perjantai 28. syyskuuta 2012

Nuorten kiinnostus politiikkaan on lisääntynyt

Nuorten kiinnostus politiikkaan on lisääntynyt

 

Muuten niin politiikka- kielteisessä yhteiskunnassa nuoret muodostavat poikkeuksen. Heidän kiinnostus politiikkaan on lisääntynyt. 2000-luvun alkuvuosien jälkeen kiinnostus perinteistä politiikkaa kohtaan on lähtenyt nousuun nuorten keskuudessa. Nuorisobarometri 2012 -tutkimuksen tekijöiden mukaan huomionarvoinen trendi on vahvistuva luottamus nimenomaan poliittisiin instituutioihin. Yksi syy nuorten lisääntyneeseen kiinnostukseen politiikkaa kohtaan lienee Suomen poliittisen ilmapiirin sähköistyminen.

- Perussuomalaisten nousu eduskuntavaaleissa sähköisti poliittista keskustelua, minkä myös nuoret ovat noteeranneet, toteaa tutkija Tuukka Tomperi Nuorisotutkimusverkostosta.
Tomperin mukaan sosiaalinen media ja verkkouutisointi edellisissä presidentinvaaleissa aktivoi nuoria.Tällaiset perinteiset politiikan pienen kuohunnan merkit ovat nuorten kiinnostuksen taustalla. Silloin kun politiikassa on niin sanotusti actionia, niin kyllä se vetoaa nuoriin.

Keskustelevat perheet politisoivat nuoria

 

Perheen keskusteluaktiivisuus näyttäisi vaikuttavan yllättävän vahvasti nuoren poliittiseen kiinnostukseen. Se, kuinka paljon kotona on puhuttu ajankohtaisista aiheista ja politiikasta, on vahvasti yhteydessä nuorten politisoitumiseen. Paljon vahvemmin kuin esimerkiksi mikään tulotasoihin tai perhetaustoihin liittyvät piirteet. Nuorisotutkija Sami Myllyniemi tyrmää käsitykset passiivisista ja yksilöytyneistä nuorista. Osallistuminen vapaaehtoistoimintaan on lisääntynyt kuten myös halu vaikuttaa kotiseudun asioihin. Yhteenkuuluvuuden tunne on kasvusuunnassa, ystävien tapaaminen on lisääntynyt ja luottamus myös poliittisiin instituutioihin on lisääntynyt.

 

Luottamuksen puute lähimmäiseen periytyy

 

Tutkimuksen huolestuttavin löytö liittyy nuorten heikentyneeseen luottamukseen kanssaihmisiin. Sosiaalisen luottamuksen puute lähimmäisiin näyttäisi periytyvän vanhemmilta heidän lapsilleen.

Ihan tavalliset keinot eivät kyllä riitä tilanteessa, jossa nuori on koko siihenastisen ikänsä oppinut, ettei yhteenkään aikuiseen voi luottaa. 

Jos vanhemmille on käynyt elämässä huonosti ja he ovat päätyneet siihen käsitykseen, ettei täällä kukaan piittaa toisesta, eikä apua saa mistään, niin tämä periytyy heidän lapsilleen. Se tuottaa heidän lapsilleen korostunutta syrjäytymisalttiutta ja haurautta vastoinkäymisten edessä, kertoo kaupunkisosiologian professori Martti Kortteinen.
Tutkimus toteutettiin tänä vuonna ensimmäistä kertaa niin, että nuorten lisäksi haastateltiin myös heidän vanhempiaan. Vastaavaa tutkimusasetelmaa ei suomalaisessa nuorisotutkimuksessa ole aiemmin käytetty.

Kortteisen mielestä sosiaalisen luottamuksen puute pitäisi ottaa huomioon mietittäessä nuorison syrjäytymisen hoitamista. Ihan tavalliset keinot eivät kyllä riitä tilanteessa, jossa nuori on koko siihenastisen ikänsä oppinut, ettei yhteenkään aikuiseen voi luottaa.

Mikko Lund

torstai 27. syyskuuta 2012

Riihimäen on etsittävä mahdollisuuksia

Riihimäen on etsittävä mahdollisuuksia

Suuri kiitos Hämeen Sanomille Ryksin tilan paljastamisesta! Hämeen Sanomat kertoi puolueettomasti tämän hetkisen totuuden Riihimäen sairaalan alasajosta. (24.9. Riihimäen sairaalan alasajo on lähempänä kuin koskaan ja 25.9. Hoitajapako jatkuu Ryksissä ). Mitä tekee hallinnossa olevat luottamushenkilöt? Alkaisiko jo sokea luottamus virkamiehiin karista? Luottamushenkilöt ovat kuin talutettavia syöttiläitä, joista ei ole vastustamaan sairaanhoitopiirin alasajosuunnitelmia. Riihimäen kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Ilpo Ropponen (sd) ja sairaanhoitopiirin hallituksen jäsen Kari Kaistinen (sd) kaipaavat vain säästötoimien perustelemista. Missä on sosialidemokraattien vastaus sairaalan alasajoon? Tätä kysyvät niin kannattajat kuin äänestäjät. 

Tämäkö on sosialidemokraattien suuri puolustustaistelu? Näin rapautunutko on SDP, että heidän edustajista ei ole kuin kiltisti pyytämään perusteluita. Asianomaiset ”toverit” ovat pitkään tienneet, mitä Ryksissä tulee tapahtumaan, mutta he eivät ole tästä pihahtaneetkaan järjestössä eikä lehtien palstoilla. Kaveripiiri on hoitanut hommaa. Taustana on sairaanhoitopiirin taloudelliset tosiasiat, velkaantuminen ja henkilöstöpula. Sosialidemokraattien edustaja Kaistinen ei ole huolestunut edes henkilökunnan irtisanoutumisesta.

Olen arvostellut Riihimäen poliittista menoa tulevaisuuden suunnittelun, ennakoinnin ja arvioinnin puutteesta. Tästä on tässäkin asiassa kysymys. Riihimäen virkamiehet ja luottamushenkilöt eivät ole pohtineet tulevaisuutta eikä vaihtoehtoisia mahdollisuuksia. Säästötoimet ja henkilöstöpula ja ovat sellaisia pakkoja, joihin on sopeuduttava tai haettava realistisia vaihtoehtoja.

Asia konkretisoituu ja havainnollistuu Kanta- Hämeen sairaanhoitopiirin suunnitelmissa. Ryksistä vähennettiin juuri tammikuussa 26 vuodepaikkaa. Esimerkiksi leikkauksia siirretään Hämeenlinnaan ja leikkaussalit toimivat vajaakäytössä. Uhkana asiassa kummittelee kirurgien ja sairaanhoitajien siirtyminen muualle ja kokon Ryksin alasajo. Kanta- Hämeen sairaanhoitopiirin tileissä on miljoonien alijäämä. Jotain on tehtävä alijäämien purkamiseksi. Epäilemättä Riihimäen alasajo toisi jotain säästöjä. Tämä selittää leikkauskirveen terottamisen.

Riihimäki ei ole selvittänyt muita vaihtoehtoja. Riihimäki yrittää vain kitistä ja marista suunnitelmia vastaan. Kyllä asiassa olisi ollut aikaa ottaa henkilökunnan murheet tosissaan. Henkilökunta olisi kaivannut tukea ja näköaloja. Jos tilanne olisi edes jaettu yhteisesti, mielialat olisivat toisenlaiset. Epäilemättä yhteistyössä Hyvinkään ja Hussin kanssa Riihimäen terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut voitaisiin säilyttää. Mutta Riihimäellä ei ole mitään yhteyksiä naapurikaupunkiin Hyvinkääseen. Yhteyksiä kartetaan kuin ruttoa. Yhteistyötä ei ole selvitetty, vaikka Hyvinkäällä palvelut ovat puolta lähempänä kuin Hämeenlinnassa.

Sairaalan tulevaisuus on ratkaistava valtakunnallisin ratkaisuin. Eihän Riihimäellä ole päätösvoimaa KHKS:ssä. Siellä ollaan sittenkin ajopuu, vaikka kaupunginhallitus kuinka julmistelee.

Tosiasia on, että on katsottava yli maakuntarajan ja haettava valtakunnallinen tuki sairaalanpalvelujen ratkaisulle! Kannatan Kanta- Hämeen sairaanhoitopiirin lakkauttamista ja hakeutumista yhteistoimintaan Hyvinkään sairaanhoitoalueen kanssa.

Sosialidemokratia on liike palkansaajien vapauttamiseksi. Kaikkien sosialidemokraattien on toimittava Ryksin henkilökunnan tukena. On selvitettävä palvelujen säilyttämisen mahdollisuus ja hinta. On yhdessä etsittävä mahdollisuuksia alasajon torjumiseksi!

Tähänkin asiaa ratkaisu on kuntaliitos Hyvinkään kanssa. Sen avulla palvelu voitaisiin säilyttää. Nyt muutoin edessä on vain leikkauksia ja alasajoa muissakin palveluissa. Nyt valtuutettujen on toimittava, muutoin täydellinen alasajo on tosiasia.

Mikko Lund

keskiviikko 26. syyskuuta 2012

Riihimäen poistosuunitelmasta valitus Hämeenlinnan hallinto- oikeuteen




Valitus Riihimäen poistosuunnitelmasta lähti, jonkin ajan kuluttua hallinto- oikeus hyväksyy  valituksen  ja valtuuston päätös kumotaan. Sosialistien pitäisi muutenkin paremmin valvoa  ja kontrolloida kuntien hallintoa ja tarvittaessa valittaa . Ohessa valitus. 





Kaupunginvaltuutettu Mikko Lund
puh. 050 4061997
mikko.lund@kolumbus.fi

Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle
Raatihuoneenkatu 1, 13100 Hämeenlinna


Asia Kunnallisvalitus

Valittaja Mikko Lund, kaupunginvaltuutettu 


Kohde Kaupunginvaltuuston päätös 20.8.2012 § 70 

Liite Vs. talousjohtaja Tuula Lehtosen selvitys ns. kriisikuntakriteerien valossa´
( Kv:n kyselytunti Mikko Lundin kirjallinen kysymys) sekä puheenvuoro Tilinpäätökset 2009 – 2011 kaupunginvaltuuston seminaarissa 10.-11.5.2012. 

Vaatimus: Kaupunginvaltuuston päätös suunnitelmapoistojen perusteiden hyväksymisestä lainvastaisena kumotaan ja annetaan sen täytäntöönpanokielto. 

                                           Päätöksen sisällöstä
Kaupunginvaltuusto on päätöksellään asiallisesti päättänyt kaupungin poistosuunnitelman muuttamisesta, hyväksynyt suunnitelmapoistojen perusteet liitteen 3 mukaisesti ja siirtänyt valtuustolle kuuluvaa toimivaltaa kaupungin rahoituksen perusteiden päättämisestä kaupunginhallitukselle. Päätös jättää hyödyke- ja hyödykeryhmäkohtaiset poistoajat ja suunnitelmat sen päätettäväksi.
Suunnitelmapoistojen perusteet on esitetty suosituksen mukaisten pitoaikojen ja poistoprosenttien mukaisin välyksin.
Poistosuunnitelman taannehtiva muutos on määrätty tulemaan voimaan vuoden 2012 tilikauden aikana.

Taustalla tilinpäätöksen tulosvaikutteiset tavoitteet
Tilinpäätöksen hankintamenojen kirjaamista kuluiksi muutetaan kesken tilikauden ja pyritään vaikuttamaan kuluvan tilikauden tulokseen, vaikka kuntajaoston suositus selkeästi edellyttää muutoksen voimaan saattamista vasta päätöksen jälkeen alkavan tilikauden alusta. Suosituksessa ajantasaistaminen koskee hyödykekohtaista kriittistä uudelleenarviointia eikä yleispiirteisiin perusteluihin perustuvaa koko poistojärjestelmän uudistusta.
Päätöksen taustalla vaikuttaa kaupungin taloudellinen tila. Edellisten tilivuosien tuloksen alijäämien kattamisvelvollisuus edellyttäisi merkittävää ylijäämää jo kuluvana tilikautena. Sitä ei ole näköpiirissä. Kaupungilla on lisäksi syytä pelätä joutumista ns. kriisikuntamenettelyn kohteeksi. Kts. oheinen liite. Jo vuonna 2009 pyrittiin poistojen alentamisella vaikuttamaan tilinpäätöksen tulokseen, mutta KHO kumosi valtuuston sitä koskevan päätöksen. Sen vaikutuksia kuntatalouteen ja tilinpäätösten antamaan kuvaan toiminnan tuloksesta kuvaa liitteenä oleva Tuula Lehtosen puheenvuoro valtuuston seminaarissa.
Päätöksen perusteluissa ja kaupunginhallituksen esityksen valmistelussa on noudatettu tämän tavoitteen kannalta ns. ”suopeaa laintulkintaa” – tarkoitus pyhittää keinot - ja erehdytetty valtuustoa hyväksymään lainvastaisen menettelyn poistosuunnitelman muuttamiseksi. Operatiiviselle johdolle luovutetaan toimivalta poistojen kuluerän säätelyssä. Poistojen merkitystä rahoituksen perusteissa kuvaa se, että niiden määrä vuoden 2010 tilinpäätöksessä on 10,1 miljoonaa euroa ja 101 % vuosikatteesta. Poistojen suuruuteen talouden kulueränä vaikuttaa oleellisimmin juuri hyödykkeen taloudellisen pitoajan määrääminen. Voimassa olevan poistosuunnitelman muuttamisella pyritään antamaan kaupunginhallitukselle mahdollisuus kuluerän joustavaan säätelyyn ja siten tilinpäätöksen tuloksen järjestelyyn. Ainoana tavoitteena suunnitelmapoistoissa pitää olla pyrkimys hyödykkeen taloudellisen pitoajan oikeaan mitoitukseen. Kuntajaoston suositus lähtee tästä perusajatuksesta.
Poliittisen prosessin aikana tuloksen järjestelyn tarkoitus kävi ilmi, mm. sdp:n valtuustoryhmän kokouksessa, kaupunginhallituksen jäsenten puheenvuoroissa alkuperäisen kaupunginhallituksen ehdotuksen hyväksymisen vaatimus. Kaupunginvaltuuston kokouksessa täydennettiin kaupunginhallituksen päätösehdotusta kannatetun lisäyksen mukaisesti vasta sitten, kun allekirjoittanut oli esittänyt epäilevän arvionsa päätöksen lainmukaisuudesta.
Päätöksen perusteluissa muutostarvetta kuvataan yleisluontoisesti; ” Riihimäen kaupunki on kasvukunta, jossa viime vuosina on mm. rakennettu uusia päiväkoteja ja peruskorjattu useita koulurakennuksia ja tehty mittava peruskorjaus Riihikodissa. Kaikki tämä on tehty sen jälkeen, kun poistosuunnitelma v. 2003 tarkistettiin.”
Se todistaa, että asiallisesti päätöksessä on kysymys uuden poistosuunnitelman/järjestelmän rakentamisesta ja uudistetun rakennuskannan poistoaikojen pidentämisestä. KHO:n päätöksellä kumotun poistojärjestelmän muutosyrityksen yhteydessä esitettiin jo samat seikat ja haluttiin yleisellä poistoprosenttien ja -aikojen pidennyksellä alentaa kuluina kirjattavia poistoja. Operaatio on entisten pyrkimysten jatkoa uusin keinoin.
Kuntajaosto määrää yksiselitteisesti hyödykkeiden poistoajat tehtäväksi poisto-ohjeen liitteen alarajoja noudattaen esimerkkinä olevissa hyödykkeissä ja -ryhmissä.
Poistoja koskeva pitoaikojen harkinta on siirretty suositusten ilmaisemassa haarukassa kaupunginhallituksen tehtäväksi. Toimenpiteellä vähennetään tietoisesti valtuuston vaikutus- ja kontrollimahdollisuuksia sekä vaarannetaan sen asema kunnan toiminnasta ja taloudesta vastaavana poliittisena päättäjänä. Valtuustolle ei ole tässä yhteydessä mitenkään selvitetty muutoksen vaikutuksia tilinpäätöksen tulokseen eikä menojen rahoitukseen. Päätös antaa lähes avoimen valtakirjan operatiiviselle hallinnolle poistojen määrän sääntelyyn ja tuloksen järjestelyyn.
Hyödykkeiden poistoaikojen määräämistä koskeva toimivalta ja poistosuunnitelman muutoksen voimaan saattaminen eivät täytä kirjanpitolautakunnan kuntajaoston tarkistettuja suosituksia.
Poistosuunnitelman muuttaminen
Kuntajaoston uudistettujen suositusten sisällöstä todettakoon seuraavaa:
Suunnitelmapoistot edellyttävät kunnilta poistosuunnitelman laatimista, erillistä pysyvien vastaavien hyödykkeiden seurantaa ja poistojen laskentajärjestelmän ylläpitämistä. Laatimisessa on noudatettava olennaisuuden periaatetta ja keskityttävä rahamäärältään merkittävämpien hyödykenimikkeiden poistojen oikeaan laskentaan. Hankintameno tulee poistaa hyödykkeen vaikutusaikana ja jaksottaa koko taloudelliselle pitoajalle. Suunnitelman mukainen poistaminen edellyttää hyödykkeiden hankintamenon kirjaamista ennalta laaditun suunnitelman mukaan järjestelmällisesti kuluksi. Poistot tulee tehdä suunnitelman mukaisesti tilikauden tuloksesta riippumatta. Suunnitelmapoistoja ei siten voida pienentää toteutuneen tuloksen jäädessä jonakin tilikautena ennakoitua vähäisemmäksi. Muutetuissa suosituksissa on korostettu poistosuunnitelman muuttamisen perusteita.
”Poistosuunnitelmaa voidaan muuttaa, jos hyödykkeen palvelutuotantokyky olennaisesti muuttuu, mutta sen on perustuttava kunkin hyödykkeen tulonodotusten tai palvelutuotantokyvyn muutoksiin.”
Paraneminen voi kyllä edellyttää poistosuunnitelman yksilöityä muutosta, jos hyödykkeen taloudellisen pitoajan ennakoidaan olevan olennaisesti aiemmin arvioitua pidempi. Silloin vanhan suunnitelman mukainen poistamaton hankintameno jaksotetaan poistettavaksi uuden pitoajan puitteissa. Yleistä poistojen määrän alentamista tuloksen parantamisen tai taseen alijäämän kattamisen tarkoituksessa ei voida pitää hyvän kirjanpitotavan mukaisena. Sen vaatimuksen täyttymistä tilinpäätöksen laillisuus edellyttää.
Hyödykekohtaisissa suunnitelmissa saattaakin olla ajantasaistamisen tarvetta. Sen seurantaan ja ajantasaisuuteen kuntajaosto kiinnittää suosituksen muutoksen yhteydessä huomiota. Se ei kuitenkaan edellytä yleisesti koko poistosuunnitelman muuttamista saati sitten muutettujen poistojen kohdentamista koskemaan kuluvaa tilikautta. Muutettu suositus määrää muutosten ja tarkistusten voimaantulosta viimeistään vuoden 2013 tilikaudeksi, sallii sen aikaisemminkin, jos päätös tehdään edellisellä tilikaudella, tässä tapauksessa vuoden 2011 puolella.
Ohjeiden muuttaminen 15.11.2011 on johtunut tarpeesta kiristää kuntien tilinpäätöksissä kunnissa yleistynyttä alipoistokäytäntöä. Sen johdosta maan kuntatalouteen on syntynyt historiallista luokkaa oleva velkakanta kolminkertaistunut vuodesta 2000 lähtien. Sen ja ns. kestävyysvajeen rahoitustarve on edellyttänyt ”kurinpalautusta” kuntien poistokäytäntöön. Mm. Riihimäen kaupunkia koskeva KHO:n 17.1.2012 antama päätös (KHO 2012:2), jolla se kumosi valtuuston päätöksen poistojärjestelmän muutoksesta, on ollut osaltaan tarkistukseen myötävaikuttava tekijä.
Kaupungin voimassa olevat poistosuunnitelmat perustuvat valtuuston päätöksiin 17.6.1996 § 77 ja sen tarkistukseen 18.8.2003. Ne ovat suosituksen mukaisia ja käsittävät määräykset poistomene-telmästä ja pitävät sisällään yksiselitteiset hyödykkeiden ja hyödykeryhmien poistoprosentit ja pitoajat. Ajantasaistaminen voi koskea vain niiden hyödykkeiden kohdalla perusteltuja ja olennaisia muutoksia tai lisäyksiä suunnitelmaan. Niistä valtuuston on päätettävä. Keskeisimpiä ja rahamäärällisesti suurimpia poistojärjestelmän kautta uudelleen rahoitettavia kohteita kuntataloudessa ovat rakennukset ja rakennelmat, kiinteät rakenteet ja laitteet sekä teknilliseen infrastruktuuriin kuuluvat kaupunkirakenteet ja verkot. Niiden taloudellisen pitoajan päätös jättää kaupunginhallituksen harkittavaksi.
Valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta
Rahoituksen perusteista päättäminen on kuntalaissa säädetty valtuuston tehtäväksi eikä sitä voida delegoida hallintosäännöllä kunnanhallitukselle. Valtuuston velvollisuutena on tilinpäätöksellä antaa oikeat ja riittävät tiedot kaupungin toiminnan tuloksesta sekä taloudellisesta asemasta ja rahoituksesta. Kunnan toiminnan tilivelvollisuus kuntalaisille toteutuu sen kautta. Tilinpäätöksen oikeellisuudella on suuri yhteiskunnallinen merkitys.
Tilinpäätöksen tulee täyttää lainsäädännön määräykset, muutoin valtuusto ei voi vahvistaa tilinpäätöstä eikä myöntää vastuuvapautta tilivelvollisille. Tilintarkastajan tulee valvoa ja antaa virkavastuulla kertomuksessaan valtuustolle vakuutuksensa tilinpäätöksen lainmukaisuudesta. Siihen kuuluu myös poistojen käsittelyn lainmukaisuuden tutkiminen. Poistojen perusteiden määrääminen poistosuunnitelmalla ja niitä koskevat liitetiedot tilinpäätöksessä on valtuustolle asemansa perusteella kuuluvaa valvontaa ja operatiivisen hallinnon kontrollia.
KunL:n 13:ssä määrättyyn valtuuston velvollisuuteen päättää rahoituksen perusteista kuuluu poistosuunnitelman laatiminen ja muuttaminen; sen tehtävänä on olennaisuuden periaatetta noudattaen harkita poistojärjestelmään kuuluvien hyödykkeiden ja hyödykeryhmien taloudellinen pitoaika. Vain niin toteutuu ennakollisesti päätetty poistojen kirjautuminen tilikausittain järjestelmällisesti kuluiksi ja kunnan toiminnan rahoitettavaksi menoksi.
Valtuusto on ylittänyt toimivaltansa siirtäessään kaupunginhallitukselle laissa ja kirjanpitolautakunnan kuntajaoston suosituksissa sille määrättyä harkintavaltaa. Kaupunginhallituksen johtosäännön toimivalta voi koskea vain yksilöityä hyödyke- ja ryhmäkohtaista harkintaa poistojärjestelmässä sekä arviointia tulonodotuksissa tapahtuvissa muutoksissa. Tilinpäätöksen liitetiedot todentavat tämän toimivallan puitteissa tehdyt ratkaisut. Valtuusto voi niistä päätellä niiden asianmukaisuuden ja laillisuuden.
Päätöksen laillisuuden arviointiin vaikuttavat    
säännökset

Kuntalain 13 §:n, jonka mukaan valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta sekä päättää mm: talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista sekä hyväksyy talousarvion, kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista, hyväksyy tilinpäätöksen ja päättää vastuuvapaudesta sekä päättää muista valtuuston päätettäviksi säädetyistä ja määrätyistä asioista,
Kuntalain 14 § 1 mom., joka kieltää toimivallan siirtämisen alemmille toimielimille laissa valtuuston päätettäväksi säädetyssä asiassa,
Kuntalain 65 §, jonka mukaan talousarviossa ja suunnitelmassa valtuuston on täytettävä alijäämän kattamisvelvollisuus ja katettava rahoitustarve todellisiin menoihin perustuvilla määrärahoilla.
Kuntalain 67 kirjanpitoa ja 68 tilinpäätöstä koskevat pykälät. Ne määräävät kirjanpitolautakunnan suositusten normihierarkkisen aseman kuntia ohjaavana sekä velvoittavana toimijana. Kunnallisen luottamushenkilö- ja virka toiminnan tilivelvollisuus asukkaille on toteutettava kirjanpidon ja tilinpäätöksen sisältöä koskevien valtakunnallisten normien mukaan.
Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston 15.11.2011 antama, tarkistettu yleisohje kunnan ja kuntayhtymän suunnitelman mukaisista poistoista; muutetussa yleisohjeessaan kuntajaosto suosittaa, lue antaa sitovan normin, poisto-ohjeen liitteen mukaisten poistoaikojen alarajojen noudattamisesta, ellei pidemmän poistoajan käyttämiseen ole ERITYISTÄ HYÖDYKEKOHTAISTA PERUSTETTA. Ohjetta tulee noudattaa viimeistään tilivuodesta 2013 alkaen.
Katson, että mainittuja oikeusohjeita tulee tulkita yhdessä ja huomioiden kokonaisuutena niiden perimmäinen tarkoitus valtuuston hallitsemaan ja uskottavaan kuntatalouden hoitoon.
Katson Riihimäen kaupunginvaltuuston päätöksen lainvastaiseksi ja pidän tarpeellisena sen kumoamista, koska valtuuston päätöksen mukaan poistojen suuri kuluerä määräytyisi kuntataloudessa ohi valtuuston määräysvallan ja hallinnollisen kontrollin


                                   Päätös on syntynyt kaupunginhallituksen valmistelussa, 
                                   jossa esittelijä ja jäsenet ovat käyttäneet lain säännöksiin ja 
                                       suosituk­siin nähden harkintavaltaansa muuhun tarkoitukseen kuin 
                                       se on normien mukaan on ollut käytettävissä. Se on johtanut 
                                       valtuustossa harkintavallan väärinkäyttöön, jota valtuuston 
                                       kokouksessa tehdyn lisäyksen hyväksyminen ei poista.

                                       Kannatettu ehdotus on valtuustossa päätöksen laittomuutta 
                                       koskeneen väitteen synnyttämä, motiiviltaan päätöksen julkisuutta 
                                       varten harkittu lisäys. Totean vielä, että suunnitelman mukaisten 
                                       poistojen ajantasaistamista koskeva kuntajaoston suositus 
                                       korostaa hyödykkeen taloudellisena pitoaikana oikeamittaisiin 
                                       poistoihin perustuvaa investointien uudelleen rahoittamisen 
                                       tavoitetta ja suorasanaisesti kieltää tulosvaikutteisen harkinnan
                                       hyödykkeiden pitoaikojen määrittelyssä. 

Päätöksellä ajettu muutos poistojärjestelmään on tarkoitettu vaikuttamaan vuoden 2012 tilinpäätökseen. Sillä luodaan väärää kuvaa kaupungin taloudesta ensi vuoden alusta alkavan valtuustokauden kunnallispolitiikalle.
Tilinpäätöksen oikea kuva on yhteiskunnallisesti tärkeä. Valtuutettujen on tiedostettava talouden tuomat rajoitukset ja kovin vähäinen liikkumavara ylivelkaantumiseen johtaneen valtuustokauden jäljiltä. Tilannekuvaa on pyritty salaamaan ja kaunistelemaan antamalla johtavien politiikkojen ja kaupunginjohtajan toimesta julkisuudessa tosiasioita vastaamattomia lausuntoja. Kuvaavaa on, että julkisuudessa esitetyt tutkijoiden ja asiantuntijoiden lausunnot ovat kiistetty suoralta kädeltä perustelematta, viimeksi kuntauudistusraportin painelaskelmat. Täytäntöönpanokiellon antaminen on siksi yleisen edun vaatima toimenpide.
Riihimäellä 26. päivänä syyskuuta 2012

Mikko Lund

tiistai 25. syyskuuta 2012

Koolla on epäilemättä väliä

Koolla on epäilemättä väliä

Sanotun otsikon käyttäminen saa monet arvelemaan, että sillä tarkoitetaan miehen sukuelimen suuruutta. En tarkoita sitä. Tarkoitan puolueiden kannatusta ja sen suuruutta kunta- ja eduskuntavaaleissa. Nythän suoraan edessä nurkan takana on kuntavaalit, joissa valitaan päättäjät kunnanvaltuustoihin. Kuntavaaleillakin on epäilemättä yleisempääkin merkitystä. Tulos nousee tahtomattaan yli Riihimäen horisontin.

Kuntavaaleissa päättäjiä valitaan kunnanvaltuustoon. Tästä näkökulmasta kuntavaaleilla ei ole vaikutusta valtakunnan politiikkaan. Hallitus jatkaa hallitsemistaan kuten tähänkin asti.

Puolueet tähyilevät tavallista tarkemmin puolueiden valtakunnalliset ääniosuudet. Kuntavaalitulos kertoo poliittisten puolueiden voimasuhteiden kannatuksesta ja kehityksestä tässä tilanteessa. 

Tällä hetkellä selvältä vaikuttaa, että kaksi puoluetta, kokoomus ja SDP, saavat ääniä ylitse muiden. Näiden puolueiden välillä käydään hallitusyhteistyöstä riippumatta kova ja sähäkkä taistelu johtopaikasta.

Kokoomus on tähän asti mielipidemittauksissa kurittanut SDP:n mennen ja tullen. Kokoomuksen kannatuksen ero ei ole ratkaisevan suuri. Se mahtuu virhemarginaaliin. Tämä tarkoittaa, että loppupelissä tulos voi olla mikä hyvänsä. Tuloksen ratkaisee yksin se, saako SDP perinteisen kannattajakuntansa äänestämään.

Kolmannesta paikasta kisaa kaksi oppositiopuoluetta. Perussuomalaiset ja keskusta ovat kovin tasapäisiä. Keskusta ei ole saanut ehdokkaita entisessä mitassa. Tämä merkitsee, että keskusta tulee olemaan todennäköinen kuntavaalien suuri häviäjä.

Näillä tuloksilla tulee olemaan vaikutusta myös hallituspolitiikkaan. Hallitus jatkaa eduskuntavaaleihin entistä päättäväisemmin. Keskustalla on pakka sekaisin ja tuloksesta riippuu puheenjohtaja Juha Sipilän asema ja tulevaisuus.
Jos on koolla väliä, niin on vaaleillakin väliä.

Mikko Lund

maanantai 24. syyskuuta 2012

Riihimäen ilmapiiri kuin Gogolin Kuolleissa sieluissa

Riihimäen ilmapiiri kuin Gogolin Kuolleissa sieluissa
 
Mistä Riihimäki tunnetaan muusta kuin museoistaan? Tietysti ilmapiiristä. Pysähtyneisyyden tunnelmasta. Tunnelma on aistittavissa samantyyppiseksi kuin venäläisen kirjailijan Nikolai Gogolin Kuolleissa sieluissa.Kuntaa vaivaa pysähtyneisyys, neuvoton avuttomuus, sekava tahtotila ja mitään saamaton innovatiivisuus.
 
Monessa muussakin kunnassa podetaan nurkkakuntaisuutta. Mutta vain Riihimäki kykenee katteettomaan itsekehuun ja omahyväisyyteen ja sanoin kuvaamattomaan itsetyytyväisyyteen. Se on suorastaan ihmeellistä, kun kaupunki kantaa noin 100 miljoonan velkakuormaa, jota se ei kykene hoitamaan.
 
Kunnan suhtautumista kuvaa ennakkoluuloisuus, epäluuloisuus, ahdasmielisyys. Uusi torjutaan ja vanhaan turvataan. Tämä näkyy kuntauudistukseen suhtautumisessa ja terveydenhuollon sekä päivystystoiminnan järjestelyssä. Tämä näkyy kuntatalouden epäonnistuneessa tasapainottamisessa.
 
Riihimäellä ei synny uusia luovia ratkaisuja. Riihimäellä tehdään asiat kuten aina ennenkin, vaikka harkituilla muutoksilla saataisiin ongelmia ratkeamaan ja palvelut toimimaan tehokkaammin. Tämä tukahduttaa parempien ja tehokkaampien menetelmien ja toimien luomista. Erityisesti tämä estää rakentavien tulevaisuuteen liittyvien vaihtoehtojen luomista.
 
Tyhjän kassan diktatuuri vaikuttaa Riihimäen politiikkaan enemmän kuin paikallispolitiikka. Politiikka ei kykene ratkaisemaan talousongelmaa. Kyse on liian suurten mittasuhteiden taakasta. Tehokkain keino siihen olisi tavoiteltu ja suunniteltu kuntaliitos elinvoimaisen kunnan luomiseksi, mutta kaupunginjohto on unohtanut tämän. Se kantaa huolta vain omasta virkapaikasta.
 
Mikko Lund

perjantai 21. syyskuuta 2012

Riihimäki yritti vieläkin tilikikkailua

Riihimäki  yritti vieläkin tilikikkailua

Kovin on kovapäiseksi osoittautunut Riihimäen Hyvä Veli- porukan kunnallispoliittinen toiminta. Mitenkään ei näytä ymmärrys siirtyvän tämän eliitin päähän, vaikka Hämeenlinnan hallinto- oikeus, KHO ja kirjanpitolautakunnan kuntajaostokin ovat jakaneet hyvää tarkoittavia neuvoja laillisen menon palauttamiseksi. Silti kuulee edelleen mutinaa, että Riihimäki on toiminut oikein ja talous on hyvässä kunnossa. Mitä on kaikkinensa ajateltava tällaisesta tietoisesta talouden kaunistelusta? Taitaa olla todella niin, että porukka ei kestä henkistä tappiota eikä voi tunnustaa hävinneensä. Kaikkein eniten asiassa on ihmeteltävä virkavastuulla toimivaa kaupunginjohtajaa.

Asia konkretisoitui jälleen, kun kaupunginvaltuusto päätti elokuun lopussa suunnitelmapoistojen perusteiden hyväksymisestä.
Käsillä olevassa asiassa Riihimäen kaupunginhallitus ei esityksessään valtuustolle noudattanut kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeita. Ne ovat laintasoisina säännöksinä valtuustoa sitovia. 

Asiallisesti valtuuston päätettävänä oli hyödykkeiden korjausinvestointien rahoitus, joka on vuosittain menona otettava kaupungin tilinpäätökseen. Terveen talouden vaatimus on, että poistojen määrä vastaa todellista rahoitustarvetta.

Tiedossa on, että kaupungin menojen rahoitus on ajettu tilaan, jossa tulevan valtuustokauden aikana ei ole odotettavissa reaalisia mahdollisuuksia sen paremmin velkakannan supistamiseen kuin entisentasoiseen palvelurakenteen ylläpitoon. 

Palveluiden rahoitusta joudutaan hakemaan kuinkas muuten säästöohjelmilla ja palveluiden alasajolla. Näissä olosuhteissa kunnallispoliittisena kiusauksena on, että korvausinvestointien rahoituksesta tingitään ja pyritään alimittaisiin poistoihin. Menettely on paitsi huonoa hallintoa. niin se on myös kuntalain vastaista. Kuntalaki edellyttää, että valtuusto päättää kaupungin menojen rahoituksesta todellisia menoja vastaavasti. Päätöksen delegoiminen rahoituksen perusteista ei ole myöskään lainmukaista menettelyä.

Kaupunginhallitus esitti valtuustolle hyödykkeille tasapoistoa laajalla poistoajalla. Ehdotus ei ole kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeen mukainen! Kuntajaoston suositus edellyttää poistoaikojen alarajojen käyttämistä, ellei pidemmän poistoajan käyttämiseen ole hyödykekohtaista ERITYISTÄ perustetta. Siis alarajoista poikkeaminen edellyttää hyödykekohtaista erityistä perustelua.

