tiistai 30. huhtikuuta 2013

Pitäisikö kuntien tehtäviä vähentää?


Pitäisikö kuntien tehtäviä vähentää?

 

Kunnan tehtävä- ja vastuualue on laaja. Hyvinvointivaltion  rakentamisessa kunnille on osoitettu jatkuvasti uusia tehtäviä. Valtiovarainministeriön tammikuussa julkaiseman selvityksen mukaan kunnilla oli viime vuonna jo 535 lakisääteistä tehtävää. Määrä on yli kaksinkertaistunut parissakymmenessä vuodessa.

 
Kuntien tehtävien kasvua on pidettävä yhtenä syynä kuntien talousvaikeuksiin. Valtio on antanut tehtävät, mutta ei ole huolehtinut riittävistä valtionosuuksista.
 
Yrittäjäjärjestö haluaa vähentää kuntien tehtäviä Yrittäjät ovat löytäneet kunnan työkentästä lähes 200 poistettavaksi sopivaa tehtävää. Näistä noin 70 kuuluu sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaan. Tällä sektorilla yrittäjät näkevät paljon  ulkoistamismahdollisuuksia.

Suomen sosiaali ja terveys ry:n kyselyssä kuntien sosiaali- ja terveysjohtajille ilmeni, että puolessa ulkoistaneista kunnista kustannukset ovat kasvaneet neljän viime vuoden aikana. Ulkoistaminen ei tuo automaattisesti säästöjä.Säästöjä syntyi vain joka kymmenennessä kunnassa.

Suomessa on liikaa kuntia, mutta aivan ilmeisesti kunnilla on liian paljon tehtäviä. Sen takia yrittäjät yrittävät herättää keskustelua tehtävistä.
Hallitus pitää asiaa tärkeänä ja  on luvannut käynnistää ohjelman, jossa pyritään vähentämään kunnille säädettyjä velvoitteita. 


Mikko Lund



maanantai 29. huhtikuuta 2013

Opposition yhteistyö ei onnistu



Opposition yhteistyö ei onnistu
 
 
Keskustan ja perussuomalaisten yhteistyö on poikki. Lopullinen niitti yhteistyölle oli keskustan kansanedustajan Antti Kaikkosen vankeusrangaistus. Perussuomalaiset olivat suivaantuneita siitä, että  Kaikkosen saama vankeusrangaistus ei vaikuttanut hänen asemaansa, vaikka perussuomalaisten  Jussi Halla-aho joutui eroamaan hallintovaliokunnan puheenjohtajan paikalta. 
 
 
Perussuomalaiset puuttuivat Kaikkosen asemaan sen jälkeen, kun  puheenjohtaja Timo Soini koki tulleensa loukatuksi. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen  vaati Soinia poistamaan rasistiset ja muukalaisvihamieliset ainekset perussuomalaisista. Soini loukkaantui perusteellisesti ja haukkui Tiilikaisen ja kutsui ryhmänjohtajat pohtimaan Kaikkosen asemaa.
Muilta puolueiden ryhmiltä paitsi perussuomalaisilta Kaikkoselle ilmaistiin tukea.
 
 
Kaikkonen uhrautui ja erosi. Jos on hallituspuolueiden yhteistyö vaikeaa, niin vaikeaa on yhteistyö oppositiossakin.
 
Ikävistä uutisista huolimatta  keskustaa on hemmoteltu viime päivinä muuten  miellyttävillä uutisilla. MTV3 Uutisten kautta levisi galluptieto, jonka mukaan keskustaan suhtaudutaan nyt myönteisemmin kuin mihinkään muuhun puolueeseen. Peräti 42 prosenttia suhtautuu keskustaan myönteisesti tai erittäin myönteisesti.
Muutos on ollut  nopea. Vielä viime syksynä keskusta oli vasta kolmannella sijalla. Silloin keskustaan myönteisesti tai erittäin myönteisesti suhtautuvia oli vain 31 prosenttia. Parannusta syyskuusta on siis 11.

Helsingin Sanomat julkaisi puolueiden kannatusta tutkineen mielipidetiedustelunsa. Sen suurin uutinen oli, että keskusta on noussut toiseksi suurimmaksi puolueeksi 19,1 prosentin kannatuksella.
Keskusta on nousemassa varteenotettavimmaksi  haastajaksi  seuraaviin eduskuntavaaleihin.


Mikko Lund


 
 
 

 

 

perjantai 26. huhtikuuta 2013

Ajatelkaa! Mikä järki tässä on?

Ajatelkaa! Mikä järki tässä on?
 
 
 
 
Riihimäen kaupunginjohdon  toimet  ihmetyttävät ja kummastuttavat yhä enemmän. Kaupungin taloustilanne on huononemassa vauhdilla. Verotulojen kasvu tulee pysähtymään ja valtio lupaa valtionosuuksia ensi vuodesta alkaen entistä vähemmän. Työttömyys lisääntyy. Investointiohjelma painaa päälle. Sosiaali- ja terveysmenot kasvavat. Riihimäen velkaantuminen jatkuu.
 
 
Ei ole epäilyäkään siitä, että kaupungin talous on Riihimäellä kriittinen tekijä, joka ratkaisee, kyetäänkö  Riihimäellä yleensäkään takaamaan peruspalvelut. Erityisesti on katsottava, että terveydenhoito ja perusturvan palvelut hoidetaan säädösten vaatimusten mukaisesti.
 
 
Kaupunginjohtoa talous ei näytä huolettavan. Johto on järjestänyt valtuustolle kaksi kertaa vuodessa  seminaarin, jossa ohjelman mukaisesti on keskusteltu ajankohtaisista asioista. Nyt kevään seminaari järjestetään Tallukassa, Asikkalassa. Yllätys! Ohjelmassa  ei käsitellä taloutta, VAAN VALMISTEILLA OLEVAA  KAUPUNGIN PALVELUSTRATEGIAA. Jos seminaari olisi järjestetty Riihimäellä, se olisi voitu toteuttaa monta kymmentätuhatta euroa halvemmalla.
 
