Hyvinkää ja Riihimäki vaihtavat potilaita

Hyvinkää ja Riihimäki vaihtavat potilaita

 

Hyvinkään ja Riihimäen sairaaloiden yhteistyöstä on vihdoin aloitettu yhteistyöneuvottelut. Hallintojohtaja Jussi Savola perustelee neuvotteluja sillä, että vuoden 2014 alusta terveydenhuoltolaki antaa potilaille valinnan vapauden valita, mistä hankkivat erikoissairaanhoidon palvelut. Olettamus on, että iso osa seudun asukkaista kääntyy lähinaapurin Hyvinkään puoleen. Muutoksella olisi vaikutuksia myös Hämeenlinnaan. Tulossa on myös sairaanhoitopiirejä koskevat valtakunnalliset muutokset.

 

Riihimäki tekee selvityksen Ryksin asemasta huhtikuuhun mennessä. Hyvinkään sairaalassa tehdään mittava laajennus. Sairaala tarvitsee väistötilaa ja Hyvinkää siirtää leikkauspotilaita Riihimäelle. Hyvinkään sairaala on palveluja mahdollisesti antava laitos. Hyvinkään sairaanhoitoalueen johtaja Asko Saaren mukaan suhteellisen helposti voitaisiin järjestää naisten-,lastentautien ja synnytyspalveluja riihimäkeläisille.

Asiasta kertoi Aamuposti 10.10.2012

 

Korruptiosta kaivataan lisätutkimusta

 

 

Suomessa aika ajoin uskotaan ja uskotellaan,että Suomi on hyvä maa. Yleisesti kuvitellaan, että meillä ei ole korruptiota. Todellisuus on kuitenkin toinen. Meillä on Hyvä Veli- verkostoja. Meillä on korruptiota. Tätä todistaa myös äsken julkaistu tutkimus.

Transparency Suomen julkaisemassa raportissa selvitettiin muun muassa mitä hyvä veli -verkostot ovat.

Tutkimus nosti varsin vahvasti esiin kysymyksen siitä, jatketaanko Suomessa kevyen sääntelyn mallin mukaan eli luotetaan virkamiesten omaan eettiseen pohdintaan vai pitäisikö siirtyä tarkempaan ohjeistukseen.

Tarvittaisiin tietoa korruptiosta ja sen esiintymisestä. Päätöksentekijän kannalta tärkeää olisi näyttöön perustuva korruption tutkimus. Meillä tulisi olla luotettavaa tietoa siitä, miten korruptionvastaiset ohjelmat toimivat ja miten valvonta toimii käytännössä, sanoo yksi julkaisun kirjoittajista, professori Ari Salminen Vaasan yliopistosta.

Lapsiasiavaltuutettu Marja Kaisa Aula kaipaa lastensuojelulasten parempaa kuulemista

Syksyllä lapsiasiavaltuutettu Maria Kaisa Aula kaipasi Ylen aamu-tv:n haastattelussa, että huostaanotetut lapset saisivat parempaa tietoa sekä enemmän kuuntelevia aikuisia. Sosiaali- ja terveysministeriö julkisti raportin, jossa lapset ja nuoret kertovat näkemyksiään lastensuojelusta.

Huostaanotetut lapset tarvitsevat tietoa, rohkaisua sekä ennakkoluulojen purkamista.. Lastensuojelun ammattikieli voi olla lapsille ja nuorille vaikeasti ymmärrettävää, Aula sanoo.

- He tarvitsevat tietoa siitä, missä prosessissa he ovat mukana, mitä ratkaisuja on tehty ja miksi, sillä tavalla, että se on heille ymmärrettävää.

Sosiaali- ja terveysministeriön raportissa lapset ja nuoret itse kertovat näkemyksiään lastensuojelun ja sijaishuollon laadusta. Raportti laadittiin lapsiasiavaltuutetun johdolla, ja siinä haastateltiin lastensuojelun asiakkaita.

Aula muistuttaa, että huostanotto on aina kriisi.

- Silloin nuori tarvitsee aikuisia, jotka rohkaisevat, antavat hyviä näkyjä. Tsemppi on henkistä unelmien vaalimista, myönteisiä tulevaisuuden näkymiä.

Aula kertoo, että huostaanotetut lapset ja nuoret kaipaavat parempaa kuulluksi tulemista.

- On kovasti kaipuuta läsnäoleviin aikuisiin niin, että lapsi nähtäisiin kokonaisena eikä vain lastensuojelun asiakkaana.

Usein ennakkoluulot leimaavat huostaanotetun.

- Huostaanotetut lapset kokevat, että he ovat ihan tavallisia nuoria, eivät mitään riskinuoria. He kokevat, että heihin kohdistuu pahan nuoren taakka, Maria Kaisa Aula sanoo.

Aula toivoo, että lastensuojelun päättäjät hyödyntävät nuorten kokemuksia lastensuojelun kehittämisessä.

Mikko Lund