Valtuustolle tarjottiin ala- ja ylärajaa eikä kerrota, kumpaa käytetään. Alarajaa on käytettävä. Jos siitä poiketaan, se on yksityiskohtaisesti perusteltava. Tältäkin osin asia oli huonosti valmisteltu. 

Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto suosittelee poistoajan määrittelyssä noudatettavan varovaisuuden periaatetta. Lisäksi poistojen oikeaa tasoa on arvioitava kirjanpito- ja kuntalain edellyttämän oikean ja riittävän kuvan antamisen tarkoituksessa.
Kokoomuksen ehdotuksesta valtuusto yksimielisesti muutti kaupunginhallituksen esitystä ja päätti noudattaa kirjanpitolautakunnan suositusta alimmasta pitoajasta.

Käytin valtuustossa puheenvuoron, jossa korostin sitä, että asia on todella tärkeä palauttaa kaupunginhallitukselle uudestaan valmisteltavaksi ja että kaupunginhallitus selvittää hyödykekohtaisesti yksityiskohtaiset perusteet, jos hyödykkeen kohdalla on perusteita poiketa alimmista poistoajoista.

Totesin vielä, että kirjanpitolautakunnan kuntajaoston tarkennukset poistoja koskeviin suosituksiin johtuvat Riihimäen kaupungin tunnetusta poistokikkailusta ja KHO:n antamasta päätöksestä ja tarpeesta tiukentaa kuntien suunnitelman mukaista
poistomenettelyä. 

Tunnettua on, että kuntien alipoistoilla on aiheutettu kirjanpitolain soveltamisesta vuodesta 1997 lukien yli 10 miljardin rahoitusvaje, joka on purkautunut kuntatalouden velkaantumiseen ennen kokemattomalle tasolle. 

Suunnitelmapoistojen perusteiden käsittelyssä kaupungin olisi pitänyt jo imagollisista syistä noudattaa lain säädöksiä. Kuntalain 13 §:n mukaan valtuuston tulee päättää talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista. Suunnitelman mukainen poistojärjestelmä on kiistatta ja yksiselitteisesti osa rahoituksen perusteita. 

Olen päättänyt valittaa kaupunginvaltuuston päätöksestä Hämeenlinnan hallinto- oikeuteen.


Mikko Lund

torstai 20. syyskuuta 2012

Vääryyttä vastaan ei taistella kukkasin

Vääryyttä vastaan ei taistella kukkasin


Kyllä jokaisen on nyt vihdoin tajuttava, että syrjäytymisen estäminen ei ole mikään yksilöjuttu tai läpihuutojuttu. Tasavallan presidentin syrjäytymistyöryhmä katsoi syrjäytymisen yksilöstä johtuvaksi tekijäksi ja syrjäytymisen loppuvan sitten, kun yhteisöllisyys yhteiskunnassa lisääntyy. Työryhmä ei ottanut huomioon, että yhteiskunnallisessa syrjäytymisessä on kysymys raakalaismaisesta uloslyönnistä. Ihminen voidaan lyödä ulos perheestä, koulusta , työstä, järjestöistä ja ihan yhteiskunnasta. Ja mikä meitä siis tässä yhteiskunnassa ulostaa. 

Mikä heittää nuoria ulos perheestä, koulusta ja koulun penkiltä? Miksi nuori saa huonoja arvosanoja? Mikä estää saamasta työtä tai asuntoa? Miksi nuori voi syrjäytyä ihan kolmanteen polveen saakka? Isä ja isän isäkin on työtön ja ollut työttömänä. Mikä tekee elämästä tarkoituksetonta? Mikä on se yhteiskunnan hullun mylly, joka kääntää työttömät nuoret haaveilemaan lottovoitosta, maailmanympärimatkasta ja äänestämään kokoomusta? Se on ns. tämän yhteiskunnan perusta, peruslaki luokkalaki!

Luokkalaki näkyy käytännössä siinä, kun Metso lomauttaa ja irtisanoo. Se näkyy myös siinä, työvoimatoimistoissa oli heinäkuussa lähes 500 000 työnhakijaa, joista työttömiä oli noin 300 000. Työttömiä nuoria oli 40 000. Työttömyys on kaikkein rankin uloslyönnin muoto. Lyhyenkin työttömyyden jälkeen työtön alkaa kuvitella työttömyyden johtuvan itsestä. Pahinta on, kun toivottomuus valtaa mielen. Mieli alkaa horjua ja sairastaminen lisääntyy. Pitkäaikaistyöttömille kasaantuu kaikki sairaudet.

Perusvirhe on puhua vain yksilöstä. Silloin maailma todella hämärtyy ja todellisuus katoaa. Kyllä meidän on tunnustettava, että porvaristolla on hegemonia tässä yhteiskunnassa. Se tarkoittaa henkistä ja taloudellista ylivaltaa. Se tarkoittaa, että hegemonian mukaisesti porvarillinen ideologia kääntää yhteiskunnalliset ongelmat yksilön ongelmiksi. Olemme imeneet jo äidin maidosta alkaen tämän hömpän. Se tekee todella höntiksi ja yhteiskunnallisesti typeräksi. Alamme uskoa, että tämä on yksilöjuttu.

Ei ihme, että yhteiskunnan eliitin mielestä syrjäytyminen on yksilöjuttu. Minä syrjäydyn, kun esimerkiksi minulla on huonot arvosanat koulusta. Puhe syrjäytymisestä johtaa yksilön ominaisuuksien tarkasteluun. Todellisuudessa syrjäytymisessä on kysymys syrjäyttämisestä, uloslyömisestä, kuten ruotsalaiset aivan oikein sanovat.

Oikeiden sanojen käyttäminen johtaa pohtimaan myös yhteiskunnan rakenteita ja politiikkaa. Niillä on väliä. Politiikka vaikuttaa, ja sillä voidaan vaikuttaa syrjäytymisen ehkäisyyn ja poistamiseen. Ei ole samantekevää, kenelle valta annetaan eduskunnassa ja kuntien valtuustoissa.
Syrjäytyminen ei ole yksilöjuttu. Ihan tavallisia asioita -kampanjan vika on siinä, että se rajoittuu vain yksilöön ja siinä ettei se mitenkään puutu itse yhteiskunnan todelliseen ongelmaan, syrjäyttämiseen.

Mielestäni on hyvä puhua syrjäytymisestä , mutta se voi jäädä presidentin työryhmän tavoin viihteelliseksi puheeksi, joka ei johda mihinkään. Enemmän on puhuttava syrjäyttämisestä, yhteiskunnan rakenteista ja politiikasta. Se voi johtaa johonkin.
Eduskunnan ja kunnanvaltuustojen tulee ottaa syrjäytymisen estäminen asialistalle. Riihimäen virkamiesten on tuotava konkreettisia ehdotuksia valtuustolle syrjäytymisen vähentämiseksi ja estämiseksi.

Olen sitä mieltä, että luokkalaki pitää muuttaa!

Mikko Lund

keskiviikko 19. syyskuuta 2012

Syksyn kunnallisvaalikamppailu alkaa

Syksyn kunnallisvaalikamppailu alkaa

Puolueiden oli jätettävä ehdokaslistat eilen keskusvaalilautakuntiin kello 16 mennessä. Keskusvaalilautakunnat vahvistavat listat torstaina 27. syyskuuta. Tuolloin ehdokkaat saavat numeronsa. Varsinaiset vaalit käydään lokakuun viimeisenä sunnuntaina 28. päivä. Ennakkoäänestys kotimaassa tapahtuu 17.–23. lokakuuta.

Ylen mukaan puolueet saivat kokoon ehdokasmääriä seuraavasti:
Kokoomus: Noin 6 900 ehdokasta.
Sosiaalidemokraatit: Noin 6 940 ehdokasta.
Keskusta: Noin 8 400 ehdokasta.
Perussuomalaiset: 4 350 ehdokasta.
Vihreät: Noin 2 250 ehdokasta.
Ruotsalainen kansanpuolue: 1 350 ehdokasta 50 kunnassa.
Kristillisdemokraatit: Noin 1 850 ehdokasta.
Vasemmistoliitto: Noin 3 400 ehdokasta.
Suomen Työväenpuolue: Ehdokkaita 11 kunnassa yhteensä 39.
Itsenäisyyspuolue: Runsaat 90 ehdokasta noin 30 kunnassa.
Piraattipuolue: Noin 120 ehdokasta runsaassa 20 kunnassa.
Köyhien asialla: Vahvistetaan myöhemmin.
Muutos 2011: 44 ehdokasta 21 kunnassa.
Vapauspuolue: Ei vielä tiedossa.
Suomen Kommunistinen Puolue: 271 ehdokasta noin 40 kunnassa.
Kommunistinen Työväenpuolue: 46 ehdokasta 20 kunnassa.


Kunnallisvaalit on erilaiset eri paikkakunnilla. Mielenkiintoiset vaalit käydään tänä syksynä Riihimäellä. Katuparlamentti on uskotellut pitkin syksyä, että demarit menettävät ja kokoomus voittaa. En usko näin käyvän. Tulos kiinnostaa tavallista enemmän.

Kuka pitää valtaa Riihimäen valtuustossa? Kokoomus on nyt suurin, demarit on seuraavaksi suurin. Kokoomuksella ja sosialidemokraateilla on eniten ehdokkaita ja se ennakoi hyvää vaalitulosta.

Äänestäjien on hyvä tietää, että Riihimäen talous on pahasti ahtaalla. Asialistalle on tulossa todella kiperiä ja vaikeita asioita. Taloustilanteen huonontuminen vaikuttaa myös kriisikunta Riihimäen politiikkaan. Valtuutetut joutuvat ensi töikseen etsimään säästö- ja leikkauskohteita. Työ ei ole mitenkään kadehdittava. Seuraavat kaksi vaalikautta on säästettävä ja leikattava. Tätä eivät kaikki valtuutetut nykyisessäkään valtuustossa tajua. He odottavat edelleen ikään kuin ihmettä, lottovoittoa, mutta sitä ei tule. 

Talous on tasapainotettava. Tulot ja menot on saatava tasapainoon. Velka on veli otettaessa, mutta takaisinmaksu on ylivoimainen homma korkotason noustessa. Jos ylijäämää ei kerta kaikkiaan synny, miten velkaa lyhennetään. Investoinnit on laitettava jäihin odottamaan parempia aikoja. Velkaa ei kannata nyt lisätä.

Valtuutettujen työ ei tule olemaan näissä olosuhteissa helppo. Kuntalaisten kannattaa kysyä ennen vaaleja, miten ehdokkaat suhtautuvat kunnallisveroon ja kiinteistöveroon sekä kunnallisiin maksuihin. Niissä on kovat korotuspaineet. 

Ehdokkaalta kannattaa kysyä, onko hän korottamassa niitä. Sen tulee näkymään myös äänestäjän kukkarossa.
Äänestätkö ehdokasta tai puoluetta, joka kuntavaaleissa ratkoo eurokriisiä? Se on pahinta populismia ja väärää politiikkaa. 

Äänestätkö ehdokasta ja puoluetta, joka ajaa kuntaliitosta myös Hyvinkään kanssa. Se on realismia. Köyhiä kuntia ei kannata laittaa yhteen. Vierekkäin olevat kaksi kaupunkia kannattaa laittaa, koska siinä samalla ratkeavat talousongelmat, terveyden ja sairaanhoidon kehittämiskysymykset ja peruspalvelujen turvaaminen.

Terveydenhuollossa on tunnustettava tosiasiat. Kanta- Häme on liian pieni alue huolehtimaan edes keskussairaalan ylläpidosta. Kuntien niskaan on sieltä kaatumassa miljoonien alijäämä. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palvelut on taloudellisen realismin puitteissa säilytettävä Riihimäellä. HUS:in kanssa on käytävä perusteelliset keskustelut ja neuvottelut, mihin hintaan palvelut on saatavissa sieltä. Hyvinkäältä ja pääkaupunkiseudulta palvelut saa kuitenkin lähempää kuin Hämeenlinnasta tai Tampereelta.


Mikko Lund

tiistai 18. syyskuuta 2012

Riihimäellä jyllää vaarallinen salailuvirus

Riihimäellä jyllää vaarallinen salailuvirus

Salailua, tiedon panttaamista ja pimittämistä?
Salailua ja tiedon panttaamista ja pimittämistä. Onko syyllistytty ihan asiakirjojen hävittämiseen tai valtuuston päätösten hautaamiseen? 

Riihimäelle on pesiytynyt sitkeä ja pelättävissä oleva - mahdollisesti leviävä salailuvirus. Hyvästä hallinnosta ei ole tietoakaan! Esimerkki löytyy Vuorinen & Vuoriselle tehdystä Kumelan kaavasta. 


Asiakirjoissa mainittu kauppias Vuorinen sai oikeuden toimisto- ja varastorakennuksen ja autopaikkojen rakentamiseen Kumelaan ns. Kumelan kaavassa. Asemakaava on vahvistunut 19.12.2008 ja tonttijako on hyväksytty 26.2.2009. Kauppias Vuorinen luopasi rakentaa omalla kustannuksellaan kevyen liikenteen väylän. Sitä ei ole koskaan rakennettu ja tekninen lautakunta ja kaupunginhallitus ovat luopuneet kävelytieosuudesta ”tässä vaiheessa ei välttämättä ole tarkoituksenmukaista rakentaa puuttuvaa kävelytieosuutta” .
Kummallista kummallisemmaksi asia nousee siitä, että kaupunginhallitus ja tekninen lautakunta sivuuttavat oikeasti Riihimäen kaupunginvaltuuston päätöksen. Kauppakirjan pitää vastata valtuuston päätöstä. Jos muutetaan ehtoja, asia on vietävä valtuustoon. Muuten operatiivinen hallinto ylittää toimivaltansa: Kysymys on virkamiesten ja luottamushenkilöiden osalta virkavelvollisuuden rikkomisesta! Kysyn Riihimäen kaupunginvaltuustolta, mihin toimenpiteisiin se aikoo ryhtyä Riihimäen kunnallisen toiminnan saattamiseksi lailliselle pohjalle.
Riihimäen kaupunginhallitus on kokouksessaan 23.1.2006 § 60 päättänyt kaavoittaa Länsitien varrelle ko. alueelle muodostettavaksi noin 1500 m2:n suuruisen varastorakennusten korttelialueen, jolle kaavoitetaan 300 krs-m2 rakennusoikeutta ja 22 autopaikkaa. Yrittäjä rakentaa kustannuksellaan puuttuvan kävelytieosuuden.

Asemakaava on vahvistunut 19.12.2008 ja tonttijako on hyväksytty 26.2.2009 .

