Kokoomuksen ulkoitusohjelma vastatuulessa

Kokoomuksen ulkoistusohjelma vastatuulessa

 

Kuntavaaleihin mentäessä ja vaalikentillä kokoomuslaiset valtuustoehdokkaat liputtivat laajasti kuntapalveluiden ulkoistuksen puolesta. Kuntien ohjelmassakin oli laajoja ulkoistuksia. Laatu ja säästöt eivät ole vastanneet odotuksia ulkoistetuissa terveyspalveluissa. Helsingin Sanomat kertoi 24.10., että “Kunnat peruvat ulkoistuksia”.

 

Hesarin mukaan Mikkelin kaupunki, Kouvola ja Karjaa ovat tehneet päätöksen palauttaa terveyspalvelut kunnan toiminnaksi. Terveyspalveluiden ostaminen tuli kalliimmaksi kuin niiden tuottaminen itse. 

 

HS- gallupin mukaan kuntavaaleissa ehdolla olleet kansalaiset vastustivat ulkoistamista kiihkeämmin kuin muu väestö. 63 prosenttia ehdokkaista ja 50 prosenttia kansalaisista vastustaa ulkoistamista. Kokoomuksen ohjelmallinen ideologinen keihäänkärki, ulkoistaminen, on vahvassa vastatuulessa.

 

Mikko Lund

Velkaa ja velkamäärän kasvua tarjoaa Riihimäen kaupunginjohtaja

Velkaa ja velkamäärän kasvua tarjoaa Riihimäen kaupunginjohtaja talousarvioehdotuksessaan

 

Muuallakin kuin Riihimäellä ihmetellään jo Riihimäen kaupunginjohtajan talousosaamista eli sen puutetta. Esimerkki on Riihimäen kaupunginjohtajan talousarvioehdotus, joka katteettomasti lupaa talouden tasapainottamista ja velkaantumisen pysäyttämistä. Tämän virheellisen oivalluksen saattelemana kaupunginjohtaja ehdottaa investointiohjelmaa, joka ei pysäytä, vaan lisää velkaantumista.

Investointiohjelmassa merkittävimmät hankkeet ovat Tiilikadun kuntouttamisyksikkö sekä jäähallin kunnostamiseen ja laajentamiseen liittyvät toimenpiteet. Tilahankkeiden kokonaismäärää on vähennetty aiemmista vuosista. Investointisuunnitelma kokonaisuudessaan on noin 7 milj. euroa ja sen uskotellaan hillitsevän velkaantumiskehitystä.Näin ei kuitenkaan todellisuudessa tapahdu, vaan velkaantuminen jatkuu. Nykyinen lainakanta nousee 103 miljoonasta 106 miljoonaan euroon.

Miksi kaupunginjohto suoranaisesti tiedottaa muunnettua totuutta?

Velkaantuminen lisääntyy ja velan hoitokulut kasvavat.

 

Kaupunginjohtajan talousarvioehdotus on itse asiassa kirkas kokoomuslainen budjettiehdotus. Sen tarkoituksena on hankkia laaja kannatus, ts. paikallinen yksimielisyys budjetin toteuttamiseksi. Kaupunginhallituksessa sosialidemokraatit ja vasemmistoliitto puolestaan tukevat hankeen toteutusta kuin hirttonaru hirtettyä. Tilanteessa korostuu virkamiesten vallan merkitys luottamushenkilöiden manipuloinnissa. Kun kaupunginjohtaja saa esitykselleen kokoomuksen tuen, esityksen läpivienti on sen jälkeen helppoa puuhaa.

 

Kaupunkilaiset tuntuvat ymmärtävän asian paremmin kuin paikallispoliitikot. 

 

Aamupostin nettilehdessä kirjoittaa nimimerkki “ Reilun Suomen rakentajia kaivaten” velkakatto/ asukas- mittarista seuraavaa:

 

”Kysynkin, missä kuntatalouden teoriassa tällaista taloudenpitoa opetetaan tai missä muissa kunnissa tällaista mittaria käytetään? Ei missään, on vastaukseni! Velkakatto/asukas mittarilla ei ole mitään arvoa eikä tavoitteellista merkitystä talouden tasapainon tavoittelussa; velanhoitokykyä se ei kuvaa.Nytkin se esityksesä kasvattaa velkasalkkua. Ainoa on kassavirta, ja se määräytyy asukkaiden tulo/asukas perusteella, valtionosuuksilla ja käyttömaksuilla. Historiallisesti kaupungin asukkaat keskimääräistä vähemmän tienaavia, valtionosuudet ehtymässä ja muuttoliike on pääkaupunkiseudulta tulevia vähävaraisia lapsiperheitä. Ja vielä siihen vaikuttaa asukasrakenne, lukumäärää on myös lapset ja vanhukset, jotka eivät kasvata veropottia.
Kassavirralla on menot katettava, mm.lainojen lyhennykset ja hoitokulut maksettava, mutta sen huomattavasta kasvusta kaupunginjohtajan esityksessä ei näy merkkiäkään uutista lukiessa.
Nähtävästi kaupunginjohtaja julkisti "vanhanveijarieliitin" vaalimainoksen! Luvattiin mm.lätkähallia, paloasemaa, jota porukka on vaalitäkynään näkyvästi julkisuudessa ajanut. KAS KUN EI VIELÄ VOIMALA OLLUT LISTOILLA!
Talousarvion laadinnan rehellisyyden vaatimuksen nimissä kysyn, mihin kassavirtalaskelmaan ja rahoitustasapainoon kaupungin uusien rakennushankkeiden omarahoituskyky budjettiesityksessä perustuu? ne näyttävät olevan suhmuroinnin varassa! Onko sitoumuksia muiden kuntien kumppanuudesta ja rahoittamisesta? Niiden olemassaolo on lainmukaisen budjetoinnin edellytys. Valitettavasti on syytä epäillä, että jäähallin ja paloaseman rahoitus ei kovin paljon muita kuntia kiinnosta. Ovat itsekin vaikeuksissa talouksien tasapainonsa kanssa.
Kansalaisten erehdyttäminen ja vaalimainonta ei ole kaupunginjohtajalta edellytettyä viran objektiivista hoitoa!”

 

Arvelen niin, että tuleemme saamaan palkinnoksi odotuksemme toteutumisen. Riihimäen talous ei tasapainotu, vaan Riihimäestä tulee kriteerien osoittama oikea kriisikunta!

 

Mikko Lund

 

Liite

Riihimäen kaupungin tiedote

Riihimäen kaupungin talousarvio keskittyy talouden tervehdyttämiseen

Kaupunginjohtajan ehdotus Riihimäen kaupungin talousarvioksi 2013 ja toiminta- ja taloussuunnitelmaksi 2013-2015
Riihimäen kaupungin talouden tasapainottaminen sekä velkaantumisen pysäyttäminen ovat olleet keskeisiä tavoitteita lähimmän neljän vuoden ajan kaupungin toiminnan ja talouden suunnittelussa.
Keväällä 2009 laaditulla ja vuonna 2010 täydennetyllä talouden tervehdyttämisen toimenpideohjelmalla on pyritty tervehdyttämään kaupungin taloutta pitkäjänteisesti. Vaikka tuloksia on saatu, ne eivät suinkaan ole riittäviä. Tarvitaan uusia toimia, jotka edellyttävät muun muassa panostamista rakenteellisiin uudistuksiin erityisesti sosiaali- ja terveystoimessa.
Kaupunginvaltuusto päätti kuluvan vuoden kesäkuussa perustaa työryhmän määrittelemään Riihimäen kaupungin sosiaali- ja terveystoimen strategia ja strateginen toimenpideohjelma, jotka osaltaan edesauttavat toimintakulujen kasvun hillintää. Edelleen kaupunginvaltuusto päätti käynnistää kaupungin hallinto- ja johtamisjärjestelmän kehittämistyön, jossa keskeistä on kolmen toimialan järjestely ja siinä erityisesti sosiaali- ja terveystoimen toimiala. Tehtyjen päätösten vaikutus osittain näkyy jo talousarviossa 2013 ja erityisesti toiminta- ja taloussuunnitelmassa 2013-2015.
Kaupungin vuoden 2013 talousarviossa toimintamenot kasvavat 3,3 % ja toimintatulot 9,8 % verrattuna kuluvan vuoden toteutumisennusteeseen. Toimintakatteen 1,5 % kasvu, 6,1 milj. euron vuosikate ja 113 000 euron ylijäämä ovat tyydyttävää tasoa vallitsevissa olosuhteissa. Riihimäen kaupungin ja Vesihuoltoliikelaitoksen muodostama kaupungin taloudellisen kokonaisuuden ylijäämä on 2,6 milj. euroa. Se luo pohjaa Riihimäen kaupungin terveelle taloudenpidolle.
Investointiohjelmassa merkittävimmät hankkeet ovat Tiilikadun kuntouttamisyksikkö sekä jäähallin kunnostamiseen ja laajentamiseen liittyvät toimenpiteet. Tilahankkeiden kokonaismäärää on vähen-netty aiemmista vuosista. Investointisuunnitelma kokonaisuudessaan on noin 7 milj. euroa ja se osaltaan hillitsee velkaantumiskehitystä. Vuonna 2013 kaupungin suhteellinen velkamäärä hieman laskee kuluvan vuoden ennusteeseen nähden.
Vakinaisia ja määräaikaisia virkoja ja toimia perustetaan yhteensä 23 kappaletta. Näistä kohdistuu perusturvatoimeen yhdeksän, kasvatus- ja opetustoimeen 11. Tekniseen toimeen on tarkoitus perustaa yleiskaava-arkkitehdin ja paikkatietokoordinaattorin vakanssit.
Kaupunginhallitus käsittelee talousarvion 19.11.2012 ja valtuustoon talousarvio tulee
päätettäväksi 10.12.2012.

