Oppilashuollon tila kunnissa kestämätön

Oppilashuollon tila kunnissa kestämätön


Koulujen terveystarkastuksiin tarkoitetut rahat suunnataan muualle noin kolmasosassa kuntia, katsoo oikeuskansleri Jaakko Jonkka selvityksessään.  Jonkan mielestä kunnilta puuttuu halu parantaa oppilashuoltoa. Oikeuskanslerin päätöksen mukaan oppilashuollon taso vaihtelee kunnittain edelleen ja tilanne on perusoikeuksien kannalta kestämätön.

 Jonkasta oppilashuoltoa pitäisi säännellä velvoittavilla ja nykyistä täsmällisemmillä säännöksillä. Nyt kunnat voivat vesittää laissa säädetyt palvelut sillä, että niihin suunnataan liian vähän henkilökuntaa.



Esimerkiksi oppilaiden terveystarkastuksista on säädetty lailla. Kuitenkin vain noin kolmasosalla terveyskeskuksista on riittävästi henkilöstöä tarkastusten tekemiseen. Erityisesti lääkäreistä on pulaa.Kuntien peruspalvelujen valtionosuutta nostettiin henkilökunnan lisäämiseksi 18,5 miljoonaa eurolla. Vuonna 2011 vain 36 prosentilla terveyskeskuksista oli terveystarkastusten tekemiseen annetun ohjeen mukainen määrä  lääkäreitä. Lähes kolmasosa kunnista käytti toimintaan saadut rahat johonkin muuhun tarkoitukseen kuin lailla säädettyjen terveystarkastusten asianmukaiseen toteuttamiseen.



Kouluissa on pulaa psykologeista ja kuraattoreista. Jopa 20 prosenttia kunnista ei järjestä näitä palveluja lainkaan. Viime vuosina on esitetty arviota, että jopa 20 prosenttia nuorista kärsii mielenterveyden häiriöistä.

 

Jonkasta oppilashuollon laiminlyöminen on koko kouluajan jatkuva ongelma, jolla on yhteys jopa syrjäytymiskehitykseen. Peruskoulujen lisäksi puutteita on lukioissa ja ammattikouluissa.



Oikeuskansleri on kiinnittänyt huomiota tärkeään  asiaan. Oppilashuolto ei ole säädösten edellyttämällä tasolla. Oppilashuollon toteuttaminen edellyttää nykyistä velvoittavampia ja täsmällisemmin määriteltyjä sisältöjä. Lisäksi tarvitaan valvontaa, joka edellyttää tehosteita avuksi. Tästä laukeaa tehtäviä eri tahoille. Opetusministeri  Jukka Gustafssonin vastuulla  on, että    oppilashuoltoon  saadaan velvoittavampia säädöksiä. Laitapa Jukka nyt toimeksi!  Aluehallintovirastoilta on toivottava  kuntien ohjauksen ja valvonnan tehostamista. Hyvinvointivaltio edellyttää, että nuorten turvaksi tehdyt säädökset  pidetään voimassa. Johtopäätös seuraa myös  kunnallista luottamushenkilöhallintoa. Kuntien  poliittinen luottamushenkilöhallinto  ei ole toiminut, kuten sen olisi  pitänyt toimia.



Missä järki toveri Esko Nummela?



 Kaupunginvaltuutettu Esko Nummela (sd)  kirjoitti valtuutetun puheenvuorossaan Aamuposti 1.2.  soljuvasti Kalmun kaavasta, kuinka sen toteuttaminen on  tarpeellista ja välttämätöntä. Mitä nyt vähemmistöön jääneet yrittivät sotkea ja estää. Voisitko Esko vastata seuraaviin kysymyksiin:



1. Riihimäen kaupunki on ylivelkaantunut  ja investointikyvyttömässä tilassa. Sinäkin olet joskus ilmaissut huolesi  velkaantumisesta. Mistä otat rahat Kalmun toteuttamiseen, kun sitä ei Riihimäen kaupungilla ole?



2. Riihimäen kaupunki on ostanut alueelta maata, mutta  suunnitelma on jumissa, kun kalmulaiset maanomistajat eivät halua myydä maitaan kaupungille. Miten silloin etenet muuten kuin pakkolunastusten tietä?  Oikeustieteen opintosi ovat menneet hukkaan, kun olet näin valmis edistämään maiden pakkolunastusta  kaupungille. Miten oikeudentuntosi sallii tämän?



3. Oletko ihan varma, että vähemmistö on jälleen väärässä sanoessaan, ettei osayleiskaavaprosessi täytä laillisuuden vaatimuksia? Erehdyithän "pääpuhujana" valtuustossa puolustaessasi jo poistojärjestelyjen laillisuutta!



Kalmu on järjetön suunnitelma, koska se on irti  Riihimäen kaupunkirakenteesta  ja tulee kalliimmaksi (noin 40 miljoonaa)  kuin mihin Riihimäen  kaupunki oikeasti  ja realistisesti lähitulevaisuudessa  pystyy.



 Mikko Lund