 
Tämä todistaa vastaansanomattomasti, että kaupunginjohto vie kaupunginhallitusta ja luottamushenkilöjohtoa  kuin kuoriämpäriä. Eikö luottamushenkilöt  ajattele? Kaupunginjohto juoksuttaa luottamushenkilöitä, jotka ajelehtivat  aluekehityksessä kuin lastu Vantaassa.
 
 
Nythän on niin, että palvelustrategia on kiinni kaupungin taloudesta. Ei ole mitään palveluksia, jos ei ole taloutta, joilla palvelut kustannetaan. Tämän on useimmille kaupunkilaisille selvä asia.
 
 
Miksi luottamushenkilöt suostuvat tällaiseen peliin, jossa tärkeät asiat sivuutetaan huolettomasti? Valtuutetuille olisi ollut tärkeää pohtia paitsi taloutta, myös kuntauudistusta ja soteratkaisua.
 
Kaupunginjohdon toive näyttää olevan huolehtia siitä, että valtuutetut eivät saa tärkeistä asioista tietoa. Tämä takaa sen, että luottamushenkilöt pysyvät tietämättöminä ja siten helposti manipuloitavina ja sidottavissa kaupunginjohdon liekaan ja  kaupunginjohdon esitysten puolustajaksi.
 
 
Riihimäellä on monta valtuutettua, jotka toimivat kuin yksi  kaupungin lapsellisin valtuutettu. Hän soittelee sitä sulosäveltä, että virkamiehet ovat aina oikeassa. Kun virkamiehet ovat saaneet luottamushenkilöt  lähes totaalisesti näin uskomaan, se takaa, että näin myös tapahtuu.
 
 
Ja virkamiehet kaupunginjohtajan johdolla nauravat tyytyväisenä.
 
 
Mikko Lund
 
 
 
 
 
 

torstai 25. huhtikuuta 2013

Puheenjohtaja Juha Sipilä on onnistunut nostamaan keskustan toiseksi suurimmaksi

Puheenjohtaja Juha Sipilä on onnistunut nostamaan keskustan toiseksi suurimmaksi
 
 
Muistan kun Juha Sipilä valittiin keskustan puheenjohtajaksi. Hän antoi itsestään aika tuoreen, avuttomankin kuvan. Sen perusteella  ei olisi voinut kuvitella, että Juha Sipilä tulee olemaan puheenjohtaja, joka nostaa keskustan uudelleen nousuun. Niin riitelevä ja maahan lyöty keskusta oli, että jotkut rohkenivat arvioida keskustalle
 vuosikymmenten oppositiokautta. Keskustan veteraanikansanedustajan Seppo Kääriäisen mukaan  Juha Sipilä on suurin yksittäinen tekijä keskustan kannatuksen nousussa.
 
 
Keskusta on noussut toiseksi suosituimmaksi puolueeksi. Jos eduskuntavaalit olisivat nyt, keskusta saisi 19,1 prosentin kannatuksen.
Tällä kannatuksella keskusta on enää prosenttiyksikön päässä kokoomuksesta, joka on edelleen suurin puolue. Hallitustaival on kuitenkin pudottanut kokoomuksen johtavaa osuutta muihin suuriin puolueisiin.
Tiedot käyvät ilmi puoluekannatustutkimuksesta, jonka TNS Gallup toteutti HS:n pyynnöstä.

Perussuomalaiset ovat osin omien kannattajiensakin yllätykseksi pitäneet kannatuksensa vakaana. Puolueen kannatus oli nyt 18,8 prosenttia.

Sdp on pudonnut neljänneksi. Elokuussa 2012 Sdp oli jo noussut kannatuksessaan aivan kokoomuksen kantapäille, mutta siitä alkoi tasainen alamäki.
Neljä suurinta puoluetta ovat edelleenkin hyvin lähellä toisiaan.


"Keskustan ja perussuomalaisten kannatuksen vahvuus kertoo, että hallitus näyttää linjattomalta", sanoo tutkija Erkka Railo Turun yliopistosta  Helsingin Sanomissa.

Railon mukaan asetelma on hankala etenkin Sdp:lle, jolla on vaikeuksia vetää kokoomuksen johtamassa hallituksessa omia kannattajiaan miellyttävää talouspolitiikkaa.
"Ulospäin tulee vaikutelma, että Sdp on joutunut antamaan enemmän periksi kuin kokoomus", Railo sanoo.

Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen   toiminta viime aikoina on ollut yhtä sählinkiä, mistä pääministeri viime kädessä kantaa vastuun. Kehysriihen heikosti valmistellut veropäätökset jouduttiin korjaamaan. Kunta- ja soteuudistus ovat olleet sekaisin. Nyt  kansanedustaja Petteri Orpo (kok.) puheenjohtajana  työryhmineen yrittää löytää yhteisen linjan ongelmakohdista.
Kuntauudistus sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen on saatava yhteen. Nyt on pystyttävä valitsemaan selkeä linja, joka saatetaan kuntapäättäjien ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten tietoon, jotta työ voi jatkua, Orpo sanoo. 

Avoimuudessakin on nähty toivomista. EU-budjetin ja kehysriihen tiedottamisessa hallitus keskittyi hehkuttamaan päätösten fantastisuutta. Hankalat asiat yritettiin pimittää. Se ei ole lisännyt luottamusta hallituksen ja hallituspuolueiden toimintaan.

Mikko Lund

keskiviikko 24. huhtikuuta 2013

Riihimäen kaupunginjohto vähät välittää tarkastustoimen uskottavuudesta

Riihimäen kaupunginjohto vähät välittää tarkastustoimen uskottavuudesta
 
 
 
Kunnan tarkastustoimen ulkoinen uskottavuus ja kansalaisten luottamus on tarkastustoimen asiamukaisten tehtävien suorittamisen varassa. Riihimäellä kaupungin johto vaarantaa tehtävien asianmukaisen suorittamisen ja uskottavuuden sillä, että  kaupungin johto on osoittanut tarkastuslautakunnan sihteeriksi  kaupungin sisäisen tarkastajan, joka on suoraan kaupunginjohtajan alainen ja raportoi hänelle. Sisäisen tarkastajan mies on samanaikaisesti  kaupungin rakennustarkastaja ja  rakennusvalvontayksikön päällikkö. Olen katsonut, että kyseessä on laiton tilanne. Selvää on, että asiaa harkitaan erityisesti siltä pohjalta, miltä asia näyttää. Olen kannellut asiasta valtioneuvoston oikeuskanslerille.
 