Lisätietoja:Riihimäen kaupunki, kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen, p. 040 330 4010 ja
vs. talousjohtaja Tuula Lehtonen, p. 019 758 4020.
Talouden tunnuslukuja

Mitä sanovat riihimäkeläiset sunnuntaina?

Mitä sanovat riihimäkeläiset sunnuntaina?

 

Olen tavannut viime päivinä paljon riihimäkeläisiä. Pääasiallinen ihmisten palaute on ollut muutoksen tarve ja sen suoranainen kaipuu. Ihmiset ovat protestoineet Riihimäen kaupungin huonoa talouden hoitoa, huonoa terveyden- ja vanhustenhoitoa sekä puolueiden toimintaa. Huolena on ollut peruspalvelujen määrä ja laatu kaupungissamme. Huolena on ollut myös päättäjien tieto ja taito hoitaa tehtäväänsä.

 

Äänestävätkö ihmiset sunnuntaina muutoksen puolesta. Jos tulkitsen puheita, muutosta ei estä mikään. Mutta miten muutos tulee kanavoitumaan?

 

Muutoksen suuntaan ja voimaan vaikuttaa myös se, kuinka runsaslukuisesti riihimäkeläiset tulevat äänestämään sunnuntaina. Heikko äänestysprosentti ei tuo mitään muutosta. 

 

Olen muutoksen mies. Muutosta tarvitaan Riihimäen kaupungin johtamisessa, tulevaisuuteen varautumisessa ja talouden hoidossa. Muutosta tarvitaan kaupunkilaisten ottamisessa huomioon suunnitteluun, päätöksentekoon ja palvelusten järjestämiseen. Tälle alueelle tarvitaan strateginen kuntauudistus, jonka tuloksena saadaan elinvoimainen ja vetovoimainen uusi kaupunki, joka pystyy järjestämään ihmisen tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut.

 

Kansanedustaja Jouko Skinnari kirjoitti ja kertoi, että

esimerkiksi Lahden runsaasta 100 000 asukkaasta runsaat 40 000 on töissä yrittäjänä tai palkansaajana. Nämä ovat merkittävimmät veronmaksajat. Mutta muutkin maksavat veroja kuten työeläkkeensaajat, joita on lähes 25 000. Työeläkeläiset ovat maksaneet työelämässä yleensä noin 30-40 vuotta veroja. Lisäksi työeläkeläiset ovat työeläkemaksuilla ( osana palkkaa työnantaja 17% ja palkansaaja itse 5 %) keränneet 140 miljardin työeläkerahastot. Tämä rahasto on Suomelle tällä hetkellä sananmukaisesti kullan arvoinen komistaessaan BKT:tä ja muita talouslukujamme.

Työeläkerahastoja tulee sijoittaa terveydenhuollon rakentamiseen mm. terveyskeskusten ja sairaaloitten osalta. Kunta vuokraisi tiloja ja järjestäisi palvelut. Silloin tiedetään, missä työeläkevarat ovat. Nyt rahoja on enimmäkseen sijoitettu ulkomaille ja myös ns. johdannaisiin suurella riskillä. Kotimaan sijoitukset on tietysti tehtävä "tuottavasti ja turvaavasti" kuten työeläkelaki edellyttää. Ulkomailta on viime vuosina tullut tappioitakin työeläkerahastoille, joten kotimaiset kohteet saattavat olla siinäkin mielessä ihan hyviä.
Valtuusto valitaan neljäksi vuodeksi, siksi äänestäminen on tärkeää, kehottaa kansanedustaja Jouko Skinnari.

Sunnuntaina päättyy kesäaika. Sunnuntaina on uskonpuhdistuksen muistopäivä. Käyttäkää ääntänne ja käyttäkää se muutoksen puolesta! 

 

Mikko Lund

Työttömyyden kasvaessa politiikan tulee väentää työttömyyttä

Aikuisten ja nuorten työttömyys on kasvussa – politiikan tulee vähentää työttömyyttä! Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli syyskuun lopussa 17661 työtöntä työnhakijaa, mikä on 546 enemmän (3,2 %) kuin vuosi sitten. Koko maassa työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi edellisen         vuoden syyskuusta 15 632:lla (7 %).  Työttömyysaste oli syyskuun lopussa Hämeen ELY-keskuksen  alueella 9,8 % ja koko maassa 8,9 %. Uusia avoimia työpaikkoja     Hämeen TE-toimistoihin ilmoitettiin syyskuun aikana 1 760, mikä on 439 vähemmän (-20 %) kuin vuosi sitten syyskuussa. Kaikkiaan Hämeen TE-toimistoissa oli syyskuussa avoinna 3 052 työpaikkaa, mikä on       1 166 vähemmän kuin vuosi sitten. Riihimäellä oli syyskuun lopussa 1246 työtöntä, joista pitkäaikaistyöttömiä oli 305 ja nuorisotyöttömiä 176. Työttömyyden lisääntyminen vähentää kuntien verotuloja ja lisää  kuntien menoja. Kriisikunnan mahdollisuudet hoitaa työttömyyttä on rajalliset. Sosialidemokraatit ovat Riihimäellä esittäneet nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamista. Vaikuttaa siltä, että asia on hautaan-   tunut kaupungin työryhmään. Viimeistään kaupungin talousarvioon tarvitaan konkreettisia määrärahaesityksiä, sillä ilman määrärajoja  tätäkään asiaa ei saada toteutetuksi. Nuorten työttömyyden katkaisu on perusteltua ja välttämätöntä. Kuntakokeilu tuo ideoita pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen    Pitkäaikaistyöttömyyteen pureutuvan hankkeen tarkoituksena        on löytää uusia, paikallisten toimijoiden yhdessä pohtimia       malleja, joilla työmarkkinoille kiinnitytään. Kuntakokeilussa olennaista ei ole vain se, että työllisyyden      hoitoon ohjataan lisää resursseja vaan myös se, että eri alueilla etsitään uudenlaisia keinoja ja toimintatapoja. Kokeilussa ovat kuntien lisäksi mukana työ- ja elinkeinominis-  teriö, sosiaali- ja terveysministeriö, TE- toimistot sekä Kansaneläkelaitos.   Kokeiluun on valittu 62 kuntaa 127 halukkaasta. Kuntakokeiluun on varattu tälle vuodelle viisi miljoonaan euroa ja vuosille 2013-2015 kullekin 20 miljoonaa. Työttömyyden seurauksia ei ole syytä maksattaa työttömillä!   Mikko Lund

Riihimäen jätevedenpuhdistamon saneeraus vuoteen 2015 mennessä ympäristöteko

Riihimäen jätevedenpuhdistamon saneeraus

vuoteen 2015 mennessä ympäristöteko

 

Eduskunnan puhemies ja entinen SDP:n puheenjohtaja Eero Heinäluoma on opettanut minulle, että SDP on ympäristöpuolue. Olen vahvasti Heinäluoman kanssa samaa mieltä. Olen nostanut luonto- ja ympäristöasioita keskusteluun tarpeen mukaan.

 

Riihimäen Vesi saneeraa jätevedenpuhdistamon vuoteen 2015 mennessä. Hanke on kilpailutusvaiheessa ja rakennustyö käynnistyy 2013 – 2014. Hankkeen arvioitu kustannus on 17 miljoonaa euroa. Puhdistamon ongelmana ovat olleet ylijuoksutukset rankkasateiden ja keväisten lumensulamisvesien aikaan. Tulevaisuudessa jätevesiä ei tarvitse enää juoksuttaa puhdistamattomana Vantaaseen. Kyseessä on mainitsemisen arvoinen ja hyvä asia.

 

Merkittävin syy jäteveden ylijuoksutuksiin on ollut rankkasateet ja hulevesien (sade- ja sulamisvedet) johtaminen viemäriverkostoon.

Riihimäen Vesi vastaa talousveden toimittamisesta kiinteistöille, vesijohto- ja viemäriverkostojen rakentamisesta ja kunnossapidosta, jätevesien johtamisesta ja käsittelystä sekä sadevesien ja perustusten kuivatusvesien johtamisesta. Riihimäen Vesi tekee sopimuksen kiinteistön liittymisestä yleiseen vesi- ja viemärijohtoon sekä valvoo verkostoihinsa liittyneiden kiinteistöjen vesi- ja viemärijohtojen asennus- ja korjaustöitä.

 

Riihimäen Vedellä on viemäriverkoston rakentamis- ja saneeraussuunnitelma. Vesi-. jätevesi- ja hulevesiverkostot tullaan rakentamaan käytössä olevien määrärahojen mukaan. Hulevesiverkoston rakentaminen tulee vähentämään jätevedenpuhdistamon paineita. Verkoston rakentamistarve on noin 70 kilometriä. Sitä kyetään rakentamaan noin 2 kilometriä vuodessa. Verkoston rakentamiseen menee tällä aikataululla 35 vuotta.

 

Olen sitä mieltä, että on vakavasti harkittava rakentamisaikataulun nopeuttamista!

 

Mikko Lund

Esimakua leikkauslistojen aiheuttamasta tyytymättömyydestä

Esimakua leikkauslistojen aiheuttamasta tyytymättömyydestä

 

Olemme lukeneet ja nähneet uutiskuvia leikkauspolitiikan aiheuttamasta tyytymättömyydestä mm. Kreikassa. Meillä  Suomessa ei ole ollut onneksi pahoja leikkaustarpeita. Kirjoitin pari päivää sitten Riihimäen talousahdingosta, joka alkaa jo näkyä palvelusten niistämisessä, vaikka vasta on harjoitettu normaalilta vaikuttavaa säästöpuuhaa. Mitä sitten seuraakaan, kun kaupunki aloittaa varsinaisen leikkauspolitiikan?

 

Leikkauspolitiikkaa pukkaa vahvasti. Kaupungin kuluvan vuoden toisen osavuosikatsauksen ennusteen mukaan vuoden 2012 tulos on talousarviossa ennakoitua huonompi. Riihimäen kaupungin tulos ilman vesihuoltoliikelaitosta olisi ennusteen mukaan 4,7 milj. euroa alijäämäinen.

 

Kasvatus- ja opetuslautakunta on 16.10.2012 hyväksynyt opetustoimeen ensi vuoteen kohdistuneita 300 000 euron säästötoimia, joista yksi kohdistui kaupungin kutomoon. Kutomon toiminta lakkautettaisiin 1.6. alkaen. 

 

Kaupunkilaiset ovat nousseet vastarintaan ja kutomon väki kerää adressia kutomon puolesta. Valtuustoehdokkaat on kutsuttu perjantaina tutustumaan kutomon toimintaan.

Jotenkin tuntuu siltä, että kasvatus- ja opetuslautakunta ei ole tässä säästökohteessa harjoittanut tarpeellista harkintaa. Kohteesta saatavat säästöt ovat minimaaliset. 

 

Kuvaannollisesti ilmaisten hyttysten ampuminen voi aiheuttaa suuremmat taloudelliset menetykset. Monelle perheen äidille ja isoäidille kutomon toiminta tarjoaa mahdollisuuden itsensä toteuttamiseen ja luovaan käden taitojen kehittämiseen.

 

Se on suomalaisen käsityötaidon ylläpitämistä ja samalla sosiaalista toimintaa ja seurustelua.Se on henkireikä ja mielenterveyden hoitamista. Se on iloa ja virkistystä! Siellä valmistetaan vanhasta uutta mm. räsymattoja. Se on kestävän kehityksen mukaista konkreettista ja luovaa toimintaa. 

 

Ehdottomasti tarvitsemme kutomon naisille! Pois ei ole suljettu, että toiminta saisi tulevaisuudessa myös miehet kangaspuiden ääreen.

 

Tämäkin esimerkki osoittaa, että juustohöylä ei sovellu aina säästövälineeksi.

 

Toisaalta esimerkin pitäisi osoittaa myös, että kansalaisten omaehtoiseen ja ohjattuun tekemiseen kannattaa panostaa!

Laitoskulttuuri on usein kuollutta, kaupunkilaisten kädestä lähtevä aina elävää!

 

Mikko Lund

Joko varjonyrkkeily kuntauudistuksella päättyi?

Joko varjonyrkkeily kuntauudistuksella päättyi?

 

Hallituksen keskeisin uudistus on kuntauudistus ja sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus. Näiden uudistusten valmistelu on ainakin viivästynyt. Hallitusta on syytetty jopa kuurupiilosta asiassa. Jatkuuko kuurupiilo vielä pitkäänkin yli kuntavaalien?

Hallituksen kuntauudistukseen saatiin valoa, kun sosiaalidemokraattien puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen ilmoitti TV1:n vaalitentissä, että hallituksen esitys kuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen malliksi ei valmistu ennen kuntavaaleja.

Se ei ollut yllätys. Hallitus ei yksinkertaisesti ole päässyt sopuun asiasta ennen vaaleja. Yllätys sen sijaan oli Urpilaisen näkemys, että mallin julkistaminen ei ole millään tavoin välttämätöntä ennen vaaleja.

Urpilaisen mukaan äänestäjät kyllä tietävät puolueiden peruslinjaukset ja -näkemykset kuntauudistuksesta. Tätä sopii vahvasti epäillä.
Hallituksen kuukausia jatkuneen kuurupiilon jälkeen kenelläkään ei ole täysin selvää kuvaa tulevasta uudistuksesta.

Sunnuntaina pidettäviin kuntavaaleihin on ennustettu edellisiä kuntavaaleja korkeampaa äänestysprosenttia. Kuntakentässä ei ole vuosikymmeniin ollut valmisteilla yhtä suuria muutoksia kuin nyt. Sen uskotaan lisäävän kiinnostusta vaaleihin. Äänestäjät ovatkin olleet innokkaasti liikkeellä ensimmäisinä ennakkoäänestyspäivinä. Voisiko äänestysprosentti nousta jopa yli 60:n ? 

Äänestäjät joutuvat arvioimaan tulevan kuntavaalikauden keskeisimmät uudistukset keskentekoisina. Tilanne voi synnyttää hämminkiä ja neuvottomuutta äänestäjien keskuudessa. Keskiviikon suurella television vaalikeskustelulla tulee olemaan ratkaisevan suuri merkitys.


Mikko Lund

Riihimäen kaupunginjohtajalla hätä kädessä

Riihimäen kaupunginjohtajalla hätä kädessä

 

 

Näin se menee niin kuin olen ennustanut. Riihimäki on mahdottoman tilanteen edessä.

Kuluvan vuoden toisen osavuosikatsauksen ennusteen mukaan vuoden 2012 tulos on talousarviossa ennakoitua huonompi. Riihimäen kaupungin tulos ilman vesihuoltoliikelaitosta olisi ennusteen mukaan 4,7 milj. euroa alijäämäinen. Vesihuoltoliikelaitos on arvioinut, että laitoksen ylijäämä vuodelta 2012 tulee olemaan hieman talousarviossa ennakoitua pienempi eli 1,1 milj. euroa. Näin ollen Riihimäen kaupungin virallinen tulos vuodelta 2012 olisi n. 3,6 milj. euroa alijäämäinen.

 

Tämä on pientä sen rinnalla, mitä kuntayhtymien alijäämät tulevat merkitsemään Riihimäen kaupungin talouteen. Terveyskeskuksesta ja Keskussairaalasta on tulossa miljoonalasku. Kuntayhtymät eivät kuntalainkaan mukaan voi niitä peitellä. Riihimäen yhtälö näyttää tältä: Tulot 100 miljoonaa euroa, velat yli 100 miljoonaa - konsernivelkoja päälle iso rökäle! Menot lakisääteisinä n. 85 miljoonaa. Miten velkoja yksinkertaisesti kyetään eli pystytään vähentämään? Miten vieraan pääoman rahoitus hoidetaan leikkaamatta olennaisesti palveluksista ja niiden kustannuksista?

 

Ei mitenkään. 

 

Tosiasia on yksinkertainen. Yli vuoden tulot on jo syöty etukäteen ja tulevan valtuuston demokraattiset oikeudet kahlittu ja liikkumavara sidottu jalkaraudan tavoin selvittämään syvenevää kriisiin ajautuvaa taloutta. Eikä sitä pelastusoperatiota auta edes taseomaisuus. Myytävää ei sieltä juuri löydy. Tulevaisuuden ryöstöretkellä tämä ja edellinen valtuusto on taivaltanut.

 

Lisäksi on huomattava, että vesihuoltolaitosta ja sen liiketoiminnan tulosta ei tule lukea niin kuin Riihimäen kaupunki tekee kaupungin tuloksen kaunistelemiseksi. Se on vain jatkoa talouden kokonaistilan vääristelyyn ja ongelmien peittelyyn. Vesilaitoksen tulos on tarkoitettu kantamaan huolta vesihuollon kokonaisuudesta. Sen positiivinen tulos on käytettävä täysin määrin sen liiketoiminnan turvaamiseen. Mm. investointitarpeet siihen ovat mittavia niin maahan kuin puhdistuslaitoksen saattamisen ajan tasalle. Ei voida hyväksyä sitä, että Riihimäki on Vantaan pahin pilaaja ja ylijuoksutukset sateella arkista kaupungin oksentelua Etelä-Suomen vähiin vetisiin ulkoilu- ja virkistysmahdollisuuksiin.

Miten Riihimäen kaupunginjohtaja arvioi valtuuston päättämän velkakaton pitävän. Särkyykö lasikatto jo ensi vuoden budjetissa?

