Politiikan paluu on tosiasia
Viime kevään eduskuntavaalit on analysoitu. Oikeusministeriön rahoittamana on ilmestynyt tutkimus Muutosvaalit 2011 . Kirja kertoo, mistä vuosi sitten vaalikampanjassa oli kysymys.
'Kysymys ei ollut maahanmuuttokysymyksestä eikä eurokriisistä. Kansalaiset halusivat vaikuttaa paikalleen jähmettyneeseen asetelmaan, jossa kolmesta suuresta puolueesta kaksi oli hallituksessa ja yksi vuorollaan oppositiossa.
Yleinen, epämääräinen tyytymättömyys ratkaisi perussuomalaisten suurvoiton. Yleisemmin vaalitutkimus kertoo politiikan ja asiakysymysten paluusta. Politiikan paluu ei kuitenkaan merkitse puolueiden paluuta. Puolueuskollisuus on romahtanut.
Perussuomalaiset eivät saaneet sankoin joukoin liikkeelle aiemmissa eduskuntavaaleissa nukkuneita. Keskustan romahdus taas ei selity suurella vuodolla perussuomalaisiin. Ainoaa vaalivoittajaa äänestäneistä vain 15 prosenttia oli kokonaan uusia.
Vaalivoitto tuli pääosin kolmeen perinteiseen suureen puolueen pettyneiltä ja erityisesti aiemmin SDP:tä äänestäneiltä.
Vaalitutkimuksessa erottuu, että SDP, Vasemmistoliitto, Perussuomalaiset ja vihreät muodostavat jossain määrin uudenlaisen vasemmistoblokin. Näiden puolueiden kannattajat kavahtavat yhteiskunnan nykyistä markkinaehtoisuutta ja painottavat erityisen paljon sosiaaliseen eriarvoisuuteen ja tuloeroihin liittyviä kysymyksiä.
Perussuomalaisten kannattajista yli kolmannes määrittelee itsensä oikeistolaisiksi, kolmannes asenteiltaan keskustalaisiksi ja vajaa kolmannes vasemmistolaisiksi. Puolueessa on mielipiteitä periaatteella jokaiselle jotakin. Siinä yksi sen menestyksen salaisuus.
Viime kevään vaaliteemoina olivat eurokriisi ja kestävyysvaje sekä perussuomalaisten gallup-kannatuksen roima nousu, joka väkisinkin nousi puheenaiheeksi. Valtakunnalliset mediat eivät uskoneet, että perussuomalaisten kannatus Helsingissä kantaa, koska Soinia voi äänestää vain Uudellamaalla. Tiedotusvälineet eivät olleet kartalla ja menivät pahasti metsään.
Mikko Lund