 
Riihimäen kaupunginjohdon suhtautumista asiaan kuvaa  se, että minkäänlaista korjaavaa toimenpidettä ei ole asiassa tehty. Vuosi olisi ollut aikaa korjata asia.  Mutta kaupunginjohto  vähättelee asiaa ja näyttää odottavan  oikeuden ja oikeuskanslerin ratkaisua.
 
Kaupunginjohto on aikaisemminkin vähätellyt  mm. Hämeenlinnan hallinto-oikeuden  päätöstä poistosuunnitelmasta ja KHO:n päätöstä tilinpäätöksestä. Kaupunki on tietoisesti ja tarkoituksellisesti kaunistellut ja vääristellyt  tilinpäätöstä.
 
 
Tarkastuslautakunnan tulee noudattaa hyvää tilintarkastustapaa. Riippumattomuus on siinä keskeinen normi. Tarkastuslautakunta on toiminnastaan vastuussa vain valtuustolle. Tarkastuslautakuntien asema tulee hyvin esille Erkki Vuorisen kirjoituksista( Erkki Vuorinen: Tarkastuslautakuntien asema ja tehtävä, Audiator AB 2000  ja Tarkastuslautakunta sisäänajosta tositoimiin, Pori 2005. “Hyvä tilintarkastustapa on joukkonormi, joka syntynyt alalla vakiintuneiden työtapojen, säädösten ja alan järjestöjen suositusten ja tilintarkastuksen tulosten käyttäjien vaatimusten pohjalta.”  Vuorisen mukaan kaikenlainen “tilintarkastajan toiminnan rajoittaminen on hyvän tilintarkastustoiminnan vastaista.”
 
Riihimäellä kaupungin toimintakulttuuri on ollut integroitunutta ulkoisen ja sisäisen tarkastuksen kohdalla. Tilivelvollisten toiminnan itsenäinen ja riippumaton arviointi  ei ollut edellisen valtuustokauden lopussa mahdollista. Kaupunginjohto  päätyi pitämään tarkastuslautakuntaa johtavien päättäjien sylikoirana. Sen takia käynnistin oikeustoimet, joihin ei ole vieläkään saatu ratkaisua. Kansalaisen oikeusturvaa loukkaa  tarkastustoimen riippumattomuuden ja uskottavuuden  vaarantaminen. Sitä loukkaa myös jo  näinkin pitkät oikeuden käsittelyajat!
 
 
 
Mikko Lund
 

tiistai 23. huhtikuuta 2013

Johtaminen kaipaa Riihimäellä kiireellistä ratkaisua


Johtaminen kaipaa Riihimäellä  kiireellistä ratkaisua
 
 
 
Mitä tekevät Riihimäen poliittiset päättäjät ja valtuustoryhmät? Kaupungintalon johtavat virkamiehet, kaupunginjohtaja ja hallintopäällikkö,  tappelevat  keskenään  virkapaikalla. Sotaa lasikaapissa muistuttava tilanne on jatkunut jo pitkään. Suma seisoo kaupungissa. Kaupungin taloustilanne kaipaa tasapainotusta. Keski- Uudenmaan kunnat kokoavat uutta 240 000 asukkaan kaupunkia, joka tulisi sulkemaan Riihimäen lopullisesti metropolin ulkopuolelle, periferiaan. Mitä tekevät poliittiset päättäjät? Nyt olisi toiminnan aika!
 
 
Johtaminen kaipaa  ratkaisua. Näin ei voi jatkua. Poliittisen päättäjän on ratkaistava, miten johtamisen ongelma ratkaistaan Riihimäellä. Nauttiiko kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen  kaupunginvaltuutettujen luottamusta? Parasta olisi  selvittää tilanne, niin pian kuin mahdollista, sillä  kaupunginjohtajan on nautittava kaupunginvaltuuston luottamusta. Epäselvää ei ole siitä, että kaupunginjohtaja vastaa johtamisesta ja kaupungin ylivelkaantumisesta.
 
 
Kaupunginjohtajan keskeinen tehtävä on johtaminen. Johtaminen on kriisissä. Ei voi näin jatkua, että kaksi johtavaa virkamiestä tappelee keskenään. Kaupunginvaltuuston  tulee asettaa valiokunta selvittämään  kaupunginjohtajan luottamusta. Riihimäen ympäristössä on tapahtumassa muutoksia, jotka eivät ole  Riihimäen edun mukaisia.  Hyvinkää on suuntautumassa KESKI- UUDENMAAN  suuren kaupungin  perustamiseen. Jos sellainen tulee syntymään, se on Riihimäelle totaalisesti  kaupungin edun vastainen tapahtuma.
 
 
Nyt olisi aika toimia ja vaikuttaa. Nyt pitäisi koota Riihimäen seudun kuntien yhteinen liitto ja vaikuttaa. Suuria ratkaisuja odottavia kysymyksiä on kuntaliitos ja soteratkaisu  tällä alueella. Riihimäen edun mukainen ratkaisu olisi erota Hämeen liitosta ja Kanta- Hämeen sairaanhoitopiiristä. Riihimäen etu on  kuulua Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun vetovoimaan. Sen myötä ratkaisu saataisiin alueellisiin ja terveydenhuollon kysymyksiin. Kanta- Häme on liian  pieni ja kunnat aivan liian huonossa taloudellisessa tilassa.
 
