaavaan liittyvällä osayleiskaavalla on parannettava kaupungin yhdyskuntarakenteen toimivuutta, taloudellisuutta ja ekologista kestävyyttä sekä olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttöä.

Kaavoituksen aluerajausta ei ole tehty asianmukaisessa järjestyksessä. Se on yleiskaavasta irrallinen konsulttiselvitys, jossa on ollut mukana vain kaupungin eteläisiä ja läntisiä alueita, jotka sijaitsevat irrallaan yleiskaavan osoittamasta kaupunkirakenteesta.



Riihimäen kaupunki teetti omakotitonttien puuttumisen takia kasvusuuntavertailun 15.11.2005. Selvityksessä vertailtiin kolmea aluetta: Kalmua, Riuttaa ja Arolammin aluetta useiden eri maankäyttöön vaikuttavien tekijöiden valossa. Selvitys piti Kalmun rajausta parhaana vaihtoehtona. Luonnosvaiheessa alue on 850 hehtaaria, josta kaupunki omisti n. 9 hehtaaria ja nyt osayleiskaavavaiheessa  110 hehtaaria. Kalmu ja Riutta sijaitsevat moottoritien länsipuolella sekä Arolampi niiden eteläpuolella.



Valinnassa ei ollut mukana kaupungin ja Lopen kunnan keskinäistä aluerakenteellista tarkastelua. Sitä olisi ajankohtaisena edellyttänyt välittömästi Riutan alueeseen liittyvä osayleiskaavoitus kunnan ja kaupungin rajalla. Ns. Silmänkannon alueeseen kohdistui silloin ja nyt välittömiä kaavoitustarpeita ja teollisuusrakentamisen paineita.



Kasvusuuntavertailun valmistelussa ja hyväksymisessä ei ole noudatettu MKR:n 6§:n ja 8 luvun ao. pykälien vaatimuksia suunnittelun ja päätöksenteon vuorovaikutteisesta prosessista.



Riihimäen kaupunginhallitus päätti 23.1.2006 § 61 hyväksyä kasvusuuntavertailun ja otti Kalmun osayleiskaavan laatimisen vuoden 2006 kaavoitusohjelmaan.



Toimeksiannosta konsulteille eikä tehtävän vireillepanosta tiedotettu asianmukaisesti maanomistajille ja niille, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin tehtävä voisi vaikuttaa. Valmistuneesta selvityksestä ei tiedotettu yhteisöille eikä yhdistyksille, kuten Herajoen Työväenyhdistykselle, jonka talo sijaitsee alueella os. Vanha Kormuntie 32.



Selvityksestä järjestettiin yleisölle yksi esittely- ja keskustelutilaisuus 26.10.2005. Tilaisuudessa oli laadittu muistio, mutta siitä ei käynyt ilmi, montako  kaupunkilaista oli tilaisuudessa. Maanomistajia ei erikseen kutsuttu tilaisuuteen.



Kasvusuunnan valintaa ja menettelyä siinä ei voi pitää lain mukaisena vuorovaikutteiseen prosessiin kuuluvana asukkaiden ja niiden, joita kaavoitus välittömästi koskee, kuulemisena. Riihimäen kaupungin kaavayksikkö uskottelee, että kasvusuuntavertailu on vain suunnitelma ja niin muodoin sitä ei koskisi MRL:n 6 §:n ja MRL:n 8 luvun säädökset.



Kasvusuuntavertailu on ollut täysin riidattomasti Kalmun osayleiskaavatyön perustana. Vieläpä niin, että se todellisuudessa ratkaisi voimassa olevasta yleiskaavasta poiketen, mihin Riihimäen kaavoitustyö ja rakentaminen tulevina vuosikymmeninä suunnataan. Osayleiskaavatyön suuntaaminen kasvusuuntavertailuun perustuen yksinomaan Kalmuun sivuuttaa kaupungin yleiskaavan perusteelliselle muuttamiselle tarpeellisen vuorovaikutteisen kansalaiskeskustelun. Rajauksen tekemiselle olisi vaadittu virallinen kuulutus ja kansalaismielipiteen ilmaisemisen mahdollisuus, josta kaavaselostuksessa olisi tullut olla kansalaismuistutusten selostus.



Osayleiskaava tulee muuttamaan peruuttamattomasti kaupunkirakennetta. Kaava-alueen rajaus on tapahtunut ulkopuolella normaalin kaavoitusmenettelyn. Suunnittelutarpeen arviointi on yleiskaavaprosessin käynnistämiseen kuuluva osa-alue, johon liittyy tarpeelliset selvitykset ja tutkimukset. Sitä koskee vuorovaikutteisuus ja julkisuus.  Kaupunginhallitus on päättänyt hyväksyä ja käynnistää osayleiskaavan laatimisen ilman hankkeen yleistä kuuluttamista ja julkista nähtävillä oloa. Tätä on pidettävä kaavaosallisten ja yleisön sivuuttamisena ja keskinäiseen vorovaikutukseen perustuvan kaavamenettelyn olennaisena puutteena.



Osayleiskaavan perustana on – vastoin laillisen yleiskaavaprosessin käynnistämisen vaatimuksia - varsin ylimalkainen suunnittelutarpeen arviointi. Se on vain konsultin tekemä kolmen alueen keskinäinen vertailu. Hankeen käynnistäjänä on ollut hallinnon mielipide kaupungin omakotitonttien riittämättömyydestä ilman sen perusteellisempia laskelmia tai muiden vaihtoehtojen arviointia.



Muistutuksissa arvosteltiin kaupunkia näistä puutteellisista suunnitelmista. Tarkastelun kohteeksi otettiin sitten myöhemmin nykyiseltä yleiskaava-alueella mahdollisesti rakennuskelpoinen tonttireservi. Nykyiseltä yleiskaava- alueelta löytyi jälkitarkastelussa noin kahden vuoden tonttitarvetta vastaava määrä eikä siinä ollut vielä kysymys kaavoitustarkkuutta vaativasta kaupunkirakenteen tiivistämisestä. Se osoittaa kevytmielistä suhtautumista kaupungin jo yleiskaavoitetun alueen tarkasteluun yhtenä luonnollisena ja kaavoitusvaihtoehtoja sisältävänä mahdollisuutena.



Konsultin suorittama kasvusuuntavertailu ei ole riittävä lähtökohta lailliselle osayleiskaavaprosessille. Sen olisi pitänyt perustua todellisiin koko kaupunkia koskeviin laskelmiin ja selvityksiin. Vasta niiden perusteella olisi ollut todennettavissa suunnittelutarve ja valittavissa suunnittelutavoitteet osayleiskaavan käynnistämiseksi. Erityisen tärkeää se on kaupungin kokonaisuutta ohjaavassa suunnitteluprosessissa, jonka tarkoituksena on laatia oikeusvaikutteinen osayleiskaava.



Kasvusuuntavertailu vaikuttaa pikemminkin näennäiseltä kuin todelliselta ja järkevältä suunnittelun rajausperusteelta. Sillä onkin enemmän sivutavoitteena kaupungin maapolitiikan välinearvo ja pakkolunastuksen edellytysten saaminen kuin vakavana kaupunkisuunnittelu. Ennemminkin selvitys antaa perusteet siihen, että kaikki vertailussa mukana olleet alueet olisi pitänyt olla tarkastelussa yhtenä osayleiskaava-alueena ja että niitä olisi pitänyt arvioida ja katsoa yhdessä nykyisen yleiskaavan tavoitteiden suhteen.



Suuntavaihtoehdon valintaan ei liity selostusta kaupungin voimassa olevan yleiskaavan tavoitteiden muuttamisesta. Tarpeelliset tiedot puuttuvat kaupungin yleiskaavan, jota osayleiskaava laajentaa, tavoitteellisuudesta ja toteuttamisen eri vaihtoehtojen ja niiden vaikutusten sekä ratkaisujen arvioimiseksi. MKR 40 § ja täsmentävä asetus edellyttää näitä tietoja.



Kaavoitustarvetta on perusteltu vain omakotitonttivarannon puutteella. Riutan alueella kaupungin maanomistus ja asukkaiden odotukset olisivat puoltaneet sitä parhaana ja maakuntakaavassa osoitettuna kaavoitussuuntana. Riihimäki on torjunut Riutan. Jo kasvusuuntien vertailun asiallinen nähtäville pano olisi kansalaismielipiteen myötä osoittanut alueen ensisijaisuuden ja ylivertaisuuden verrattuna Kalmuun. Runsas lehtikirjoittelu hanketta vastaan tukee sellaista johtopäätöstä. Riutan alueen liikenne-yhteydet ja liittäminen kunnallistekniikkaan olisivat olleet luontevia ja tulleet merkittävästi Kalmun suuntaa  taloudellisesti ja ekologisesti  edullisemmaksi.









Osayleiskaava ei päivitä kaupungin yleiskaavaa




Kaupungissa olisi ollut tarvetta avata kokonaan yleiskaava uuteen suunnitteluprosessiin ja ratkaista yleiskaavaan kuulumattomien alueiden lisääminen sen yhteydessä ja siihen kuuluvin menettelytavoin. Nyt avataan ilman kokonaisuuden tavoitteiden tarkistamista oikeusvaikutteisena osayleiskaavalla uusi kaupunginosa.



Nyt osayleiskaavalla esitetään ”omakotitonttien puutteen” ratkaisuksi uuden ”kaupunkisatelliitin” perustamista ja sekin tapahtuu ilman perusteellisia kaava- ja kunnallistaloudellisia selvityksiä. Voi hyvinkin todeta suhteellisuuden tajun matkalla kadonneen ja pakkolunastuksen idean vallanneen sijan kaupungin maanhankintakeinona.



Hämeen liitto esitti, että kasvusuuntavertailua tulisi pitää vain suuntaa antavana selvityksenä, myös, että Kalmun ja Riutan alue olisivat olleet yhdessä kokonaisuutena osayleiskaavan alue. Mutta tämä eikä voimassa oleva maakuntakaava ohjannut kaupungin vireille saattamaa kaavoitushanketta.



Kalmun osayleiskaava ei täytä yleiskaavan sisältövaatimuksia. Kalmun osayleiskaava ei ole maakuntakaavan mukainen eikä sitä voida pitää perusteltuna poikkeamana maakuntakaavasta. Perusteita poikkeamisen ei ole osayleiskaavassa esitetty.



Alue ei liity luontevalla tavalla voimassa olevan yleiskaavan mukaiseen kaupunkirakenteeseen ja se hajottaa tarpeettomasti yhdyskuntarakennetta. Alue ei kiinnity olemassa olevaan infrastruktuuriin.



Kaupunki ei pääse rakentamaan Kalmussa omistamilleen maille kunnallistekniikkaa, kun edessä on yksityisten maat ja he eivät halua myydä maitaan kaupungille. Keskustan palveluihin ja raideliikenteen tavoittamiseen on matkaa peräti 5 - 8 km. Alueen topografian vuoksi kunnallistekniikan rakentaminen tulee kalliiksi, selvästi kalliimmaksi kuin esim. Riutan alueen avaaminen omakotialueeksi.



Alueen käyttöön ottaminen tulee etäisyyden takia ja moottoritien ylityksen vuoksi liikenteellisesti tavattoman kalliiksi ja epätarkoituksenmukaiseksi. Moottoritie, Herajoen kulttuurimaisema sekä Epranoja aiheuttavat jatkossakin sen, että Kalmun alue eriytyy nykyisestä kaupunkikuvasta ja -rakenteesta.









Alueiden käytön valtakunnallisten suuntaviivojen huomioiminen




Osayleiskaavalla ei edistetä valtakunnallisia maankäytön tavoitteita eikä yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta eikä alueiden käytön tehokkuutta. Se edistää yhdyskuntarakenteen epätarkoituksenmukaista hajautumista.



Kalmun osayleiskaava on irrallisen kaupunginosan - satelliitin - rakentumista etäisyyksistä ja alueen topografiasta johtuvin suurin kustannuksin sekä yhteyksin joukkoliikenteeseen. Kaupunki liikenteellisesti lepää vahvasti raideliikenteen varassa. Pendelöinti on vahva piirre kaupunkilaisten ansaintamahdollisuuksien kentässä.



Osayleiskaavoitus on valtioneuvoston 13.12.2008 hyväksymien valtakunnallisten   alueidenkäyttötavoitteiden vastainen mm. seuraavissa kohdissa:

-  merkittäviä uusia asuintoimintojen alueita ei tule irrottaa erilleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta

-  on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät yhtenäiset luontoalueet. Alueiden suunnittelu on toteutettava siten, ettei näitä kokonaisuuksia pilkota.

-  ilman erityisiä perusteita hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita ei tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön, eikä hyviä metsäalueita tule pirstoa muulla maankäytöllä.

- merkittävä rakentaminen tulee sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle.

- alueiden käytössä tulee ehkäistä muusta yhdyskuntarakenteesta irrallista rakentamista.



Nämä periaatteet on otettu huomioon 28.9.2006 vahvistetussa maakuntakaavassa. Siinä Kalmun alueelle ei ole osoitettu yhdyskuntarakentamista, vaan alue on pääosin maa- ja metsätalousaluetta.



Näitä  Valtioneuvoston alueidenkäyttötavoitteita rikotaan  Kalmun osayleiskaavassa.







Osayleiskaavan sisältövaatimukset




Yleiskaava aiheuttaa maanomistajalle ja muille oikeuden haltijoille kohtuutonta haittaa eikä se täytä MKR: n 39 §:ssä sisältövaatimuksille asetettuja vaatimuksia. Niitä ei ole selvitetty siinä määrin kuin oikeusvaikutteiselta yleiskaavasuunnittelulta edellytetään. Yhdyskuntarakenteen toimivuudesta, taloudellisuudesta ja ekologisesta kestävyydestä ei ole riittäviä selvityksiä.

·        Olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö on kaavoitustarkoituksen - omakotitonttien puutteen – kannalta kokonaan laiminlyöty, kun kaavarajaus on tehty irrallisena kaupungin yleiskaavasta, jonka jälkeenjääneisyys muutenkin on ollut ilmiselvä ja tiedostettu puute kaupunkisuunnittelussa.

·        Alue ja asutus ovat maatilavaltaista ja kaavoitus vaikuttaa kaupungin elinkeinojen rakenteeseen. Maatalouden alkutuotannon harjoittaminen käy asiallisesti mahdottomaksi. Maanomistajat ovat vastustaneet kaavoitusta eivätkä ole halunneet - kaupungin pakkolunastusuhkailusta välittämättä myydä maata kaupungille.

·        Ympäristöhaittojen vähentämiseen ei ole kiinnitetty tarpeellista huomiota. Kaavan toteuttaminen hävittää perinnemaisemaa ja ympäristö- ja luontoarvoja.

·        Osayleiskaavassa ei ole selvitetty radon- kaasun esiintymisalueita eikä määrän vaihtelua. Yksityiset maanomistajat ovat mitanneet alueella jopa 10 000 - 400 000 Bq kuutiometriä kohden. Kaupunki on laiminlyönyt radon mittaukset. Kysymys on myrkystä, jolle asukkaita ei tule altistaa. Kysymys on myös siitä, että mitä muita myrkkyjä, esimerkiksi arseenia alueella on. Kaupunki on laiminlyönyt tarpeelliset tutkimukset.

·        Kaava- alueella on havaittu myös harvinaista liito-oravaa. Liito-oravalla on osayleiskaava-alueella useita pesimäalueita. Liito- orava on EU-direktiivillä (92/43/ ETY)  ja luonnonsuojelulailla  (LSL 49 §, 65 § ja 66 §)  rauhoitettu laji, jonka elinympäristöä ei saa tuhota eikä vaarantaa. Osayleiskaava hävittää liito-oravan asuinpaikat ja elinympäristön  sekä liito-oravat. Osayleiskaavan on sijoitettu kapea vihervyöhyke, joka ei täytä liito-oravan tarpeita. Vyöhyke kulkee hakkuuaukeiden ja peltojen läpi eikä mahdollista liito-oravan liikkumista. Kaupunki ei selvityksissään ole huomioinut liito-oravan esiintymistä eikä selvittänyt osayleiskaavan vaikutuksia liito-oravan pesimiseen ja elinympäristöön. Riihimäen seudun luonnonsuojeluyhdistys ry. on kaavamuistutuksessa  kiinnittänyt huomiota liito-oravan elinympäristöön.



Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä on tehty selvityksiä. Kaupunki myöntää niitä tehdyn tarpeen mukaan, mutta ne eivät pohjaudu riittäviin tutkimuksiin. Pääasiassa nekään eivät ole ajantasaisia, vaan suorastaan vanhentuneita. Pohjavesivaikutuksia ei ole selvitetty sillä tarkkuudella kuin asian laatu ja säädökset pohjaveden muodostumisalueella edellyttävät.(Ympäristönsuojeluasetus18.2.2000/169 § 13 kohta) Kaupunginhallitus ja ympäristölautakunta kiinnitti tähän huomiota jo ennen kaavoitusohjelmaa, mutta osayleiskaavaselvityksissä asia on unohdettu.



Riihimäen kaupunginhallitus edellytti jo 23.1. 2006, että kaavoitusohjelmassa on kiinnitettävä huomiota ympäristölautakunnan lausunnossa esitettyihin seikkoihin. Riihimäen ympäristölautakunta totesi 15.12.2005 § 188 seuraavaa:



Selvityksessä on huomioitu alueilla tiedossa olevat suojelualueet (luonnonsuojelukohteet sekä liito-oravien elinympäristöt), ympäristön häiriötekijät (maantie- ja rautatieliikenteet melualueet) sekä kulttuuriympäristöt (maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat alueet). Pohjavesialueet on merkitty kartalle lähinnä tausta-aineistoksi, mahdollisia pohjavesivaikutuksia ei arvioitu eikä pohjavesialueita ole selvityksessä erikseen huomioitu. Riutan ja Kalmun alueet sijaitsevat molemmat osittain Herajoen tärkeällä pohjavesialueella, Arolammin alue sijaitsee III-luokan Multatöyräs-nimisellä pohjavesialueella. Mikäli Multatöyrään alue on osa Herajoen vedenottamon valuma-aluetta, kohteen merkitys pohjavesialueena lisääntyy. Asian selvittäminen vaatii lisätutkimuksia.



Ympäristölautakunta toteaa Riihimäen asuntoalueiden kasvusuuntavertailun johdosta seuraavaa:

”Asumisen laajentumisen ympäristövaikutuksia ei työn kuluessa ole vielä kaikilta osin riittävästi arvioitu. Mahdollisen tulevan osayleiskaavatyön yhteydessä on varauduttava riittäviin selvityksiin ympäristövaikutusten arvioimiseksi esimerkiksi pohjavesien, puuttuvien luontotietojen sekä liikennevaikutusten osalta. Hämeen ympäristökeskukselta saadun tiedon mukaan asumista pohjavesialueelle kaavoitettaessa on kaavan laadinnan yhteydessä varauduttava ympäristönsuojeluasetuksen 13 §:n mukaisiin selvityksiin ympäristövaikutusten arvioimiseksi. ” Selvitystä ei ole tehty.













6. Yhteenvetoa vaikutuksista



Vahvistetussa (28.9.2006) maakuntakaavassa Kalmun alueelle ei ole osoitettu yhdyskuntarakentamista, vaan alue on pääosin maa- ja metsätalousaluetta.



Joukkoliikenteen järjestäminen Kalmuun on lähes mahdotonta. Alue tulee oleman pääasiassa omaa autoliikenteen varassa. Yhteydet raideliikenteeseen ovat etäiset. Tästä seuraa, että ilmastopoliittiset tavoitteet ja  ympäristöhaittojen ehkäisy eivät  toteudu.



Kalmun etäisyys keskustasta ei mahdollista olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyödyntämistä. Taloudellinen ja ekologinen kestävyys eivät toteudu. Palveluja ei ole saatavana. Kaupunki ei tässä taloudellisessa tilanteessa pysty palveluja järjestämään ja kaupallisten palvelujen järjestämiseen väestöpohja on liian pieni.



Kalmun osayleiskaavapäätös ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain 5 §:n alueiden käytön suunnittelun tavoitteita. Erityisesti osayleiskaavapäätöksessä ei toteudu 5 §:n 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 10 ja 11 momentti.



Kalmun osayleiskaava on yleiskaavalta vaadittavien maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n sisältövaatimuksien vastainen. Kaavoituksessa on otettava huomioon mm. yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus, ekologinen kestävyys sekä olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö. Lisäksi on otettava huomioon palvelusten saatavuus sekä mahdollisuudet liikenteen, energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla.