 

Muistutan kaupunginjohtajaa siitä, että esitykseni velanhoidon ohjelmasta on torjuttu tarpeettomana. Ohjelma olisi nyt ajankohtaisempi kuin koskaan aikaisemmin. Velanhoidon vuosimenot kuitenkin kasvavat vuosi vuodelta.

Jotain tarttis tehdä ja kiireellisesti!

 

Ymmärrän, että ensi vuoden talousarvion teko on yhtä hammasten kiristystä. Jos kaunisteluja ei jatketa ja tunnustetaan tosiasiat, investoinnit on vedettävä alas. Niihin ei kerta kaikkiaan ole varaa.

 

Kokoomuslainen kaupunginjohtaja on ajanut kaupungin lähes konkurssiin.Velkaantumisen syyllisiä haettaessa kaupunginjohtajan virkavastuu korostuu ylitse muiden.

 

Mikko Lund

Kuntavaaleihin kypsyy sittenkin yllätys

Kuntavaaleihin kypsyy sittenkin yllätys

 

Monet ovat arvelleet, että kuntavaaleissa nähdään ja saadaan uusi Jytky. Tähän ei ole kuitenkaan asiallista perustetta. Mutta yllätysvaalit ovat mahdollisuus. Tästä kertoo tuore Kuntalehden gallup, joka mukaan puolueuskollisuus voi romahtaa näissä vaaleissa. Peräti 800 000 äänestäjää miettii vielä, äänestääkö samaa vai eri puoluetta kuin edellisissä kuntavaaleissa. Joka kymmenes äänestäjä eli 280 000 on jo päättänyt vaihtaa puoluetta näissä vaaleissa. Mielenkiintoinen kysymys on, kuka nämä äänet tulee saamaan.

 

Samaa puoluetta kuin viime vaaleissa aikoo äänestää 57 prosenttia TNS Gallupin Kuntalehden kyselyyn vastanneista. Miehet ovat varmempia äänestäjiä kuin naiset. Kyselyssä tiedusteltiin, miksi äänestäjät aikovat äänestää eri puoluetta kuin aikaisemmin. Lähes puolet vastaajista ilmoitti tyytymättömyyden syyksi aiemmin äänestämänsä puolueen toimintaan.

 

Äänestäjät näyttävät jakaantuneen kahtia. Toisaalla ovat yli 60 - vuotiaat äänestäjät, jotka ovat hyvin puolueuskollisia. Toisaalla ikäryhmässä 50- 60 – vuotiaiden ryhmässä puoluetta vaihtavien osuus on huomattavan suuri .

 

Lähes joka viides äänestäjä harkitsee äänestävänsä perussuomalaisia. Määrä on suuri. Sen todentumista hillitsee tehokkaasti koko maan tasolla perussuomalaisten ehdokkaiden pieni määrä sekä äänestysvarmuuden heikkous.

 

Vanhojen puolueiden äänestäjien keskuudessa vanhoja puolueita äänestävien osuus on erittäin korkea. Kokoomusta ja keskustaa äänestävillä vastaajilla se kohoaa yli 90 prosentin. Sosialidemokraateilla luvut hipovat samaa. Perussuomalaisten kannattajien aikomus äänestää jää vain 70 prosenttiin.

 

Mikko Lund

Luokkayhteiskuntaa pukkaa

Luokkayhteiskuntaa pukkaa

 

Otsikon väittämä syntyy havainnosta, jonka mukaan terveyserot ovat jatkaneet kasvua. Rikkaat suomalaiset voivat odottaa elävänsä 13 vuotta pidempään kuin köyhät. Esimerkki kertoo luokkayhteiskunnan piirteiden paluusta arkipäivään. Terveydenhuollon ongelmat kohdistuvat juuri köyhiin. Ongelmana on palveluiden saatavuus, ei – kiireellisten hoitojen jonotusajan kasvu ja terveyskeskukset ohjaavat paremmin toimeentulevat yksityisille lääkäriasemille.

 

Yhä selvemmin yhteiskunnassa on tapahtumassa jako kahteen: Hyväosaisille tarjotaan yksityisiä lääkäriasemia, köyhälistölle tarjotaan terveyskeskuksia. Pienimmillään tuloerot ja köyhyys olivat 20 vuotta sitten, mutta ovat nyt kasvaneet kohisten.

 

Ministeri Erkki Tuomioja on kiinnittänyt huomiota terveyserojen kasvuun ja ehdottaa kansallista terveysprojektia, jolla taataan julkinen terveydenhoito kaikille ja yksityisille terveysbisnekselle laitetaan suitset. Tuomioja puhui Turun työväenyhdistyksen 125- vuotisjuhlassa viime viikonloppuna sekä kaipasi riittävän vahvoja kuntia, jotka pystyvät tuottamaan hyvinvointipalvelut kansalaisille.

Kuntavaaleissakin voidaan vaikuttaa ja toimia luokkayhteiskuntaa vastaan. 

 

Kuntapolitiikassa paras keino luokkayhteiskuntaa vastaan on vaikuttaa peruspalvelujen turvaamisen puolesta. Monipuolisilla ja laadukkailla palveluksilla voidaan parhaiten tukea kansalaisia silloin, kun heillä on ilmennyt elämää uhkaavia haasteita tai riskejä. Samalla on huolehdittava tasapainoisesta yhteiskuntakehityksestä ja vahvojen kuntien luomisesta sekä estettävä julkisten palvelujen ulkoistaminen ja yksityistäminen.

 

Elinvoimaisen ja vahvan kunnan luominen edellyttää Hyvinkään ja Riihimäen seudulla vähintään neljän kunnan ns. Hyri- kaupungin perustamista. Se pystyisi huolehtimaan elinkeinojen ja työllisyyden edistämisestä sekä huolehtimaan koulu- , sosiaali- ja terveyspalveluista. 

 

Asunnottomuuden vähentäminen on ikuisuusprojekti

 

YK:n Asunnottomien yötä vietettiin jo 14. kerran yli 20 paikkakunnalla, myös Riihimäellä. ARAn tilastojen mukaan asunnottomia yhä riittää. Asunnottomuus näkyy erityisesti isoimmissa kaupungeissa, mutta pienemmissä kunnissa palvelut ovat vähissä. Pienissä kunnissa ei ole niin paljon palveluita kuin isoissa kasvukeskuksissa. Kaikki kotia vailla olevat eivät edes päädy tilastonpitäjien tietoon.

 

Näin yksi Tampereen Mustan Lampaan asiakkaista: (Yle Uutiset)
- Käyn päihdehoidossa, joka vaatii vakituisen asunnon koko ajan. Mutta asuntoa ei löydy näillä taustoilla, paitsi maksamalla itsensä kipeäksi. 

- Johonkin laitokseen pääsisin. Mutta olen alle 30-vuotias, haluaisin elää ja kuntoutua. Ulkona ollaan kuin lumiukko.

Olen sitä mieltä, että asunnottomuus on sellainen riski, joka pitää poistaa heti. Mutta jostakin syystä vaatimus ei synnytä myötämieltä ja asunnottomuudesta on puhuttu tässä maassa jo 14 vuotta. Näyttää siltä, että asiassa on oltava sitkeä!


Mikko Lund

Paikallispoliitikkojen ilmaanhuitomisesta konkreettiseen selvitystyöhön

Paikallispoliitikkojen ilmaanhuitomisesta konkreettiseen selvitystyöhön

 

Riihimäen sairaalan alasajo on synnyttänyt asukkaiden kovan vastarinnan, jossa kovapäisinkin Kanta- Hämeen sairaanhoitopiirin strategiaa ajava paikallispoliitikko on joutunut asukkaiden tiukan kritiikin kohteeksi. Kaupunkilaiset pitävät luontaisena nautintaoikeutena täyden palvelun sairaalapalveluita, joihin menneinä vuosikymmeninä on totuttu. Sairaanhoitopiiri ei ole hyväksynyt Riihimäen edustajana toimineen kirurgian ylilääkärin Olli Tammisen toimintaa, koska hän ei ole hyväksynyt sairaanhoitopiirin strategian mukaista Riihimäen palveluiden alasajoa. Sairaanhoitopiiri ei ole huolehtinut yhteistoiminnasta henkilöstön kanssa eikä tiedottanut palvelusten alasajosta ja muutoksista.

 

Ylilääkäri Mikko Mäkelä kirjoitti Aamupostin sunnuntainumerossa ( 14.10.) asiantuntijapuheenvuoron. Siitä kuultaa RYKS:in johtajalääkärin asema ja velvollisuus huolehtia etiikkansa mukaisesta potilaiden hoidosta. Asiantuntemus selättää luottohenkilöiden sepustukset "hyvistä aikeista" sairaalan toimintojen tulevaksi järjestämiseksi. Hän antaa ilmaan huitoville päättäjille pätevän ohjeen: heidän tulee "kaiken muun selvitystyön ohella selvittää itselleen, minkälaisen sairaalan he Riihimäelle haluavat". 