 
Riihimäen edun mukaista on suunnitella kuntaliitosta. joka merkitsisi alueelle ratkaisua aina 2050 saakka. On juostava kokoon kaupunki, johon  kuuluisivat mukaan Uudeltamaalta  ainakin Hyvinkää ja  Nurmijärvi, mahdollisesti muitakin. Hämeestä mukaan voitaisiin tavoitella  Janakkalaa, Hausjärveä, Loppea ja Riihimäkeä. Tällä alueelle saataisiin noin  150 000 asukkaan vetovoimainen keskus. Sitä kannattaa tavoitella! Sitä ei voi tavoittaa  odottamalla, vaan tarvitaan määrätietoisia ja  aktiivisia toimenpiteitä.
 
 
Mikko Lund

maanantai 22. huhtikuuta 2013

Outoja ehdotuksia

Outoja ehdotuksia
 
 
Aina silloin tällöin politiikan toimijat  tekevät ehdotuksia, jotka eivät ole tästä maailmasta.  Kansalaisetkin pitävät niitä  outoina ja kummallisina. Kansanedustaja Kimmo Sasi  (kok) ja kansanedustaja  Mika Lintilä  (kesk)  esittivät  taannoin, edellisellä eduskuntakaudella Yleisradioon säästötoimia. Sen verran kummallisia ehdotukset olivat, että niitä sietää muistella  hieman jälkeenpäinkin.

Sasi ehdotti eräiden suurten urheilukilpailujen televisioinnin siirtämistä Yleltä kaupallisille kanaville.  Sasin perustelujen mukaan tällä tavalla voitaisiin parantaa yhtiön taloutta.
Kisalähetykset ovat Ylen katsotuimpia ohjelmia. Niitä ei pidä muualle siirtää. Hänen ehdotuksensa herätti eduskuntaa myöten ison metelin.  Kisalähetykset ovat pysyneet Ylellä. 
Mika Lintilä on myös päättänyt ratkaista kertaheitolla Ylen talousahdingot. Hän ehdotti ohjelmatoiminnan lopettamista säästösyistä Tampereen Tohlopissa. Erikoinen ehdotus, kun muistetaan, että juuri keskusta on vaatinut  Ylen levittämistä Helsingin ulkopuolelle.
Sasin ja Lintilän ehdotukset säästökohteista eivät olleet tästä maailmasta.

Outo ehdotus on myös Enontekiön kunnanjohtajalla, joka ehdotti työkokeilua kuntaan,  jossa esimerkiksi työuupumuksen kanssa kamppailevia poliisimiehiä sijoitettaisiin Kilpisjärvelle määräaikaisesti partio kerrallaan. Kilpisjärven rantamat ovat varmasti soveliaita rentoutumiseen. Mutta kai työuupumuksesta kärsivät poliisit tarvitsevat  ammattiapua, eikä jonkinlaista päivystysluonteista lekottelua järven rannalla . Ehdotusta ei voi pitää tästä maailmasta olevana senkään vuoksi, että  työuupumusta potevien poliisien siirtäminen alueelle huolehtimaan kansalaisten turvallisuudesta,  olisi jo itsessään riski turvallisuuden kannalta.

Mikko Lund
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

perjantai 19. huhtikuuta 2013

Ilmaiset viinat maittaa kansanedustajillekin

 

Ilmaiset viinat maittaa kansanedustajillekin

 
 
 
 
Niinhän se oli, että Suomessa oli käytössä  1930 – 1980 alkuun saakka ns. ministeriviinat, joiden sanottiin hyvin maistuvan. Ainakin käyttäjilleen aine oli ilmaista.
 
 
Mutta  Alko jakaa edelleen hallintoneuvoston poliitikoille 36 pulloa vuodessa ilmaista viinaa. Neljässä vuodessa siitä muodostuu 144 pulloa koostuva kokoelma. Alkon mielestä on tärkeää, että hallintoneuvostossa istuvat poliitikot seuraavat alkoholiolojen kehitystä. Pitäähän kansanedustajien perehtyä aineeseen, edes makuun. Hyvin tavara kelpaakin kansanedustajille.
 
 
Poikkeuksen muodostaa tuore hallintoneuvoston jäsen, kansanedustaja Pauli Kiuru (kok.), joka ei tiennyt mitä juomille tehdä. Kiuru hämmästyi, kun hänen kotiovelleen ilmestyi maaliskuun 25. päivä 179 euron arvoinen viinalähetys. Mukana oli pääsiäistervehdys Alkon pääjohtajalta.  Kiuru  kiikutti juomat  eduskuntaan. En tiedä, keräsikö Kiuru tempauksellaan irtopisteitä, mutta varmasti kavereilta tuli moitteita.

Kiuru olisi voinut kertoa mahdollisille niuhottajakavereille aikeistaan, joten hekin olisivat voineet kiikuttaa pullot takaisin.  Nyt vaikutelmaksi tuli Kiurun oma moraalinkirkastus.
Ilmaiset viinat ovat yksi esimerkki maan tavasta, johon ei ole puututtu, sen jälkeen kun ministeriviinatkin on poistettu.

Mikko Lund

torstai 18. huhtikuuta 2013

Kansalaisten palaute: KATAISEN HALLITUS ON EPÄONNISTUNUT

Kansalaisten palaute: KATAISEN HALLITUS ON EPÄONNISTUNUT
 
 
 
Jyrki Kataisen (kok.)  hallitus saa tyrmäävän  arvostelun MTV3:n uutisten kyselyssä kansalaisilta. Kaksi kolmesta vastaajasta on sitä mieltä, että hallitus on onnistunut päätöksenteossaan huonosti. Suomeksi sanottuna: Hallitus on epäonnistunut. Kysely on tehty aikaan, jolloin hallitus tuskaili kehysriihessään kunta- ja sote- uudistuksesta sekä osinkoveropäätöksestä. Hallitus joutui korjaamaan päätöksiään sen jälkeen, kun hallituksen sisällä syntyi eripuraa osinkoveropäätöksen  päätösten vaikutuksista.

Huonon arvosanan kyselyssä saivat myös pääministeri Katainen ja valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.). Noin kaksi kolmesta vastaajasta arvioi Kataisen ja Urpilaisen onnistuneen melko tai erittäin huonosti.

