Suomessa pelätään Venäjää

Suomessa pelätään Venäjää

 

Neuvostouutisiin suhtauduttiin Suomessa aikoinaan epäillen ja pelolla. Sama meno tuntuu jatkuvan, kun arvioimme Venäjän uutisia. Vai onko tähän syytä? Pitkään on arveltu ja suoraan epäilty Venäjän johtajan Vladimir Putinin terveydentilaa. Putin oli pitkään poissa julkisuudesta.

Putinin terveydestä on kasvanut pulma siksi, että Putinin ympärille on rakennettu pitkään kulttia. Putinilla on uskoteltu olevan kuntoa ja kykyä. Ennen pitkää kunto pettää ja siitä menee uskottavuus. Ihan jo sen vuoksi, että ikä tekee tepposet. Näinhän kävi presidentti Kekkosellekin. 

Neuvostouutisia epäiltiin ja pelättiin tosissaan. Syystäkin. Esimerkiksi Suomessa vieraillut Nkp:n kansainvälisen tiedotusosaston johtaja Leonid Zamjatin joutui 30 vuotta sitten vastaamaan kysymykseen neuvostojohtaja Leonid Brežnevin terveydestä.

Zamjatin vakuutti, että Brežnev oli terve ja täydessä iskussa. Muutama päivä myöhemmin, 10. marraskuuta 1982 terve Brežnev otti ja kuoli.


Presidentti Kekkonen oli suvereeni vallankäyttäjä. Hän hoiti ulkopolitiikan mallikkaasti. Olisiko hänen toimiaan pitänyt epäillä enemmän? Kekkosen jälkeen Suomessa on riisuttu presidentiltä valta. Kehitys on ollut monessakin mielessä oikea. Kansanvaltaiseen menoon ei kuulu vallankäyttäjät, joilla on valtaa ylitse muiden tai valta on kontrolloimatonta.

Minä olen sitä mieltä, että kaikkia vallankäyttäjiä on epäiltävä ja valvottava. Erityisesti tämä koskee julkisen vallan käyttöä valtion ja kuntien hallinnossa. Monet esimerkit kertovat edelleen, että valtaa ei riittävästi kontrolloida.


Mikko Lund