Luokkayhteiskuntaa pukkaa

Luokkayhteiskuntaa pukkaa

 

Otsikon väittämä syntyy havainnosta, jonka mukaan terveyserot ovat jatkaneet kasvua. Rikkaat suomalaiset voivat odottaa elävänsä 13 vuotta pidempään kuin köyhät. Esimerkki kertoo luokkayhteiskunnan piirteiden paluusta arkipäivään. Terveydenhuollon ongelmat kohdistuvat juuri köyhiin. Ongelmana on palveluiden saatavuus, ei – kiireellisten hoitojen jonotusajan kasvu ja terveyskeskukset ohjaavat paremmin toimeentulevat yksityisille lääkäriasemille.

 

Yhä selvemmin yhteiskunnassa on tapahtumassa jako kahteen: Hyväosaisille tarjotaan yksityisiä lääkäriasemia, köyhälistölle tarjotaan terveyskeskuksia. Pienimmillään tuloerot ja köyhyys olivat 20 vuotta sitten, mutta ovat nyt kasvaneet kohisten.

 

Ministeri Erkki Tuomioja on kiinnittänyt huomiota terveyserojen kasvuun ja ehdottaa kansallista terveysprojektia, jolla taataan julkinen terveydenhoito kaikille ja yksityisille terveysbisnekselle laitetaan suitset. Tuomioja puhui Turun työväenyhdistyksen 125- vuotisjuhlassa viime viikonloppuna sekä kaipasi riittävän vahvoja kuntia, jotka pystyvät tuottamaan hyvinvointipalvelut kansalaisille.

Kuntavaaleissakin voidaan vaikuttaa ja toimia luokkayhteiskuntaa vastaan. 

 

Kuntapolitiikassa paras keino luokkayhteiskuntaa vastaan on vaikuttaa peruspalvelujen turvaamisen puolesta. Monipuolisilla ja laadukkailla palveluksilla voidaan parhaiten tukea kansalaisia silloin, kun heillä on ilmennyt elämää uhkaavia haasteita tai riskejä. Samalla on huolehdittava tasapainoisesta yhteiskuntakehityksestä ja vahvojen kuntien luomisesta sekä estettävä julkisten palvelujen ulkoistaminen ja yksityistäminen.

 

Elinvoimaisen ja vahvan kunnan luominen edellyttää Hyvinkään ja Riihimäen seudulla vähintään neljän kunnan ns. Hyri- kaupungin perustamista. Se pystyisi huolehtimaan elinkeinojen ja työllisyyden edistämisestä sekä huolehtimaan koulu- , sosiaali- ja terveyspalveluista. 

 

Asunnottomuuden vähentäminen on ikuisuusprojekti

 

YK:n Asunnottomien yötä vietettiin jo 14. kerran yli 20 paikkakunnalla, myös Riihimäellä. ARAn tilastojen mukaan asunnottomia yhä riittää. Asunnottomuus näkyy erityisesti isoimmissa kaupungeissa, mutta pienemmissä kunnissa palvelut ovat vähissä. Pienissä kunnissa ei ole niin paljon palveluita kuin isoissa kasvukeskuksissa. Kaikki kotia vailla olevat eivät edes päädy tilastonpitäjien tietoon.

 

Näin yksi Tampereen Mustan Lampaan asiakkaista: (Yle Uutiset)
- Käyn päihdehoidossa, joka vaatii vakituisen asunnon koko ajan. Mutta asuntoa ei löydy näillä taustoilla, paitsi maksamalla itsensä kipeäksi. 

- Johonkin laitokseen pääsisin. Mutta olen alle 30-vuotias, haluaisin elää ja kuntoutua. Ulkona ollaan kuin lumiukko.

Olen sitä mieltä, että asunnottomuus on sellainen riski, joka pitää poistaa heti. Mutta jostakin syystä vaatimus ei synnytä myötämieltä ja asunnottomuudesta on puhuttu tässä maassa jo 14 vuotta. Näyttää siltä, että asiassa on oltava sitkeä!


Mikko Lund