Osayleiskaava ei perustu riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kalmun osayleiskaavapäätös ei ole ottanut huomioon maankäyttö- ja rakennuslain 22 ja 9 §§:ä.



Osayleiskaavan laadinnan yhteydessä on tehty selvityksiä, Pääasiassa tutkimukset eivät ole ajantasaisia, vaan suorastaan vanhentuneita. Pohjavesivaikutuksia ei ole selvitetty säädösten mukaan.



Osayleiskaavassa ei ole riittävästi huomioitu teollisuusalueen aiheuttamaa ympäristöhaittaa Kalmun asuinalueelle. Meijerin ja moottoritien melu aiheuttavat melukuorman, jota vastaan ei ole riittävästi suojauduttu.

Osayleiskaava ei täytä melun ja sen suojauksen osalta kaavan sisältövaatimuksia. Kaupunki on luvannut, että Meijerintien linjauksen mukaan voidaan toteuttaa meluvalli. Tämä ei tule poistamaan melua, kun kaupunki joutuu itsekin myöntämään, että uuden asumisen korttelialueen osia jää melusuojauksen ulkopuolelle. Tämä on edesvastuutonta ja suorastaan virheellistä kaavasuunnittelua, että asuntoalueita ei suunnitella täysin melualueiden ulkopuolelle. 



Kalmu on monen ihmisen maa- ja metsätalouden harjoittamispaikka, josta he eivät halua luopua. Kysymys on elinkeinon puolustustaistelusta kaupungin hallintoa vastaan, joka ei kuuntele maanomistajia tai ainakin maanomistajat kokevat, ettei heitä kuulla. Pikemminkin ovat kokeneet kaavoituspyrkimykset kiristyksenä maanmyyntiin kaupungille.

Maanomistajien huomautuksia ja muistutuksia ei ole otettu huomioon. Heihin ei ole oltu kaavan suunnittelun kuluessa yhteydessä. Hyvin monen maanomistajan mukaan osayleiskaava aiheuttaa heille kohtuutonta haittaa. Tässä viittamme mm. Matti Backmanin, Anne Kajanderin ja Jorma Vatsian muistutuksiin, joita ei ole huomioitu.





 Riihimäen kaupungin kaavayksikkö väistää huomautukset väittämällä, että alueella ei ole päätoimisia viljelyn harjoittajia. Se ei ota huomioon, että viljelyä voi harjoittaa ja enenevässä määrin harjoitetaan sivutoimena.





Kaavayksikkö uskoo, että yleisötilaisuuksia on järjestetty riittävän runsaasti. Ongelma onkin siinä, että kaavayksikkö ei ole kuullut maanomistajia siten, että maanomistajien toivomuksia olisi huomioitu. Tässä mielessä kaupungin toiminta on ollut maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteiden ja erityisesti kuulemista koskevien säädösten vastaista.





Herajoen työväentalo ja sen ympäristö on luokiteltu maakunnallisesti arvokkaaksi rakennusperinnöksi.(Lähde: Rakennettu Häme– Maakunnallisesti arvokas kulttuuriperintö. Toimituskunta Lauri Putkonen, Kirsi Kaunisharju ja Miina Seppänen. Hämeen liitto ja Rakennustieto Oy. Hämeenlinna 2003)





Olemme lausuntonamme toivoneet. että osayleiskaava kunnioittaa työväentaloa ja maisemaa. Museovirasto esitti lausunnossaan, että Herajoen Työväentaloon liitettäisiin SR- merkintä. Museovirasto esitti myös, että Vanhaa Kormuntietä tulisi käsitellä historiallisena tielinjana, johon kohdistuvista toimista tulisi neuvotella Museoviraston kanssa. Vastineessaan kaavayksikkö hyväksyy työväentalon SR- merkinnän ja hyväksyy myös Vanhan Kormuntien museotieksi.



Olemme huomauttaneet kaupunkia siitä, että osayleiskaavassa Työväentalon lähipiiriin on sijoitettu palvelualuevaraus parkkipaikkoineen. Se soveltuu mahdottoman huonosti työväentalon arvokkaaseen rakennusperintöön ja suojeltavaan kulttuuriperintöön ja maisemaan. Sanalla sanoen osayleiskaava tärvelee arvokkaan  maiseman ja  kulttuuriperinnön, vaikka emme vielä tiedä, mitä on se toiminta, jota kaavan myötä siihen tulee. Pelkäämme pahinta! Päätös loukkaa Suomen Perustuslain 15 §:n omaisuuden suojaa sekä 20 §:n korostamaa mahdollisuutta vaikuttaa elinympäristöä koskevaan päätöksentekoon.




Edellä mainittuihin seikkoihin viitaten pyydämme, että Riihimäen kaupunginvaltuuston päätös Kalmun osayleiskaavan hyväksymisestä kumotaan.




Puheenjohtaja Mikko Lund                                              

yhdistyksen puolesta ja kaupunginvaltuutettuna





Valitusote Riihimäen kaupunginvaltuuston päätös: Kalmun osayleiskaava

keskiviikko 22. helmikuuta 2012

Pitäisikö vankien vaarallisuutta ryhtyä arvioimaan laajemmin?



Pitäisikö vankien vaarallisuutta ryhtyä arvioimaan  laajemmin?

Oulun pitseriasurma on herättänyt keskustelua vankeusrangaistuksista. Surmaaja oli jo aiemmin syyllistynyt henkirikokseen. Jos vankien vaarallisuutta arvioitaisiin enemmän, osa uusista rikoksista voitaisiin estää, uskoo ylilääkäri Hannu Lauerma Ylen mukaan.

Laajoja vaarallisuusarvioita tehdään vapautuville vangeille vain kourallinen vuosittain. Psykiatrisen vankisairaalan vastaavan ylilääkärin Hannu Lauerman mielestä vaarallisuusarvioiden lisäämisellä pystyttäisiin ennakoimaan uusien rikosten riskiä. Tällä hetkellä arvioita tehdään koko tuomionsa istuneille sekä elinkautisesta vankeusrangaistuksesta vapautuville

Jos vaarallisuusarvioita alettaisiin tehdä nykyistä suuremmalle joukolle, niihin tarvittaisiin Lauerman mukaan lisää resursseja. Olisi myös luotava keinoja puuttua vaarallisiksi arvioitujen ihmisten elämään. Ehdollisen vankeusrangaistuksen aikana vankia voitaisiin Lauerman mukaan kontrolloida eri keinoin.

- Velvoite olla seurattavana, velvoite ilmoittautua, mahdollisesti pantavalvonta, velvoite päihteettömyyteen. Sillä todennäköisesti olisi jonkinlaista myönteistä vaikutusta, Lauerma sanoo

Myös oikeusministeriön työryhmässä pohditaan parhaillaan, pitäisikö vapautuvien vankien vaarallisuutta arvioida nykyistä tarkemmin.


Rikosten uusimisen riskit näkyvät vankeusaikana

Lauantai-illan pitseria-ammuskelussa Oulussa kuoli pitseriayrittäjä. Lisäksi yksi ihminen loukkaantui. 24-vuotias surmaaja ampui lopuksi itseään ja kuoli sairaalassa. Tekijällä oli väkivaltainen tausta. Hän oli päässyt vapauteen aiemmasta henkirikoksesta, josta hovioikeus oli määrännyt 11 vuoden vankeusrangaistuksen.

Vankeinhoitohenkilöstön  mukaan vankilasta vapautuu sellaisia vankeja, joille olisi syytä tehdä laaja vaarallisuusarvio. Jo vankeusaikana pystytään usein näkemään, kenellä rikoksen uusimisen riski on suuri.




Kansanedustaja Maria Tolppanen  erottaisi rasistit Perussuomalaisista

Perussuomalaisissa kuohuu. Perussuomalaisten vaasalainen kansanedustaja Maria Tolppanen vaatii suoria toimenpiteitä rasismin torjumiseksi. Maanantai-illalla jättämässään kannanotossa Tolppanen esittää, että Facebookissa rasistisia kommentteja kirjoittavien perussuomalaisten on syytä erota puolueesta.

- Jolleivat he itse lähde, heidät on syytä erottaa, Tolppanen korostaa.

Perussuomalaisten köyliöläinen valtuutettu ehdotti Facebookissa Oulun pitseria-ampujalle kunniamerkkiä. Ampujan uhrit ovat ulkomaalaistaustaisia.


Puolustusvoimien yt- neuvottelut alkavat

Puolustusvoimien yt- neuvottelut käynnistyivät  maanantaina. Puolustusvoimat tekee esityksensä säästötoimien käytännön järjestelyistä toukokuun alkuun mennessä. Irtisanomisia tulee arvion mukaan                  1 200.
Eniten irtisanomisia tulee Lahdessa Hämeen rykmentissä, missä rykmentin lakkauttamisen myötä häviää 400 tehtävää.

Vapaaehtoisesti irtisanoutuville maksetaan korvausta. Valtio on korottanut summaa vastaamaan vuoden palkkaa.
Irtisanomisten lisäksi pari tuhatta ihmistä joutuu vaihtamaan työtä tai paikkakuntaa. Ne, jotka eivät halua muuttaa, putoavat puolustusvoimien muutosturvan ulkopuolelle.


Mikko Lund

tiistai 21. helmikuuta 2012

Kreikan velkapakettia paketoidaan

Kreikan velkapakettia paketoidaan

 Urpilainen ennustaa pitkää ja hankalaa kokousta

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) arvioi, että euromaiden valtiovarainministerikokouksesta tulee pitkä ja hankala. Hän oli kuitenkin luottavainen, että sopimukseen Kreikan toisesta tukipaketista päästään maanantai-iltaisessa kokouksessa.

Urpilainen arvioi, että neuvottelut keskittyvät paketin kokoon ja Kreikan velkakestävyyteen. Suomi ei ole Urpilaisen mukaan valmis kasvattamaan paketin kokoa lokakuussa sovitusta.

– Me lähdemme siitä, että 130 miljardin pitää riittää. Uskon, että tässä riittää vielä tänään puristettavaa, Urpilainen sanoi Brysselissä ennen kokouksen alkua.

Myös MTV3:n kirjeenvaihtaja Helena Petäistö arvioi kokouksesta tulevan pitkän ja hankalan ja neuvottelemista riittävän. Petäistönkin mukaan tunnelma Brysselissä on kuitenkin optimistinen.

– Monet ovat vakuuttaneet samaa kuin Urpilainen. Jopa tähän asti hyvin pessimistisenä pysytellyt Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble saapuessaan tänne, Petäistö kertoo.

