Kuntien alijäämistä eroon kuntaliitoksilla
Kuntaliitokset eivät sinänsä takaa palveluiden tehokkuutta eivätkä säästöjä kuntatalouteen
Ratkaisevaa on kunnan talousstrategia ja tavoitteellinen kehittämistoiminta
Säästöt eivät näy liitoskuntien taloudessa pikaisesti, ilmenee Paras-hanketta arvioivasta Kuntaliiton tutkimuksesta.
Monet ovat urhollisesti ja suorastaan sitkeästi vastustaneet ajatusta, että kuntaliitoksilla saataisiin aikaan säästöjä. Kyllä niillä saadaan, jos yhdistäminen tehdään taitavasti ja tavoitteellisesti. Vuoden 2012 lopussa päättyvä Paras-hanke on tähän mennessä vähentänyt Suomen kuntakartalta noin sata kuntaa vajaan kuudenkymmenen liitoksen myötä. Hanke käynnistyi vuonna 2006.
Kuntien yhteistoiminta-alueita on syntynyt runsaat kuusikymmentä. Niissä on mukana yhteensä 230 kuntaa.
Kuntaliiton arviointitutkimusohjelman perusteella näyttää siltä, että kuntien rakenneuudistuksen tuomia taloushyötyjä saa odotella. Hyödyt näkyvät asteittain muutaman vuoden kuluessa - jos kunnat osaavat ryhtyä oikeanlaisiin kehittämistoimiin liitoksen jälkeen.
Ensimmäisinä vuosina liitos lisää kunnan nettomenoja. Hyötyjä kunnat pääsevät korjaamaan tapauskohtaisesti vaihtelevasti.
Koska Paras-hankkeen kuntaliitoksista ja yhteistoiminta-alueista on vasta muutamien vuosien kokemus, ei rakenneuudistusten hyödyistä voi vielä tehdä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä, huomauttaa emeritusprofessori Pentti Meklin Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulusta.
Alijäämästä eroon
Palvelujen tehokkaan järjestämisen osalta olennaista on, mitä palveluja kunta tarjoaa ja miten se ne organisoi, ei kunnan koko sinänsä.
Kuntaliitos näyttää tuottavan mahdollisuuden yhteistoimintaa suurempiin taloushyötyihin, mutta niihin liittyy myös isompi riski.
Kuntaliitokset ovat tutkimuksen mukaan vähentäneet alijäämäisten kuntien lukumäärää. Kun tutkimuskunnista 33 oli ennen liitoksia alijäämäisiä, vähensivät vuosina 2003-2009 tehdyt kuntaliitokset alijäämäisten kuntien lukumäärä 21:llä. Vuonna 2010 alijäämäisiä kuntia oli enää kymmenen.
Tulokset löytyvät Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun julkaisusta Rakennemuutoksen taloushyötyjä odotellessa. Kunta- ja palvelurakenneuudistus kuntatalouden näkökulmasta vuosina 2000-2010, joka julkistettiin Kuntaliiton seminaarissa.
Tutkimus perustelee omalta osalta suurempien kuntien muodostamista. Niissä on mahdollisuus suurempiin säästöihin ja myös riskeihin, kuten tämä tutkimus osoitti.
Mikko Lund
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti