perjantai 30. marraskuuta 2012

Nuorisotakuun toteuttaminen takkuaa Riihimäellä?

Nuorisotakuun toteuttaminen takkuaa Riihimäellä?
 
Olen kirjoittanut aikaisemminkin siitä havainnosta, että Riihimäen hallitsemistapa ja käytäntö ovat sellaiset, joissa hyvätkin hankkeet ja mahdollisuudet monesti pilataan. Näin on käymässä taas Jyrki Kataisen hallituksen ykköshankkeen nuorisotakuun toteuttamiselle. Riihimäen kaupunki ei varannut hankkeen toteuttamiseen euroakaan. Tämä käy ilmi tuoreesta kaupungin talousarvioehdotuksesta. Valtion kohdalla oli pitkään auki rahat nuorisotakuuseen, mutta nyt viestitetään rahoituksenkin ratkenneen. Saapa nähdä, löytyykö Riihimäellä rahat. Valtuusto päättää asiasta jouluun 10. päivä.
 
Riihimäellä nuorisotakuun toteuttamista on aloitteellaan kiirehtinyt sosialidemokraattinen valtuustoryhmä. Jo tämän takia olisi voinut kuvitella asian olevan valmistelussa ja toteutuksessa. Mutta niin ovat Riihimäen virkamiehet ja kaupunginhallituksen jäsenet kovakorvaisia ja tietämättömiä, että budjettikirjassa asiasta ei ole mitään mainintaa asiasta. Asiaa voi pitää kummallisena.
Kirjoitin muutama päivä sitten nuorisotakuusta. Lokakuussa työttömien alle 25- vuotiaiden nuorten määrä kasvoi jo yli 30 000 nuoren. Näin paljon on nuoria, jotka ovat kaikkien toimenpiteiden ulkopuolella ja työttömänä. Yhteiskunnan välittävää vastaantuloa tarvitaan.


Nuorisotakuu on askel oikeaan suuntaan, mutta kuntienkin on huolehdittava siitä, että nuorisotakuun toteuttamiseen ja syrjäytymisen estämiseen laitetaan euroja. Nykyisillä euroilla toimenpiteitä saadaan vain osalle nuorista. Lisäpanostusta tarvitaan myös kunnissa. Riihimäellä tarvitaan oikeasti rahaa, sillä työllisyydenhoidonkaan rahaa ei ole lisätty. Työllisyydenhoidon toimintakuluja on lisätty 135 000 euroa.

Nuorisotyön painopistettä tulee kohdistaa nuorten syrjäytymisen estämiseen. Se tarkoittaa nuorten auttamista ammatinvalintaan. koulutukseen ja työllistymiseen liittyvissä kaikissa kysymyksissä.

Nuorten syrjäytymisen estäminen kannattaa. Siitä on saatavissa hyviä tuloksia ja sillä voidaan oikeasti säästää rahaa. Menisikö tämä sitten Riihimäellä valtuuston päähän?



Mikko Lund

torstai 29. marraskuuta 2012

Ylijohtaja Juhani Nummela nostaa kissan pöydälle

Ylijohtaja Juhani Nummela nostaa kissan pöydälle
 
Entinen sisäasianministeriön ylijohtaja Juhani Nummela nostaa kissa pöydälle Riihimäen seudun suuntautumiskysymyksessä Aamupostissa 26.11. Nummela kysyy : Olisiko mahdollista vaihtoehdoksi nostaa Kanta- Hämeen sairaanhoitopiirin lakkauttaminen ja paluu entiseen aluesairaalatyyppiseen järjestelmään? Nummela viittaa mahdolliseen neljän kunnan liitokseen, jolla saavutettaisiin erityisen hyvä palvelurakenne Riihimäen ja Hyvinkään aluekeskukseen. Nummela kysyy ministeri Räsäsen ja kansanedustajien Heinosen ja Pekosen kantaa sairaanhoitojärjestelyihin Riihimäen kaupunkiseutua koskevassa historiallisessa tilanteessa, jossa suuri osa asukkaiden erikoissairaanhoidon palveluja on siirtymässä Hämeenlinnaan.
 
Riihimäen tulevaisuutta koskeva kohtalon kysymys on monestakin syystä HyRi -aluekeskuksen uusi kuntarakenne eli Hyvinkään, Riihimäen, Hausjärven ja Lopen muodostuminen uudeksi kunnaksi. Sen pohjalta alkaisi purkautua myös muut ikuisuuskysymykset, kysymys vaalipiiristä ja sairaanhoito- ja keskussairaalapiiristä. Kanta- Häme on liian pieni ja kapinen alue. Kehityksen ideat ja idut tulevat pääkaupunkiseudulta ja sieltähän se kaikkien kuntien väkiluvun kasvukin on lähtöisin.
 
Onko kansanedustajista näkijöiksi? Minä pelkään, että he katsovat tulevaisuutta oman kuvitellun etunsa, oman kannatuksensa ja vaalipiirinsä kannalta. Heillä ei ole edes aavistusta alueen uusista rakentumisen ehdoista. Yhteiskunnallisessa johtajuudessa on tyhjiö, joka suorastaan huutaa täyttymistään!
 
Nyt tarvittaisiin paikallispoliitikkoja, jotka eivät hukkaa mahdollisuutta, vaan jotka käyttävät tilaisuuden hyödyksi. Riihimäen ja Hyvinkään yhdistyminen yhdessä maalaiskuntien kanssa loisi alueelle lähes 100 000 asukkaan parikaupungin. Sillä voisi olla aivan toisella tavalla vetovoimaa, joka toisi alueelle työpaikkoja ja osaamista. Se alkaisi jo padota Helsingin seudun kasvua. Alueelle syntyisi asuntoja heikon veropohjan vahvistamiseksi. Alueelle muodostuisi elinvoimaa, joka kykenisi huolehtimaan kansalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä. Alueen sosiaali- ja terveystoimi voitaisiin järjestää yhtenäisellä kaupunkiseudulla kustannustehokkaasti ja tavoitteellisesti. 
 
Näistä asioista on nyt keskusteltava ja kevättalvella on jo tehtävä päätöksiä.
 
Mikko Lund

keskiviikko 28. marraskuuta 2012

Suomessakin ollaan huolissaan asuntolainariskeista

Suomessakin ollaan huolissaan asuntolainariskeistä
 
Ruotsissa ja Suomessa pankit ovat hulvattomasti työntäneet rahaa nuorille asiakkaille ja houkutteet heidät vuosikymmenien velkaorjuuteen pääasiassa suurilla asuntolainoilla. Jokaisen on tietysti näillä leveysasteilla asuttava. Vuokra-asuntoja ei ole Suomessa riittävästi tarjolla, joten loppupelissä useinkin ei ole muuta vaihtoehtoa kuin omistusasunto ja velkaantuminen. Ruotsi on pyrkinyt huolehtimaan myös vuokra-asuntomarkkinoista.
Ruotsin finassivalvonta esittää pankeille, että ne kasvattaisivat kriisikassaa asuntolainariskien varalta. Ruotsin pankit ovat pahasti altistuneet asuntolainoituksen riskeille, Ruotsin pankkivalvoja katsoo.
 
