lauantai 31. maaliskuuta 2012

Politiikan paluu on tosiasia

Politiikan paluu on tosiasia
 
Viime kevään eduskuntavaalit on analysoitu. Oikeusministeriön rahoittamana on ilmestynyt tutkimus Muutosvaalit 2011 . Kirja kertoo, mistä vuosi sitten vaalikampanjassa oli kysymys. 

'Kysymys ei ollut maahanmuuttokysymyksestä eikä eurokriisistä. Kansalaiset halusivat vaikuttaa paikalleen jähmettyneeseen asetelmaan, jossa kolmesta suuresta puolueesta kaksi oli hallituksessa ja yksi vuorollaan oppositiossa.

Yleinen, epämääräinen tyytymättömyys ratkaisi perussuomalaisten suurvoiton. Yleisemmin vaalitutkimus kertoo politiikan ja asiakysymysten paluusta. Politiikan paluu ei kuitenkaan merkitse puolueiden paluuta. Puolueuskollisuus on romahtanut.

Perussuomalaiset eivät saaneet sankoin joukoin liikkeelle aiemmissa eduskuntavaaleissa nukkuneita. Keskustan romahdus taas ei selity suurella vuodolla perussuomalaisiin. Ainoaa vaalivoittajaa äänestäneistä vain 15 prosenttia oli kokonaan uusia. 

Vaalivoitto tuli pääosin kolmeen perinteiseen suureen puolueen pettyneiltä ja erityisesti aiemmin SDP:tä äänestäneiltä. 

Vaalitutkimuksessa erottuu, että SDP, Vasemmistoliitto, Perussuomalaiset ja vihreät muodostavat jossain määrin uudenlaisen vasemmistoblokin. Näiden puolueiden kannattajat kavahtavat yhteiskunnan nykyistä markkinaehtoisuutta ja painottavat erityisen paljon sosiaaliseen eriarvoisuuteen ja tuloeroihin liittyviä kysymyksiä.

Perussuomalaisten kannattajista yli kolmannes määrittelee itsensä oikeistolaisiksi, kolmannes asenteiltaan keskustalaisiksi ja vajaa kolmannes vasemmistolaisiksi. Puolueessa on mielipiteitä periaatteella jokaiselle jotakin. Siinä yksi sen menestyksen salaisuus.

Viime kevään vaaliteemoina olivat eurokriisi ja kestävyysvaje sekä perussuomalaisten gallup-kannatuksen roima nousu, joka väkisinkin nousi puheenaiheeksi. Valtakunnalliset mediat eivät uskoneet, että perussuomalaisten kannatus Helsingissä kantaa, koska Soinia voi äänestää vain Uudellamaalla. Tiedotusvälineet eivät olleet kartalla ja menivät pahasti metsään.

Mikko Lund

perjantai 30. maaliskuuta 2012

Riihimäen tilinpäätös nurin

Hämeenlinnan hallinto- oikeus on kumonnut Riihimäen kaupunginvaltuuston
päätöksen vuoden 2009 tilinpäätöksen ja vastuuvapauden hyväksyminen

Kaksi kaupunkilaista, varatuomari Juhani Nummela ja kansalaisaktiivi Reijo Sutinen, olivat valittaneet Riihimäen kaupunginvaltuuston päätöksestä 21.6.2010 vuoden 2009 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden päättäminen. Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi kaupunginvaltuuston päätöksen.
Kuntalain 68 §:n 3 momentin mukaan tilinpäätöksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot kunnan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta.

Tilinpäätöksen mukaan suunnitelman mukaiset poistot ovat talousarvioon nähden vähentyneet 839 963 euroa. Muutetun poistosuunnitelman käyttäminen tilinpäätöksessä on siten merkinnyt huomattavaa poistojen määrään alentamista ilman, että hyödykkeiden tulonodotusten tai palvelutuotantokyvyn olisi osoitettu olennaisesti muuttuneen. Tämä on merkinnyt myös sitä, että tilinpäätöksen alijäämä on saatu pienemmäksi. kuin mitä se olisi ollut ilman puuttumista poistojen määriin.
Tilinpäätös ei näin ollen ole antanut kuntalain 68 §:n 3 momentin edellyttämällä tavalla oikeita ja riittäviä tietoja kunnan toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Kaupunginvaltuuston päätös sanotun tilinpäätöksen hyväksymisestä ja vastuuvapauden myöntämisestä on siksi lainvastainen.
Riihimäen kaupunginhallituksen tulee kuntalain 97 §:n mukaisesti ilmoittaa päätöksestä.

Tässä sitä nyt ollaan Riihimäellä kurat pöksyissä. Ei tässä näin pitänyt käydä. Muistan hyvin vuoden 2009 tilinpäätöksen käsittelyn kaupunginvaltuustossa kesäkuussa 2010. Tarjosin kaupungin virkajohdolle ja kaupunginhallitukselle mahdollisuutta korjata tilinpäätöstä, kun Hämeenlinnan hallinto-oikeus oli ihan suomen kielellä opastanut, että tilinpäätös ei tule antamaan oikeita ja riittäviä tietoja kaupungin toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Mutta tämä ei näille Riihimäen herran putsukoille kelvannut. He kuvittelivat voivansa toimia lain vastaisesti ilman seuraamuksia. Tällaista typeryyttä ja suoranaista kopeutta Riihimäen päättäjillä!

Toivottavasti tulevaisuudessa valmistelevat virkamiehet huolehtivat esitystensä lain mukaisuudesta. Luottamushenkilöilläkin on vastuu lain ja oikeuden toteutumisesta.

Mikko Lund

torstai 29. maaliskuuta 2012

Kuntien liian helppo lainansaanti ruokkii ylivekaantumista

Kuntien liian helppo lainansaanti ruokkii  ylivelkaantumista

 

Kuntien talous on heikoissa kantimissa ja velkaa yli todellisen sietokyvyn.  Kuntien velkamäärä on noin 14 miljardia euroa. Riihimäen velka on noin 100 miljoonaa. Silti huolimatta ylivelkaantumisesta Riihimäellä tai muillakaan kunnilla  ei ole ollut ongelmia saada lainaa. On velkaannuttu lisää.

Kunnilla on yhteisvastuu toisistaan. Kunnat ovat väestömääränsä suhteessa vastuussa toistensa lainoista  kuntien takauskeskuksessa.
Takauskeskus turvaa kuntien varainhankinnan. Kuntien omistamalle Kuntarahoitus Oyj:lle  myönnetään kuntien antamia takauksia. Kuntarahoitus myöntää lainoja kunnille, kuntayhtymille ja kunnallisille yhteisöille.
Kun raha on halpaa,  lainaa on otettu sangen huolettomasti.
Pitäisikö kuntien ylivelkaantumiseen puuttua, ettei ylivelkaiset saa lainaa  yhtä helposti kuin muut? Olen varovasti sitä mieltä.Tällä hetkellä kunnat saavat lainaa samalla hinnalla, on niiden talous kuralla tai ei.. Viime kädessä hyvin asiansa hoitavat kunnat kantavat vastuun holtittomasti toimivien kuntien lainoista. Tällainen ruokkii ylivelkaantumista.

Pitäisikö kuntien kohdallakin ottaa käyttöön luottoluokitus? Kunnilla olisi oma luottoluokitus, jolla hillittäisiin ja estettäisiin ylivelkaantuminen
.

Riihimäki on ylivelkaantunut  eikä asia muuksi muutu

Riihimäen kaupunginhallitus hyväksyi vuoden 2011 tilinpäätöksen 26.3. Kaupungin tilinpäätös on 3 miljoonaa euroa alijäämäinen  ilman vesihuoltoliikelaitoksen tulosta. On erikoista ja suorastaan edesvastuutonta, että kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen  ja kaupunginhallitus  kaunistelevat   kaupungin taloutta. Keskiruokanen piti Hämeen radiossa eilen kaupungin tilinpäätöstä tyydyttävänä. 

Riihimäen kaupungin viime vuoden tilinpäätös näyttää 700 000 euroa alijäämää. Tyydyttävä, luonnehtii tilinpäätöstä kaupunginjohtaja Seppo Keskiruokanen. Velkaa kaupungilla on kuitenkin enemmän kuin tarpeeksi.
Lainakanta on noussut muun muassa merkittävien kouluinvestointien takia. Monella muulla kunnalla vastaava urakka on vasta edessä.
Tällä hetkellä Riihimäellä on velkaa 3 363 asukasta kohden. 