Kyselyssä hallitukselle hyvän arvosanan antoi vain 13 prosenttia vastaajista. 14 prosenttia suhtautuu hallituksen toimiin neutraalisti. Melko tai erittäin huonoksi hallituksen toiminnan arvioi 62 prosenttia vastanneista.

Nyt hallituksen päätöksentekokyvylle tulee kansalaisilta huonot arvosanat jo, kun hallitus on juuri ylittänyt  puolivälitarkastelun. Mitä sitten seuraa, kun hallitus on kunnolla päässyt käsiksi ikäviin päätöksiin? Miten kansalaiset sitten reagoivat?
Päätöksenteko  ja siinä jahkaaminen  on vienyt hallitukselta uskottavuutta.

Hallituksen on tunnustettava, että vain tosiasioiden pohjalta ja niille rakentamalla päästään eteenpäin. Kunta- ja sote- uudistukset on toteutettava määrätietoisesti tulevaisuutta varten, niin ettei seuraavan hallituksen tarvitse niihin koskea.
Asiantuntijoiden ja oppositionkaan kuuntelu ei näissä uudistuksissa olisi pahaksi. Pahitteeksi ei olisi, vaikka hallitus vähän huolestuisi omasta suosiostaan. Sillä voi näet olla vaikutuksia myös puolueiden kannatuslukuihin. 


Mikko Lund


 
 
 

keskiviikko 17. huhtikuuta 2013

Opettajan potkut Helsingin Alppilassa voi yllyttää häiriköintiin

Opettajan potkut Helsingin Alppilassa voi yllyttää häiriköintiin

 
 
 
Helsingin Alppilan yläkoulun opettajan erottaminen on saanut kymmenet tuhannet ihmiset allekirjoittamaan nettiadressin, jossa vaaditaan kasvatusvastuuta ja  selvyyttä siihen, mitä voidaan tehdä sellaisille oppilaille, jotka vähät välittävät koulun säännöistä. Taustana on selvä kurin ja järjestyksen vaatimus. Kansalaiset ovat  huolissaan koulujen työrauhasta.

Alppilan yläkoulun opettaja  sai potkut, kun hän työnsi kouluruokalassa häiriköineen oppilaan ulos ruokasalista sen jälkeen, kun tämä ei noudattanut opettajan antamia poistumismääräyksiä.
 
Sitäkin yllättävämpää oli  Helsingin opetusviraston päätös, jonka mukaan opettaja oli toimenpiteellään vaarantanut oppilaan oikeuden turvalliseen opiskeluympäristöön ja opettajalle annettiin potkut. Jopa jotakin. Onko tässä laitaa?
Asiasta julkisuuteen tulleiden tietojen valossa opettajan erottamista voidaan pitää ylireagointina. 

Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma kirjoitti . että  poliisiselvityksessä on tähän mennessä käynyt ilmi, että mitään väitettyä pahoinpitelyä ei ole tapahtunut. “Talonpoikaisjärkikin sanoo, että jos oppilas poistetaan ruokalasta työntämällä, kyseessä ei ole pahoinpitely. Julkisuudessa olevien tietojen valossa pidän hyvin ilmeisenä, että työsuhteen purkaminen - työnantajan kovin mahdollinen toimi työntekijää kohtaan - on laiton ja johtaa kaupungin raastupaan ja korvauksiin. Toivonkin, että kaupunki ensi tilassa peruuttaa työsuhteen purkamisen”, Heinäluoma kirjoittaa.

Raimo Ilaskivi vetosi  Helsingin kaupungin päättäjiin:  “Te, viranhaltijat, virastot, lautakunnat, kaupunginjohtajat ja korkeimmat luottamusmiehet: teille laki on antanut vallan ja te olette etsineet myös asemianne sen käyttämiseen. Tuntekaa nyt myös vallan  edellyttämää vastuuta päätöksenteosta älkääkä sitä pelätkö. Ryhdistäytymisen ja nopean päättämisen hetki on käsillä. “
Ilaskivi kirjoitti: Tämäntapainen ongelma vaatisi nopeaa ratkaisua. Kuten opettaja on sanonut, kyseessä on hänen virkauransa ja perheensä talouden hoito. Kyseessä on myös viestin antaminen koulumaailmaan: Missä kulkevat lakisääteisesti määrätyt opettajien vallankäytön rajat niitä käytäntöön sovellettaessa ja missä oppilaiden oikeudet. Viimeksimainituthan odottavat nyt innolla sitä, kuinka paljon uskaliaimmat uskaltavat häiriköidä ja vaikeuttaa tavallisten, kunnollisten oppilaitten koulutyötä ja oppimista. Opettajat puolestaan kysyvät, kuinka koulurauha voidaan turvata samoinkuin opettajien oikeudet. Ellei selkeyttä saada, saattaa uusien opettajien saanti kouluihin vaikeutua.

Helsingin kaupunki voisi säilyttää kasvonsa ja peruuttaa opettajan irtisanomisen. Sillä voisi pelastaa sen, mitä on pelastettavissa. Vahinko on silti jo tapahtunut.

Koulujen työrauhasta  on puhuttu paljon viime vuosina.Eli  opettajan erottaminen voi johtaa vain siihen, että levottomuutta lietsovat oppilaat saavat lisäpuhtia. Opettajien sietokyky on  entistä kovemmalla.

Hallituksessa on vireillä koulurauhan parantamiseen tähtäävä lakiuudistus. Se tulisi voimaan m mahdollisesti ensi vuoden alusta.
On kohtuullista  selventää sekä oppilaiden, vanhempien että opettajien kasvatuksellista roolia. Nyt ne tuntuvat olevan hukassa.
Koulut tarvitsevat koulurauhaa!

Mikko Lund

tiistai 16. huhtikuuta 2013

Miksi terveydenhuoltolaki ei toimi?

 
Miksi terveydenhuoltolaki ei toimi?
 