Pankkivalvoja on huolissaan pankkien varautumisesta asuntoluototuksen riskeihin. Finanssivalvonnan mukaan varautuminen on heppoista, etenkin muihin eurooppalaispankkeihin verrattuna. Nordea, Handelsbanken, SEB ja Swedbank siirtävät pääomasta sivuun luottotappioiden varalta vain kuusi prosenttia, kun valvoja ehdottaa neljännesvuosiraportissaan viittätoista prosenttia.
Myös riskien määrittely on ruotsalaispankeissa pankkivalvojan mukaan huteraa. 


Suomessakin pankit ovat hyvin pienellä asiakkaan omapääomalla myöntäneet pitkällä maksuajalla kovin suuria luottoja. Varsinkin nuoret asiakkaat ovat olleet helppoa saalista pankkien houkutuksille.Monella nuorella perheellä on yli 200 000 euroa velkaa. Korkojen nousu olisi monessa perheessä kipua ja hammasten kiristystä aiheuttava teko.

Uuden Suomen ja Hypon taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan suuret asuntolainat ovat yleistyneet nopeasti ja etenkin nuorilla lapsiperheillä. 25 – 34 – vuotiaiden suomalaisten joukossa asuntovelkaa ottaneista kotitalouksista noin joka kolmannella on lainaa yli 150 000 euroa. Kaksi vuotta sitten tämän verran lainaa oli vain 17 prosentilla asiakkaista. 


Asuntolainojen koon kasvusta huolimatta suomalaiset ovat varautuneet huonosti korkojen muuttumiseen. Kaikkein huonommin ovat varautuneet pienituloiset. Lähes puolet kyselyyn vastanneista ei ole mitenkään varautunut korkojen ja lainanhoitokulujen nousuun. Pahan päivän varalle säästämisen suosio on laskenut. Asuntovelalliset luottavat omaan lainhoitokykyynsä. Yhdeksän kymmenestä ei aio hakea asuntolainaansa lyhennysvapaata seuraavan vuoden aikana.

Pankit tuskin ovat varoittaneet suhdannevaihteluista tai kapitalismin kriisistä. Koululaitoksen ohjelmaan ei kuulu historiallisen materialismin opettaminen, joka antaisi pohjan ymmärtää suhdannevaihteluita ja järjestelmän kriisiä. Porvarillinen Suomi on halunnut pitää kansalaisensa tietämättöminä. Yhteiskuntakehityksen yllättäessä mm. laman ja taantuman muodossa, kansalaiset ovat hämmennyksissään ja se aiheuttaa myös mielenterveysongelmia yksilötasolla. Tästä syytetään sitten yksityistä ihmistä, vaikka pitäisi syyttää todellista syyllistä - tätä järjestelmää, kapitalistista!


Tulemme näkemään lähitulevaisuudessa valtion, kuntien ja yksilötason tragedioita. Euroopan kriisiytyvä talous tulee Suomessakin aiheuttamaan oman heijastuksensa julkiseen ja yksityiseen talouteen. Siinä asuntomarkkinoiden kriisiytyminen on vain yksi osa tätä kriisiä.


Mikko Lund
*

tiistai 27. marraskuuta 2012

Talvivaaran ympäristökatastrofi: Paljastava esimerkki valvonnan laiminlyönnistä ja ympäristöhallinnon vääristymistä

Talvivaaran ympäristökatastrofi: Paljastava esimerkki valvonnan laiminlyönnistä ja ympäristöhallinnon vääristymistä
 
Talvivaarasta on puhuttu jo pitkään. Ihmettelyä on piisannut. Talvivaara on paljastanut ympäristöhallinnon puutteet. Matti Vanhasen (kesk) hallituksen ajamassa aluehallinnon uudistuksessa ympäristöhallinnon voimavarat ja osaaminen pilkottiin kahteen eri virastoon: aluehallintovirastoon ja Ely- keskuksiin. Ympäristö- ja vesiluvat myönnetään aluehallintovirastossa ja niiden noudattamista valvovat Ely- keskusten ympäristö- ja luonnonvara- vastuualue. Talvivaarassa ympäristöhallinnon puutteet kärjistyvät ja tuovat esille aluehallintouudistuksen puutteet. Ympäristöhallinnon voimavarat eivät riitä ja pilaaja pääsee vapaasti pilaamaan luontoa.
 
Nyt se tiedetään. Kainuun Ely- keskuksen voimavarat eivät ole riittäneet Talvivaara- hankeen toiminnan ja lupien valvontaan. Jätevedet ovat jo vuosia vahingoittaneet herkkää pohjoisen luontoa. Hallinnon tehostamisen ja keventämisen vaatimus on perusteltu, mutta sitä ei saa tehdä niin, että saamme uusia Talvivaaran kaltaisia esimerkkejä. Hallinnossa tulee olla kykyä ja osaamista vastata tulevien hankkeiden valvonnasta. 
 
Kun Talvivaarassa varmasti tehdään selvityksiä, niin niissä on kunnolla selvitettävä katastrofiin johtaneet syyt. Tällaista katastrofia ei saa enää tapahtua. On perusteltua nostaa esille aluehallinnon uudistamisen tarve. Ympäristöhallinto on saatava aluetasolla saman katon alle, samaan virastoon. 
 
Mikko Lund

maanantai 26. marraskuuta 2012

Näytön paikka nuorella sukupolvella

Näytön paikka nuorella sukupolvella
 
Eurooppalainen nuorisotutkimus osoittaa, että suomalaisella nuorisolla on vielä toivoa. Raittiiden suomalaisten nuorten osuus on noussut. Kun vuonna 1995 alkoholille sanoi ei 11 prosenttia nuorista, viime vuonna osuus oli noussut jo 16 prosentiiin. Nuoriso raitistuu kohisten. Kehitykselle on vaikea löytää osuvaa selitystä. Joka tapauksessa kyseessä on perustavanlaatuinen muutos, joka ennakoi muutosta tulevaisuudessa. Saamme tulevaisuudessa entistä raittiimimpia ja terveempiä aikuisia. Vai saammeko?
 
Mitä nuoret tänään, sitä aikuiset huomenna. Kyseessä on vanha sanonta, jolla on vankka pohja. Alkoholitutkimus on osoittanut, että ns.märän sukupolven alkoholin käyttöä tutkittaessa on havaittu, että 1970 luvulla runsaasti alkoholia käyttänneet nuoret olivat 20 vuotta myöhemminkin runsaita alkoholin käyttäjiä. Nuorena omaksuttu alkoholin käyttötapa ennakoi saman tavan jatkumista aikuisena
.
Humalajuominen ei ole enää niin tavoiteltava tapa kuin ennen. Sitä on alettu pitämään junttiuden osoituksena. Nuoret pitävät alkoholiin liittyviä riskejä suurempina kuin ennen. Vaarana on kuitenkin edelleen se, että nuorten aikuistuessa, he ryhtyvät käyttämään alkoholia samalla tavalla kuin aiemmatkin 18 vuotiaat . Tulevilla 18 vuotiailla on näytön paikka kieltäytyä alkoholin houkutuksilta.
 
Se on perimmäinen kysymys. Nuorten keskuudessa on nähtävissä jako kahteen: Toisaalla on ne nuoret, jotka käyttävät paljon alkoholia ja toisaalla ne, jotka eivät käytä ollenkaan ja jotka arvostavat terveitä elämäntapoja.
Kansakunnan ja kuntienkin kannalta ei ole merkityksetöntä, kumpi suuntaus saa lopulta kultuurellisen merkitysten määrittelyyn liittyvän vallan, joka lopulta ohjaa sitä, miksi Jeppe juo tai ei juo ja miten paljon juo.
 
Tiedämme jo aika selvästi sen, että kunnissa joissa alkoholin kulutus on korkeaa, on tavallista runsaammin väkivaltaa ja alkoholihaittoja ja kustannuksia. Käänteisesti taas kunnat, joissa alkoholin kulutus on pienempää, väkivalta ja haitat ovat pienempiä.
 
Politiikan on asiapohjalta tavoiteltava vain pientä alkoholinkulutusta!
 
Mikko Lund

perjantai 23. marraskuuta 2012

Suomessa pelätään Venäjää

Suomessa pelätään Venäjää
 
Neuvostouutisiin suhtauduttiin Suomessa aikoinaan epäillen ja pelolla. Sama meno tuntuu jatkuvan, kun arvioimme Venäjän uutisia. Vai onko tähän syytä? Pitkään on arveltu ja suoraan epäilty Venäjän johtajan Vladimir Putinin terveydentilaa. Putin oli pitkään poissa julkisuudesta.

Putinin terveydestä on kasvanut pulma siksi, että Putinin ympärille on rakennettu pitkään kulttia. Putinilla on uskoteltu olevan kuntoa ja kykyä. Ennen pitkää kunto pettää ja siitä menee uskottavuus. Ihan jo sen vuoksi, että ikä tekee tepposet. Näinhän kävi presidentti Kekkosellekin. 

Neuvostouutisia epäiltiin ja pelättiin tosissaan. Syystäkin. Esimerkiksi Suomessa vieraillut Nkp:n kansainvälisen tiedotusosaston johtaja Leonid Zamjatin joutui 30 vuotta sitten vastaamaan kysymykseen neuvostojohtaja Leonid Brežnevin terveydestä.
Zamjatin vakuutti, että Brežnev oli terve ja täydessä iskussa. Muutama päivä myöhemmin, 10. marraskuuta 1982 terve Brežnev otti ja kuoli.


Presidentti Kekkonen oli suvereeni vallankäyttäjä. Hän hoiti ulkopolitiikan mallikkaasti. Olisiko hänen toimiaan pitänyt epäillä enemmän? Kekkosen jälkeen Suomessa on riisuttu presidentiltä valta. Kehitys on ollut monessakin mielessä oikea. Kansanvaltaiseen menoon ei kuulu vallankäyttäjät, joilla on valtaa ylitse muiden tai valta on kontrolloimatonta.

Minä olen sitä mieltä, että kaikkia vallankäyttäjiä on epäiltävä ja valvottava. Erityisesti tämä koskee julkisen vallan käyttöä valtion ja kuntien hallinnossa. Monet esimerkit kertovat edelleen, että valtaa ei riittävästi kontrolloida.


Mikko Lund









torstai 22. marraskuuta 2012

Lopetetaan jo turhanaikainen retoriikka ja tunnustetaan tosiasiat

Lopetetaan jo turhanaikainen retoriikka ja tunnustetaan tosiasiat
Jos valtio ja kunnat estäisivät tosissaan nuorten syrjäytymisen, asiaan pitäisi laittaa euroja 


Niinhän se valitettavasti on, että jos valtio - maan hallitus - ja kunnat olisivat tosissaan ja rehellisiä, niin olisi pakko tunnustaa, että toimet on alimitoitettuja ja liian vaatimattomasti resurssoituja. Nuorten syrjäytyminen on tosiasia, jossa yhdestä menetetystä nuoresta voi seurata yli miljoonan euron kulut. Kamreerien tulisi tunnustaa tosiasiat ja luottamushenkilöiden osoittaa työhön valtiolla ja kunnilla reilusti euroja.
 

Viime vuonna 1 569 alle 30-vuotiasta jäi työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveys- tai käyttäytymishäiriöiden vuoksi, siis keskimäärin neljä nuorta päivässä. Jos nuori ajautuu päihde- tai rikoskierteeseen tai mielisairaalan suljetulle osastolle, se tarkoittaa miljoonien euron laskua veronmaksajille ensimmäisen kymmenen vuoden sisällä. Moni nuori on keskeyttänyt ammattikoulun eikä palaa koulun penkille sen jälkeen. Heidän mahdollisuutensa työllistyä ovat heikot. Lokakuussa työttömien alle 25- vuotiaiden nuorten määrä kasvoi yli 30 000 nuoren.Kysymys on näin paljosta määrästä nuoria, jotka ovat kaikkien toimenpiteiden ulkopuolella ja työttömänä.


Nuorisotakuu on askel oikeaan suuntaan, mutta eduskunnan on huolehdittava siitä, että nuorisotakuun toteuttamiseen ja syrjäytymisen estämiseen laitetaan euroja. Nykyisillä euroilla toimenpiteitä saadaan vain osalle nuorista. Samaa lisäpanostusta tarvitaan myös kunnissa.

Yksi asia on myös kunnallisen nuorisotyön uudelleenarviointi. Monessa kunnassa nuorisotyö pyrkii edelleen nuorten viihdyttämiseen ja tarjoaa nuorisoiltoja, biljardia ja bingistä. Työ on jämähtänyt paikalleen eikä se silloin vastaa nuorten tarpeisiin. Nuorisotyön painopiste tulee kohdistaa nuorten syrjäytymisen estämiseen. Se tarkoittaa nuorten auttamista ammatinvalintaan. koulutukseen ja työllistymiseen liittyvissä kaikissa kysymyksissä.

Nuorten syrjäytymisen estäminen kannattaa. Siitä on saatavissa hyviä tuloksia ja sillä voidaan oikeasti säästää rahaa.



Mikko Lund

keskiviikko 21. marraskuuta 2012

Kaupunkilaisten uusi luontosuhde haastaa kaavoituksen ja kaupunkipolitiikan

Kaupunkilaisten uusi luontosuhde haastaa kaavoituksen ja kaupunkipolitiikan
 
Riihimäelläkin ja muissa kaupungeissa on tavan takaa törmätty aitoon ristiriitaan luontoarvoja vaalivien kaupunkilaisten ja kuntabyrokratian kanssa. Uutta luontosuhdetta vaalivat kaupunkilaiset ovat aidosti vastustaneet puistojen, alkuperäisen luonnon ja viherikköjen massiivista tuhoamistrendiä. Kunnallispoliitikot, kaupunkisuunnittelijat ja kaavoittajat eivät ole Riihimäellä ja muissakaan kaupungeissa vielä ymmärtäneet, mitä ajan kello oikeasti osoittaa. Tästä on seurannut oikeita konflikteja kaupunkilaisten ja virkamiesten ja poliitikkojen kesken. Hyvinkäällä ilmeisesti ajan haaste on otettu vastaan, kun kaupunki juuri äskettäin rauhoitti laajan suoalueen, joka aiottiin valjastaan turpeen nostoon. 
 
Riihimäki on kaavoittanut luontoarvoista piittaamatta ja luontoa tuhoten katuja, parkkipaikkoja, rivi-,kerros- ja omakotitaloja ja liikelaitoksia puistoon. Kalmun, Otsolan, kauppakeskus Atomin ja vanhan linja-autoaseman kaavoitus- ja suojeluhankkeet käyvät vakaviksi esimerkeiksi hankkeista, joissa paikallisten asukkaiden tarpeet ja kuntabyrokratian intressit eivät ole kohdanneet. Asiaan kannattaa kiinnittää suurempaa huomiota, koska lainsäädäntö ja arvojen muutos ovat korostaneet kuntalaisten kuulemista ja huomioon ottamista kaavoituksessa ja kaikessa suunnittelussa. 
 
Riihimäen kaupungilla on asiassa vakava itsetutkistelun paikka.
Esimerkiksi Kalmun kaavoituksessa kaupunki ei lain velvoitteista huolimatta aidosti kuullut kaupunkilaisia. Kuulemista ei osoita se, että asukkaiden mielipidettä ei oteta huomioon. Tällainen piittaamattomuus on katsottava myös virkamiesten ammattitaidon puutteeksi. Maankäyttö- ja rakennuslain uudistuksessa epäiltiin juuri asukasmielipiteen aitoa välittymistä suunnitteluun.
 
Itä-Suomen yliopiston ympäristöpolitiikan professori Pertti Rannikko osoittaa artikkelissaan (HS 20.11. ), että kansalaisten uusi luontosuhde haastaa jopa teollisuuden, niin että vihreä ympäristöministeri Ville Niinistö on lausunnoistaan huolimatta täysin avuton Talvivaaran ja turvetuotannon aiheuttaman kritiikin edessä. Luonnosta on tullut suomalaisten vapaa- ajan ympäristö ja virkistyksen lähde. Tämä uusi ja entistä tietoisempi luontosuhde ja kansalaisten aktiivisuus vaikuttaa. Suomessa on puolimiljoonaa loma- asuntoa. Metsäteollisuus ja metsähallinto ovat jo joutuneet muuttamaan metsänkäsittelyohjeitaan ja – tapoja. Nyt vuorossa on kaivos- ja energiateollisuus. Esimerkit puhuvat puolestaan ja osoittavat, että ihmisten arvomuutokset ja toiminta voivat saada aikaan suuria muutoksia. 
 
Näitä muutoksia ei päästä karkuun myöskään Riihimäen kaupungissa. Niihin on syytä oikeasti varautua, ennen kuin kansalaismielipide ryhtyy avoimeen suoraan toimintaan kaupunkibyrokratiaa vastaan.
 
Mikko Lund

tiistai 20. marraskuuta 2012

Kuntauudistus on tärkeä ja tulevaisuutta luova ratkaisu

Kuntauudistus on tärkeä ja tulevaisuutta luova ratkaisu

Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmassa on tavoitteena kuntauudistus. Tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva kuntarakenne. Peruskunta määritellään työssäkäyntialueeksi, jonka pitää olla kyllin iso ja elivoimainen pystyäkseen itsenäisesti vastaamaan peruspalveluista. Ylijohtaja Päivi Laajalan työryhmän raportin mukaan edettäessä Suomessa olisi muutaman vuoden päästä noin 70 kuntaa. Nykyisin niitä on 336.

Viime viikolla Kataisen hallitus toi viimein julki luonnoksensa tulevaksi kuntarakennelaiksi. Samoin valmistui linjaus sosiaali- ja terveyspalvelujen toteutusmallista.

Lakiluonnoksen mukaan kunnan tulee selvittää yhdistymistä, jos se täyttää yhdenkin laissa säädetyistä perusteista. Perusteet koskevat riittävää väestöpohjaa, työpaikkaomavaraisuutta, työssäkäyntiä ja yhdyskuntarakennetta sekä kunnan taloudellista tilaa. Selvityksen tavoitteena on saada aikaan esitys kuntien yhdistymisestä ja siihen liittyvä yhdistymissopimus.

Jos kunta ei tee esitystä yhdistymisestä huhtikuuhun 2014 mennessä, valtiovarainministeriö voi määrätä tarvittaessa erityisen kuntajakoselvityksen toimittamisen.
Pakkoliitos ei ole kuntauudistuksessa tavoitteena, mutta kunnalle erityisselvitykseen joutuminen lienee ensimmäinen askel kuntayhdistymisessä.

Rakennelakiluonnos lähtee nyt lausunnolle kuntiin, ja lausuntojen pitäisi olla valmiina ensi maaliskuussa. Jos liitokset toteutetaan 2014 – 2017, porkkanana liittyjät saavat valtiolta tulevat yhdistymisavustukset. Edellisen hallituksen aikana ne kannustivat kuntia yhdistymään. Nyt taustalla häilyy porkkanan lisäksi myös keppi, jona kunnille suunnitellaan valtionosuuksien leikkaamista.


Kataisen hallituksen uudistusjuna on nyt saatu vauhtiin ja kuntauudistuksen toivoisi jatkuvan. Maahan on syytä saada riittävän suuret ja elinvoimaiset kunnat, joiden kanssa pitää selvitä tulevaisuuden haasteista. Seuraavat eduskuntavaalit ovat edessä vuoden 2015 keväällä, joten sitä ennen kuntarakenne pitäisi saada uuteen asentoon.


