Hyvinkää ja Riihimäki vaihtavat
potilaita
Hyvinkään ja Riihimäen sairaaloiden yhteistyöstä on vihdoin
aloitettu yhteistyöneuvottelut. Hallintojohtaja Jussi Savola perustelee
neuvotteluja sillä, että vuoden 2014 alusta terveydenhuoltolaki antaa potilaille
valinnan vapauden valita, mistä hankkivat erikoissairaanhoidon palvelut.
Olettamus on, että iso osa seudun asukkaista kääntyy lähinaapurin Hyvinkään
puoleen. Muutoksella olisi vaikutuksia myös Hämeenlinnaan. Tulossa on myös
sairaanhoitopiirejä koskevat valtakunnalliset muutokset.
Riihimäki tekee selvityksen Ryksin asemasta huhtikuuhun
mennessä. Hyvinkään sairaalassa tehdään mittava laajennus. Sairaala tarvitsee
väistötilaa ja Hyvinkää siirtää leikkauspotilaita Riihimäelle. Hyvinkään
sairaala on palveluja mahdollisesti antava laitos. Hyvinkään sairaanhoitoalueen
johtaja Asko Saaren mukaan suhteellisen helposti voitaisiin järjestää
naisten-,lastentautien ja synnytyspalveluja riihimäkeläisille.
Asiasta kertoi Aamuposti 10.10.2012
Korruptiosta kaivataan
lisätutkimusta
Suomessa aika ajoin uskotaan ja uskotellaan,että Suomi on hyvä
maa. Yleisesti kuvitellaan, että meillä ei ole korruptiota. Todellisuus on
kuitenkin toinen. Meillä on Hyvä Veli- verkostoja. Meillä on korruptiota. Tätä
todistaa myös äsken julkaistu tutkimus.
Transparency Suomen julkaisemassa raportissa selvitettiin muun muassa
mitä hyvä veli -verkostot ovat.
Tutkimus nosti varsin vahvasti esiin kysymyksen siitä, jatketaanko
Suomessa kevyen sääntelyn mallin mukaan eli luotetaan virkamiesten omaan
eettiseen pohdintaan vai pitäisikö siirtyä tarkempaan
ohjeistukseen.
Tarvittaisiin tietoa korruptiosta ja sen esiintymisestä. Päätöksentekijän
kannalta tärkeää olisi näyttöön perustuva korruption tutkimus. Meillä tulisi
olla luotettavaa tietoa siitä, miten korruptionvastaiset ohjelmat toimivat ja
miten valvonta toimii käytännössä, sanoo yksi julkaisun kirjoittajista,
professori Ari Salminen Vaasan yliopistosta.
Lapsiasiavaltuutettu Marja Kaisa Aula kaipaa
lastensuojelulasten parempaa kuulemista
Huostaanotetut lapset tarvitsevat tietoa, rohkaisua sekä
ennakkoluulojen purkamista.. Lastensuojelun ammattikieli voi olla lapsille ja nuorille
vaikeasti ymmärrettävää, Aula sanoo.
-
He tarvitsevat tietoa siitä, missä prosessissa he ovat mukana, mitä ratkaisuja
on tehty ja miksi, sillä tavalla, että se on heille
ymmärrettävää.
Sosiaali- ja terveysministeriön raportissa lapset ja
nuoret itse kertovat näkemyksiään lastensuojelun ja sijaishuollon
laadusta. Raportti laadittiin lapsiasiavaltuutetun johdolla, ja siinä
haastateltiin lastensuojelun asiakkaita.
Aula muistuttaa, että huostanotto on aina kriisi.
-
Silloin nuori tarvitsee aikuisia, jotka rohkaisevat, antavat hyviä näkyjä.
Tsemppi on henkistä unelmien vaalimista, myönteisiä tulevaisuuden
näkymiä.
Aula kertoo, että huostaanotetut lapset ja nuoret kaipaavat parempaa
kuulluksi tulemista.
-
On kovasti kaipuuta läsnäoleviin aikuisiin niin, että lapsi nähtäisiin
kokonaisena eikä vain lastensuojelun asiakkaana.
Usein ennakkoluulot leimaavat huostaanotetun.
-
Huostaanotetut lapset kokevat, että he ovat ihan tavallisia nuoria, eivät mitään
riskinuoria. He kokevat, että heihin kohdistuu pahan nuoren taakka, Maria Kaisa
Aula sanoo.
Aula toivoo, että lastensuojelun päättäjät hyödyntävät nuorten kokemuksia
lastensuojelun kehittämisessä.
Mikko
Lund