 
 
Näin se on. Terveydenhuoltolaki on sinänsä hyvä, mutta siitä huolimatta meillä on terveyskeskuksissa ja sairaaloissa pitkät potilasjonot.  Vuoden toiminnassa ollut laki määrää, että potilaalla on oikeus valita sairaanhoitopiirin tai sairaanhoitopiirien muodostaman erityisvastuualueen sisällä, missä sairaalassa haluaa tulla hoidetuksi. Terveydenhuoltolaki antaa vallinnan mahdollisuuden vuoden 2014 alusta.
 
Sairaaloissa on ollut pitkään pitkät ja staattiset jonot, vaikka hoitoon pääsyä valvotaan ja siinä on määräajat. Terveydenhuoltolain  mukaan  kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän velvollisuus on hankkia palveluja tarvittaessa muualta.
 
Jos kunta tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymä ei voi itse antaa hoitoa 51–53 §:n mukaisissa enimmäisajoissa, on sen järjestettävä hoito hankkimalla se muilta palveluntuottajilta.
Lisäksi 55 §:n mukaan
Odotusaikojen julkaiseminen
Kunnan ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on julkaistava internetissä tiedot 51–53 §:n mukaisista odotusajoista neljän kuukauden välein. Jos kunnalla tai sairaanhoitopiirillä on useita toimintayksiköitä, on tiedot julkaistava erikseen kustakin toimintayksiköstä. Tiedot voi julkaista internetin lisäksi muulla kunnan tai kuntayhtymän päättämällä tavalla.

Jonotilanteeseen vaikuttaa lääkäripula. Lääketiede 2013-päivillä tammikuun alussa lukuisat kunnat ja sairaalat olivat pystyttäneet esittelykojuja, joissa ne värväsivät lääkäreitä.
Jotakin on vialla suomalaisessa terveydenhuollossa, kun lääkäreitä on enemmän kuin koskaan, mutta jonot terveyskeskuksiin ja sairaaloihin vain kasvavat. 

Kasvaisivat varmaan edelleen, elleivät hoitotakuusäännöt panisi takarajoja. Jonoja ja lääkäripulaa pahentaa se, että nuoret lääkärit valitsevat mieluiten työnantajikseen lääkärinvuokrausfirmoja, tekevät osa-aikatyötä tai ryhtyvät yksityislääkäreiksi.

Valtiovalta yrittää ratkaista hoidon saatavuusongelmaa kahdella tavalla: valvomalla hoitojonojen pituutta ja muuttamalla hallintorakenteita. 

Terveydenhuoltolaki antaa suhteellisen tarkat määräykset, mutta joudumme jonottamaan ja taas jonottamaan.
Katsoin Kanta- Hämeen sairaanhoitopiirin jonotilanteen, jonot ovat muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen.  Löysin viimeisimmän raportin, joka oli päivätty 17.12.2012.  Järjestelyillä on pyritty siihen, että jonot olisivat mahdollisimman pienet ja henkilöt pääsivät hoitoon nopeasti. Jonot ovat kuitenkin  tosiasia.

Terveydenhuoltolaki antaa vallinnan mahdollisuuden vuoden 2014 alusta. Silloin minä voin hakeutua hoitoon Riihimäen ja Hämeenlinnan sijasta Hyvinkäälle ja Hussiin tai mihin tahansa muualle. En osaa sanoa, mitä se vaikuttaa jonotilanteeseen.Tarvittaessa voi tasata jonotilannetta.


Mikko Lund

maanantai 15. huhtikuuta 2013

Miksi nuoret eivät ehkäise?

Miksi nuoret eivät ehkäise, vaikka kuitenkin harrastavat seksiä?
 
 
Siinä ei ole kai mitään ihmettelemistä, että nuoriakin panettaa. Silloin seksihommat ovat kiinnostavampia ja suosituttuja. Mutta ihmettelyn aihe nousee siitä, että nuoret eivät ehkäise. THL:n kouluterveyskysely viime vuonna kertoi, että 39 prosenttia ei ollut käyttänyt mitään ehkäisyä viimeisimmässä yhdynnässä. Mitä tällaisesta käyttäytymisestä sitten seuraa? Sukupuolitauteja, ei toivottuja raskauksia ja abortteja. Ja paksusti inhimillistä kärsimystä, ahdistusta, tuskaa ja epätoivoa.
 
Suomessa tehtiin viime vuonna runsaat 10 000 aborttia. Eniten keskeytyksiä tehtiin 20 – 24- vuotiaille. Kolmasosa alle 20- vuotiaista aborttipotilaista ei ollut käyttänyt mitään ehkäisyä yhdynnässä. Oma vika, kun vahinko sattui.
 
THL:n kouluterveystutkimus osoitti, että tietämättömyys  nuorten keskuudessa on laajaa sukupuolikysymyksistä. Lähes puolet lukioikäisistä ei tiedä, että raskaaksi voi tulla jo ensimmäisestä yhdynnästä.
 
Jos tietämättömyys on näin laajaa, tilannetta ei voi pitää enää yksin nuorten omana vikana.
 
Katseet kohdistuvat  vanhempiin ja kouluun. Eikö koulu osaa opettaa seksiä?
 
Tulokset laittavat epäilemään, että koulun seksuaaliopetus tekee nuoret edelleen tietämättömiksi seksuaalisuudesta ja sukupuolisuudesta. Koulu suorastaan epäonnistuu tässä  tehtävässään.
 
Entä kodit? Vanhemmat eivät riittävästi keskustele lastensa kanssa kaikista elämän kysymyksistä. Seksuaalisuus koetaan vanhastaan sellaisena yksityisasiana, häveliäisyyden  verhon taakse  piiloteltavana  asiana, että siitä vaietaan ja siitä ei puhuta.
 
Kyselytutkimuksen tulokset  osoittavat, että on laajasta ongelmasta kysymys.  Jotain pitää tehdä. Olen sitä mieltä, että koulun seksi- ja sukupuolikasvatusta tulee tehostaa. Olen myös sitä mieltä, että kodeissa pitää enemmän puhua ja keskustella seksuaalisuudesta ja ehkäisystä.
 