Kuntauudistuksen eteneminen on tärkeää ja merkityksellistä kaikille hallituspuolueille. Ratkaisevassa asemassa uudistusjunan kannalta ovat kunnat. Niiltä toivotaan nyt aktiivisuutta! 

Elinvoimaisten kuntien muodostaminen ei tapahdu vain saattamalla naapurikunnat yhteen. Elinvoimaisuuteen vaikuttaa myös kuntien taloudellinen asema, Köyhän isonkaan kunnan on vaikea päristellä tulevaisuudessakaan.

RIIHIMÄEN kaupunginvaltuustoilla on ensi vuoden alussa edessään asukkaiden palvelujen kannalta historiallisesti vertaansa vailla oleva kunnallispoliittinen ratkaisu. Valtuuston tulee tosissaan punnita, millaiseksi kunnallinen itsehallinto ja kansalaisten palvelurakenne halutaan paikallisesti rakentaa. 


Mikko Lund

maanantai 19. marraskuuta 2012

Hajahuomioita sieltä ja täältä

Hajahuomioita sieltä ja täältä
 
Kuntavaalit olivat sunnuntaina 28. lokakuuta. Sen jälkeen lähdin Italiaan viikoksi. Päivämäärä oli historiallinen.Ajatella, että samana päivänä 90 vuotta sitten fasistit marssivat Roomaan. Tästä tuli uuden hallitusvallan, Benito Mussolinin yksinvallan kansannousu, joka muutti maailmanhistorian kulun ja aloitti uuden aikakauden. 

Vallankaappauksen taustalla olivat ensimmäinen maailmansota, Venäjän vallankumous ja lama. 

Tänään tilanne on epäilemättä sama: EU ja koko talouden maailmanjärjestys ovat kuin koskivene, jonka ajelehtii aika holtittomasti. Epävarmuus leviää. Syntipukkeja haetaan taas ja heikkoja lyödään.

Näin on sanottu ennenkin: Köyhyyden astuessa sisään, rakkaus livahtaa ulos ikkunasta. Eikö elämä ole ollut kohtuutonta ennenkin? Eikö köyhyyden kohdatessa juuri tarvittaisi oikeasti rakkautta? Vaikeudet eivät yhdistä ihmisiä kuten ennen. Sekavat poliittiset olot, valtion velkaantuminen ja kansantaloudelle keskeisen viennin vaikeutuminen ovat kärjistäneet eroja eri ryhmien välillä ja tehneet tyhjäksi luulon, että vastakkainasettelun aika olisi ohi. Ei ole.


Takavuosina maassamme suosittiin kansallista konsensusta, yksituumaisuutta päätöksenteossa. Ne ovat kääntymässä nyt päinvastaiseen suuntaan. Valtapuolueitten ja työmarkkinajärjestöjen välit ovat viilentyneet. Kuka enää uskoo suomalaisten selviytymiseen voittajina maailman valtioiden välisessä kilpajuoksussa?


Menneellä viikolla on käynyt ilmi, että kuntauudistus ja laaja terveydenhuollon uudistus tulee sittenkin. Samalla on käynyt ilmi, että laajasuuntaista kuntauudistusta on alettu epäillä jopa kokoomuksen omissa riveissä. Puolueen oikeaa laitaa edustava kansanedustaja Eero Lehti purki tuntojaan SDP:n äänenkannattajassa Demokraatissa kuntaministeri Henna Virkkusta vastaan ja sanoi muun muassa, että ”isoissa kasvukeskuksissa ollaan sitä mieltä, ettei siellä mitään suurta kuntauudistusta tarvita”.

Ilmapiirin kiristyminen työmarkkinoilla ja poliittisten ristiriitojen syveneminen hallituksen sisällä eivät lupaa hyvää Suomen tulevaisuudelle. Merkeistä on syytä olla huolissaan.

Moni onkin alkanut jo epäilemään, miten hallitus selviää. Jyrki Kataisen hallitukselle voi käydä kuin aikanaan Harri Holkerin hallitukselle: lähdettiin tekemään hallittua rakennemuutosta ja saatiin maa taloushistorian syvimpään ahdinkoon?

Silti vakava kysymys: Miten nyt tulee käymään?


Mikko Lund

perjantai 16. marraskuuta 2012

AJATTELUA VAADITAAN JOKA VIIKKO JA PÄIVÄ

AJATTELUA VAADITAAN JOKA VIIKKO JA PÄIVÄ
 
 
SITÄ OLEN MONESTI KIRONNUT, MITEN VÄHÄLLÄ AJATTELULLA JA JÄRJEN KÄYTÖLLÄ KUNTIEN JA VALTION ASIOITA HOIDETAAN. TÄMÄ VIIKKO ON OMISTETTU SUOMESSA AJATTELULLE. TOIVOTAN KAIKILLE YSTÄVILLE ONNEA JA MENESTYSTÄ JÄRJEN KÄYTÖSSÄ. MITEN SITÄ SANOTAANKAAN, ETTÄ JOSKUS VIISASKIN MENEE VIPUUN. TOIVON AJATTELUN JA JÄRJEN KÄYTTÖÄ JOKA PÄIVÄ JA VIIKKO, ETTEI YHDESSÄKÄÄN PÄIVÄSSÄ OLISI JÄLKIKÄTEEN KATUMISTA.
 
Kansamme on arvostanut perinteisesti ajattelijoita. Kalevalan suuri isähahmo on vaka vanha Väinämöinen, tietäjä iänikuinen. J.V. Snellman korotettiin jo hänen elinaikanaan kansallisfilosofiksi. Meidän aikamme ylivertaisesti arvostetuin ajattelija on ollut edesmennyt akateemikko Georg Henrik von Wright. Esa Saarinen ja Timo Airaksinen ja Pekka Himasen ovat tämän päivän ykkösajattelijoita.


Monissa asioissa joudutaan toteamaan, että on parempi miettiä asioita etukäteen kuin vasta siten, kun vahinko on tapahtunut. Esimerkiksi Riihimäen kaupungin talouden kaunistelu on tullut kaupungille kalliiksi. Samaa voi sanoa siitä lyhytnäköisestä ja puutteellisesta ajattelusta, jolla kaupunki on suuntautunut tulevaisuuteen. Tulevaisuuden vaatimuksiin ei ole varauduttu.Asia ilmenee myös sairaala- asiassa, sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kuntaliitoksen tulevaisuudessa. Talvivaaran kaivos on yksi esimerkki pahasta epäonnistumisesta bisneksen alueella.

Ajan henki suosii pinnallisuutta. Moni kanssakulkija menee yli aidan siitä, missä se on matalin. Tiedotusvälineissä viihde on yhä keskeisemmässä osassa ja tiedonvälitys unohtuu ja jää sivuosaan.