- Peruskuviothan meillä on muuten minun mielestäni kunnossa, mutta tämä kova velkaantuminen viime vuosina - se syö nyt kaupungin taloutta, ja se näkyy tässä tuloksessa, sanoo kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Ilpo Ropponen.
Se on aivan käsittämätöntä, että  Riihimäen kaupunginhallitus  ei osaa ja kykene olemaan eri mieltä kaupunginjohtajan kanssa. 

Riihimäen tilinpäätös viime vuodelta näyttää miinusta 700 000 euron verran, kun siinä huomioidaan vesihuoltoliikelaitoksen 2,3 miljoonan euron ylijäämä. Ilman vesihuoltolaitoksen plussaa kaupungin alijäämä on kolme miljoonaa euroa.

Kun kaupunginhallitus hyväksyi viime vuoden tilinpäätöksen, oikaistiin samalla vuoden 2009 ja 2010 tilinpäätökset. Tilinpäätöksissä oli käytetty valtuuston hyväksymää poistosuunnitelmaa, joka pidensi poistoaikoja.
Valtuuston päätöksestä tehtiin kunnallisvalitus, jota käsiteltiin korkeimmassa hallinto-oikeudessa asti. Kaupungin päätös ei ollut lainmukainen, siksi aiempia tilinpäätöksiä oikaistiin. Näin poistot kasvoivat kyseisissä tilinpäätöksissä yhteensä 4,3 miljoonaa aiempaa suuremmiksi.
Viime vuoden tilinpäätöksessä palattiin jälleen poistosuunnitelmaan, joka hyväksyttiin 2003.

Minusta tuntuu, että vaadin  kaupunginjohtaja Keskiruokasta antamaan kaupunginvaltuustolle kriisikuntaselvityksen. Riihimäki on ajautumassa kriisikunnaksi. Lopputulema  siitä  voi olla joutuminen valtion holhoukseen.

Mikko Lund

keskiviikko 28. maaliskuuta 2012

Mikä on tämä maa? 140 000 henkilöä työpaikkakiusataan!

Mikä on tämä maa? 140 000 henkilöä työpaikkakiusataan!

Ei voi kuin tavattomasti ihmetellä. Mikä on tämä maa, jossa kiusataan peräti 140 000 henkilöä? Maa jossa lapsia kuritetaan ja vanhuksia hoidetaan huonosti? Missä on tämän maan sivistystaso? Kyllä kysymys on tästä äidinkasvoisesta kotomaastamme. Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrin mukaan työpaikkakiusaaminen on lisääntynyt ja työnteon mielekkyys heikentynyt. Henkilöstöstä peräti 30 prosenttia on havainnut ainakin joskus työpaikallaan kiusaamista. Työterveyslaitoksen mukaan työssäkäyvistä 6 prosenttia eli 140 000 henkeä kokee olevansa työpaikkakiusaamisen kohteena.

Suomi kuuluu työpaikkakiusaamisessa EU:n kärkikaartiin. Pari vuotta sitten sijoitus oli kuudes. Suomalaisilla työpaikoilla vallitsee karu henki.

Kiusaaminen nousi Suomessa julkisen huomion kohteeksi Auto- ja kuljetusalan työntekijäliiton AKT:n irtisanottua viestintäpäällikön Hilkka Ahteen. Kiusaamisen muodot on moninaiset. Esimies ei anna töitä tai antaa niitä liikaa. Esimies ei puhu, mitätöi alaistaan, huutaa ja nöyryyttää. 

Työ on tekijälleen, mutta myös työnantajalle ja koko yhteiskunnalle tärkeä asia. Työpaikkakiusaaminen on estettävä, esimiesten velvollisuus on puuttua siihen heti. Kysymys on myös lakien noudattamisesta, kyseeseen tulee työturvallisuuslaki. 

Häirintä ja epäasiallinen kohtelu lisäävät ihmisen psykososiaalista kuormitusta. Kuormitus voi jatkuessaan katkaista monen työuran liian aikaisin. Työsuojelutarkastajilla on annettu valvontaohje häirintää ja epäasiallista kohtelua varten. Työturvallisuuslain mukaan työntekijän on vältettävä toisen työturvallisuutta ja terveyttä haittaavaa epäasiallista kohtelua. Jos työpaikalla sellaista esiintyy, työnantajan on puututtava siihen tiedon saatuaan.

Käykö näin onnellisesti? Nordea: Suomi välttää taantuman

Toiveajattelua vai faktaa? Nordean ekonomistit uskovat Suomen välttävän taantuman. Sen sijaan inflaatio pysyy ongelmallisen korkeana. Nordea arvioi, että maailmantalouden kasvu vahvistuu pikkuhiljaa kohti ensi vuotta. Tämän vuoden kasvu jää vaisuksi, ja euroalueen talous taantuu hieman. 

Nordean ekonomistit arvioivat, että Suomi ei ajaudu euroalueen ja Ruotsin imussa taantumaan. Talous kasvaa kuitenkin tänä vuonna vain puoli prosenttia ja ensi vuonna kaksi prosenttia. Tämän vuoden toisella neljänneksellä talous voi supistuakin, ja kasvu on kotimaisen kulutuksen kontolla, ekonomistit sanovat. 

Pääekonomisti Roger Wessman sanoo, että Yhdysvalloissa talous on elpynyt jopa odotettua paremmin. Aasiankin näkymät ovat tänä vuonna melkoisen vankat. 

Sen sijaan euroalueen ongelmien korjaaminen vie vuosia, ja työ pitää alueen talouskasvun vaisuna ainakin vielä ensi vuonna. Euroopan keskuspankki on pitänyt varsinaisen talouskriisin loitolla päättäväisillä toimillaan, Wessman kiittelee Ylen mukaan.

Vai näin ohraisesti? Pellervon taloustutkimus: Suomeen ainakin kaksivuotinen taantuma

Pellervon taloustutkimus (PTT) ennustaa Suomen talouden painuvan ainakin kaksivuotiseen taantumaan. Sen arvion mukaan bruttokansantuote alenee kuluvan vuoden aikana 0,9 prosenttia ja ensi vuonna 2,3 prosenttia.

PTT:n mukaan ennusteen toteutuminen edellyttää, että ”pahimmat riskit vältetään”. Sen mielestä Euroopan keskuspankin elvytystoimet ovat onnistuneet rauhoittamaan markkinoita ainoastaan väliaikaisesti.
Euroalueen talouden Pellervo arvioi supistuvan ”reilun prosentin” verran, jos talouskriisi ei pahene. Alamäki on alkanut säästötoimien, veronkorotusten ja pankkien lainanannon supistumisen myötä.


Mikko Lund

tiistai 27. maaliskuuta 2012

Anu Kantola: Edes poliitikot eivät luota politiikkaan

Anu Kantola: Edes poliitikot eivät luota politiikkaan

Poliittinen kielenkäyttö ja vastuu ovat hämärtyneet, sanoo Helsingin yliopiston politiikan tutkija Anu Kantola. Hänen mukaansa poliitikot vierastavat puhua politiikasta, koska se viittaa hämärähommiin. Esimerkiksi kelpaavat puolustusvoimien uudistus ja Stefan Wallinin Dragsvik-puheet. 
 
Tutkijan mukaan poliitikot vetäytyvät päätöksiä tehdessään yhä useammin virkamiesten selkien taakse ja perustelevat ratkaisujaan muulla kuin politiikalla. 

- Esimerkiksi tässä Wallinin tapauksessa ennen vaaleja poliitikot eivät halunneet puhua tästä ikävästä asiasta, ja vaalien jälkeen se pyrittiin naamioimaan asiantuntijoiden työksi. Poliitikot välttelivät poliittista vastuuta, Kantola sanoo Yle Uutisille.
Hänen mielestään pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) ja puolustusministeri Stefan Wallinin (r.) puheet kertovat, että politiikalla on huono kaiku jopa poliitikkojen mielissä. 

- Hallitus ei ole näpelöinyt varuskuntauudistusta aluepolitiikan, ei minkään muunkaan politiikan perusteella, vaan luottanut ainoastaan siihen, että puolustuksen asiantuntijat tekevät puolustuksen kannalta parhaat ratkaisut, Katainen sanoi helmikuussa. 

Esimerkiksi eduskunnan konkari Seppo kääriäinen (kesk.) on sitä mieltä, että arvolatautuneita puheenvuoroja pidetään aiempaa vähemmän. Etenkin kiperien päätösten ja talousratkaisujen kohdalla politiikka yritetään häivyttää kokonaan, koska politiikka on saanut huonon kaiun. 

- Politiikka viittaa siihen, että jossain suhmuroidaan päätöksiä ja poliitikolle on edullisempaa esittää, että hän toimii vain tosiasioiden ja järjen varassa, Kantola sanoo. 

Vastuun vierittäminen virkamiehille ei poista Kantolan mukaan kuitenkaan poliitikkojen vastuuta. Tutkija muistuttaa, että asiantuntijoina usein esiintyviä virkamiehiä ei voi vaihtaa vaaleissa.
- Niin kauan kuin poliitikot eivät ala tehdä politiikkaa, niin politiikan maine rapistuu, sanoo maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen Helsingin yliopistosta. 
Riihimäki hyväksyi lausunnon kuntauudistuksesta
 
Äänestykseksi se lopulta meni kaupunginvaltuustossa. Pertti Mäkelä,kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja esitti, että “Riihimäki kuuluu metropolialueeseen hyvien liikenneyhteyksien ja etelään suuntautuvan työssäkäynnin vuoksi. Näin ollen esitetty laajempikaan liitos ei ole uhka". Mainittu lausuma lisättiin lausuntoon äänin 30 ja kaupunginhallituksen ehdotus, ettei lausumaa anneta, sai ääniä 12. Erityisesti tällä kaupunginhallituksen kannalla oli vasemmistoliitto.
 
Kuntarakenneuudistuksen keskeisten tavoitteiden mukaisesti olisi perusteltua toteuttaa Riihimäen, Lopen ja Hausjärven välinen kuntaliitos. Alueen fyysinen rakenne on kehittymässä samaan suuntaan, myös siten, että naapurikuntien asuntorakentaminen keskittyy aiempaa voimakkaammin Riihimäen välittömille vaikutusalueille, katsoi Riihimäen kaupunginvaltuusto.
Käytin valtuustossa puheenvuoron, jossa kannatin kokoomuksen ryhmän muutosesitystä. Sosialidemokraatit tulivat kannattamaan kokoomuksen lisäystä. Katsoin, että esitetty lausuma “laajempakaan liitos ei ole uhka” pitää sisällään Hyvinkään.
 
Mikko Lund

maanantai 26. maaliskuuta 2012

Uuden kunnan muodostaminen alueelle Hyvinkää, Riihimäki, Hausjärvi ja Loppi

Uuden kunnan muodostaminen alueelle Hyvinkää, Riihimäki, Hausjärvi ja Loppi
 

 
 
Kunnallishallinnon rakenne – työryhmä on tehnyt ehdotuksen  kuntajakoselvitysalueiksi ja pyytää kunkin kunnan kannanottoa selvitysalueen uusista rajoista. Kuntien tarkastelu ei ole ollut aina eteenpäin suuntautuva, tutkiva ja mahdollisuuksia etsivä, vaan pysähtynyt, taaksepäin katsova ja virkajohdon esityksiin turvaava. Surkeinta on, jos kunnan kuntauudistuskannan muotoilevat omaa virkapalliaan suojelevat virkamiehet.
 
 
Riihimäellä tulisi  oikeasti  nähdä mahdollisuuksia  täynnä olevaan tulevaisuuteen, jossa uusi kunta tulee olla kilpailukykyinen, vetovoimainen ja huolehtia peruspalvelujen rahoituksesta vuonna 2020 -30.
 
Väestöennusteet ovat menneen lyhyehkön kasvuhistorian pohjalta laadittuja. Ne sisältävät siis huomattavia epävarmuustekijöitä, jotka aiheutuvat siitä, että ympäristön kilpailukyky kasvaa. Pääkaupunkiseudun kasvun edellytykset ovat hurjassa muutoksessa. PKS:n hallinto  yhtenäistyy, kasvualueet ja vireillä olevat kaavoitushankkeet merkitsevät suuria kasvukeskuksia idässä ja lännessä. Tulevat väylähankkeet parantavat Lohjanseudun ja Hyvinkää - Mäntsälä - Orimattila kasvuhankkeita.
 
Hy - Ri alueyhtenäisyyden tulkinta  on perinjuurin tarkoitushakuista ja vääristelevää. Jo -70 -luvulla tulkittiin alue yhteiseksi talousalueeksi, esim. yhtenäinen kauppakamarialue, silloin oli jo olemassa talousaluetoimikunta, yhteistyö ei siis ole 20 vuoden takaa. Viimevuosikymmeniltä aluekehityksen seuranta aluekeskuksittain Pohjois-Uudenmaan otsikolla monitoroitiin kehitystä. Hyvinkään - Riihimäen aluekeskusyhteistyö valtion porkkanarahoituksella, sen yhteinen strategia on olemassa. Alueen liikenneverkkosunnittelu tapahtuu liittyneenä Uudenmaan liikennejärjestelmään.
 
Kolmenkaan kunnan yhteistyötä ei kannata paljoa kehua eikä korostaa vain  Hämeen maakunnallista identiteettiä. Tulisi nähdä maakunnallisen uudelleenarvioinnin tarve. Häme yhteistyöstä on ollut vain pelkkää vahinkoa. On syytä nähdä Hämeen maakunnassa valtion palvelujen kuten poliisin, syyttäjälaitoksen, ulosoton ja verotuksen karkaaminen Riihimäeltä Hämeenlinnaan. Sama koskee myös erikoissairaanhoidon palveluksia.
 
Talous on jo kolmessa kunnassa asiallisesti kriisiytynyt. Rmäki ykkönen, Loppi kakkonen eikä Hausjärvi niistä kaukana ole. Alueen kuntien keskimääräinen tulotaso/asukas on valtakunnan keskiarvon alla. Logistinen sijaintietu ei sitä nosta, varastointi, kuljetus ja jakelukauppa työpaikkoineen ja  palkkatasollaan pitää sen alhaisena. Teollisen toiminnan työpaikkariskit/ markkinamuutokset ovat edelleen olemassa.
 
Alueellisen kilpailukyvyn ykköskysymys on yhtenäisen aluesuunnittelun ja yhdyskuntatekniikan yhteistyön/integraation aikaansaaminen. Todellisen kasvubuumin mahdollisuus pilkistää vain radanvarsitaajaman Monnin ( 10 000 as ) rakentumisessa samassa tahdissa kuin pääradan välityskyvyn parantuminen edistyy. Se on tehtävä yhteistyönä Hyvinkää, Hausjärvi, Riihimäki ja aloitettava mitä pikimmin yhteisenä yleiskaavoitustyönä.
 
Olen havainnut, että Lopella on terve näkemys kuntauudistushankkeesta. Kanta on selvä, kolme ei selviä tulevaisuuden riskeistä kuntahallinnossa . Tämä puoltaa neljän kunnan ja risat mallia, jopa niin, että läntisiä osia voidaan siirtää Karkkilaan. Hausjärvikin itsenäisyyden vaihtoehdon kumoutuessa liputtaa neljän kunnan alueiden muodostamiseksi uudeksi kunnaksi. Kun tämä tiedetään jo nyt - mitä järkeä Riihimäellä on omassa kolmen kunnan -strategiassa? Siis neljästä uusi kunta. Lisäksi kannanotto, että kuntavaalilakiin otetaan säännökset vaalipiireistä ja tasauspaikkajärjestelmä.
 
 
Valtionvarainministeriön virkamiestyöryhmän esityksen tavoite on Elinvoimainen kunta- ja palvelurakenne. Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän tehtävänä oli laatia hallitusohjelmassa tarkoitettu selvitys kullekin alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta. Työryhmän esitys on Hyvinkään, Riihimäen, Lopen ja Hausjärven liitos.
Uuden kunnan väestö kasvaisi nykyisestä vuoteen 2030 mennessä 17,8 prosenttia kaikkien neljän kunnan ollessa väestöltään kasvavia. Väkiluku vuonna 2030 olisi siten yli
107 000. Uuden kunnan pinta-ala olisi yhteensä 1 517 km2.
 