Laiminlyönti tulee  liian kalliiksi ja aiheuttaa turhaa kärsimystä.
 
 
Mikko Lund
 
 
 
 

perjantai 12. huhtikuuta 2013

Soini havittelee seuraavan hallituksen pääministeriksi

Soini havittelee seuraavan hallituksen pääministeriksi

 
 
Populistina pidetyllä perussuomalaisten puheenjohtajalla Timo Soinilla riittää otsaa ja häpyä. Vaalikausi on vasta puolivälissä ja  Soini suunnittelee jo seuraavaa hallitusta. Soinia taitaa piinata myös huoli perussuomalaisten kannatuksesta. Soini havittelee itseään seuraavan hallituksen pääministeriksi. Ongelma on juuri tässä: Kantaako populismi enää seuraaviin eduskuntavaaleihin? Pääseekö Soini edes hallitukseen vai jatkuuko  korpivaellus oppositiossa?

Soini  paljastaa aatoksiaan kolumnissa Maaseudun Tulevaisuudessa.  Soini kirjoittaa, että seuraavan hallituksen muodostaa kolme puoluetta nykyisistä neljästä suuresta. Perussuomalaisten puheenjohtajan visiossa vihreiden ja vasemmistoliiton lisäksi myös Rkp siirtyy vuosikymmenien hallitustaipaleen jälkeen oppositioon.
Soininkaan ennustuksesta  ei käy selville, mikä puolue suurista tulee jäämään hallituksen ulkopuolelle. Selvää  on, että lähes muiden tasolle kannatuksessaan pudonnut kokoomuskaan ei ole enää itsestään selvä hallituspuolue. Kokoomuksella on täyttymässä toinen vaalikausi hallituksessa.
Kolmen suuren valtakaudella kaksi kautta hallituksessa, yksi oppositiossa -sääntö on ollut vallitseva.

Joka tapauksessa Soinin pohdinta paljastaa puoluejohtajan hermostuneisuuden. Eduskuntavaaleista on tulossa  todellinen mittelö, jossa annetuilla ja saaduilla äänillä on merkitystä. Vaalituloksesta voi seurata puolueelle ministeriposti  tai sitten ainakin neljän vuoden oppositio.

Vielä 1970- ja 90- luvullakin politiikka oli ennustettavaa ja puolueiden kannatusmuutokset pieniä. Usein kunnallisvaaleista oli jo nähtävissä eduskuntavaalien tulos. Nyt tilanne on aika lailla muuttunut. Lähes koko vaalikausi on jatkuvaa vaalitaistelua. Vaalitulos voi ratketa viimeiseen suureen vaalikeskusteluun.
Kuvaan on tullut myös mainostoimistojen suunnittelemat  kampanjat. Äänestäjille tarjotaan  kymmenen hyvää ja yhdeksän kaunista. Silti äänestäjän ongelma  on edelleen, kehen voi luottaa. Äänestäjä  ei tiedä, minkälaista hallituspolitiikkaa hänen äänellään tullaan harjoittamaan.
Selvää on, että kuuden puolueen hallituspolitiikan kokemukset tullaan analysoimaan hyvin tarkasti. Jos kokemukset arvioidaan huonoksi, pohjaan ei palata seuraavan hallituksen muodostamisessa.

Olen aika vakuuttunut siitä,  että kahden vuoden päästä on tarpeen tehdä  isänmaan kannalta suuria päätöksiä. Silloin kysytään hallituksen hartioiden leveyttä  ja  puolueiden yhteistyötä. Kuuden pohja syntyi juuri  puolueiden kyvystä tehdä yhteistyötä vaikeassa tilanteessa. Kolmen suuren pohja voi jäädä tässä katsannossa liian kapeaksi. Mukaan tarvitaan yksi tai useampi pienpuolue. Vaalitulos on kuitenkin ratkaiseva, se  tulee näyttämään politiikan suunnan, jota täydentää puolueiden yhteistyö.

Mikko Lund
 

torstai 11. huhtikuuta 2013

Virheiden tunnustaminen on vaikeaa niin hallitukselle kuin oppositiollekin


Virheiden tunnustaminen on vaikeaa niin hallitukselle kuin oppositiollekin
 
 
 
Kunta- ja sote- uudistuksesta on puhuttu kyllästymiseen asti. Valmista on tullut kuitenkin kovin vähän. Jopa hallituksen piirissä näyttää olevan sellaista  erilinjaisuutta, että syntyy epäilys, tuleeko tästä mitään.  Hallitusohjelman yksimielisistä  kirjauksista huolimatta  kunta- ja sote- uudistus ovat pahasti levällään. Tilanne hermostuttaa ja synnyttää värikästä ja kovaakin keskustelua. Eduskunnan kehyskeskustelussa tarjottiin jo pääministerin ja koko hallituksen eroa.
 
Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä katsoi, että tämän maan suurin uhka ei ole euro vaan toimintakyvytön hallitus. Sipilä vaati Kataista ja koko hallitusta eroamaan, sillä jo puolet vaalikaudesta on "tuhrautunut epämääräiseen odotteluun ja jahkailuun". Sipilän mukaan olemme ajautumassa Euroopan talouden ihmelapsesta Kreikan tielle. Hallitus ei saavuta itse asettamiaan tavoitteita. Ongelmat on siirretty kuntien, työmarkkinajärjestöjen ja seuraavan hallituksen ratkaistaviksi, Sipilä listasi hallituksen "saavutuksia".

SDP:n Jouni Backman  totesi Sipilälle, että ymmärrän hyvin, että olisitte valmis eroamaan, jos olisitte pääministeri. Backman  huomautti Sipilälle, että hänellä ei ole vieläkään talouspoliittista linjaa eikä keinoja talouspolitiikan hoitamiseksi.

Kuntauudistus ei ole mennyt kaikilta osin niin kuten etukäteen ajateltiin myöntää myös SDP:n  kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta. Asia on puolueille vaikea, hän tunnustaa. Feldt-Ranta pelkää, että uudistusten punainen lanka on hävinnyt kuntarajakeskustelujen ja sote–työryhmien kokoonpanojen alle.