Urpilaisen mukaan yksi mahdollisuus riittävyyskysymyksen ratkaisemiseksi on, että yksityisen sektorin osuutta Kreikan kriisin hoidossa kasvatetaan. Veronmaksajien vastuut pitää Urpilaisen mielestä minimoida kriisinhoidossa.

Myös velkakestävyyden suhteen Urpilainen haluaa pysyä lokakuun päätöksessä, jonka mukaan Kreikan julkinen velka pitäisi painaa 120 prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2020 mennessä. Tuoreimpien arvioiden mukaan julkinen velka olisi näillä näkymin painumassa vain 129 prosenttiin.



Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen on toiveikas: Euromaat  pääsevät ratkaisuun Kreikan uudesta tukipaketista 



Urpilainen selvitti eilen neuvottelutilannetta eduskunnan suurelle valiokunnalle ennen lähtöään Brysseliin.

Valtiovarainministeri muistutti, että Kreikka on taipunut niihin toimiin, joita euroryhmä on siltä odottanut. Hän totesi kuitenkin, että vielä on auki asioita, joihin täytyy löytää ratkaisu ennen tukipaketin lopullista hyväksymistä.

Urpilaisen mukaan iso kysymys on se, miten Kreikan velka saadaan sellaiselle tasolle, että maa aidosti tulevaisuudessa selviää. Toisena merkittävänä asiana hän pitää sitä, minkä suuruiseksi tukiohjelma lopulta muodostuu.



Euromaiden valtiovarainministereiden on määrä maanantaina Brysselissä hyväksyä Kreikalle myönnettävä toinen, noin 130 miljardin euron tukipaketti. Samalla pitäisi löytää sopu yksityisten sijoittajien kanssa niiden Kreikka-saatavien leikkaamisesta.

Myös Suomen ja Kreikan välinen kahdenkeskinen vakaussopimus on tarkoitus allekirjoittaa Brysselissä.


Eduskunnan suuri valiokunta  antoi valtiovarainministeri Jutta Urpilaiselle valtuudet sopia Kreikalle myönnettävästä tukipaketista



Suomen hallituksen EU-ministerivaliokunta kokousti puhelimitse sunnuntaina ja maanantaiaamuna eduskunnan suuri valiokunta ja  evästi valtiovarainministeri Urpilaista euroryhmän kokousta varten.



Euromaiden valtiovarainministereiden on määrä maanantaina Brysselissä hyväksyä Kreikalle myönnettävä toinen, noin 130 miljardin euron tukipaketti. Samalla pitäisi löytää sopu yksityisten sijoittajien kanssa niiden Kreikka-saatavien leikkaamisesta.

Myös Suomen ja Kreikan välinen kahdenkeskinen vakaussopimus on tarkoitus allekirjoittaa maanantain aikana Brysselissä.



Wahlroosin viisauksista ei ole kapitalismin pelastajaksi


Huomaan, että en ole tarpeeksi käsitellyt ja arvioinut Björn Wahlroosin ajatuksia, joille meidän ns. vapaa lehdistö ja varsinkin Helsingin Sanomat  antaa ylitsevuotamattomasti tilaa. Mutta toisaalta huomaan myös, että Ari Ojapelto on täyttänyt tilauksen Kansan Uutisissa, jossa hän on kirjoittanut   ihan erinomaisen  kapitalistin muotokuvan. Ari Ojapelto  kirjoittaa seuraavasti:



”Jos on tarpeeksi rikas Suomessa, saa takuuvarmasti mielipiteilleen mediatilaa, kuten Björn Wahlroos sai Hesarista kaksi kokosivua uusliberalistisille näkemyksilleen sunnuntaina 12. helmikuuta Hänelle luonnollisesti kuuluu ”vapaassa maassa” oikeus mielipiteisiinsä, olivatpa ne kuinka vääriä tai heppoisia tahansa.



Kuten Wahlroos jutussa todisti, ”1970-luvulla myös taloustiede muuttui”. (Keynesläisyys muuttui monetaristiseksi eli uusliberalistiseksi ”kannustustaloustieteeksi”). Sen seurauksena koko maailman bruttokansantuote (BKT) kymmenvuotisjaksoilla tarkasteltuna hiipui (päinvastoin kuin taloustieteilijät ja Wahlroos uskottelivat) noin yhden prosentin tuntumaan sekä 1980-luvulla että 1990-luvulla. 1960-luvulla kasvu oli vielä 4 prosenttia ja 1970-luvulla 2 prosenttia.



2000-luvulla kasvu keinotekoisesti nousi kahteen prosenttiin vain valtavalla velkaantumisella ja velaksi kuluttamisella, kun pankinjohtajat väkisin ja vastuuttomasti tyrkyttivät lainoja jopa täysin luottokelvottomille henkilöille ja valtioille. Nyt kaikki teollisuusmaat ovat yli kolme kertaa BKT:nsa verran veloissa ja elvytykseen ei ole varaa.

Jos tätä velaksi kuluttamista ei olisi tapahtunut 2000-luvulla, maailman BKT:n kasvu olisi kahden prosentin kasvun sijasta ollut miinusmerkkinen.



Nyt Wahlroosin mainostama vapaa kapitalismi on teknologian avulla vienyt teollisuustyöpaikat (keskituntiansiot 25 euroa/tunti) Kiinaan ja tilalle ovat tulleet epätyypilliset palvelualojen työpaikat (keskituntiansio alle 10 euroa/tunti ja viikkotyötunnit alle 30), joilla ei enää elä. Näitä Wahlroos suosittelee nuorille.


Wahlroosilta on tässä syrjäytymiskeskustelussa ja kadulle heittämiensä Nordean ja Ifin työntekijöiden kohdalla unohtunut myös pankin tuottavuuden kasvun kääntöpuoli. Hän varmaan osaa loistavien kansantalouden opintojensa pohjalta selittää, kuinka pysähtyneillä markkinoilla tuottavuuden lisäys (Suomessa keskimäärin noin 3 prosenttia vuodessa 20 viime vuoden aikana), lisää kaivattuja uusia työpaikkoja?”



Tämän ns. esittelyn  jälkeen Ojapelto pääsee sitten varsinaiseen asiaan. SiiTä selviää, mistä modernissa kapitalismissa on pohjimmiltaan kysymys. Lisää yritysvoittoja ja pääomatuloja hinnalla millä hyvänsä! Ja historian lukujen pohjalta voidaan todeta, että missä kapitalismi ei saa suorittaa saalistustaan vapaasti, niin mikään moraali tai yhteiskunnallinen häveliäisyys ei estä sitä turvautumasta tarvittaessa jopa väkivaltaan.



”Palkansaajien osuus on pienentynyt parinkymmenen vuoden aikana 55 prosentista 45 prosenttiin. Yritysvoitot ja pääomatulot ovat kasvattaneet osuuttaan vastaavasti.

Wahlroos on vuosikausia pauhannut kireän verotuksen turmiollisuudesta koska se tuhoaa yrittäjyyden. Suomessa kokonaisveroaste on 2000-luvulla vähentynyt 48 prosentista 42 prosenttiin. Progressiivisen veron osuus kerätyistä tuloveroista oli vuonna 1988 peräti 45 prosenttia. Nyt hädin tuskin 20.


Jos tarkastelun kohteeksi otetaan kaikki työnantajien maksamat palkkaperusteiset työnantajamaksut (sotu-, eläke- ym. maksut) progressiivisen tuloveron osuus on enää seitsemän prosenttia! Erityisesti on kevennetty pääomatuloja, yritysverotusta ja työnantajamaksuja.



2000-luvulla yritysten taseet ovat kohentuneet tuntuvasti.

Kuluneiden 10 vuoden aikana veronalaisia osinkotuloja on Suomessa jaettu luonnollisille henkilöille 32,4 miljardia euroa ja veronalaisia luovutus- eli myyntivoittoja osin samoille henkilöille 28,5 miljardia. Lisäksi yritysjohtajille on maksettu nelisen miljardia euroa ”työsuhdeoptioina”. Näistä namusista ovat päässeet nauttimaan vain noin 10 000 rikkainta suomalaista.


Jos poliitikot olisivat ulosmitanneet veroina ja muina maksuina tuotannon kasvun suhteessa, valtion budjetin pitäisi olla nykyisen 50 miljardin euron sijasta 70 miljardia.

Myöhemmin Yleisradion viestintäseminaarissa puhunut Wahlroos sanoi olevansa edelleen samaa mieltä. ”Taloudellisesti on itse asiassa erittäin vaikea keksiä malli tai looginen selitys, miksi tällainen laskusuhdannekriisi voisi jatkua erityisen pitkään. Me elämme markkinataloudessa, joka korjaa itsensä aika nopeasti. Saatte nähdä, että näin käy tälläkin kertaa”, hehkutti Wahlroos.


Virtuaalirahan suuruus on järkyttävän suuri. Der Spiegelin (50/2011) ja Järjestelypankki BIS:n tilastojen mukaan se on lähes 700 biljoonan dollarin suuruusluokkaa. Jos sitä verrataan reaalimaailmaan eli koko maailman BKT:hen, joka on nyt 70 biljoonaa dollaria, kuvitteellisen rahan määrä on kymmenen kertaa suurempi.

Tämä on sen suuruusluokan ongelma ja niin vakava, että Wahlroos, kaikki talousprofessorit ja pankinjohtajat ovat kollektiivisesti vaienneet siitä.¨

Ojapelto kirjoittaa:

” Amerikkalainen tutkimuslaitos Grail Research laski syyskuussa 2009, että veronmaksajien rahoja oli heitetty 20 biljoonaa dollaria (Amerikan triljoonaa) pankkien ja yritysten pääomittamiseen ja elvytykseen. Sen jälkeen seuraavan kolmen vuoden aikana on törsätty turhaan ehkä 2–3 kertaa sama summa (kukaan ei tiedä tarkkaan) – siis lähes lähes koko maailman BKT:n verran.”



Mikko Lund

maanantai 20. helmikuuta 2012

Perussuomalaisten Timo Soini arvostelee asiasta kokoomusta

Perussuomalaisten Timo Soini arvostelee asiasta kokoomusta

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini tuli esille. Soini syyttää kokoomusta vastuun pakoilusta. Soini totesi kannanotossaan sunnuntaina, että sekä poliisiin että puolustusvoimiin kohdistuvat leikkauslistat ovat kokoomuksesta lähtöisin, mutta puolue on jättänyt muiden puolueiden ministerit vastaamaan niistä.
Samoin Soini toteaa, että kokoomus on jättänyt euroalueen kriisin tukipaketit SDP:n Jutta Urpilaisen huoleksi, vaikka kokoomus on ollut kätilöimässä tukipaketteja.