Ihmiset muistavat erikoislääkärijohtoisen aluesairaalan, jonka palvelutasoa hyvinkin perustelluista syistä kaipaavat. Tänään palvelut ovat enää muisto vain. Mäkelä listaa konkreettisesti alasajon vaiheet:
- Naistentautien toiminta lopetettiin kaksi vuotta sitten.
- Lääkekeskus lopetettiin.
- Valvontayksikkö lopetettiin.
- Noin puolet kirurgian ja sisätautien sairaansijoista on lopetettu.
- Psykiatrian vuodeosasto on lopetettu.
- Lonkkaproteesileikkaukset lopetettu.
- Terveyskeskuksen yöpäivystys on lopetettu.
Sairaanhoitopiirin luottamushenkilöt kutsuvat em. päätösten toteuttamista strategian mukaiseksi kehittämiseksi. Tätä ei voi kutsua ainakaan rehelliseksi ja Riihimäen etujen mukaiseksi toiminnaksi.


Sosialidemokraattien tulee selvittää kaikki vaihtoehdot sairaalapalvelujen säilyttämiseksi. Hyvinkään ja Riihimäen sairaaloiden yhteistyöstä on vihdoin aloitettu yhteistyöneuvottelut. Hallintojohtaja Jussi Savola perustelee neuvotteluja sillä, että vuoden 2014 alusta terveydenhuoltolaki antaa potilaille valinnan vapauden valita, mistä hankkivat erikoissairaanhoidon palvelut. Olettamus on, että iso osa seudun asukkaista kääntyy lähinaapurin Hyvinkään puoleen. Muutoksella olisi vaikutuksia myös Hämeenlinnaan. Tulossa on myös sairaanhoitopiirejä koskevat valtakunnalliset muutokset. Hyvä näin, muitta tässäkin asiassa olisi pitänyt toimia ennakoivasti jo neljä vuotta sitten.


Näen niin, että sosialidemokraattien tulee toimia asiassa aktiivisesti yhdessä Riihimäen sairaalan henkilökunnan kanssa parhaan tuloksen saamiseksi!



Mikko Lund

Peltosaari kaupungin asialistalle

Peltosaari kaupungin asialistalle 

 

Riihimäen kaupungin tulee ottaa tosissaan Peltosaaren kehittäminen. Tekninen virasto on kiitettävästi huolehtinut alueen nostamisesta kehittämisen kohteeksi. Se on edistänyt Peltosaaren peruskorjaamista, energiatehokkuuden huomioonottamista ja fyysistä rakentamista. Suunnittelun pohjaksi on laadittu Peltosaaren yleissuunnitelma. Nyt muidenkin toimijoiden on aika herätä. Peltosaaressa on saatava aikaan sosiaalisten ongelmien ratkaisu.Tarvitaan konkreettisia toimia alueen sosiaalisten ongelmien vähentämiseksi. Peltosaaressa tulee käynnistää yhteisöllistä sosiaalityötä, työllisyystoimia ja asumisen tukitoimintaa.

Kaikki tiedämme, että Peltosaaren on käynyt huonosti. Alueella on korkea tyhjien vuokra-asuntojen prosenttiosuus, korkea työttömyysprosentti, ei-aktiivisen väestön ja maahanmuuttajien suuri määrä, alhainen asumisviihtyvyys ja suuri turvattomuus. Ongelmat ovat kasautuneet muutamaan vuokra-asuntotaloon. Tiedot käyvät ilmi Mari Vaattovaaran ja Matti Kortteisen selvityksestä Miten kehittää lähiötä?

Peltosaari on esimerkki myös aikaisemmin tehdyistä epäonnistuneista kehittämishankkeista. Sitä ei ole saatu kehitettyä yksittäisillä, hyvilläkään kehittämishankkeilla. Toimet eivät ole näkyneet yleisenä käänteenä alueen kehityksessä. Esimerkki osoittaa, että retorinen kehittäminen ei ratkaise ongelmia, vaan pikemminkin jatkaa ja pitkittää niitä.

Asukkaat näkevät myös selvästi viranomaistyön lävitse. Viranomaiset ovat kiinnostuneita Peltosaaren fyysisestä kehittämisestä, asukkaat odottavat toimia alueen sosiaalisten ongelmien ratkaisemiseksi. Keskeinen kysymys Peltosaaresta on, millä keinoin siitä olisi mahdollista muodostaa houkutteleva, osana keskustaa ja asemanseutua oleva asuinalue.

Peltosaarta on ryhdyttävä kehittämään kokonaisvaltaisesti. Alueen sosiaalisiin ongelmiin on löydyttävä ratkaisu.

Peltosaaren kehittämisestä on vastannut tekninen virasto ja lautakunta. Se on huolehtinut vuokratalojen peruskorjauksen käynnistämisestä. Arkkitehtikilpailulla haettiin Peltosaaren asemakaavan tiivistämistä ja uutta ilmettä alueelle.

Tekninen kehittäminen ei riitä. Perusturvan on ryhdyttävä kehittämään sosiaalista puolta. Työttömyyden ja köyhyyden ja ihmisen irrallisuuden teemoihin tarvitaan yhteisöllistä sosiaalityötä, sosiaalista luototusta, työllistämistä ja asukkaiden yhteisyyden rakentamista. Peltosaaren työttömyysprosentti on tosi korkea.

Koulutoimen on otettava asialistalle oppilaiden kasvattamisen ohella yhteistyö vanhempien kanssa. Peltosaaren ongelmat ovat siirtymässä seuraavaan sukupolveen, ellei huolehdita riittävästä nuorten ja myös vanhempien aktivoinnista. Vanhemmat on otettava mukaan oppilaiden lukujärjestyksen laatimiseen. Koulun on pyrittävä katkaisemaan syrjäytymisen ja koulun alisuorittamisen kierre.

Nuoriso- ja liikuntatoimen on huolehdittava alueen nuorten opastamisesta aktiiviseen harrastustoimintaan. Nuorison viihtyvyydestä on huolehdittava.

Kaupungin toimenpiteiden lisäksi tarvitaan poliisin toimenpiteitä. On puututtava Peltosaaren rauhattomuuteen ja väkivaltaan! Jo poliisin näkyminen alueella toimii ennaltaehkäisevästi.

Kaupungin virkamiesten ja luottamushenkilöiden on vihdoin myönnettävä, että puuttumattomuus ja puhdas retoriikka ei tuota tulosta Peltosaaressa! Tarvitaan konkreettisia  kehittämistoimia!

 

Mikko Lund

Matematiikalle ei voi mitään

 

Monet ovat ihmetelleet, miten on mahdollista, että meillä on Jyrki Kataisen johtama hallitus, jossa on mukana SDP ja vasemmistoliitto. Vasemmisto on yhdessä ja erikseen nimennyt kokoomuksen kuntavaaleissa puolueidensa päävastustajaksi. Silti nämä puolueet istuvat hallituksessa ja ovat epäilemättä läheisissä tekemisissä kokoomuksen kanssa. Vasemmistopuolueet ovat istuneet jo kohta puolitoista vuotta samassa hallituksessa kuin kokoomus. Puolueet siis tekevät läheistä poliittista yhteistyötä poliittisen päävastustajansa kanssa. Ihmettelijät kysyvät asiasta, onko tämä uskottavaa hallituspolitiikkaa.

Hallituksen muodostaminen oli tosiasioiden tunnustamista ja matemaattista välttämättömyyttä eduskuntavaalien jälkeen. Muu ei ollut mahdollista.

 

Kokoomus nousi vaaleissa suurimmaksi puolueeksi. Se takasi kokoomukselle paalupaikan hallitusneuvotteluissa. Kataisesta tulisi pääministeri, jos kokoomus olisi hallituksessa. Parin kuukauden väännön jälkeen käsiin jäi nykyinen hallituspohja, jota ei oikeasti halunnut yksikään puolue. Se näkyy hallitusohjelmassa, joka on löysä kokoelma mukana olevien puolueiden tavoitteita. 

Hallitus selvisi ensimmäisestä tulikokeestaan kohtalaisen hyvin. Sopu menojen leikkauksista ja verojen kiristyksistä tehtiin kevättalvella, koska vaihtoehtoja ei ollut.
Nyt meno on alkanut tökkiä.


Sanomattakin on selvää, että kuntavaalien läheisyys hermostuttaa. Suurten asioiden ratkaiseminen monen puolueen kanssa on epäilemättä vaikeaa vaalipaineiden hermostuttaessa. Vaalien jälkeen on mahdollista sopia kuntauudistuksen toteuttamisesta ja terveydenhuollon uudistuksesta. Vaalit tulevat näyttämään kansan kannatuksen eikä siitä ole valitusoikeutta.