Olen sitä mieltä, että Riihimäen tulisi valita neljän kunnan liitos. Kolmen kunnan liitos ei edusta maan hallituksen tavoitetta, ja mielenkiintoista on nähdä, että hallituspuolueiden edustajat eivät oikeasti ole toteuttamassa Riihimäellä maan hallituksen tavoitetta elinvoimaisesta kuntarakenteesta,  vaan ne erehtyvät  opposition kelkkaan.
 
Kolmen kunnan liitos  on lyhytnäköinen, keskentekoinen eikä merkitse elinvoimaista kunta- ja palvelurakenteen muodostamista. Riihimäki on Kanta- Hämeen velkaantunein kunta eikä Hausjärven ja Lopen taloudellinen asema ole paljoa parempi. Näiden kuntien liittäminen yhteen ei paranna Riihimäen taloustilannetta. Alueelle ei silloin muodostu myöskään niin vetovoimaista kaupunkikeskusta, niin että se oikeasti vetäisi alueelle osaavia ihmisiä ja uusia yrityksiä, jotka antaisivat työtä ja verotuloja.
 
Neljän kunnan liitoksessa se olisi mahdollista aivan toisella tavalla.
 
 
On syytä nähdä, että Riihimäki on oikeasti jo lähellä kriisikunta- käsitettä ja kaatumassa valtion syliin. Sen takia ei ole hyväksyttävää  hylätä neljän kunnan liittoa.
 
 
 
 
Ehdotan, että kaupunginvaltuusto toteaa
 
kohta 2   Kyllä.    Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys?
 
Uuden kunnan muodostaminen alueelle Hyvinkää, Riihimäki, Hausjärvi ja Loppi.
 
 
 
Mikko Lund
 
 

sunnuntai 25. maaliskuuta 2012

Yksin asuvilla muita korkeampi riski sairastua masennukseen

Yksin asuvilla ihmisillä on 80 prosenttia korkeampi riski sairastua masennukseen verrattuna niihin, jotka asuvat muiden kanssa. Terveys 2000 -tutkimuksessa seurattiin 3 500 työikäisen masennuslääkeostoja seitsemän vuoden ajan. Yksin asuvista neljännes ja muiden kanssa asuvista 15 prosenttia osti masennuslääkkeitä seurannan aikana.
Lääkeostot poimittiin Kelan rekistereistä. 

Yksin asuminen lisäsi riskiä aloittaa masennuslääkkeiden käyttö niillä, jotka eivät tutkimuksen alussa käyttäneet masennuslääkitystä. Tutkituilla naisilla masennuslääkkeiden käyttöä selittivät muun muassa työttömyys ja esimerkiksi puutteet asumisoloissa. Yksin asuvien miesten lääkkeiden käyttöä edelsi usein ystävien puute ja tyytymättömyys työhön. Lisäksi yksinasuvat miehet käyttivät monesti liikaa alkoholia. 

- Nämä tekijät selittävät puolet yksin asumisen ja masennuksen yhteydestä. Toinen puoli jää selittämättä, sanoo dosentti Laura Pulkki-Råback Helsingin yliopistosta. 

Tutkimuksessa ei pystytty sulkemaan pois mahdollisuutta, että masentuneet ihmiset päätyvät asumaan yksin ja siksi heistä tulee masennuslääkkeiden käyttäjiä. Tutkijat painottavat, että yksinasumisen suureen kasvuun ja sen terveysvaikutuksiin on kiinnitettävä huomiota. 

Kahdessa vuosikymmenessä yksin asuvien määrä on kaksinkertaistunut Suomessa. Nykyisin yli miljoona suomalaista asuu yksin. Arvioiden mukaan vuoteen 2020 mennessä puolet suomalaisista talouksista on yhden ihmisen talouksia. 

Helsingin yliopisto teki tutkimuksen yhteistyössä Työterveyslaitoksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa. Masennusta aiheuttaa tutkimuksesta riippumatta monet epäonnistumiset,työpaikan menetykset, työttömyys ja myös huonot työolot, kiusatuksi joutuminen jne.


Protesti SDP:lle politiikasta


Minua miellyttää tavattomasti, että on SDP:n jäseniä, jotka eivät tyydy mekaaniseen solidaarisuuteen, vaan yrittävät rohkeasti haastaa puoluetta kehittymään ja muuttumaan dynaamisen solidaarisuuden kehdoksi.

Ilkka Taipale on yksi tällainen jäsen. Hän on aktiivinen legenda. Hän on psykiatri ja entinen kansanedustaja ja on jättänyt SDP:n jäsenkirjan lepäämään SDP:n puoluekokouksen jälkeiseen aikaan. Taipale väläyttää eroa sen takia, että puolue ei ole ottanut huomioon Taipaleen ideoita köyhyyden puolittamisesta. Puolue kurittaa pitkäaikaistyöttömiä, heitä ei lasketa eläkkeelle. Taipale on toista mieltä ja haastaa puolueen. Hän ei halua olla puolueessa, joka ei hoida köyhyyden ongelmaa.


Mikko Lund

lauantai 24. maaliskuuta 2012

Hallitus päätti yksimielisesti 2,7 miljardin sääästöistä

Hallitus on päättänyt 2,7 miljardin euron säästöistä yksimielisesti
 
Hallitus on päättänyt kehysriihessä kaikkiaan 2,7 miljardin euron säästöistä. Niistä 1,2 miljardia toteutetaan leikkauksilla ja 1,5 miljardia verojen kiristyksillä. Arvonlisävero kiristyy, tuloveron taulukkotarkistuksista luovutaan ja yli 100 000 euroa ansaitseville tulee uusi solidaarisuusvero. 

Yksimielisiä päätöksiä voi pitää yllättävinä. 
 
Kaikkia arvonlisäverokantoja nostetaan yhdellä prosenttiyksiköllä. Korotus koskee siis myös esimerkiksi ruokaa ja lääkkeitä.
Lisäksi hallitus jäädyttää tuloverotukseen tehtävät taulukkotarkistukset vuosina 2013 ja 2014. Taulukkotarkistuksilla on viime vuosina huolehdittu siitä, etteivät tavanomaiset palkankorotukset kiristä verotusta. Nyt näistä tarkistuksista luovutaan. 

Hallitus sopi myös uudesta solidaarisuusverosta yli 100 000 euroa vuodessa ansaitseville. Yli miljoonan euron perinnöille tulee uusi veroluokka. Hallitus laskee keräävänsä rikkaimpien solidaarisuusveroilla noin 115 miljoonaa euroa.
Kehysriihessä sovittiin myös noin 300 miljoonan euron verokannustimista, joilla tuetaan muun muassa kasvuyrittäjyyttä. Lisäksi päätettiin hallituskauden suuret liikennehankkeet.

Kotihoidontukea ei leikata

Etukäteen paljon esillä ollutta kotihoidontukea ei leikata.
Leikkauksia ei ole myöskään tulossa sosiaaliturvaan ja työmarkkinatuen tarveharkinta puolison tulojen osalta poistuu.
Euromääräisesti suurin leikkaus koskee kuntien valtionosuuksia. Kuntien nettomenetys on 240 miljoonaa euroa. 

Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) kiitti hallitusta erittäin hyvästä yhteistyöstä ja sanoi pitävänsä lopputulosta vastuullisena.
Kataisen mukaan valtion velkaantuminen taittuu ratkaisun myötä eikä vakautus ole niin raju, että se haittaisi talouskasvua. Ratkaisulla pystytään Kataisen mukaan myös vaalimaan luottamusta, joka on Suomen kolmen A:n luottoluokituksen säilymiseksi tärkeää.
Erityisesti Katainen kiitti hallituksen kykyä saada aikaan mittava talouspaketti sosiaalisesti kestävällä tavalla. 

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) puolestaan sanoi pitävänsä tärkeänä erityisesti sitä, ettei sosiaaliturvaa leikata eikä indeksejä jäädytetä. Veroratkaisua hän sanoi pitävänsä hyvänä kompromissina, jossa enemmistö uusista veroista kerätään muilla kuin tasaveroilla.
 