Soini läksyttääkin kokoomusta siitä, että "kovimpaan helteeseen se hommaa toisen puolueen ministerin. Kokoomus korostaa joka käänteessä omaa vastuullisuuttaan, etulinjassa iskut ottaa vastaan apupuolueen ministeri." 

Soinin arvio on hyvin mielenkiintoinen. Se on nyt  poikkeuksellisesti sangen erittelevä ja osuu paljossa nyt kohdalleen kokoomuksen politiikan arviossa. Lausuntoa ei voi pitää tyylipuhtaana esimerkkinä populismista.

 

Viron puolustusministeri sai aivohalvauksen

Viron puolustusministeri Mart Laar on joutunut aivohalvauksen vuoksi sairaalaan. Hän sai sairaskohtauksen myöhään lauantai-iltana.
Puolustusministeri Laar  on 51-vuotias  ja  ministerin tila oli sunnuntaina vakaa. Vielä ei ole tietoa, miten pitkään Laar on sairaalahoidossa.
Viron opetusministeri Jaak Aaviksoo hoitaa Laarin virkaa väliaikaisesti.

Lamaopetusta: Kreikka on säästänyt miltei kaksinkertaisesti Suomen 1990 laman säästöihin verrattuna

Kreikka on säästänyt vuodesta 2010 valtiontalouden menoja miltei kaksinkertaisesti Suomen 1990-luvun alun laman säästöihin verrattuna. Pelkästään vuonna 2010 Kreikka säästi yli sen, mitä Esko Ahon hallitus vuosina 1991-1995.
90-luvun lamaa tutkineen Jaakko Kianderin mukaan troikan vaatimat säästöt tulevina vuosina ovat ainutlaatuisia taloushistoriassa. 

- Tämän kokoisista vuosileikkauksista ei ole juurikaan kokemuksia mistään sivistysvaltioista. Sitä voidaan tavoitella, mutta lopputulosta ei varmaan tulla saavuttamaan. Suomessa yli kuuden prosentin leikkaukset suhteessa bkt:een tarkoittaisivat osin julkisten palveluiden täydellistä alasajoa, sanoo Kiander.

- Jos Suomessa yhtäkkiä leikattaisiin 15 miljardia julkisista menoista pois, niin se olisi aikamoinen teurastus. Aika monet julkiset palvelut ja tulonsiirtojärjestelmät saisi lakkauttaa lähes kokonaan, pohtii Kiander  Ylen mukaan. 

Mikko Lund

sunnuntai 19. helmikuuta 2012

Kolmas hegemonia

Kolmas hegemonia

Uutispäivä Demari kirjoittaa ihan kelvollista  erittelyä   sodanjälkeisen Suomen kehityksestä ja siihen vaikuttaneista voimista. Kommunistit olivat aikansa persuja.  He halusivat sosialistisen Suomen ja  juoksivat oikeilta kuulostavien iskulauseiden innoittamina kohti toteutuskelvotonta yhteiskuntaa. Suomalaista demokraattista yhteiskuntaa ja rakenteita arvosteltiin demokraattisia prosesseja halveksien. Ihanteena oli suoraan neuvostodemokratia. Johtajien ja tavoitellun yhteiskunnan arvomaailma paljastui monelle myötäjuoksijallekin vasta jälkikäteen.

Päätoimittaja Juha Peltonen hehkuttaa ansaitusti: Sosialidemokraatit lopulta voittivat taistelun. Suomi pelastui monen kaltaisensa pienen maan kohtalolta. 1950- ja 1960-luvuilla Suomessa vallitsi maalaisliitto-keskustan hegemonia. Se oli paljolti Urho Kekkosen aikaansaannos. Hän onnistui monopolisoimaan Suomen idänsuhteet itselleen ja sitä kautta myös puolueelleen.

Eduskuntavaaleissa 1966 kepulaisten hegemonia alkoi kuitenkin horjua. Seuraavalla vuosikymmenellä se liudentuikin punamullaksi, ja lopulta painopiste siirtyi sosialidemokraattien eduksi niin, että suurimpana puolueena SDP oli aina hallituksessa.

Sosialidemokraattien johdolla Suomesta rakennettiin pohjoismainen hyvinvointivaltio. Vaikka sosialidemokraattien kannatus ei milloinkaan noussut yhtä korkeaksi kuin muissa Pohjoismaissa, mahdollisti suurimman puolueen asema meidän järjestelmässämme tilanteen, jota voi kutsua sosialidemokraattien hegemoniaksi, luonnehtii Juha Peltonen.

SDP:n valtaa vahvisti se joukkovoima, jota edusti ay- liike  ja erityisesti suurten ikäluokkien tulo politiikkaan edusti. Kysymys oli myös yhden asian liikkeistä, joissa oli mukana aktiivisia nuoria ja opiskelijanuoria, jotka pyrkivät uudistamaan ajattelua, toimintaa ja yhteiskuntaa. Tästä radikaaliporukasta osa siirtyi suoraan SDP:hen.



Juha Peltonen kirjoittaa  ihan viisasta tekstiä:

”Niin paljon kuin keskustassa tällä hetkellä tapellaankin, yksi teema toistuu yhtä hyvin Mari Kiviniemen kuin Paavo Väyrysenkin puheissa. Se on kaikenlaisen keskittämisen vastustaminen. Kepun mukaan asetelma on siis keskittäjät, joiksi leimataan nykyiset hallituspuolueet, vastaan hajauttajat, joita keskusta mielestään itse edustaa. Samalla teemalla voi puhua niin kuntauudistuksesta kuin EU-linjasta.

Perussuomalaiset on menestynyt vaaleissakin rakentamalla mielikuvaa EU-byrokratiasta, jonka vastakohta on tietenkin persujen oma Suomi-onnela. Ei ole väliä, onko kumpikaan käsite milloinkaan vastannut todellisuutta, mielikuva on joka tapauksessa vahva.

Vihreällä aatteella ei ole ollut mainittavaa sisältöä oikein missään vaiheessa, ja vihreät sen tietävät itsekin. Siksi jotakin on täytynyt kehittää. Vihreät yrittävätkin omia itselleen suvaitsevaisuuden, jonka vastavoima ovat tietenkin suvaitsemattomat. Presidentinvaaleissa teema saikin nostetta äänestäjien keskuudessa, ja suvaitsevaisuus on nopeasti vakiintunut virheiden itsemäärittelyn fraseologiaan siinä toivossa, että se kantaisi vielä kuntavaaleissakin.

Sosialidemokraatit ovat olleet tässä lajissa huonoja. Oikeudenmukaisuus ja työ ovat kestäviä arvoja, mutta selvästikin niitä on vaikea asemoida sellaiseksi vastakkainasetteluksi, jota nykyinen poliittinen kulttuuri edellyttää.

Ei riitä, että toimitaan vaalilupausten mukaisesti. Seuraavissa vaaleissa ei kukaan sitä edellistä ohjelmaa kuitenkaan muista. Luetelluista puolueista SDP on ainoa, joka ei määrittele itseään viholliskuvan kautta. Koska muutkin asemoivat itseään vastustajien avulla, pitäisi sosialidemokraattienkin ehkä osoittaa arvojensa vastavoimat.”



Mikko Lund

lauantai 18. helmikuuta 2012

Hyvä veli -verkostot yleisin korruption muoto

Hyvä veli -verkostot yleisin korruption muoto


Hyvä veli – verkostoja  Suomessa on aiemmin tutkinut mm. Matti Wiberg   Valta kunnassa, jonka mukaan valta kunnissa on keskittynyt hyvin hyvin pienelle piirille, jonka ulkopuolella olevia  valta- kysymysten tai muidenkaan asioiden  ei pitäisi kiinnostaa. Asiasta on kuitenkin  asian yleisyyden takia  suhteettoman vähän tutkimusta. Selvää tutkimusvajetta  paikkaa  Vaasan yliopiston tutkijaryhmän   tulokset. Tulokset osoittavat, että hyvä veli- verkostot ovat yleisin suomalaisen korruption muoto. Kysymys on paheksuttavasta ja tuomittavasta toiminnasta, jos toiminta suuntautuu lakien kiertämiseen tai niiden rikkomiseen.

 Kansalaisten tiedonsaanti viranomaisilta ei aina toimi toivotulla tavalla, ilmenee Transparency Suomi ry:n tilaamasta Kansallisesta integriteetti- eli riippumattomuustutkimuksesta. Esteellisyyssäännöksistä halutaan myös selkeämmät ja niihin pitäisi kuulua sanktiot.


Vaasan yliopiston tutkijaryhmän tekemän raportin mukaan hyvä veli -verkostot ovat yleisin suomalaisen korruption muoto. Raportissa todetaan tämän olevan kuitenkin murtumassa, sillä jääviyteen, esteellisyyteen ja intressiristiriitoihin kiinnitetään enemmän huomiota. Resursseja ei kuitenkaan ole lisätty.



- Korruptio on ensi kertaa mukana hallitusohjelmassa. Korruptionvastaisen työn resursseja ei kuitenkaan olla lisätty. Olisi tärkeää, että esimerkiksi kansalaisyhteiskunta ja media tekisivät yhteistyötä viranomaisten kanssa korruption torjumiseksi, Transparency Suomi ry:n puheenjohtaja Pentti Mäkinen kommentoi  asiaa Yle uutisille.



Transparency Suomi esittää, että eri viranomaisten - kuten verottajan, tullin, poliisin ja oikeuskanslerinviraston - on lisättävä yhteistyötä korruption torjunnassa. Myös avoimuutta kaivataan lisää, edistyksellisestä julkisuuslainsäädännöstä huolimatta kansalaiset eivät aina saa tärkeää tietoa helposti.



Julkisuudesta olemme viime aikoina havainneet, että mm. ministereiden näyttää olevan vaikea todeta itseään esteelliseksi virkatoimissaan. Oikeuskansleri on joutunut vetämään rajaa.



Entäpä esteellisyys kuntahallinnossa? Kysymystä ei ole avattu   tai siitä on ainakin vähän havaintoja. Kun kuntahallinto näyttää kovin vähän kiinnittävän huomiota asiaan, kysymys kuuluu, olisiko kansalaisjärjestöistä tai lehdistöstä ihan oikeaksi vahtikoiraksi  kuntahallinnon suuntaan.



Kirjoitin jokin aika sitten ministerin ja kansanedustajien mahdollisesta  jääviydestä kunnallishallinnossa. Ilkka Kanervan tapauksen myötä keskusteluun tulee myös maakuntaliittojen kaavoitusvalta  ja kansanedustajien mahdolliset  jääviydet tässä päätöksenteossa.



Hyvä veli- verkostoista on todella tarpeen keskustella!



Mikko Lund

perjantai 17. helmikuuta 2012

Kuntien alijäämistä eroon kuntaliitoksilla

Kuntien alijäämistä eroon kuntaliitoksilla


Kuntaliitokset eivät sinänsä takaa palveluiden tehokkuutta eivätkä säästöjä kuntatalouteen

Ratkaisevaa on kunnan talousstrategia ja tavoitteellinen kehittämistoiminta


Säästöt eivät näy liitoskuntien taloudessa pikaisesti, ilmenee Paras-hanketta arvioivasta Kuntaliiton tutkimuksesta.



Monet ovat urhollisesti ja suorastaan sitkeästi vastustaneet ajatusta, että kuntaliitoksilla saataisiin aikaan  säästöjä. Kyllä niillä saadaan, jos yhdistäminen tehdään taitavasti ja tavoitteellisesti. Vuoden 2012 lopussa päättyvä Paras-hanke on tähän mennessä vähentänyt Suomen kuntakartalta noin sata kuntaa vajaan kuudenkymmenen liitoksen myötä. Hanke käynnistyi vuonna 2006.


Kuntien yhteistoiminta-alueita on syntynyt runsaat kuusikymmentä. Niissä on mukana yhteensä 230 kuntaa.

Kuntaliiton arviointitutkimusohjelman perusteella näyttää siltä, että kuntien rakenneuudistuksen tuomia taloushyötyjä saa odotella. Hyödyt näkyvät asteittain muutaman vuoden kuluessa - jos kunnat osaavat ryhtyä oikeanlaisiin kehittämistoimiin liitoksen jälkeen.



Ensimmäisinä vuosina liitos lisää kunnan nettomenoja. Hyötyjä kunnat pääsevät korjaamaan tapauskohtaisesti vaihtelevasti.



Koska Paras-hankkeen kuntaliitoksista ja yhteistoiminta-alueista on vasta muutamien vuosien kokemus, ei rakenneuudistusten hyödyistä voi vielä tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä, huomauttaa emeritusprofessori Pentti Meklin Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta.





Alijäämästä eroon


Palvelujen tehokkaan järjestämisen osalta olennaista on, mitä palveluja kunta tarjoaa ja miten se ne organisoi, ei kunnan koko sinänsä.


Kuntaliitos näyttää tuottavan mahdollisuuden yhteistoimintaa suurempiin taloushyötyihin, mutta niihin liittyy myös isompi riski.



Kuntaliitokset ovat tutkimuksen mukaan vähentäneet alijäämäisten kuntien lukumäärää. Kun tutkimuskunnista 33 oli ennen liitoksia alijäämäisiä, vähensivät vuosina 2003-2009 tehdyt kuntaliitokset alijäämäisten kuntien lukumäärä 21:llä. Vuonna 2010 alijäämäisiä kuntia oli enää kymmenen.



Tulokset löytyvät Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun julkaisusta Rakennemuutoksen taloushyötyjä odotellessa. Kunta- ja palvelurakenneuudistus kuntatalouden näkökulmasta vuosina 2000-2010, joka julkistettiin Kuntaliiton seminaarissa.



Tutkimus perustelee omalta osalta suurempien kuntien muodostamista. Niissä on mahdollisuus suurempiin säästöihin ja myös riskeihin, kuten tämä  tutkimus osoitti.



Mikko Lund

torstai 16. helmikuuta 2012

Riihimäen kunnallispolitiikka on laiminlyönyt vuokra-asunnot

Riihimäen  kunnallispolitiikka on laiminlyönyt vuokra-asunnot


Riihimäen kaupunginvaltuusto ja kunnallispolitiikka on törkeästi laiminlyönyt vuokra-asuntotuotannon ja aiheuttanut pitkän vuokra-asuntojonon. Näin presidentinvaalien jälkeen on paikallaan hieman paljastaa asioiden todellista tilaa, ja samalla keskusteluun haastaen kysyä, mistä johtuu, että  Riihimäellä on vuokra-asuntopula.  Arava- asuntoa haki Riihimäellä vuonna 2010  1360 ruokakuntaa. Arava-asunnon sai  295 ruokakuntaa. Harjoitettu politiikka on aiheuttanut Riihimäellä todellisen hädän.


Riihimäen kaupunki on laiminlyönyt vuokra-asuntotuotannon. Vuosina 2009 ja 2010  Riihimäellä ei rakennettu yhtään valtion lainoittamaa vuokra-asuntoa. Ei ihme, että  vuokra-asuntojono on pitkä. Vapaa-rahoitteisia kovan rahan asuntoja rakennettiin kahdessa vuodessa 344. Vuokra-asuntomarkkinoilla vuokralaisilla on vuokranmaksuongelma. Vuokrien hinnat ovat kohonneet  vuokralaisten maksukyvyn ohi. Lisäksi on turhan paljon myös suoranaista asumiseen liittyvää osaamattomuutta.


Asuntokysymys on nyt esillä. Asuntopoliittista toimenpideohjelmaa koonnut työryhmä on luovuttanut raporttinsa asuntoministeri Krista Kiurulle (sd). Työryhmä oli yhtä mieltä siitä, että asuntotilanne on varsinkin pääkaupunkiseudulla kriisiytynyt. Samalla asuntojen vuokrat ovat nousseet  kohtuuttomiksi  pienipalkkaisille vuokra-asuntoa tarvitseville ja erityisesti nuorille.


Tähän voidaan huomauttaa, että  sama tilanne on täällä Riihimäelläkin  ja ministeri Kiuru on tervetullut tutustumaan Riihimäen tilanteeseen. Samalla voidaan näitä Riihimäen porvareita, keskustaa ja vasemmistoa valistaa ja patistaa oikeasti liikkeelle hoitamaan asuntokysymystä.


Kyllä se on niin, että Riihimäellä tarvittaisiin nopeasti  kohtuuhintaisia yhden tai kahden ihmisen asuntoja. Niistä on kaikkein suurin pula  niin täällä kuin  kaikissa kasvukeskuksissa.



Yhtä ratkaisua asuntopolitiikkaan on tarjonnut  eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja Jouko Skinnari (sd). Skinnari on tutustunut Wienin kaupungin asuntopolitiikkaan ja hän on suositellut mallin ottamista Wienin kaupungista. Skinnari tulee Herajoen Työväenyhdistyksen vieraaksi to 29.3. klo 18  ja silloin voidaan puhua myös asuntopolitiikasta.



Helsingin Sanomissa toimittaja Marja Salmela  kirjoituksessaan Helsingille mallia Wienistä (HS  15.2.2012) kaipaa Helsingin asuntopolitiikan umpikujaan mallia Wienistä, jossa perustettiin  asuntorahasto hankkimaan maata ja rakentamaan asuntoja. Wien perustin 1984 asuntorahaston, joka on hankkinut tonttimaata yli 51  000 asunnon hankintaan ja toteuttanut 40 avointa kilpailua      16 000 uuden asunnon hankkimiseksi. Luvut ovat vaikuttavia, eikö tässä ole esimerkkiä Helsingille ja vaikka Riihimäelle. Tällä tavoin on saatu aikaan jopa 200 000 wieniläiselle kohtuuhintainen vuokra-asunto. 55 neliön kaksion kuukausivuokra on 400 euroa. Esimerkki puhuu puolestaan.



Kysyn toimittaja Marja Salmelan tavoin, mitä jos Suomessa toteutettaisiin  suuri uudistus, jossa valtion tuotantotuki vuokra-asuntoyhtiöille lopetettaisiin ja tuki ohjattaisiin suoraan vuokralaisille. Salmela kysyy: Entä jos valtio, kunnat ja eläkeyhtiöt löisivät hynttyyt yhteen ja perustaisivat pääkaupunkiseudulle  metropolirahaston – samaan tyyliin kuin Wienissä?”



Hyvä ja ajankohtainen keskusteluavaus!


Mikko Lund

keskiviikko 15. helmikuuta 2012

Perussuomalaiset ja SDP vajosivat ja keskusta ja kokoomus sen kun porskuttavat. Missä viipyy vasemmisto?

Perussuomalaiset ja SDP  vajosivat ja keskusta ja kokoomus sen kun  porskuttavat
Missä viipyy vasemmisto?
 

Viimeisimmän HS-gallupin mukaan  perussuomalaisten kannatus on pudonnut nyt 16,5 prosenttiin, kun marras- joulukuussa kannatus oli 20,5 prosenttia. SDP:n kannatus on laskenut 1,9 prosenttiyksikköä  16,2 prosenttiin. Keskusta on lisännyt kannatustaan 16,8 prosenttiin, joulukuussa kannatus oli vielä 14,2. Kokoomuksen kannatus on 24,1.

Aika selvältä näyttää, että keskusta on saanut lisäkannatusta perussuomalaisilta. Mistä kokoomus saa kannatusta?

Vihreiden kannatus on 9,6 prosenttia, vasemmistoliiton 8,3 prosenttia, RKP   3,9 prosenttia ja  kristillisdemokraatit 3,5.

SDP:n laskeva käyrä  ja vasemmistoliiton nouseva kannatuskäyrä ihmetyttää  ja kummastuttaa. Mistä on kysymys?

Historiallisesti  katsoen koko vasemmisto on nyt maissa.

Jari Heinonen kysyi  hyvin viisaasti  (Aamulehti 13.2.2012) "Vieläkö vasemmistosta on kansanliikkeeksi?"

Heinosen mukaan sosialidemokraatit sopeutuivat jo 1920- luvulla  edustuksellisen politiikan kautta valtioon ja kuntiin. Radikaali vasemmisto korosti yhteiskunnan syvällistä ja perinpohjaista muuttamista  niin politiikan kuin taloudenkin demokratisoimista. Monimuotoinen kansalaistoiminta nähtiin siinä avainkysymyksenä.