Mikko Lund

Virkavaltaisuus on paha ongelma kunnissa

Virkavaltaisuus on paha ongelma kunnissa

 

Virkavaltaisuus on paha ja yhä paheneva ongelma kunnissa. Taas käydään kuntavaaleja, mutta juuri kukaan valtuustoehdokkaista ei ole ottanut esille kuntien kansanvaltaistamisen välttämättömyyttä. Virkavaltaisuus voi kunnissa tosi paksusti ja virkamiehillä on tosi vahva valta kuntien hallinnossa. Vahvasti ja niin vahvasti virkamiehet voivat niin Riihimäellä, Helsingissä kuin Lahdessa. Kunnallishallinnossa on yleistynyt myös yhdenmukaisuuden demokratia. Kaikki ovat asioista niin samaa mieltä, että he todellisuudessa eivät ole mitään mieltä. Yleensä luottamushenkilöt ovat niin tietämättömiä, että he eivät edes tajua, miten heitä viedään kunnallishallinnossa kuin kuoriämpäriä. Heistä ei ole kuin siunaamaan ja hyväksymään virkamiesten heikot ja puutteelliset esitykset. Sitten he kuvittelevat olevansa hyviä luottamushenkilöitä. Tällainen sanoinkuvaamaton tyytyväisyys ja omahyväisyys vaivaa Riihimäelläkin johtavia kaupunginhallituksen ja valtuustonkin luottamushenkilöitä. Tuntuu, että he ovat olleet jo liian kauan hallinnossa ja sulkevat silmänsä kaikilta epäkohdilta. Kari Naskinen kirjoitti asiasta Hämeen Kaiku- lehdessä ja hyvin kirjoittikin.

Naskinen kirjoittaa:

 

"Helsingin kaupunginjohtaja Jussi Pajunen (kok.) esittää, että Helsingissä ei poisteta terveyskeskusmaksua. Tehdessään ensi vuoden talousarvioesityksensä Pajunen vähät välitti siitä, että aiemmin kaupunginhallitus ja terveyslautakunta olivat päätyneet terveyskeskusmaksun poistamiseen.

Lahdessa puolestaan kunnallistekniikan johtaja Jorma Vaskelainen jätti eriävän mielipiteensä teknisen lautakunnan antamaan lausuntoon linja-autoliikenteen järjestämismallista. Kun lautakunta ei ollut samaa mieltä Vaskelaisen kanssa, tämä suuttui.
Ihmeellisiä virkamiehiä. Heidät on palkattu tekemään töitä, joita heille määrätään, mutta Pajunen ja Vaskelainen ovat sitä mieltä, että he antavat määräyksiä poliittisille elimille. Pajunen ja Vaskelainen eivät hyväksy demokraattista päätöksentekojärjestelmää, ja on näitä tällaisia tietenkin muitakin."

Naskinen huomauttaa aivan oikein, että demokraattinen järjestelmä on sitä, että enemmistöpäätöksillä asioita ratkaistaan. Tämä tulisi sekä virkamiesten että poliitikkojen ymmärtää.

Naskiselle voidaan puolestaan huomauttaa, että Pajusen ja Vaskilaisen virkatoimia ei pidä hyväksyä. Asiassa on paikka käynnistää kurinpitotoimet virkavelvollisuuden vastaisesta toiminnasta.

Menikö hallituksella pupu pöksyyn?

 

Hallituksen kuntauudistuksen ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteena oli muodostaa maahan riittävän suuria kuntia ja sosiaali- ja terveysalueita, jotka kykenevät huolehtimaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon järjestämisestä saman katon alle. Vasemmistoliiton puheenjohtajan Paavo Arhinmäen mukaan hallitus on luopumassa tavoitteesta. Kuntien määrä tulisi olemaan mahdollisesti 150 – 200. Tältä pohjalta maahan ei muodostu niin vahvoja peruskuntia, että ne pystyisivät huolehtimaan erikoissairaanhoidosta.

 

Arhinmäen paljastus kertoo, että hallituksella on tullut pupu pöksyyn. Opposition vastustus- ja pelottelutoiminta on selvästi pelästyttänyt vasemmistoliiton ja demarit eikä heistä näytä olevan suurten uudistusten toteuttajaksi. 

 

Hallitusohjelman tavoitteesta luovutaan kaikessa hiljaisuudessa. Hallitusohjelman tavoite oli, että kunta tai sote-alue järjestää ja rahoittaa sosiaali- ja terveyspalvelut ja osan erikoissairaanhoidon tehtävistä. Hallitus yrittää sopia kasvonsa säilyttäen, miten sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään tulevaisuudessa. Tietysti on mahdollista, että hallitus löytää asiassa sovun. Viimeistään kuntavaalien jälkeen on tilaa vapaammalle ajattelulle. Tilanne on aatteellisestikin varsin erikoinen.

 

Erityisesti on tarpeen tarkastella jälleen politiikkaa kriittisesti. Kuntauudistuksen ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen käsittelyssä paljastuu harvinainen aatteellinen ylösalaisin meno: Kokoomus osoittautuu suorastaan edistykselliseksi yhteiskunnan uudistajaksi ja vasemmisto ottaa perinteisen oikeiston roolin uudistusten vastustajana! Onko tämä nyt laitaa vaaleihin mentäessä?

 

Mikko Lund

Hyvinkää ja Riihimäki vaihtavat potilaita

Hyvinkää ja Riihimäki vaihtavat potilaita

 

Hyvinkään ja Riihimäen sairaaloiden yhteistyöstä on vihdoin aloitettu yhteistyöneuvottelut. Hallintojohtaja Jussi Savola perustelee neuvotteluja sillä, että vuoden 2014 alusta terveydenhuoltolaki antaa potilaille valinnan vapauden valita, mistä hankkivat erikoissairaanhoidon palvelut. Olettamus on, että iso osa seudun asukkaista kääntyy lähinaapurin Hyvinkään puoleen. Muutoksella olisi vaikutuksia myös Hämeenlinnaan. Tulossa on myös sairaanhoitopiirejä koskevat valtakunnalliset muutokset.

 

Riihimäki tekee selvityksen Ryksin asemasta huhtikuuhun mennessä. Hyvinkään sairaalassa tehdään mittava laajennus. Sairaala tarvitsee väistötilaa ja Hyvinkää siirtää leikkauspotilaita Riihimäelle. Hyvinkään sairaala on palveluja mahdollisesti antava laitos. Hyvinkään sairaanhoitoalueen johtaja Asko Saaren mukaan suhteellisen helposti voitaisiin järjestää naisten-,lastentautien ja synnytyspalveluja riihimäkeläisille.

Asiasta kertoi Aamuposti 10.10.2012

 

Korruptiosta kaivataan lisätutkimusta

 

 

Suomessa aika ajoin uskotaan ja uskotellaan,että Suomi on hyvä maa. Yleisesti kuvitellaan, että meillä ei ole korruptiota. Todellisuus on kuitenkin toinen. Meillä on Hyvä Veli- verkostoja. Meillä on korruptiota. Tätä todistaa myös äsken julkaistu tutkimus.

Transparency Suomen julkaisemassa raportissa selvitettiin muun muassa mitä hyvä veli -verkostot ovat.

Tutkimus nosti varsin vahvasti esiin kysymyksen siitä, jatketaanko Suomessa kevyen sääntelyn mallin mukaan eli luotetaan virkamiesten omaan eettiseen pohdintaan vai pitäisikö siirtyä tarkempaan ohjeistukseen.

Tarvittaisiin tietoa korruptiosta ja sen esiintymisestä. Päätöksentekijän kannalta tärkeää olisi näyttöön perustuva korruption tutkimus. Meillä tulisi olla luotettavaa tietoa siitä, miten korruptionvastaiset ohjelmat toimivat ja miten valvonta toimii käytännössä, sanoo yksi julkaisun kirjoittajista, professori Ari Salminen Vaasan yliopistosta.

Lapsiasiavaltuutettu Marja Kaisa Aula kaipaa lastensuojelulasten parempaa kuulemista

Syksyllä lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula kaipasi Ylen aamu-tv:n haastattelussa, että huostaanotetut lapset saisivat parempaa tietoa sekä enemmän kuuntelevia aikuisia. Sosiaali- ja terveysministeriö julkisti raportin, jossa lapset ja nuoret kertovat näkemyksiään lastensuojelusta.

Huostaanotetut lapset tarvitsevat tietoa, rohkaisua sekä ennakkoluulojen purkamista.. Lastensuojelun ammattikieli voi olla lapsille ja nuorille vaikeasti ymmärrettävää, Aula sanoo.

- He tarvitsevat tietoa siitä, missä prosessissa he ovat mukana, mitä ratkaisuja on tehty ja miksi, sillä tavalla, että se on heille ymmärrettävää.

Sosiaali- ja terveysministeriön raportissa lapset ja nuoret itse kertovat näkemyksiään lastensuojelun ja sijaishuollon laadusta. Raportti laadittiin lapsiasiavaltuutetun johdolla, ja siinä haastateltiin lastensuojelun asiakkaita.

Aula muistuttaa, että huostanotto on aina kriisi.

- Silloin nuori tarvitsee aikuisia, jotka rohkaisevat, antavat hyviä näkyjä. Tsemppi on henkistä unelmien vaalimista, myönteisiä tulevaisuuden näkymiä.

Aula kertoo, että huostaanotetut lapset ja nuoret kaipaavat parempaa kuulluksi tulemista.

- On kovasti kaipuuta läsnäoleviin aikuisiin niin, että lapsi nähtäisiin kokonaisena eikä vain lastensuojelun asiakkaana.

Usein ennakkoluulot leimaavat huostaanotetun.

