Medvedev: Venäjä ei yritä loukata Suomen itsemääräämisoikeutta lapsikiistoissa

 

Venäjän pääministeri Dmitri Medvedev otti kantaa venäläislasten huostaanottoihin Suomessa Yle Uutisille ja Helsingin Sanomille antamassaan haastattelussa. Venäjä ei pyri loukkaamaan Suomen itsemääräämisoikeutta lapsikiistoissa, Medvedev vakuuttaa. Kiistakysymykset pitää hänen mukaansa ratkaista Suomen lakien perusteella ja lapsen edun mukaisesti. Medvedev aloittaa Suomen vierailunsa TÄNÄÄN keskiviikkona. Kannattaa uskoa, mitä naapurimaan pääministeri varsin suorasanaisesti sanoo.

Meidän suomalaisten ja Suomen ongelma on ollut, että meillä ei ole aina uskottu naapurimaan johtajia.

 

“Miksei hyökätä Venäjälle?”

 

Aarno Laitinen kertoi Iltalehdessä osallistuneensa sotakorvausseminaariin. Seminaarin taustana oli Suomen herrojen 70 vuoden takainen tunnettu ja hävitty sotaretki Neuvostoliittoa vastaan. Siitä Neuvostoliitto langetti Suomelle 600 miljoonan dollarin sotakorvaukset. Sen ohella piti asuttaa yli 400 000 Karjalan pakolaista, hoitaa lähes 100 000 kaatuneen sotalesket ja -orvot, korjata pommitusrauniot, rakentaa asuntoja, kouluja ja teitä, majoittaa rintamaveteraanit sekä tuomita ”sotasyylliset”. Suomi oli sanan mukaisesti lyöty ja polvillaan.

 

Erikoista, mutta varsin uskottavaa oli Laitisen mukaan seminaarin arviointi sotakorvausten vaikutuksista. Suomi joutui rakentamaan teollisuuden, sillä sotaa edeltäneen maatalousyhteiskunnan rakenne ei ollut luotu valmistamaan niin suuria määriä laivoja, vetureita tai muita koneita ja laitteita.Niskassa oli myös Neuvostoliiton paine, kun se uhkasi miehittää Suomen, jos sotakorvaukset eivät tule ajallaan. Sotakorvaukset olivat tavallaan kolmas sota Neuvostoliittoa vastaan.

 

Sotakorvausten ansiosta Suomen teollisuuden tuotantokyky parani, ja Neuvostoliiton tarkastajien ansiosta laatu pysyi korkeana. Sotakorvaukset veivät Suomen kansantulosta aluksi 25 prosenttia, mutta maksujen helpotusten ja toimitusajan pidennyksen vuoksi rasitus aleni. Viimeinen sotakorvausjuna lähti Neuvostoliittoon elokuussa 1952 eli 60 vuotta sitten.

Seminaarin puhujat kuorossa korostivat sitä, kuinka paljon hyvää sotakorvaukset tuottivat Suomen teollisuudelle. Laitinenkin alkoi uskoa asiaa ja ehdotti, että kannattaisi taas hyökätä Venäjälle, sillä uudet sotakorvaukset voisivat helpottaa taloudellista ahdinkoamme.


Mikko Lund