Sosialidemokraattien tavoitteet toteutuivat kehysneuvotteluissa


SDP:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen iloitsee sosialidemokraattien tavoitteiden toteutumisesta neuvotteluissa.
Valtiovarainministeri, SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen linjasi aiemmin, että nyt olisi aika ottaa solidaarisuusvero käyttöön. Näin nyt tapahtuu. SDP vastusti ylisuuria leikkauksia ja painotti verotusta talouden tasapainottamiseen. Näin kehysriihessä päätettiin. SDP:lle tärkeät arvot työ ja oikeudenmukaisuus näkyvät kehysratkaisussa.

Puoluevaltuuston kokouksessa 10.3.2012 puheenjohtaja Urpilainen sanoi puheessaan:

– Kehysriihessä teemme valinnan kasvun tukemisen ja sen tyrehdyttämisen välillä. SDP sanoo kyllä kasvulle ja uusille työpaikoille. Samoin sanomme kyllä vastuulliselle ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta vaalivalle politiikalle.

Kehysriihessä hallitus vahvistaa kasvun eväitä, sopeuttaa noin 2,7 miljardia ja tekee enemmän vero- kuin menosopeutusta. Lisäksi hallitus toteuttaa solidaarisuusveron ja yli 1 miljoonan euron perintöveron korotuksen sekä jäädyttää tuloveron taulukkotarkistukset.

Lisäksi hallitus nostaa työtulo- ja perusvähennystä, turvaa tulevat eläkkeet ja pidentää työuria ilman eläkeiän alarajan pakkonostoa. Hallitus satsaa nuorisotakuuseen ja ei leikkaa sosiaaliturvaa jäädyttämällä indeksejä vaan päinvastoin aikaistaa sosiaaliturvan indeksitarkistuksia.
 
Mikko Lund

perjantai 23. maaliskuuta 2012

Venäläisten osuus turismista kasvaa

Venäläisten osuus turismista kasvaa
 
Matkailu Suomeen lisääntyi viime kesänä 19 prosenttia. Matkailijoista jo neljä kymmenestä saapui Venäjältä. Touko- lokakuun välisenä aikana Suomessa kävi 4,3 miljoonaa matkailijaa, joista venäläisiä oli 1,7 miljoonaa, kertoi Helsingin Sanomat eilen.
 
Venäjän jälkeen seuraavaksi yleisimmät lähtömaat olivat Viro, Ruotsi, Saksa. Venäläiset jättivät rahaa Suomeen kesällä 400 miljoonaa ja koko vuoden aikana 1,1 miljardia euroa. 
 
Venäläiset ovat todella merkittävä matkailuryhmä. He tekevät ostoksia ja käyttävät matkailupalveluksia. Aivan vieressämme on Pietarin metropoli, josta Suomeen tulijoita riittää. Viisumivapaus pitäisi toteuttaa nopeasti, se lisäisi matkailuvirtaa ja tuloja entisestään.

Riihimäen vanhan linja-autoaseman purkupäätös lainvastainen

AAMUPOSTI uutisoi:  Riihimäen vanhan linja-autoaseman säilyttämistä vaatineet saivat erävoiton torstaina, kun Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi valtuuston linja-autoaseman kaavapäätöksen.
 
Oikeuden mielestä kaupunki ei ole riittävästi selvittänyt linja-autoaseman kulttuurihistoriallisia arvoja ja merkitystä. Aseman merkitystä ei voi mitätöidä sillä perusteella, ettei se sisälly Museoviraston luetteloon merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Siten valtuuston viime vuoden päätös on lainvastainen, mihin myös viisi valittajaa vetosivat.
Hallinto-oikeuden päätöksestä voi vielä valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Toteutuessaan kaava merkitsisi linja-autoaseman purkamista.

Uutisesta voi avoimesti iloita. Taas kerran Riihimäen virkamiesten ja kaupunginhallituksen osaaminen pettää pahemman kerran, Ja jatkoa seuraa!


Mikko Lund

torstai 22. maaliskuuta 2012

Hallituksen kehysriihi tuskailee tänään säästöjen ja verojen kanssa

Hallituksen kehysriihi tuskailee tänään säästöjen ja verojen kanssa
 
Hallituksella on tänään visainen tehtävä ratkoa kehysriihessä edellisen hallituksen perintönä valtiontalouteen syntynyt vaje. Vaje on ollut pahimmillaan yli 8 miljardia ja on edelleen 7 miljardin euron luokkaa. Kokoomuksen taholta on esitetty tarvetta viiden miljardin euron kertaleikkauksiin. Kokoomuksen mantra on, että leikkaukset ovat puhdasta matematiikkaa. SDP on pyrkinyt topputtamaan leikkausintoa ja huomauttaa, että liialliset talouden leikkaukset tyrehdyttävät talouden ja työllisyyden kasvun. Silloin jouduttaisiin entistä pahempaan pulaan ja vaikeuksiin. Sosialidemokraateille leikkaukset tai verojen korotukset ovat politiikkaa. Todella mielenkiintoista ja tässä tilanteessa myös haastavaa on, miten hallitus tulee ratkaisemaan tähänastisen toimintansa pahimman ristiriidan.
 
Hallitus joutuu nyt päättämään, mitä julkiselle taloudelle tehdään tämän vaalikauden aikana. Jokainen porvarihallitus on vuorollaan romahduttanut valtion verotulot. Vuonna 2008, edellisen porvarihallituksen aikana, valtion verotulot romahtivat ja käteen jäi 8 miljardin aukko. Se johtui pääasiassa hallituksen omista päätöksistä keventää suurituloisten verotusta. Asiaan vaikutti myös finanssikriisi.
 
Valtiolla on menoja noin 52 miljardia euroa. Näistä noin 70 prosenttia on lakisääteisiä menoja. Leikkaaminen menopuolelta on vaikeaa, mutta tulot eivät riitä, joten menoja on vähennettävä.
Valtion verotulot on arvioitu tälle vuodelle 38 miljardin euroon. Tästä tulovero muodostaa 11,4 miljardia euroa, liikevaihtoon perustuvat verot 16,4 miljardia ja valmisteverot 6,7 miljardia euroa. Kuntien kunnallisveron on arvioitu tuottavan tänä vuonna 16,5 miljardia euroa. 
 
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman painottaa, että SDP painottaa tulevissa toimenpiteissä työtä ja oikeudenmukaisuutta. Menoleikkausten ja verotuksen kiristämisen lisäksi on tehtävä myös kasvu- ja työllisyyspainotuksia. Menoleikkauksia ja veronkorotuksia tulee toteuttaa vain välttämätön määrä, ei yhtään enempää. Backmanin mukaan nuorten työllistämiseen tarvitaan lisää rahaa. Kestävyysvajeen hoidon kannalta meillä ei ole varaa päästää nuoria syrjäytymiskierteeseen. Tärkeää on myös pidentää työuria, erityisesti keskeltä ja alkupäästä, sanoo Backman Demokraatissa 19.3.2012.
 
Arvelen hallituksen päätyvän tasapainoiseen kaikkia hallituskumppaneita huomioon ottavaan ratkaisuun. Menoja leikataan ja veroja korotetaan, mutta tarpeen mukaan, ei enempää eikä vähempää.
 
Mikko Lund

keskiviikko 21. maaliskuuta 2012

Ministeri Stefan Wallin antoi "väärää tietoa" eduskunnalle ja pääministerille?

Ministeri Stefan Wallin antoi "väärää tietoa" eduskunnalle ja pääministerille?
 
Nuo kansanedustajat ja ministerit ovat aivan turhan kohteliaita ja sievisteleviä sanoissaan, että he eivät "väärän tiedon" jakajaa syytä valehtelusta, vaan muuten vaan väärästä tiedosta. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen ampuu Wallinia kohti aika suoraan: Wallin on johtanut eduskuntaa harhaan ja se on ministerille äärimmäisen raskauttava teko, Tiilikainen sanoo Ylelle.
 
Wallin kertoi ihan äskettäin, että puolustusvoimat pyysi häneltä "poliittista ohjausta" lakkautettavien varuskuntien suhteen. Wallin kiistää antaneensa eduskunnalle "väärää tietoa". Wallinin mukaan kyse on ruotsinkielisten asemasta, Dragsvik on ainut kokonaan ruotsinkielinen varuskunta.
 
Kimmo Tiilikainen jatkoi:
Joudumme nyt punnitsemaan, onko tekstiviestien lähettäminen tanssijalle vakavampaa kuin eduskunnan edessä väärän tiedon antaminen.
 
Hyvä hyvä Kimmo Tiilikainen, ministerit pitää laittaa oikeasti tiukoille! Harvemmin heiltä mitään toivomalla järjestyy, edes vastauksia kysymyksiin.
 
Olen virkamiehenä pyytänyt muutamalta ministeriltä ihan oikeaa vastausta kysymykseeni, mutta ei sitä ole tullut. Kohta pääsen oikeasti kantelemaan näiden ministereiden virkatoimista. Vastaus alkaa olla viipynyt jo liian kauan. Sitten en anna armoa.
Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jan Vapaavuori sanoo, että nyt on liian paljon "tulkintoja ja epäselvyyksiä ilmassa" eikä se ole hyväksi näin suurelle uudistukselle. Koska ihmisten mielissä on kokonaisuuteen ja Dragsvikin kohtalon osalta epätietoisuutta, ne on hyvä julkisesti kaikille vielä avata.
Perussuomalaisten mielestä puolustusministeri Stefan Wallin (r.) johti tietoisesti harhaan eduskuntaa ja suomalaisia esitellessään puolustusvoimauudistusta. Niinistö ja Terho arvostelevat Wallinin ja pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) tapaa puolustaa harjoitettua kielipolitiikkaa kuvitteellisin perustein.
- Pääministeri sanoi välikysymyskeskustelun yhteydessä, että päätös Dragsvikin säilyttämisestä oli yksinomaan puolustuksellisesti perusteltu, eikä mikään muu vaikuttanut asiaan. Pääministerin mukaan tämä on "absoluuttinen fakta", sanovat Niinistö ja Terho Demokraatissa.

SDP:n Mikael Jungner vaati Ilkan haastattelussa, että puolustusvoimauudistus pitäisi käsitellä uudestaan. SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman sanoi, että puolustusvoimauudistuksen käänteet hämmentävät hallituspuolueiden kansanedustajia.

Joku järjestys tuohon pitäisi jo saada ja asia pois päiväjärjestyksestä.

Eilisiltana sitten saatiin uutta tietoa. Yle kertoi,että puolustusministeri Stefan Wallin (r.) jätti kertomatta pääministerille, että oli ohjannut puolustusvoimia säilyttämään ruotsinkielisen Dragsvikin varuskunnan. Pääministeri Jyrki Katainen sanoo, ettei saanut missään vaiheessa tietoa Wallinin ja puolustusvoimain komentajan Ari Puheloisen välisistä keskusteluista.
- Tätä ei käyty hallituksen ulko-ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa missään vaiheessa läpi. Katainen ei kuitenkaan halua tulkita tapahtunutta niin, että Wallin olisi toiminut pääministerin selän takana. 

Katainen vakuutti itsekin aiemmin eduskunnan välikysymyskeskustelussa olevan "absoluuttinen fakta", että asiantuntijat olivat tehneet kaikki päätökset varuskuntien lakkauttamisesta pelkästään maanpuolustuksellisin perustein. Tuolloin pääministeri ei vielä tiennyt puolustusministerin poliittisesta ohjauksesta.
- Olisi tietysti ollut hyvä että myös se keskustelu olisi käyty hallituksessa läpi. Johtopäätökseen se tuskin olisi vaikuttanut.

Urpilainenkin tuohtui Wallinin salailusta

SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen on suivaantunut puolustusministeri Stefan Wallinin (r.) menettelyyn Dragsvik-jupakassa. Urpilaisen mielestä hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta pitää kutsua koolle käsittelemään vielä kerran ruotsinkielisen varusmieskoulutuksen kohtaloa.
- Wallinin toiminta ei ole ollut asiallista. Kaikissa keskusteluissa on todettu, että sotilaat ovat valmistelleet tämän ja taustalla onkin ollut poliittista ohjausta. Enkä ministerinä ole tiennyt sitä, Urpilainen moittii. 

Urpilaisen mielestä Wallinin on kerrottava kaikki tapahtuneesta sekä koko hallitukselle että sen ulko- ja turvallisuuspoliittiselle valiokunnalle. Hän haluaisi kuulla etenkin puolustusvoimain komentajan Ari Puheloisen version tapahtumista. 
Pääministeri Jyrki Kataisen mukaan koko sekaannus olisi voitu estää avoimella tiedottamisella. Kataisen mukaan puolustusministeri Wallin pitää keskiviikkona tiedotustilaisuuden.

Mikko Lund

tiistai 20. maaliskuuta 2012

Mikko Lund aikoo käynnistää oikeustoimet

Mikko Lund aikoo käynnistää oikeustoimet
  Minä aion käynnistää oikeustoimet Riihimäen tarkastuslautakuntaan liittyvässä kärhämässä. Pyysin eroa Riihimäen tarkastuslautakunnan puheenjohtajuudesta, koska lautakunta ei täytä laillisia vaatimuksia hallinnosta riippumattomana toimielimenä. Kyseessä on poliittinen ajojahti ja sen takia asiaa ei voi jättää tähän. Tulen käynnistämään asiassa oikeustoimet. Kaupunginhallitus esitti viime viikolla minulle eroa tehtävästään, mutta perui samalla koko lautakunnan luottamuksen selvittämisen. Tämä osoittaa, että kaupunginhallituksen toimenpide kohdistui yksin minuun. Riihimäen kaupunginvaltuusto myönsi eilen minulle pyytämäni eron.

En ole pahoillani päästessäni eroon luottamustehtävästäni, jota ei voi kuitenkaan hoitaa tarkastuslautakunnan tehtävän edellyttämällä tavalla. Se on tärkein syy eronpyyntööni.
Hyvällä en silittele Riihimäen kaupunginhallitusta, joka asettui kritiikittömästi virkamiesten käsikassaraksi minun erottamiseksi tehtävästään. 
 
Minun syyksi luettu teko oli pyytämäni kuntaliiton lakiyksikön ja kirjanpitolautakunnan kuntajaoston lausunto. Lausuntopyyntö ei ole asiallisesti minkään lain vastainen. Puheenjohtajana ja lautakunnan esittelijänä halusin varmistaa, että myöhemmin tehtävät päätösesitykset perustuvat oikeaan ja lailliseen tietopohjaan.
 
Riihimäen kaupunginhallitus on lähtenyt toteuttamaan poliittista ajojahtia, kyseenalaisilla perusteilla, joka muistuttaa raakaa mielivaltaa. Tätä todistaa erityisesti se, että minulta ei ole pyydetty asiassa mitään lausuntoa.
 
Kaupunginhallitus haluaa osallistua tilinpäätösten kaunisteluun. Tämä prosessi alkoi heti hallinto-oikeuden kumottua valtuuston alipoistoja koskevan päätöksen. Korjaustoimenpiteisiin olisi pitänyt ryhtyä jo arvioitaessa vuoden 2009 toimintakertomusta ja tilinpäätöstä. Hallinnon johdatuksella tarkastuslautakunnan enemmistö hylkäsi asian. Kysymys on Riihimäen tilinpäätösten korjaamiseksi tarvittavista toimenpiteistä sen jälkeen, kun Hämeenlinnan HO ja KHO on kumonnut Riihimäen poistopäätöksen. Tilinpäätösten korjaavien toimien takaa paljastuu Riihimäen kaupungintalouden hälyttävä tila.
 
Lausunnot ovat tarpeen lautakunnan arviointitehtävässä sen jälkeen, kun kaupunginhallitus allekirjoittaa korjatut tilinpäätökset ja lähettää ne tarkastuslautakunnalle ja tilintarkastajalle. Olen lautakunnan keskustelussa esittänyt, että tilinpäätöksen uskottavuuden ja laillisuuden takaamiseksi on tarpeen tehdä erityistilintarkastus ja ulottaa se poistolaskentaan. Tämä on saanut kaupungin virkahallinnon vastarintaan ja tarkastuslautakunnan jäsenet manipuloinnin kohteeksi, jolla tähdättiin puheenjohtajan erottamiseen.
 