- Huostaanotetut lapset kokevat, että he ovat ihan tavallisia nuoria, eivät mitään riskinuoria. He kokevat, että heihin kohdistuu pahan nuoren taakka, Maria Kaisa Aula sanoo.

Aula toivoo, että lastensuojelun päättäjät hyödyntävät nuorten kokemuksia lastensuojelun kehittämisessä.

Mikko Lund

Kaverivalta kaventaa vallankäyttöä

Kaverivalta kaventaa vallankäyttöä

 

Matti Wiberg on tutkinut kunnallista vallankäyttöä. Tutkimuksen hän on julkaissut nimellä Valta kunnassa. Tutkimus on julkaistu Kunnallisalan kehittämissäätiön Polemia- sarjan julkaisulla nro 58. Wiberg toteaa, että kunnallispolitiikka on olennaisesti eliittivallan käyttöä. Useissa kunnissa päätökset tehdään pienessä piirissä, kavereiden kesken. Kavereiden ei tarvitse olla puoluetovereita. Puoluetoveruudesta voi kaveruuden kannalta olla suoranaista haittaa. Olennaista on, että kaverit ovat tottuneet sopimaan keskenään, miten kunnan asiat päätetään.

 

Kaveruus voi kestää vuosikymmeniä. Kavereiden ei tarvitse pitää toisistaan. Myönteistä on päätöksenteon tehokkuus. Menetellään kuten on pienellä porukalla sovittu. Vaihtoehtojen joukko supistuu. Vaihtoehdot on supistettu minimiinsä. 

 

Kaverit ovat jo ennen esityslistan kirjoittamista sopineet päätösten sisällöstä.

 

Kaverielitistisen päätöksenteon haitta on, että uusien virikkeiden tulo estyy päätöksentekoon. Hyvin suuri ongelma on, että päätökset eivät ankkuroidu poliittiseen prosessiin. Ne tehdään poliittisen prosessin ja virallisten rakenteiden ulkopuolella. Seurauksena on vallankäytön legitimiteetin mureneminen.

 

Wriberg pitää kunnallispolitiikkaa hyvin viheliäisenä toimintana. Päätökset ovat keskimäärin pieniä, suoranaisesti merkityksettömiä. Mitä pienemmäksi päätökset käyvät, sitä pienempiä ihmisiä kunnallispolitiikkaan hakeutuu.

 

Kunnallispolitiikka on korostetusti puoluepolitiikkaa. Päätöksentekotapa korostaa puolueiden merkitystä. Puolueet ovat huonossa kunnossa. Niitä vaivaa jäsenkato ja jäsenten vanheneminen. 

 

Riihimäen päätöksentekotapa on korostetusti kaverielitistinen.

 

Mikko Lund

Mikä saa Venäjän reagoimaan varskin oudosti?

Mikä saa Venäjän reagoimaan varsin oudosti?

 

Varmaan kysytte, kuten minäkin kysyn, mistä Venäjän varsin outo käyttäytyminen johtuu? En tiedä, mutta kysyn jos Te tiedätte tai voitte antaa uskottavan selityksen asialle.


Taustana ajattelen tätäkin, että elokuussa Moskovassa järjestetyssä ilmailunäyttelyssä Venäjä esitteli näyttävästi ilmavoimiensa uusia konetyyppejä. Samalla kerrottiin, että maan ilmavoimat tulevat lähivuosina hankkimaan yhteensä 1 600 modernia hävittäjää ja helikopteria. Venäjä militarisoituu jälleen, vaikka aseiden määrä ei vetäisikään vertaa Neuvostoliiton asevoimille.


Entä sitten, mitä on ajateltava Venäjän lapsivaltuutetun käytöksestä? Lapsivaltuutettu Astahov suorastaan uhkasi Suomea.
Asiasta on kehkeytynyt tapahtuma, joka on saanut aikaan kokoaan suuremmat mittasuhteet Venäjällä.


Venäläisen äidin ja afrikkalaisen isän kolme 2-6 - vuotiasta ovat eläneet sijaisperheessä jo muutaman viikon ajan. Vain kaksi viikkoa vanha poika otettiin pois vanhemmiltaan.

Venäläisen äidin mukaan sosiaaliviranomaiset epäilevät isää lasten pahoinpitelystä. Viranomaiset eivät voi vahvistaa tai kieltää äidin väitteitä, koska heillä on salassapitovelvollisuus yksittäisten perheiden asioista.

Asia on pohdittavana myös hallinto- oikeudessa. Viranomaisilla tulee olla tieto tai epäily siitä, että lasten turvallisuus on ollut uhattuna. Oikeuden päätös selventää tilannetta.


Tapauksen merkittävyyttä on lisännyt se, että siitä on tehty iso uutinen Venäjällä. Venäjän lapsivaltuutettu Pavel Astahov uhkasi Suomea. Venäjän television haastattelussa hän piti mahdollisena, että Venäjä julistaa Suomen vaaralliseksi maaksi venäläisille lapsiperheille.


Näin kova käytös pakottaa pohtimaan myös suomalaisten sosiaaliviranomaisten toiminnan oikeellisuutta. Onko varmasti faktat ja johtopäätökset oikeat? Voihan sosiaaliviranomainen ja oikeusviranomainenkin erehtyä! Vai erehtyykö Venäjä?

Siitä huolimatta Astahovin käytös on todella kummallista. Samasta asiasta hän on aikaisemminkin ottanut yhteen suomalaisviranomaisten kanssa.


Ajattelen kuitenkin tapauksen opetusta. Eikö olisi paikallaan lisätä Suomen ja Venäjän viranomaisten yhteistyötä? Eikö yhteistyö poistaisi ennakkoluuloja ja kuvitelmia? Nyt tarvittaisiin kaikilla tasoilla Suomen ja Venäjän tiivistä yhteistyötä. Mieluummin yhteistyötä ja yhteisymmärrystä kuin virheellisiä kuvitelmia tai väärinymmärtämistä ja viholliskuvia.


Mikko Lund

Kokoomusväkeä risoo Kataisen hyvä yhteistyö SDP:n kanssa

Kokoomusväki ilmaisi tyytymättömyyttä Kataisen hallituspolitiikkaa kohtaan. Tämä tuli esiin kokoomuksen puoluevaltuuston kokouksessa viime viikonloppuna. Valtuusto käveli puoluehallituksen yli ja asetti vastoin sen kantaa tavoitteeksi heikentää palkansaajien sairausajan etuja.

Kokoomuksen mielestä ensimmäisen sairauspäivän tulee olla palkaton ja kahdelta ensimmäiseltä viikolta maksettaisiin vain 80 prosenttia nykyisen täyden palkan sijaan.Kokoomusväkeä risoo Kataisen hyvä yhteistyö SDP:n Jutta Urpilaisen kanssa.

Kataiselle puoluevaltuuston päätös on kiusallinen. Katainen ei kuitenkaan niellyt esitystä sellaisenaan, vaan siirsi sen sivuun sanomalla ykskantaan, että päätösvalta siitä kuuluu työmarkkinajärjestöille.


Kokoomus tähtää sairauspoissaolojen vähentämiseen. Kuntavaalien alla esitettynä asialla voi olla poliittista merkitystä. Se voi vaikuttaa kokoomuksen kannatuslukuihin. Kokoomuksen kannattajissa on vahva osuus tavallisilla palkansaajilla. Palkansaajat joutuvat oikeasti miettimään, miten suhtautua kokoomuksen selvään heikennysesitykseen. 

Ensimmäisen sairauspäivän palkattomuus on ollut käytössä Ruotsissa vuodesta 1993 lähtien. 


Kun Ruotsissa siirryttiin nykyiseen järjestelmään, sairauspoissaolot olivat yli kymmenen prosenttia työajasta. Suomessa vastaava luku Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n yrityksissä on nyt 4,3 prosenttia. Palkkaetujen heikentäminen lähtee siitä olettamuksesta, että ihmiset käyttävät etua väärin ja asiaan pitää puuttua.
Työelämän ongelmat ovat eivät ole vain poissaoloissa. Mielestäni työelämän todelliset ongelmat ovat huonoissa työoloissa, huonossa johtamisessa ja ilmapiirissä.

Kokoomuksen puoluevaltuuston esitystä sairausajan etujen heikentämisestä kiiteltiin vain Elinkeinoelämän keskusliitossa EK:ssa. Ensimmäisenä sen tyrmäsivät ammattijärjestöt, mutta yhtä kovin sanoin myös kokoomuksen muut hallituskumppanit ja oppositiokin.

Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK katsoi Kataisen tavoin asian kuuluvan työmarkkinajärjestöille.
Nähtäväksi jää, mitä kokoomuksen esitys vaikuttaa kokoomuksen kannatukseen kuntavaaleissa.


Mikko Lund

Käsien pesu Riihimäen sairaala- asiassa nosti esiin ongelmia

Käsien pesu Riihimäen sairaala- asiassa nosti esiin ongelmia

Pihalla ollaan Riihimäen edun valvomisessa!'