Vasemmisto aloitti toimintansa laajana kansanliikkeenä, mutta vuosikymmenten kuluessa toiminta ehtyi. Vasemmisto ja erityisesti sen ammattipoliitikot  vieraantuivat kansalaisista.

Heinosen mukaan ensimmäinen haaste  on siinä, mitä uusliberalismi on ja miten sitä pitäisi muuttaa.

Toinen haaste on, että uudenlaista yhteiskuntaa ja hegemoniaa ei voi saavuttaa vain ylätasolla, parlamentista  ja kunnanvaltuustosta käsin. Joukkotoiminnan merkitys muutoksessa on keskeinen. Tämän ajattelu- ja toimintatavan keskeinen toimija on pieni ihminen. Vasemmiston on jalkauduttava kansalaisyhteiskuntaan ja rakennettava aidot yhteydet köyhälistöön, pätkätyöläisiin, osa-aikatyöläisiin ja muihin pienituloisiin.

Kolmas haaste on siinä, että sosiaalinen media on tärkeä lähivaikuttamisen ja suoran demokratian edistämisen muoto.

Vasemmisto nousee, jos se haluaa ja kykenee nostamaan ihmisten arjen kysymykset politiikan keskiöön  ja palauttamaan tätä kautta taas politiikan kunnian.

Mikko Lund

 

tiistai 14. helmikuuta 2012

Suomi nousuun!

Talousviisaat ehdottavat: Suomi uuteen nousuun!

Suomen talouden tasapainottamiseksi joudutaan tekemään raju säästöpaketti  ja  ehkä on vähän yritettävä   verojakin korottaa. Verotuloja on vaikeampi lisätä, kun yritykset irtisanovat väkeä. Valtion ja kuntien verotulot pienenevät. Yksi talouden kivijalka on viennin ja tuonnin tasapaino. Suomalaiset kuluttavat halukkaasti ulkomailta tuotua tavaraa, mutta omien valmisteiden vienti on tullin mukaan notkahtanut pahasti tuontia heikommaksi. Samaan aikaan suomalaisen tekniikan valmistuksen parhaita osaajia sanotaan irti noin tuhat. YLE Uutiset kysyi kymmeneltä talouden asiantuntijalta vinkkejä, mistä löytyy Suomen viennin uusi nousu.



Usean asiantuntijan vastauksessa haettiin yrityksille uusia tai entistä parempia keinoja menestyä. Vastauksissa muun muassa toivottiin malttia tuleviin palkankorotuksiin. Tuottavuuden kasvaessa palkkoja saa korottaa, mutta ei enempää kuin kilpailijamaissa tai vaikkapa Euroopan johtavassa talousmaassa Saksassa.



Valtiovallalta odotettiin yrityksiä houkuttelevaa ja yrittämiseen kannustavaa verotusta. Yritystukia toivottiin etenkin hankkeille, joilla kehitetään uutta toimintaa ja tuotantoa.



Useat vastaajat kuitenkin painottivat, että ulkomaankaupan nykyinen vaje johtuu paljolti Euroopan taantumasta, jota tilannetta Suomen on vaikea yksin kohentaa. Tilanteen ja viennin sanottiin parantuvan, kunhan kysyntä taas elpyy.

Parannettavaa löytyi silti Suomestakin. Valtiovallalta odotettiin lisätoimia, mutta ensisijaisesti talouden asiantuntijat sälyttivät vastuun uudesta noususta yrityksille.



- Tärkeimmät avaimet ovat yrityksissä itsessään, sanoo OP- Pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskanen.

- Huoleen on aihetta, kun meillä on yksi toimiala, jossa on hyvin vahva rakennemuutos menossa. Se näkyy meidän viennissä ja teollisuustuotannossa. Tarvitsemme jotain tilalle, jos sähkö- ja elektroniikkateollisuus ei ole palaamassa entisenlaiseksi aivan lyhyellä aikavälillä, tiivistää nykytilanteen Handelsbankenin pääekonomisti Tiina Helenius.



Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkimusjohtajan Markku Kotilaisen mielestä Suomen ongelma on kustannuskilpailukyvyssä. Kotilaisen mukaan kustannuskilpailukykyä on kohennettava heti raamiratkaisun eli nykyisen palkkasovun päätyttyä hyvin matalilla palkankorotuksilla ja palkanmuodostusta joustavoittamalla.

Kotilainen hakee esimerkkiä Saksasta ja saa kannustusta usealta ekonomistilta: Pellervon taloustutkimuksen tutkimusjohtajan Markus Lahtisen mukaan palkkoja ei ole tarvetta alentaa, mutta vast'edes on tärkeää huolehtia, että palkankorotukset ovat enintään Saksan tasoiset.



Sampo Pankin pääekonomistin Pasi Kuoppamäen mukaan palkankorotukset eivät saa ylittää kilpalijamaiden tasoa.

OP-Pohjolan pääekonomistin Reijo Heiskasen mielestä raamisopimusta pitäisi soveltaa joustavasti ja pitää huolta siitä, että jatkossa palkkaratkaisut ottavat huomioon entistä paremmin vientiyritysten kilpailukyvyn. Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Timo Lindholm ehdottaa vielä työelämän joustavuuden lisäämistä paikallista yritystason sopimista laajentamalla.



Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajan Seija Ilmakunnaksen mielestä Suomessa ei ole maksettu palkkoja yli kilpailukyvyn.

- Noin kymmenen vuoden sihdissä Suomen hintakilpailukyky on kehittynyt suurin piirtein euromaiden keskiarvon tahdissa. Työvoimakustannukset ovat nousseet vähän nopeammin, mutta toisaalta taas tuottavuus on kehittynyt meillä paremmin kuin muissa maissa.


Talousgurujen teesit:

1. Palkankorotuksiin malttia. Suomi ei saa ylittää kilpailijoiden, etenkään Saksan tasoa.

2. Tuotekehityksessä panostettava luovuuteen.

3. Yritystukia enemmän uutta luoville yrityksille.

4. Kannustavia veroratkaisuja.

5. Koulutukseen satsattava pitkäjänteisesti.



Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran käsittelyajat ruuhkautuneet



Ruuhkat ovat jo uhka potilasturvallisuudelle. Jonossa voi muhia esimerkiksi ilmoituksia väärinkäytöksistä lääkkeiden kanssa. Käsittelyajat ovat venyneet yli kahden vuoden. Valelääkärikohu kasvatti ruuhkaa.

Vuodenvaihteessa Valvirassa oli kesken liki 1 000 terveydenhuollon valvonta-asiaa. Loppuvuoden valelääkärikohu lisäsi kanteluruuhkaa entisestään.

Valvirassa on parhaillaan käsiteltävänä 27 pelkästään vuoden lopussa kiinnijääneen valelääkärin Esa Laihon hoitamaa potilasta koskevaa kantelua. Valviran johtajan Tarja Holin mukaan venyneet käsittelyajat horjuttavat sekä asiakkaiden että ilmoituksen kohteena olevien ammattihenkilöiden oikeusturvaa.

- Yritämme poimia kaikki ne asiat, joissa on potilasturvallisuusriski ja käsitellä ne niin pian kuin ehdimme.

Holi kertoo, että jokaisella käsittelijällä on samanaikaisesti selvitettävänään keskimäärin 40 asiaa. 

Valviran johtaja Tarja Holin mukaan myös potilasturvallisuus voi vaarantua. Käsittelyssä voi olla ilmoituksia lääkäreistä tai hoitajista, joiden väitetään olevan kykenemättömiä toimimaan ammatissaan. Tällaisia vakavia tapauksia on vuositasolla noin sata.

Ilmoituksia Valviralle tekevät sekä tavalliset kansalaiset että esimerkiksi työnantajat työntekijöistään.





Perussuomalaiset ja keskusta kisaavat ehdokkaista kuntavaaleihin



Perussuomalaiset ja keskusta keräävät kilpaa ehdokkaita ensi syksyn kuntavaaleja varten. Presidentinvaalien tuloksen jälkipuinti herätti perussuomalaisten kansanedustajat liikkeelle, ja keskustan kenttää hämmentää puheenjohtajaehdokas Paavo Väyrysen maanantaina alkava kuntakierros.

Ensi syksyn kuntavaaleissa käydään perussuomalaisten ja keskustan välienselvittelyn kolmas erä. Perussuomalaisten jytky eduskuntavaaleissa heitti keskustan oppositioon, josta molemmat puolueet saavat nyt sivusta seurata, miten sinipuna piirtää uutta kuntakarttaa.



Presidentinvaaleissa keskustan Paavo Väyrynen selätti perussuomalaisten Timo Soinin. Viime perjantaina YLE TV2:n Pressiklubissa Väyrynen näki Soinin housujen jo tutisevan.



- Hän taitaa pelätä, että minä palaan puolueen johtoon ja hän saa kuntavaaleissa ja eduskuntavaaleissa niin kovan vastuksen, että hän ei pärjää. Hänhän hävisi nyt minulle presidentinvaaleissa kaikissa vaalipiireissä myös Uudellamaalla ja myös Espoossa, omassa kotikaupungissaan. Timo on haavoittuva, ja hän tietää, että minä olen se henkilö, joka voi lopullisen kuoliniskun antaa tälle jytkyilmiölle, Väyrynen sanoi.



Keskustalla on kunnissa yli 3000 valtuutettua, perussuomalaisilla vain muutama sata.



Mikko Lund

maanantai 13. helmikuuta 2012

Keskustan tukkanuottasilla olo jatkuu


Keskustan tukkanuottasilla olo jatkuu


Ei voi muuta kuin tavattomasti ihmetellä keskustan puheenjohtajan Mari Kiviniemen  pikkutätimäisyyttä. Että kehtaakin, että ilkeääkin kuin pikkutyttö, joka on menettänyt suhteellisuuden tajun. Kaikki alkoi siitä, kun Paavo Väyrynen ilmoitti tekevänsä kenttäkierroksen ja vauhdittaakseen keskustan kuntavaalityötä. Keskustan puoluejohto (Kiviniemi) oli luvannut maksaa  Väyryselle kenttäkierroksesta aiheutuvat kulut. Kun puheenjohtaja Mari Kiviniemelle ja puoluesihteeri Timo Laaniselle  kävi selväksi, että Paavo Väyrynen käy myös puheenjohtajakampanjaa, Kiviniemi sanoi ottavansa korvaukset uuteen harkintaan.