Epäilemättä maailman murheet on helpompi kantaa rillutellen kuin vakavasti maailman menoa pohtien. Viihteen ja hömpän perässä juosten taival tuntuu niin vaivattomalta. Mutta jääkö tällaisesta kulkemisesta mitään jälkeä. Onko siinä mitään järkeä? Onko se vain ajelehtimista ajan aalloilla? Eikö jälki jää juuri ajattelusta niin päivittäin kuin ihan viikottain?


Mikko Lund

torstai 15. marraskuuta 2012

Venäjä ei ole nuorten suosiossa

Venäjä ei ole nuorten suosiossa
 
Sen tietää kysymättäkin. Mutta Lappeenrannan ammattikorkeakoulun Itä-Suomen yläasteikäisten keskuudessa tekemä kysely ruotsin vaihtamisesta venäjään saa tylyn tuomion. Kaksi kolmasosaa nuorista ei halua ottaa venäjää vaihtoehtona ruotsille. Sen sijaan tilalle kelpaisi espanja, saksa tai ranska. Jos tilanne on tällainen rajaseudulla, jossa joka päivä nähdään Venäjän kaupan ja matkailun tuomat konkreettiset hyödyt, mitä sitten voikaan odottaa muualla Suomessa.
 
Tiedetty on jo Neuvostoliiton ajoilta, että meillä on vahvaa “Ryssä- vihaa”, ennakkoluuloja ja pelkoja. Niille olisi pitänyt tehdä jotakin. Ne olisi pitänyt oikeasti siivota pois julkisuudesta. 
 
Mitään ei ole asialle tehty ja nyt siitä alkaa olla jo oikeasti haittaa meille itsellemme. Meillä on liian vähän venäjän osaajia kasvavan kaupan ja matkailun tarpeisiin. Venäjästä on tullut Suomen suurin kauppakumppani. Monet silti vielä uskottelevat, että syy suomalaisten asenteisiin on Venäjällä. Uskotellaan, että Venäjän pitäisi toimia toisin suhteessa Suomeen. 
 
Lastemme ja nuortemme huonoista Venäjä-asenteista on turha syyttää Venäjää. Syy on lopulta meissä aikuisissa ja suomalaisen yhteiskunnan kudelmissa. Meidän on huolehdittava omista asenteistamme ja puhdistettava omat nurkkamme. Lapset ja nuoret omaksuvat käsityksensä meiltä. Mitä aikuiset edellä, sitä lapset  ja nuoret perässä!
 
Mikko Lund

keskiviikko 14. marraskuuta 2012

Medvedev: Venäjä ei yritä loukata Suomen itsemääräämisoikeutta lapsikiistoissa

Medvedev: Venäjä ei yritä loukata Suomen itsemääräämisoikeutta lapsikiistoissa

 

Venäjän pääministeri Dmitri Medvedev otti kantaa venäläislasten huostaanottoihin Suomessa Yle Uutisille ja Helsingin Sanomille antamassaan haastattelussa. Venäjä ei pyri loukkaamaan Suomen itsemääräämisoikeutta lapsikiistoissa, Medvedev vakuuttaa. Kiistakysymykset pitää hänen mukaansa ratkaista Suomen lakien perusteella ja lapsen edun mukaisesti. Medvedev aloittaa Suomen vierailunsa TÄNÄÄN keskiviikkona. Kannattaa uskoa, mitä naapurimaan pääministeri varsin suorasanaisesti sanoo.

Meidän suomalaisten ja Suomen ongelma on ollut, että meillä ei ole aina uskottu naapurimaan johtajia.
 
“Miksei hyökätä Venäjälle?”
 
Aarno Laitinen kertoi Iltalehdessä osallistuneensa sotakorvausseminaariin. Seminaarin taustana oli Suomen herrojen 70 vuoden takainen tunnettu ja hävitty sotaretki Neuvostoliittoa vastaan. Siitä Neuvostoliitto langetti Suomelle 600 miljoonan dollarin sotakorvaukset. Sen ohella piti asuttaa yli 400 000 Karjalan pakolaista, hoitaa lähes 100 000 kaatuneen sotalesket ja -orvot, korjata pommitusrauniot, rakentaa asuntoja, kouluja ja teitä, majoittaa rintamaveteraanit sekä tuomita ”sotasyylliset”. Suomi oli sanan mukaisesti lyöty ja polvillaan.
 
Erikoista, mutta varsin uskottavaa oli Laitisen mukaan seminaarin arviointi sotakorvausten vaikutuksista. Suomi joutui rakentamaan teollisuuden, sillä sotaa edeltäneen maatalousyhteiskunnan rakenne ei ollut luotu valmistamaan niin suuria määriä laivoja, vetureita tai muita koneita ja laitteita.Niskassa oli myös Neuvostoliiton paine, kun se uhkasi miehittää Suomen, jos sotakorvaukset eivät tule ajallaan. Sotakorvaukset olivat tavallaan kolmas sota Neuvostoliittoa vastaan.
 
Sotakorvausten ansiosta Suomen teollisuuden tuotantokyky parani, ja Neuvostoliiton tarkastajien ansiosta laatu pysyi korkeana. Sotakorvaukset veivät Suomen kansantulosta aluksi 25 prosenttia, mutta maksujen helpotusten ja toimitusajan pidennyksen vuoksi rasitus aleni. Viimeinen sotakorvausjuna lähti Neuvostoliittoon elokuussa 1952 eli 60 vuotta sitten.

Seminaarin puhujat kuorossa korostivat sitä, kuinka paljon hyvää sotakorvaukset tuottivat Suomen teollisuudelle. Laitinenkin alkoi uskoa asiaa ja ehdotti, että kannattaisi taas hyökätä Venäjälle, sillä uudet sotakorvaukset voisivat helpottaa taloudellista ahdinkoamme.


Mikko Lund





tiistai 13. marraskuuta 2012

Kiinteistöveroa korotetaan Riihimäellä

Kiinteistöveroa korotetaan Riihimäellä
 
Illalla kokoontunut Riihimäen kaupunginvaltuusto päätti korottaa kiinteistöveroa ensi vuodesta. Kysymys oli vaikeasta ratkaisusta. Äänestyksissä hyväksyttiin sosialidemokraattien esitys kiinteistöveron korottamisesta ensi vuodelle. Korotuksen arvioidaan tuovan kaupungin kassaan lähes miljoona euroa. 
 
Kaupungin talous on huonossa hapessa. Jos rahaa ei saada kassaan verolla ajateltua määrää, edessä on oikea ongelma, miten vaje katettaisiin. Kokoomus puhui avoimesti vaihtoehtona virkapaketin leikkaamista, mutta selvää on, että esille voi nousta palvelusten leikkaaminen tai velanoton lisääminen. Sosialidemokraatit korostivat palvelusten leikkauslinjan sijasta vastuullista ja pitkäjänteistä talouden hoitamista.
 