Riihimäellä olisi tuhannen taalan paikka edistää alueellista kehitystä. Kuntauudistus ja erikoissairaanhoidon järjestelyt ovat integroituneet enemmän kuin vahvasti keskenään . Ne ovat hallituksen ykköshankkeita ja liittyvät toisiinsa.

Niiden toteuttaminen pitäisi oivaltaa myös paikallisesti. Ne eivät toteudu, ellei niitä aktiivisesti ajeta. Mutta Riihimäen sosialidemokraatit ovat jumiutuneet vain pesemään käsiään Riihimäen sairaalan alasajossa.

Alasajo on oikea sana kuvaamaan toimintojen lopettamista. Siinä on kysymys sairaalan virtaviivaistamisesta ja muuttamisesta päiväsairaalaksi. Kustannussäästöjä haetaan vuodeosastojen lakkauttamisella ja henkilöstön siirtämisellä toisiin tehtäviin. Silti kustannussäästöjen suuruudesta ei ole selvyyttä. Riihimäen sosialidemokraatit uskottelevat, että hallituksen kuntauudistus ja erikoissairaanhoidon järjestelyt eivät toteudu.Se on erikoinen usko.

Silti saamme vielä ennen vaaleja ehkä tietää valtakunnallisen perusratkaisun, jossa sairaanhoitopiirit tullaan kuoppaamaan.

Nyt pitää keskittyä sairaala-asiassakin "hallitsemattoman tilan kinasta ja hyödyttömästä käsienpesusta" miettimään, mikä on Riihimäen seutukunnan terveyspalveluiden kannalta paras ratkaisu. 

Terveyspalvelujen - muidenkin sote-palvelujen - tulevaisuus kytkeytyy vahvan peruskunnan malliin seutukunnalla ja

sairaanhoitopiirien lakkauttamiseen. Todennäköisyys on suuri siihenkin, että Kanta- Hämeen maakunta ajatellaan uusiksi.

Maakuntienkin tulevaisuus on parhaillaan selvityksen kohteena. (Rauno Saaren työryhmä.)

Minun tavoitteeni on Hyvinkään - Riihimäen parikaupungin aktiivinen synnyttäminen. Sen edut on jo kerran selvitetty ja kansalaisten kannalta parhaaksi arvioitu. Selvitysmiehen tehtävälle kuntuudistuksen toimeenpanemisessa HyRi -aluekeskuksessa on siksi hyvät ja perustellut edellytykset.

Ajan politiikkaa, jonka mukaan kansalaisten edut ja tuhlailematon aluerakenne tulee olla määrääviä kunnan uusien hallintorajojen piirtelyssä. 

Karthago on hävittettävä, sanoi aikanaan Cato! Minä sanon nyt - maakuntaraja ja sairaanhoitopiiri on hävitettävä!

Ne haittaavat riihimäkeläisten ja naapurikuntien asukkaiden elinympäristön ja palvelujen kehittämistä! Olemme Hämeenlinnan - maakuntakeskuksen - vasalleja. Sairaanhoitopiirissä olemme joutuneet tahdottomaksi ajopuuksi! Siksi sille on aika jättää hyvästit!

Siis tavoitteellinen viso ja ripeä toiminta uuden kunnan puolesta on keino, jolla tulevaiisuus on kohdattava! Eikä se ole vailla suuria ongelmia. Niiden taustalla vaikuttavat paitsi hallintorajat niin myös seudun kuntien kurja talouden tila. Se tietenkin on omaa syytä. Ylivelkaisuus poistuu vain tulopohjaa ja menorakennetta parantamalla!

Siksi vain rakenneuudistukset turvaavat seudun asukkaiden hyvinvointipalvelut. Pikkupolitikointi johtaa vain entistä syvempiin poteroihin ja elinvoiman vähenemiseen alueella.

Nyt tarvitaan oikeaa johtajuutta. Hallituksen uudistushankkeet on käytettävä aktiivisesti hyödyksi. Ei voida jäädä odottamaan lottovoittoa. On itse aktiivisesti toimittava lottovoiton rakentamiseksi. Se tarkoittaa sairaanhoitopiirin jättämistä, maakuntarajan ylittämistä ja uuden suurkunnan perustamista. 

Tulevaisuuteen suuntautuminen ja yleispoliittinen johtajuus ovat paras tae sille, että paikallinen menestys säilyy ja vahvistuu. Vain se, että aluerakenteemme muuttuu enemmän kuin kilpaileva ympäristö, takaa Riihimäelle voiton.

Mikko Lund

Yli 65. vuotiaita jo yli miljoona

Yli 65- vuotiasta väestöä jo yli miljoona

Huomiota vanhuspalveluksiin

Vanhusten määrä kasvaa. Tilastokeskuksen virallisen tiedon mukaan maassamme asuu jo yli miljoona yli 65-vuotiasta. Ikäryhmän suhteellinen osuus kasvaa jyrkällä käyrällä seuraavat kolmekymmentä vuotta. Toisen maailmansodan jälkeen noin seitsemällä vuodella pidentyneen eliniän odotteen ansiosta ikääntyneitä riittää suunnilleen samassa suhteessa kaikissa Euroopan maissa.

Myös kuntatasolla väestökehitys näyttää toistavan valtakunnallista kehitystä. Vuonna 2010 Riihimäellä oli 4 851 yli 65- vuotiasta. Tilastokeskuksen Riihimäkeä koskevan väestöennusteen mukaan vuonna 2020 yli 65- vuotiaita on 7 073 ja 2040 jo yli 10 000. Ikääntyminen on tämän vuoksi kuuma yhteiskunnallinen keskusteluteema, Siitä puhutaan siellä, missä ihmiset kohtaavat.Kaikilla meillä on käsitys, että jotakin pitää asian hyväksi tehdä. Asiantuntijatkin ovat tuottaneet useita raportteja kehityksen seurauksia analysoiden.

Tulevaisuuden arviointiin liittyy kuitenkin monia kysymyksiä.

Ensimmäinen kysymys on huoltosuhdetta koskeva matemaattinen lukuarvo. Montako ihmistä on työvoiman ulkopuolella suhteutettuna työllisten määrään. Ikäihmisten osalta se johtaa virheelliseen yksinkertaistukseen.

Eläkkeelle siirtyneitä pidetään monesti passiivisina hoidokkeina.

Tosiasiassa yhä suurempi osa eläkkeelle siirtyvistä ovat koko työuransa olleen kattavan työeläkejärjestelmän piirissä. He jatkavat aktiivista elämää, osa satunnaisesti jopa työelämässä, kuluttaen ja verotuloja kerryttäen. Ei heistä mitään hoidokkeja tule. Tulot voivat matalapalkka-aloilla toimivilla jäädä niukoiksi.

Toinen kysymys koskee sitä, kyetäänkö hoivatyöhön rekrytoimaan riittävästi työvoimaa.

Nykymuotoiset palvelut kaikkein vanhimmille eli yli 85-vuotiaille ovat 2020 luvun puolen välin jälkeen kasvavissa vaikeuksissa. Ammattilaisten virkatyölle pohjaava hoitomalli törmää hoitajapulaan. Meidän olisi pohdittava juuri nyt, miten voimme modernilla tavalla palauttaa hoito- ja hoivavastuuta osin takaisin koteihin.

Aihe on arka, mutta väistämätön kohdattavaksi. Emme voi ratkaista sitä vanhoihin malleihin perustuen. Hoivavastuuta ei voida kaataa yksin viranomaisille ja naisille. Uutta yhteisvastuullisuutta tarvitaan kaikilta.

Jokainen voi tehdä jotain tässäkin kysymyksessä. Ovathan ikääntyneet meidän isiämme ja äitejämme.

Kolmas kysymys liittyy yhdyskuntasuunnitteluun.

Maan parhaita aivoja on valjastettu kehittämään nollaenergiataloja. Ilmastonmuutoksen torjunta onkin tärkeä ihmiskunnan ongelma. Mutta eikö meidän pitäisi varautua myös ikääntymiseen. Eikö meidän pitäisi kehittää myös uusia asumisen muotoja. Eikö nyt kiireesti pitäisi luoda uusia malleja, joilla mahdollistettaisiin ikäihmisten asuminen perheiden yhteydessä?

Osalle voisi sopia vaikka erilliset yksiöt ja kaksiot. Samalla tulee huolehtia päivittäisen hoivan perusedellytyksistä.

Mummua ja pappaa ei voi etähoitaa satojen kilometrien päähän. Tätäkin voisi veropolitiikalla tehokkaasti tukea.

Neljäs kysymys koskee kuntapolitiikkaa. Kuntapolitiikan tulee määrittää oikea laitoshoidon ja avohoidon suhde. Hyvin tärkeää on panostaa riittävästi avohuoltoon ja ennalta ehkäiseviin palveluksiin. Se tulee ihan liian kalliiksi, jos ikääntyneessä väestössä on liian paljon sellaisia, joita on pakko hoitaa laitoksissa.

Ratkaisevinta on tietysti se, kuinka me ikäihmiset itse oman elämämme järjestämme. Toimintakyvyn ylläpito on olennaisin. Liikunta, elämän aktiivinen havainnointi ja rentoutuminen pitää toimintakykyä yllä.

Mikko Lund