Sota oli julistettu. Ensimmäisenä on liikkeellä keskustan entinen puoluesihteeri Jarmo Korhonen, joka ampuu suoraan kovilla kohti puoluejohtoa. Korhonen pitää Kiviniemen ja puoluesihteeri Timo Laanisen toimintaa “hävyttömänä, vastuuttomana ja järjettömänä”. Korhonen aloittaa rahankeräyksen Väyrysen tueksi. Korhonen ehdottaa, että perustetaan keskustan paikallinen aatteellinen yhdistys toimialueena koko Suomi. Korhonen kaipaa kunnon puheenjohtajakisaa.

Väyrynen aloittaa jo tänään maakuntakierroksensa. Väyrystä presidentinvaaleissa tukenut Suomen Puolesta ry. käynnistää kansalaiskeräyksen Väyrysen kierroksen tukemiseksi.

Ei tule olemaan helppoa keskustan puheenjohtaja Mari Kiviniemellä. Kiviniemellä on syytä pelätä  Väyrystä. Kiviniemi esiintyikin tiukkana television keskustelussa kokoomuksen Petteri  Orpon kanssa  ja runttasi keskustalaisten toivomalla tavalla hallituksen kuntauudistushankkeen.Tällaisella pikkumaisuudella  Väyrysen korvauksista Kiviniemi pelasi tahtomattaan kortit Väyrysen  käteen.

Väyrysen ei tarvitse kuin kertoa ympäri maata   keskustan kenttäväelle, että puoluejohto epäsi häneltä korvaukset. Väyrynen nosti keskustan presidentinvaalissa takaisin puolueiden joukkoon. Kenttäväki tulee muistamaan tämän  toisin kuin puoluejohto. Väyrynen itse hankkii korvaukset    keräyksellä  kenttäkierroksen rahoittamiseksi. Väyrysen voitto on jo selvä.

Väyrynen tulee nousemaan keskustan puheenjohtajaksi  kesän puoluekokouksessa.


Riitainen kevät odotettavissa politiikassa

Vasta  kuntauudistuksen julkistamisen ja varuskuntien lakkauttamisten kohdalla voidaan nähdä politiikan todellisten ristiriitojen esiinmarssi. Keskusta on vastustanut kuntauudistusta ja perussuomalaiset varuskuntien lakkauttamisia. Oppositio ei ole antanut hallitukselle armoa, erityisesti keskusta on lyönyt kiilaa hallituspuolueiden välille. Tuntuu, että hallituksenkin rivit ovat sekaisin. Hallituksen laiha lohtu on, että oppositionkin  on sekaisin.

Käyty keskustelu on tähän mennessä osoittanut, että kriisitietoisuus on kansanedustajien keskuudessa tosi vaatimattomalla tasolla. Helmi- maaliskuussa hallituksen pitäisi päättää   valtiontalouden uusista leikkauksista. Valtionvarainministeriön Raimo Sailaksen mukaan valtion talouden tasapainottamiseksi tarvitaan vielä viiden miljardin euron säästöt. Hallitusneuvotteluissa jo 2,5 miljardin säästöt olivat lähes ylivoimaiset. Moni on rohjennut  epäillä, että viittä miljardia ei löydy tänä keväänä.

Parran pärinää tulee siis riittämään. Säästöjä pitää joka tapauksessa löytyä, ei  vain tällä vaalikaudella, vaan koko vuosikymmenellä. Oma huoli tulee olemaan työllisyyden hoito. Yritykset irtisanovat porukkaa, työttömyys tulee lisääntymään. Verotulot vähenevät  niin valtiolla kuin kunnissa.

Hallituksen kannattaisi todella miettiä keinoja yritysten kilpailukyvyn vahvistamiseen, yritystoiminnan edistämiseen, kasvun tukemiseen  ja työllisyyden hoitamiseen.

Sanomattakin hallituksella on suuret haasteet. Sanomattakin odotettavissa on mielenkiintoinen  poliittinen kevät.


Mikko  Lund

sunnuntai 12. helmikuuta 2012

Oliko puolustusministeri Stefan Wallin (r) esteellinen?




 
Oliko puolustusministeri Stefan Wallin (r) esteellinen?


Viime perjantaina syntyi jälleen keskustelua ministerin esteellisyydestä. Tällä kertaa puolustusministeri Stefan Wallinin esteellisyydestä. Wallin joutui perjantaina torjumaan syytöksiä, joiden mukaan  hän olisi esteellinen hallituksen päättäessä. varuskuntien lakkauttamisesta.

Ilta- Sanomat  tiesi kertoa, että  Wallin kuuluu Uudenmaan prikaatin kiltaan. Kilta edistää ja tukee Uudenmaan prikaatin ja sen varusmiehiä.

Wallin on kertonut keskustelleensa jääviyskysymyksestä kaksi kertaa  oikeuskansleri Jaakko Jonkan kanssa.

Perussuomalaisten kansanedustaja  Pertti Oinonen on pyytänyt oikeuskansleria tutkimaan, oliko Wallin esteellinen päätettäessä varuskuntien lakkauttamisesta.

On se aika kummallista, että ministerit itse eivät osaa päättää , ovat he jäävejä vai ei. Ministereiden luulisi tietävän, että jos on pienintäkin epäilyä, että ministeri on  jäävi, jää suosiolla pois päätöksenteosta.

Oikeuskansleri antaa asiasta päätöksen.


Tuleeko SAK hyväksymään eläkeiän noston?

Helsingin Sanomat kertoi, että SAK ei ole enää ehdottoman kielteinen eläkeiän alarajan nostolle. Eläkeiän alarajan nostosta voidaan neuvotella.  Pääministeri  Matti Vanhanen ehdotti talvella 2009  eläkeiän alarajan nostoa  65 vuoteen. Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman mukaan eläkeikään ei kosketa tällä hallituskaudella.

SAK:n hallituksessa on annettu puheenjohtaja Lauri Lylylle valtuudet neuvotella työmarkkina-järjestöjen neuvotteluissa eläkeiän nostosta. SAK on tähän asti vastustanut vanhuuseläkkeen alarajan nostoa 63 vuodesta.

Työnantajien EK  haluaa sopia eläkeiän nostosta  ja työeläkemaksuista. Asia on poliittisesti hyvin arka.

SDP linjasi ennen eduskuntavaaleja, että SDP ei ole mukana hallituksessa, joka tekee päätöksen eläkeiän nostosta.

Kestävyysvaje ja rahojen loppuminen uhkaa toisaalla, toisaalla on ihmisten pinna, kestävyys  ja jaksaminen.


Mikko Lund

lauantai 11. helmikuuta 2012

Kuntauudistus on tehtävä!

Kuntauudistus on tehtävä!


Böö, ei mitään pelättävää! Me vastustamme pakkoliitoksia ja haluamme kuulla aidosti kuntalaisia asiassa, sosialidemokraattiset  kansanedustajat Merja Kuusisto, Raimo Piirainen ja Pia Viitanen korostavat   Uutispäivä Demarissa.

On sittenkin - maan poliittishallinnollinen järjestelmä on syväjäätynyt - ei näytä auttavan "nuordemareita" edes yrmy Lipposen jyrinä. Ei heilunut kepun eikä persujen puhurissa! "Kuntauudistus on tehtävä", viesti oli selkeä; kokeneen ja historiatietoisen ent. pääministerin ryhdikäs puheenvuoro. Vastuutonta liiruamista näillä "surffidemareilla", jotka pelosta vapisevat kuntavaalin edessä. Omat asematko kansalaisten oikeuksia tärkeämmät? Mistähän pakkoliitoksista toverit puhuvat?

Eikö hallituksella olekaan ongelmia finanssipolitiikassa ja kansalaisten perusoikeuksien realisoimisessa? Eikö kansanvaltaa käytäkään eduskunta parlamentaarisen hallituksen esityksistä? Eikö julkisella vallalla - valtiolla ja kunnilla - olekaan velvollisuus toteuttaa kansalaisten perusoikeuksia?


Kuntajako on eduskunnan asia ja lailla on perustuslain mukaan varmistettava kansalaisten kaikkien perusoikeuksien toteutuminen.


Jos sittenkin kuutoshallitus - demarit ja kokoomus päähallitusvastuussa - lähestyisi julkisen toiminnan strategisia tosiasioita. Julkisia menoja/peruspalveluja 2/3 osaa käytetään kuntalaitoksen kautta. Tämän päivän palveluista on vielä maksamatta yli 14 mrd euroa - historian suurin kuntien velka on osa julkistalouden velkaa! Kuntalaitoksen peruspalvelukyky ei enää tyydytä kansalaisia! Ongelmia on muuallakin kuin sairaala- ja vanhuspalveluissa.


Jos entinen julkisten menojen rahoitusvolyymi ei ole hallitukselle mahdollista, on palvelujen jakelun logistiikkaa muutettava ja tavoiteltava julkisen vallan osapuolten kumppanuuden parempaa tehokkuutta.Kuntauudistuksen rekeä vetää talous, mutta länkinä on paikallisen demokratian ja itsehallinnon syventäminen. Eihän se ihmisten paikallisidentiteetti suurkunnissa mihinkään muutu.  Sitä voidaan tukea monin tavoin. Olisiko uuden kunnan jakaminen entisten kuntien vaalipiireiksi ihan poissuljettu vaihtoehto? Uudistuksen sisällöstä tiedottaminen poistaisi kansalaisten keskuudessa turhat - kuntaeliitin - ilmavaivat! Saattaisipa olla jopa hyvää vaalimainontaa hallituspuolueille?


Kuntavaalien pelossako demarit vielä pitkittäisivät 40 vuoden takaista kepu/demari -kompromissia? Se on turhaa tuulensuojaa jo melkein uponneelle laivalle? Kuntauudistus jätettiin aikanaan tekemättä ja nyt olemme tässä kurat pöksyissä. Hallitsematon ja yliresurssoitu kuntalaitos vaatii älämölössään yhtymineen ja kaikkineen lisukkeineen entistä menoa! Hallituksen taipuminen siihen merkitsee puolueiden toimintakyvyn ja hallitsemisen impotenssia. Sellainen touhu ansaitsee kansalaisten tuomion - myös demarien vaalitappion!

Höpö höpö  kansanedustajat. Ilman lakia uudesta kuntajaosta ei saada aikaan mitään kuntauudistusta. Ei Teidän tehtävänne ole makeilla ja myötäillä keskustan ja perussuomalaisten mielialoja, vaan propagoida hallituksen kuntauudistuksen tavoitteiden puolesta!


Mikko Lund