Hallituksen virhe on ollut kuntauudistuksessa kysyä kuntien mielipidettä. En ymmärrä, mitä viisautta kunnista on kuviteltu saatavan. Tämähän on ollut  sosialidemokraattien  suuri vaatimus.Mahtaa ihan oikeasti näpyttää sitä valtiovarainministeriön virkamiestä, joka joutuu lukemaan kuntalausunnot läpi. Kunnissa ei ole ollut asian vaatimaa uudistustahtoa.Kuntien hyvä veli- organisaatiot ovat tiukasti puolustaneet asemiaan. Vaara on, että kuntauudistus kaataisi ne. Kuntauudistuksessa olisi pitänyt kunnolla selvittää, miksi kunnat ovat olemassa ja mitä palveluja niiden pitäisi pystyä kansalaisille tuottamaan. Sote- palvelut määrittävät pitkälle optimaalisen kuntakoon.

Valtio- ja kuntapäättäjille on selvinnyt  tavattoman huonosti se, minkälaisilla rakenteilla kunnat tulevat selviämään tulevista haasteista mm. ikääntymisestä. Huoltosuhde tulee heikkenemään voimakkaasti jo lähivuosina ja viime vuoden tilinpäätösten käsittely paljastaa kuntatalouden selvän kriisiytymisen.

Oikeuskansleri Jaakko Jonkka pitää kuntarakenneuudistuksen ja sote-uudistuksen valmistelun eritahtisuutta pahana ongelmana.

− Eritahtisuutta ei voi pitää perustuslaissa turvattujen kansanvaltaisuuden, osallistumisoikeuksien, oikeuden tulla kuulluksi ja kunnallisen itsehallinnon näkökulmasta onnistuneena ratkaisuna.
 
Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen vaatii kuntarakennelain vetämistä pois eduskunnan käsittelystä.

Tiilikainen viittaa oikeuskansleri Jaakko Jonkan näkemykseen, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä koskevien linjausten olisi oltava riittävästi selvillä ennen kuntarakennelakiin sisältyvien voimaantuloaika- ja muiden määräaikapäätösten tekemistä eduskunnassa.
- Oikeuskanslerin edellyttämiä riittäviä linjauksia sote-ratkaisuista ei ole. Hallitus vasta riitelee, ketkä pääsevät linjauksia valmistelevaan työryhmään, sanoo Tiilikainen.
Pääministeri Jyrki Katainen katsoi, että oikeuskanslerin kannanotto ei estä kuntarakennelain antamista eduskunnalle.
*
 
Siinä kuitenkin vähän pohdittavaa hallitukselle, jos pikkuisen oppositiollekin. Toivottavasti keskustelu on parantanut hallituksen tahtoa ja kykyä toteuttaa kunta- ja sote- uudistukset.
 
 
 
Mikko Lund
 
 

keskiviikko 10. huhtikuuta 2013

Miksi Riihimäki kaunistelee talouttaan ?

Miksi Riihimäki kaunistelee talouttaan ?
 
 
Riihimäen kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen kertoo kaupungin tilinpäätöstiedotuksessaan, että  kaupungin vuoden 2012 tilinpäätös on 1,2 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tieto ei pidä yhtä todellisuuden kanssa, sillä omassa esittelyssäänkin kaupunginhallitukselle kaupunginjohtaja myöntää, että tilikauden alijäämä on 1,2 miljoonaa euroa, joka kirjataan kaupungin omaan pääomaan edellisten tilikausien yli- /alijäämiin. Siis Riihimäen kaupungin tilinpäätös vuodelta 2012 ei ole ylijäämäinen, vaan alijäämäinen. Miksi kaupunginjohtaja tällä tavalla kaunistelee taloutta?
 
Eikö kaupunginjohtajaa koske  virantoimitusvelvollisuus? Virkamiehen  on toimessaan annettava oikeaa ja luotettavaa tietoa. Tilinpäätöksen kaunistelu on kirjanpitolain ja kuntalainkin mukaan tuomittavaa, kuten Hämeenlinnan hallinto- oikeus ja  KHO  ovat siitä kaupunkia erikseen opastaneet.
 
Tuore kaupunginhallituksen puheenjohtaja Tommi Räty (sd) on ottanut todellisuuden hallintaansa  sellaisenaan ja suitsuttaa vääristyneesti, miten Riihimäellä  menee nyt hyvin. (Ks. Yle Häme  22.3.) Luottamushenkilön tehtävä ei ole soitella  virkamiesten levyjä, vaan olla rehellinen ja katsoa, mitä todellisuudelle voidaan tehdä.
 
Koko kaupungin tämänkertaisen tilinpäätöskikkailun sekoilu aiheutuu siitä, että kaupunki yrittää vuodesta toiseen lukea hyväkseen vesihuoltoliikelaitoksen ylijäämät. Vesihuoltoliikelaitoksen tulos oli 3,1 miljoonaa ylijäämäinen. Ilman laitosta kaupungin tulos olisi ollut 1,9 miljoonaa alijäämäinen. Vesihuoltoliikelaitos on liikelaitos, jonka on kerättävä ja käytettävä tulonsa sen hallinnassa oleviin putkiin ja laitoksiin. Lisäksi on parhaillaan menossa vedenpuhdistamon suuri korjausinvestointi. Siihen pitää käyttää vesilaitoksen voitto, silti hanke lisää vielä sen velkakuormaa ja kaupunginkin velkaisuutta.
 
Toinen seikka lienee poistojen alimitoitus, se on tilinpäätöksen järjestelyä, asiallisesti lainvoimaa vailla olevan poistojärjestelmän soveltamista. Suunnitelman mukaiset poistot olivat vuoden 2011 tilinpäätöksessä 9,6 miljoonaa ja viime vuonna vain 6,9 miljoonaa euroa. Eli kaiken lisäksi tässä on kysymys myös ihan oikeasti tilinpäätöksen järjestelystä, jonka kaupungin tarkastuslautakunta ottanee vakavasti huomioon.
 
 
Mikko Lund