Kaupunginhallituksen puuttumisella tarkastuslautakunnan toimintaan tarkastuslautakunta on menettänyt riippumattomuutensa. Pelättävissä on, että tulevien tilinpäätösten antama kuva kaupungin taloudesta ei ole oikea ja uskottava.
Tähän ei saada aikaan korjausta muuten kuin saattamalla asia oikeudelliseen tutkintaan. Ryhdyn asiassa tarvittaviin toimiin!
 
Mikko Lund

lauantai 17. maaliskuuta 2012

Yle: SDP:n Minna Lintonen jättää luottamustehtävänsä

Yle: SDP:n Minna Lintonen jättää luottamustehtävänsä

Suuttui Jungnerille ja jättää kaikki luottamustehtävänsä

SDP:n entinen kansanedustaja Minna Lintonen Forssasta jättää kaikki luottamustehtävänsä, kertoo Yle Häme. Syynä on SDP:n puoluesihteeri Mikael Jungnerin häneen kohdistama kritiikki. Sosiaalidemokraattisesta puolueesta Lintonen ei aio kuitenkaan erota.

Vuosina 2003-2007 kansanedustajana toiminut Lintonen on SDP:n piirijärjestön puheenjohtaja, Forssan kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymän hallituksen puheenjohtaja.

Jungner sanoi viime viikonloppuna SDP:n puoluevaltuuston kokouksessa, että puolue tarvitsee enemmän "kristakiuruja" ja vähemmän "minnalintosia". 

Jungner pyysi myöhemmin lausuntoaan anteeksi. Lintonen sanoo Yle Hämeelle, että "jos minnalintosia ei puolueessa tarvita niin en minä siellä väkisin roiku".

Turhan pienestä Minna Lintonen suivaantui. Valitettavaa, että hän tällä tavalla luovuttaa. Hänellä olisi ollut politiikassa vielä kysyntää ja mahdollisuuksia. Sanavalmis ja kaunis nainen, ei niitä joka oksalla kasva. Kokonaan oma lukunsa on SDP:n keskustelukulttuurin avaaminen, että asioista puhutaan suoraan. Ministereiden ja kansanedustajien kielen käyttö alkaa olla sellaista kapulakieltä,että ei sitä ymmärrä. Onko sitten ihmettelyä, jos kannatus roikkuu lähellä keskipuolueiden sarjaa?


Mikko Lund

PS.
Pidän oikeasti sairaslomaa  ja kirjoitan tänne vasta sitten, kun olen iskussa.

perjantai 16. maaliskuuta 2012

On tarpeen käynnistää oikeustoimet

On tarpeen käynnistää oikeustoimet

Viitaten Aamupostin 14.3. julkistamaan uutiseen ”Tarkastuslautakunnan toimia ei tutkita Riihimäellä" asiaa on tarpeen kommentoida.

Otsikointi kertoo jo poliittisen ajojahdin juonen, asiasta luovutaan, kun kaupunginhallitus saavutti tavoitteensa.
Aamuposti kuitenkin perusteettomasti toistaa tarkastuslautakunnan ja kaupungin virkakoneiston syöttämää puppua ”toimivallan ylittämisestä”. Ei tarkastuslautakunnan puheenjohtajan tiedon pyytäminen ole minkään säädöksen tai lain vastaista tai toimivallan ylittämistä. Lisäksi en ole pyytänyt lausuntoa ”kaupungin takavuosien tilinpäätösten laillisuudesta”, vaan siitä, miten kaupungin tulisi toimia tilinpäätösten kanssa, kun KHO kumosi Riihimäen kaupunginvaltuuston poistopäätöksen. Se näyttää olevan kaupungille todellinen ongelma.

Kaupunginhallituksen puuttuminen tarkastuslautakunnan puheenjohtajan toimintaan kertoo pyrkimyksestä hiljentää ja sammuttaa kaupungin tilinpidosta syntyvä keskustelu, ennen kuin se on edes alkanut. Siinä kaupunginhallituksella on paljon peiteltävää ja todennäköistä on, että koko kaupungin tilinpäätöksen käsittely on laitettava tutkintaan. Kaupungin tilinpäätös ei anna oikeaa ja uskottavaa kuvaa kaupungin talouden hoidosta.

Kaupungin virkajohto ja kaupunginhallitus puuttuvat riippumattoman tarkastuslautakunnan toimintaan. Lautakunnan teknistä sihteeriä rasittaa selvä eturistiriita. Hän on kaupunginjohtajalle raportoiva sisäinen tarkastaja ja ilmiselvästi lautakuntatyöhön esteellinen. Hänen kauttaan lautakuntatyön riippumattomuutta on loukattu jo vuosia.
Tapahtumat osoittavat, että virkajohto ja kaupunginhallitus eivät ymmärrä tarkastuslautakunnan riippumatonta asemaa kunnan tilinpidon uskottavuuden ja luotettavuuden takuuna. Hälytyskellojen olisi luullut soivan, kun tarkastuslautakunnan on arvioitava kaupunginhallituksen toimia. Yksinkertaisesti ne eivät saa puuttua itsenäisen tarkastuslautakunnan työhön. Puuttuminen on saatettava tutkittavaksi.

Tarkastuslautakunnan tehtävänä on tilintarkastuksen järjestäminen ja tilintarkastajan toiminnan seuranta. Toisin kuin Riihimäen kaupunki uskottelee, tarkastuslautakunnan on arvioitava myös tilintarkastajan toimintaa ja hänen toimien laillisuutta. Sen on vastattava, että tilintarkastuksessa noudatetaan lakia ja hyvää tilintarkastustapaa.

Finnair- kohu keskustelutti eduskunnan kyselytunnilla

Finnair-kohu oli esillä myös eduskunnan torstaisella kyselytunnilla. Omistajaohjauksesta vastaava ministeri Heidi Hautala (vihr.) sanoi, ettei Finnairin hallitus tajunnut sitouttamisbonuksista päättäessään, minkälaisia jälkiä siitä saadaan vuosia myöhemmin korjata.
Hautala sanoi toivoneensa, että yhtiön maineelle hallaa aiheuttaneet ihmiset pohtisivat itsekin tilannettaan.
Eilinen uutinen toimitusjohtaja Mika Vehviläiselle maksetusta 180 000 euron allekirjoitusbonuksesta oli Hautalan mukaan piste, jonka jälkeen keskusteluja ei voitu enää jatkaa.


- Kertakaikkiaan Finnairin maine ei enää kestä sitä, näkeehän sen jo pilakuvistakin, hän sanoi.
Useat kansanedustajat kummeksuivat sitä, ettei Suomen hallituksella ole ollut tietoa Finnairin hallituksen tekemistä bonus-päätöksistä.


- Millaista on hallituksen omistajaohjaus, onko sitä tähän asti ollut edes olemassa? Jos vähemmistöosakkaana ei voi vaikuttaa ja enemmistöosakasta ei saa edes informoida, kysyi Risto Kalliorinne (vas.).
Hautala vastasi, ettei valtio ole saanut tietoja, koska kaikkia osakkeenomistajia on kohdeltava samalla tavalla. Hänen mielestään asia voitaisiin ratkaista niin, että tiedot julkistetaan kaikkien käytettäväksi.


Hautala oli huolissaan Finnairin tulevaisuudesta. Omistajaohjausministeri vetosi, että lentoyhtiön henkilöstö ja johto pyrkisivät jatkamaan keskinäisiä keskustelujaan. Kysymys on käytännössä keskusteluista uusista säästöistä ja tehostamistoimista.

Mikko Lund


torstai 15. maaliskuuta 2012

Saako hallitus aikaan kuntauudistusta ilman pakkolakeja?

Saako hallitus aikaan kuntauudistusta ilman pakkolakeja?

Kunnissa käydään keskustelua kuntauudistuksesta. Henki ei ollut aina eteenpäin suuntautuva, tutkiva ja mahdollisuuksia etsivä, vaan pysähtynyt, taaksepäin katsova ja virkajohdon esityksiin turvaava. Surkeinta on, että kunnan kuntauudistuskannan muotoilevat omaa virkapalliaan suojelevat virkamiehet.

Riihimäellä luottamushenkilöt sokeasti vain luottavat kaupunginjohtajaan, joka pyrkii puolestaan turvaamaan oman aseman uudistuksessa. Kaupunginjohtaja esittää rakenneryhmän esityksestä poiketen kolmen kunnan liitosta, johon kuuluisivat Riihimäki, Hausjärvi ja Loppi. Kaupunginjohtaja ei edes perustele esitystä, ja unohtaa täysin talouden haasteet, mutta vaarassa on sen läpimeno juuri huonon poliittisen kulttuurin takia.