Ryhmässä asiasta puhuttiin pitempään ja perusteellisemmin. Korostin, että talouden tasapainotustoimet tulisi tehdä yhteisymmärryksessä ja yhteistyössä. Ei kaikki omakotiasujat ole suurituloista väkeä. Siksi pienikin korotus kohdistuu laajaan väestönosaan. Velkaantumiskehitys on aiheutunut politiikan yhdenmukaisuusvaatimuksesta. Oikaisutoimet pitäisi tämän vuoksi tehdä myös yhteisymmärryksessä. Jäin vähemmistöön. 
 
Kiinteistöveroprosentti on vuonna 2013 seuraava:
-yleinen kiinteistövero 1,25%
-vakituiset asunnot 0,45 %
- muut asuinrakennukset 0,80%
- rakentamattomat rakennuspaikat 3,00 %
- voimalaitosten rakennukset ja rakennelmat 2,75%
. yleishyödylliset yhteisöt 0%
 
Mikko Lund

maanantai 5. marraskuuta 2012

Ajopuun sijasta Riihimäen meno- ja velkaantumiskehitys on pantava ajoissa kuriin

Jättimäinen koulujen, päiväkotien ja vanhusten ns. Kirjauksenmäen palvelutalon investointiohjelma on velkaannuttanut Riihimäen yli velanhoitokyvyn. Vanhan valtuuston aikana taloutta on pyritty laittamaan tasapainoon, mutta ilman näkyvää tulosta. Uuden valtuuston ikävä velvollisuus tulee olemaan karsia menoja ja palveluja jo ensi vuonna. Vanhalla valtuustolla vauhdilla teetetään päätöstä investointiohjelmasta, joka on muuttumassa kovaa vauhtia Riihimäen taloutta kuristavaksi ketunraudaksi. Vuoteen 2015 ulottuva investointiohjelma velkaannuttaa Riihimäen noin 100 miljoonan euron nykyisestä velkamäärästä 126,9 miljoonaan euroon. Valtuusto on tällaisella velkaantumiskehityksellä siirtämässä velan maksun tulevien sukupolvien ongelmaksi.
Velka ei ole ollut tähän mennessä matalan koron ja hyvän tulovirran oloissa suuri ongelma.Eihän ole kysymys vain korosta. Mutta tuloihin nähden liian suuresta velasta meneviin lyhennyksiin ei kyetä, siinä se ongelma on. Velkasalkun pyörittäminen vaatii jo vuosittain yli 10 milj. lyhennyksiä, jotta velan määrä ei lisääntyisi ! Siis terveen talouden pito ja kestävälle talouden uralle päästään vain lyhentämällä velkoja. Velkasalkun puolittaminen tasoon 50- 60 miljoonaa vaatii lyhennystahtia n. 5 milj. ja siihenkin menee 10 vuotta. Koron nousu esim. 2% on vain lisämeno ja vaikeuttaa lyhennysohjelman toteuttamista.

Ylivelkaantuminen on ongelma olosuhteissa joissa pitkälle eteenpäin ajatellen menokasvua ei voi hallita ja tulokasvulle ei ole juuri edellytyksiä.Tilanne muuttuu välittömästi, jos korkotaso lähtee nousuun ja tulot notkahtavat. Silloin palvelujen karsiminen alkaa. Riihimäki on hiuskarvan päässä tästä tilanteesta.

Riihimäkeä (hallintoympäristön vääjäämätön muutos) kiusaa ympäristöä heikompi työllisyys, verotulojen ja yhteisöverotuottojen laskeva trendi. Kuluvan vuoden toisen osavuosikatsauksen ennusteen mukaan vuoden 2012 tulos on talousarviossa ennakoitua huonompi. Riihimäen kaupungin tulos ilman vesihuoltoliikelaitosta olisi ennusteen mukaan 4,7 milj. euroa alijäämäinen. Vesihuoltoliikelaitos on arvioinut, että laitoksen ylijäämä vuodelta 2012 tulee olemaan hieman talousarviossa ennakoitua pienempi eli 1,1 milj. euroa. Näin ollen Riihimäen kaupungin virallinen tulos vuodelta 2012 tulee olemaan n. 3,6 milj. euroa alijäämäinen. Vesilaitoksen ylijäämää ei pidä lukea konsernin tuloseduksi - vesihuoltolaitoksen investointiohjelman rahoitukseksi sen sijaan.

Olen todennut Riihimäen taloudesta, että yli vuoden tulot on jo syöty etukäteen ja tulevan valtuuston demokraattiset oikeudet kahlittu ja liikkumavara sidottu jalkaraudan tavoin selvittämään syvenevää (velka-ja rahoitus)kriisiin ajautuvaa taloutta. Eikä sitä pelastusoperaatiota auta edes taseomaisuus.Tulevaisuuden ryöstöretkellä tämä ja edellinen valtuusto on oikeasti taivaltanut.

Kaupunginjohtaja ilmoittaa budjettiehdotuksensa pysäyttävän velkaantumisen ja tasapainottavan talouden. Samaa hokemaa hän toistanut pari viime vuotta. Kaupunginjohtajan budjettikirja vaikuttaakin tässä suhteessa oikealta satukirjalta.Tajuavatko Riihimäen valtuutetut tämän? Tuskin!

Kaupunginjohtajankin mukaan tilikauden tulos niin ensi vuonna kuin koko suunnittelukautena on alijäämäinen. Näin ollut jo pari edellistäkin tilikautta. Muuten katselin keskussairaalaa. Alibudjetointi jatkuu, sopeutustoimia tehdään n. 2 milj, mm. Ryksin asemaa muutetaan siksi, omaisuutta myydään,silti tasealijäämä v. 2012 13,9 milj. 


Isot alijäämät varmaan tulee myös terveyskeskuksesta. Riihimäki iso maksaja - väkisin työntyy taloussuunnitelmavuosina näitä kuntayhtymien alijäämiä maksuun! Kts. miten talousarviossa nämä maksuosuudet on käsitelty - luulen, että ei todellisen tilanteen mukaisina, vaan pienin nousuprosentein edelliseen vuoteen verrattuna!

Hälytyskellojen tulisi soida ja toimenpiteitä tulisi kohdentaa, ennen kuin oikaisutoimet ovat tehottomia. Uudella valtuustolla ei ole varaa taloudellisiin päiväuniin. Investointiohjelma pitäisi puristaa todella minimiin. Herääkö puolueet ymmärtämään talouden tosiasiat? Se nähdään!