Ostaja:
Vuorinen & Vuorinen Oy, Viljamintie 1, 11120 Riihimäki

Myytävä tontti:
Riihimäen kaupungin 14. kaupunginosan korttelin 1401 tontti nro 3.
Tontin pinta-ala on 1505 m2 ja rakennusoikeutta varastorakennusten korttelialueella 300 krs-m2. Kiinteistötunnus on 694-14-1401-3 ja osoite Länsitie 52a, 11120 Riihimäki.

Kauppahinta:
30 100 euroa.

Hanke on tarkoitus käynnistää mahdollisimman pian. Tästä syystä ostaja on pyytänyt oikeutta hakea rakennuslupaa jo ennen kauppakirjan allekirjoittamista.
Tekla 174 §/13.5.2009 Myyntipäätöksen valmisteluun sisältyvän teknisen lautakunnan kokouspöytäkirjan 29.11.2005 § 589 mukaan on puuttuvan kävelytieosuuden rakentamiskustannusten arvioitu olevan n.20 000 euroa. Vuorinen & Vuorinen Oy on lupautunut vastaamaan em. 20 000 euron rakentamiskuluista.

Vuorinen & Vuorinen Oy:n taholta on edellytetty, että mainittu rakentamiskustannusten enimmäisraja mainitaan myös kauppakirjassa
.

Hyväksytyn kauppakirjaluonnoksen kohdan 8; Rakentamisvelvoite 2. momentti: 23.1.2006 tehdyn kaupunginhallituksen § 60 päätöksen mukaisesti yrittäjä rakentaa kustannuksellaan puuttuvan kävelytieosuuden.”

Tarkistetun kauppakirjaluonnoksen kohdan 8; Rakentamisvelvoite 2.momentti: ”21.1.2006 tehdyn kaupunginhallituksen § 60 päätöksen mukaisesti ostaja vastaa puuttuvan kävelytieosuuden rakentamiskustannuksista työn yhteydessä 20 000 euron osalta. ” Liitteenä on tarkistettu kauppakirjaluonnos.
Ensinnäkin tontin hinnassa on tapahtunut kauppiaan kannalta ns. myönteistä kehitystä seuraavasti:

"Anotun kaavamuutoksen perusteella muodostettavan n. 3000 m2:n kokoisen tontin hinta olisi n. 39 000 euroa", oli 29.11.2005 kirjattu vielä teknisen lautakunnan pöytäkirjan §:ään 589 kun taas kaupunginhallituksen hyväksymässä kauppakirjassa (Khall. 174 §/30.3.2009) hinta onkin sitten ollut enää vain 30 100 euroa!

Toiseksi Vuorinen & Vuorinen Oy on näköjään saanut edellyttämänsä parannetut sopimusehdot kauppakirjaan myös seuraavilta osin:

"Hankkeen toteuttamisen tässä vaiheessa ei välttämättä ole tarkoituksenmukaista rakentaa puuttuvaa kävelytieosuutta, vaan myöhemmin kevyen liikenteen väylän laajemman toteuttamisen yhteydessä. Kauppakirjan ehtoa tältä osin voidaan tarkistaa niin, että kauppakirjaan lisätään maininta rakentamiskustannusten määrästä.

Hyväksytyn kauppakirjaluonnoksen kohdan 8; Rakentamisvelvoite 2. momentti: 23.1.2006 tehdyn kaupunginhallituksen § 60 päätöksen mukaisesti yrittäjä rakentaa kustannuksellaan puuttuvan kävelytieosuuden.”

Tarkistetun kauppakirjaluonnoksen kohdan 8; Rakentamisvelvoite 2.momentti: ”21.1.2006 tehdyn kaupunginhallituksen § 60 päätöksen mukaisesti ostaja vastaa puuttuvan kävelytieosuuden rakentamiskustannuksista työn yhteydessä 20 000 euron osalta.”

Ja kolmanneksi: kaavan laatimisen kuluista vastaamisesta ei näyttäisi sopimuksessa olevan sanaakaan?!
Onkohan Vuorinen & Vuorinen maksanut edes kaavan laatimiskuluja?
Vrt.

"Tekla 29.11.2005 § 589

Lisäselvityksenä kunnallistekninen suunnitteluosasto on laatinut alustavan luonnoksen kevyen liikenteen yhteydestä, joka olisi jalankulkijoiden turvallisuuden takia rakennettava anotun kaavamuutoksen mukaisen tontin ja nykyisen myymälän väliselle katuosuudelle.

Väylää tulisi rakentaa n.100 m. Rakentamiskustannukset ovat n. 20 000 euroa.

Taisto Vuorinen on 22.11.2005 käydyssä puhelinkeskustelussa lupautunut vastaamaan em. 20 000 euron rakentamiskuluista.

Taisto Vuoriselta saadun selvityksen mukaan varastolle tuleva liikenne on päivässä arviolta 1 kuorma/rekka-auto ja muutama pakettiauto.

Anotun kaavamuutoksen perusteella muodostettavan n. 3000 m2:n kokoisen tontin hinta olisi n. 39 000 euroa.

Mikäli kaavamuutosanomukseen vastataan myöntävästi,

- teknisen lautakunnan tekemä koirapuiston sijoittamista koskeva päätös 13.11.2001 § 513 puretaan ja läntisiä kaupunginosia palvelevalle korvaavalle koirapuistolle päätetään osoittaa uusi sijoituspaikka.

- lausuntona kaupunginhallitukselle esitetään, että kaupunginhallitus päättäisi, että asemakaavan muutokseen liittyen laaditaan kaavoitussopimus ja että Vuorinen & Vuorinen vastaa kaavan laatimiskuluista."

Riihimäki 14. Kumela
Länsitien asemakaavan muutos
Insinööritoimisto Paavo Ristola Oy,
työnro 20145

"4 ASEMAKAAVAN KUVAUS

4.2.12 Vaikutukset liikenteeseen

- - kaupunginhallituksen kaavamuutoksen
laatimiselle asettamiin ehtoihin kuuluu, että
Vuorinen & Vuorinen Oy kustantaa kevytliikenteen
väylän rakentamisen K-market Vuorisen kohdalta
kaavamuutoksella muodostuvalle tontille saakka,
mikä parantaa kevyen liikenteen turvallisuutta."



Mitä tällaisista muutoksista kaavaan liittyvissä kauppaehdoissa meidän tulisi päätellä?


Päättelen näin, että
1. Kauppias Taisto Vuorinen, joka on toiminut menneinä vuosikymmeninä myös kaupungin luottamushenkilönä, on tosi kova kauppamies! Ainakin voidaan sanoa hänen hoitaneen hyvin omaa etuaan.
tai

2. Riihimäen keskeiset virkamiehet, tekninen lautakunta ja kaupunginhallitus ovat nukkuneet eivätkä valvoneet kaupunginvaltuuston päätöksen toteutumista!
Käykö Riihimäellä useastikin näin, että kaupunginvaltuusto päättää ja sitten päätöksiä toimeen laittava kaupunginhallitus ei toteutakaan päätöstä?

3. Riihimäen virkamiehet ja johtavat luottamushenkilöt pitävät kaupunginvaltuustoa pelkkänä kumileimasimena, jonka päätöksistä ei tarvitse välittää tuon taivaallista?
Onko Riihimäen kaupunginvaltuustosta puuttumaan näihin asioihin?

Mikko Lund