Huonoa poliittista kulttuuria kuvaa, että asioista ei keskustella. Vain muutama valtuutettu saa edes joskus kirjoitettua jostakin aiheesta. Käypä siinä sitten tutkivaa keskustelua. Seurauksena on yhdenmukaisuuden kulttuuri, jonka sisällön antaa virkakunnan heikot esitykset. Kuten nyt juuri käsittelyssä oleva Riihimäen kannan muodostaminen valtiovarainministeriön kuntauudistukseen.
Valtionvarainministeriön virkamiestyöryhmän esityksen tavoite on Elinvoimainen kunta- ja palvelurakenne.
 
Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän tehtävänä oli laatia hallitusohjelmassa tarkoitettu selvitys kullekin
alueelle tarkoituksenmukaisesta kunta- ja palvelurakenteesta. Työryhmän esitys on Hyvinkään, Riihimäen, Lopen ja Hausjärven liitos.
Uuden kunnan väestö kasvaisi nykyisestä vuoteen 2030 mennessä 17,8 prosenttia kaikkien neljän kunnan ollessa väestöltään kasvavia. Väkiluku vuonna 2030 olisi siten yli
107 000. Uuden kunnan pinta-ala olisi yhteensä 1 517 km2.

Olen sitä mieltä, että Riihimäen tulisi valita neljän kunnan liitos. Kolmen kunnan liitos ei edusta maan hallituksen tavoitetta, ja mielenkiintoista on nähdä, onko hallituspuolueiden edustajat oikeasti Riihimäellä toteuttamassa maan hallituksen tavoitetta elinvoimaisesta kuntarakenteesta vai erehtyvätkö ne opposition kelkkaan.

Riihimäen virkajohdon ehdotus kolmen kunnan liitoksesta on lyhytnäköinen, keskentekoinen eikä merkitse elinvoimaista kunta- ja palvelurakenteen muodostamista. Riihimäki on Kanta- Hämeen velkaantunein kunta eikä Hausjärven ja Lopen taloudellinen asema ole paljoa parempi. Näiden kuntien liittäminen yhteen ei paranna Riihimäen taloustilannetta. Alueelle ei silloin muodostu myöskään niin vetovoimaista kaupunkikeskusta, että se oikeasti vetäisi alueelle osaavia ihmisiä ja uusia yrityksiä, jotka antaisivat työtä ja verotuloja. Neljän kunnan liitoksessa se olisi mahdollista aivan toisella tavalla.

Keskiruokasen oman aseman säilyttämiseen pyrkivä kolmen kunnan liitos ei ole tästä muuttuneen todellisuuden maailmasta. 

On syytä nähdä valtion palvelujen kuin poliisin, syyttäjälaitoksen, ulosoton ja verotuksen karkaaminen Riihimäeltä Hämeenlinnaan. Sairaala tulee myös kutistumaan ja jää terveyskeskuksen apupalveluksi.

On syytä nähdä, että Riihimäki on oikeasti jo lähellä kriisikunta- käsitettä ja kaatumassa valtion syliin. Sen takia ei ole hyväksyttävää perustelematta hylätä neljän kunnan liittoa.
Riihimäen mahdollisuus on päästä Helsingin imuun ja Uudenmaan mahdollisuuksiin! Neljän kunnan liitos on askel Riihimäen tulevaisuuteen! 

Professori Harisalo: Kuntaliitokset vaativat pakkolakeja

j
Professori Risto Harisalo pitää pakkoratkaisua ikävänä mutta aivan mahdollisena lopputuloksena kuntauudistuksessa.
Kuntauudistuksen läpivieminen vastahakoisissa ja vakavaraisissa kunnissa vaatinee lakimuutoksia. Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun professori Risto Harisalo arvioi, että perustuslaki teoriassa estää pakkoliitokset. Käytännössä esimerkiksi omavaraisen ydinvoimakunta Eurajoen saaminen mukaan kuntaliitoksiin vaatii lain luovaa tulkintaa. 

- Pitää erottaa toisistaan teoria ja käytäntö. Teoriassa kunnilla on itsehallinnolleen perustuslain suoja, mutta käytännössä on mahdollista, että valtio tekee pakkolait. Jos koko maata koskevasta kuntakartasta saadaan sopu ennen juhannusta, niin kuntien lienee siihen pakko mukautua, Harisalo sanoo.
Harisalo ei itse toivo, että kuntauudistuksessa ajaudutaan pakkoratkaisuihin.
- Pakkoratkaisut olisivat isku kunnallista demokratiaa ja itsehallintoa vastaan. Pakkoliitokset johtaisivat varmasti myös oikeudessa käytäviin riitoihin kuntien ja valtion välillä, Harisalo toteaa. 

Kuntaratkaisut ennen syksyn vaaleja?
 
Harisalo arvioi hallituksen uskovan tällä hetkellä, että kuntaliitos pystytään ajamaan läpi. Hän arvioi, että kuntaliitosratkaisut pitää saada läpi ennen syksyn kunnallisvaaleja.
- Kunnallisvaaleissa kuntaliitosten vastustajat todennäköisesti vahvistavat asemiaan. Jos minä vetäisin kuntauudistusta, ehdoton tavoitteeni olisi saada asia ennen kunnallisvaaleja valmiiksi ja pitää jo syksyn vaalit uusilla alueilla, professori Harisalo sanoo.


Mikko Lund

keskiviikko 14. maaliskuuta 2012

Asuntoministeri Krista Kiuru (sd) on onnistunut

Asuntoministeri Krista Kiuru (sd) on onnistunut

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiurun (sd) mielestä Suomessa tehdään tällä hetkellä parempaa asuntopolitiikkaa kuin aikaisemmin. Hänen mukaansa tästä osoituksena on eduskunnan joulukuussa tekemä päätös lisätä vuoden 2012 asuntopoliittisia määrärahoja normaalin vuokra-asuntotuotannon puolella 5-6 –kertaiseksi. 

- Se kertoo siitä, että me olemme tosissamme ja haluamme myös päätöksen tasolla siihen sitoutua, sanoo Kiuru.
- Meillä on paljon alueita, joissa normaali vuokra-asuntotuotanto valtion tukemana ei ole menestynyt. On tärkeää muistaa, että se on kohtuuhintaisinta asumista. Sitä tällä hallituskaudella aiotaan merkittävästi lisätä. Siihen liittyen olemme tehneet omia tukiratkaisuja kuten korkotukilainan omavastuukoron puolittaminen, jolloin rakentamisesta tulee entistä edullisempaa. Nyt on tärkeää, että näitä lakeja myös noudatetaan. Me lähdemme siitä, että omakustannusperiaatetta noudatetaan. Tulemme myös pitämään tarkkaa huolta, ettei vapaamatkustajia ole.

Erilaista asuntopolitiikka eri alueilla 

Ministeri Kiuru myöntää vuokra-asuntojen tuotannon tukeminen keskittyvän erityisesti pääkaupunkiseudulle ja muutamiin kasvukeskuksiin. 

Ministeri Kiuru iloitsee siitä, että vuokra-asuntotuotannon määrärahoja on saatu tälle vuodelle lisätyksi. Uskon, että pystymme joitakin asioita parantamaan, vaikka yhteiskunnassa taloudelliset näkymät eivät kovin ruusuiset olekaan. 

Riihimäellä vuokra-asuntopula

Riihimäellä arava-asuntoa haki vuonna 2010 1360 ruokakuntaa. Kaupunki on laiminlyönyt valtion lainoittaman vuokra-asuntotuotannon. Kaupungilla ei ole suunnitelmia rakentaa vuokra-asuntoja. Vuokra-asuntojen määrä vähenee koko ajan. Kaupunki pyrkii myymään vapautuvat asunnot . Tilanne kärjistyy.

Vuokra-asuntotilanteesta pitäisi käydä kriittistä keskustelua. Tilastojen osoittama vajaus vuokra-asunnoista on kuitenkin niin suuri, että uusia vuokratalohankkeita pitäisi ryhtyä suunnittelemaan ja toteuttamaan.

Mikko Lund