Lisäksi ns. vanhojen puolueiden ei tulisi olla maailman omistajia. Ensivuoden valtuustossa on 15 uutta valtuutettua ja lisäksi uusi viiden hengen ryhmä perussuomalaisia. Tämän luulisi jo ajattelevia valtuutettuja hirvittävän. Olen ehdottanut, että Riihimäen perussuomalaiset tulee ottaa tasavertaisina kumppaneina mukaan päätöksentekoon. Olen ehdottanut, että uusi valtuusto käsittelisi Riihimäen valtuuston talousarvioehdotuksen uudestaan tammi- helmikuussa. Se ei ole virka- ja luottamushenkilöitä liikuttanut. On tuntunut kuin olisi kiville puhunut.


Mikko Lund

perjantai 2. marraskuuta 2012

Missä on järki Riihimäen kaupungin talouden hoidossa?
 
HÄMMÄSTYKSEN JA IHMETYKSEN SORMI SUUSSA IHMETTELEN RIIHIMÄEN KAUPUNGIN TALOUDEN HOITAMISTA. Huomattava osa kaupunginvaltuutetuista on valmis edelleen lisäämään kaupungin velkaantumista kaupunginjohtajan esityksen mukaan aina vuoden 2013 106,2 miljoonasta vuoden 2015 126,9 miljoonaan eli 4201 euroon / asukas. Moinen kyyti ei synnyttänyt kuin muutaman vastalauseeksi tunnistettavan järjen äänen eilen pidetyssä valtuuston talousarviokokouksessa. Sosialidemokraatit ja vasemmistoliitto vihreiden tukemana liputtivat avoimesti velkamäärän lisäämisen puolesta. Kokoomuksen taholta huomautettiin, että velkamäärän kehitys ei vastaa tavoitetta. KESKUSTA JA KRISTILLISDEMOKRAATIT KOROSTIVAT, ETTÄ VELKAMÄÄRÄ EI SAA NOUSTA YLI 3500 EURON / ASUKAS.
 
Riihimäen kaupunki on velkaantunut hallitsemattomasti. Velkaantuminen jatkuu kaikesta huolimatta ensi vuonna. Vuonna 2013 nostetaan uutta lainaa 28,1 miljoonaa euroa ja lyhennetään 26,7 miljoonaa euroa. Lainakanta on vuoden 2013 lopussa 106,2 miljoonaa euroa eli 3589 euroa / asukas.
 
Riihimäki on investointikyvyttömässä tilassa. Vuosikate arvioidaan olevan 2013 6,1 miljoonaa euroa. Poistot on laskettu 6 miljoonaan euroon. Vuosikate poistoista on 101 %. Investointien eli tilahankkeiden kustannusvaikutus ylittää vuonna 2013 4,7 miljoonaa euroa. Sitä ei voida hoitaa vuosikatteella, vaan siihen on otettava lisää velkaa.
 
Olen esittänyt sitäkin, että investointihankkeet laitettaisiin jäihin. Vuosikate ei mahdollista mitään investointeja. Riihimäki on investointikyvyttömässä tilassa ja tämä pitäisi oikeasti ottaa huomioon. Jos investointeja tehdään, se merkitsee lisävelkaantumista.
Kokoomuksesta, keskustasta ja kristillisdemokraateista tulee tukea ajatukselle velkaantumisen pysäyttämisestä ja investointihankkeiden laittamisesta jäihin. Ehkä Riihimäen politiikassa on sittenkin vielä toivoa!
 
Mikko Lund

torstai 1. marraskuuta 2012

Kuntapäättäjät valittu seuraaviksi neljäksi vuodeksi

Kuntapäättäjät valittu seuraaviksi neljäksi vuodeksi

Haluan toivottaa onnea ja menestystä kaikille maamme vajaalle 10 000 valtuutetulle! Riihimäellä valtuutettuja valittiin 43. Erityisesti haluan kannustaa niitä, jotka ovat vasta aloittamassa luottamushenkilöuraansa. Menestystä! Edessä olevat neljä vuotta eivät tule olemaan helpot.

 


Kunnissa ja erittäinkin Riihimäellä on liian kauan väistelty katsomasta totuutta silmiin. Talous on erittäin huonossa tilassa. Kaupunkilaiset valitsivat peräti 15 uutta valtuutettua. Toivottavasti uusilla on terävämmät silmät, jotka voivat auttaa tosiasioiden tunnustamisessa. Lisäksi tarvitaan selkärankaa ja loogisen ajattelun taitoa, jotta löydettäisiin tosiasioiden pohjalta myös oikeat johtopäätökset.

Kunnat vastaavat pääosasta kansalaisten peruspalveluista. Peruspalvelusten turvaamista ei kuitenkaan voi jättää yksin kuntapäättäjille. Valtiovallan on tietenkin kyettävä vastuullisiin ratkaisuihin. Jouduimme käymään kuntavaalit, joissa meillä ei ollut tietoa tulevasta kuntauudistuksesta eikä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta. Varmaa on, että hallitus tulee sopimaan auki olevista kysymyksistä ja
toteuttaa mm. kuntauudistuksen.

Pohjoismainen hyvinvointimalli on onnistunut monessa asiassa. Suomalaiset elävät entistä terveempinä yhä vanhemmiksi. Ikäihmisten määrä tulee kasvamaan voimakkaasti lähivuosikymmeninä.

Taloutemme on julkisella puolella alijäämäinen ja kestävyysvajeen kourissa niin kunnissa kuin valtiolla. Sen sijaan merkittävä osa yksityisistä talouksista vaurastuu koko ajan. Yksityinen varallisuus siirtyy aikanaan lisärahoitukseksi lapsillemme. Vaurastuminen antaisi mahdollisuuden kehittää peruspalveluiden – etenkin vanhuspalveluiden – rahoituksen kumppanuutta yhteiskunnan ja kansalaisen kesken. Kenellä olisi tähän asiaan hyviä ehdotuksia?

Käydyt kuntavaalit olivat yllätykselliset siinä, että Riihimäelläkin valittiin peräti 15 uutta valtuutettua. Äänestysprosentti jäi harmillisen alhaiseksi vain 54.3. Miksi vain joka toinen äänestää?
Äänestämättömyydestä on paljon tutkimusta. Se antaa suuntaviitat asian ymmärtämiseen. 

Tietysti tarkka selvyys asiaan saataisiin vain yksityiskohtaisen tutkimuksen kautta, joka liittyisi asiaan.
Äänestämättömyys on liitetty politiikan tutkimuksessa työttömyyteen, köyhyyteen ja syrjäytymiseen. Ne, joilla menee muutenkin huonosti, jättävät äänestämättä. Vastaavasti ne, joilla menee hyvin, äänestävät aktiivisesti.

Riihimäen äänestämättömyys yhdistyy työttömyyteen, vuokralla asumiseen ja runsaaseen alkoholin käyttöön.


Mikko Lund