Epäluottamus on kunnissa yleistä

Epäluottamus on kunnissa yleistä

Kuntalaiset ovat tyytyväisiä kuntien järjestämiin palveluihin

Kuntalaiset kokevat epäluottamusta kuntalaitokseen varsin selvästi. Mutta kuntalaiset ovat sangen tyytyväisiä kuntien järjestämiin palveluihin. Kaksi erilaista tulosta eri asioista laajasta viime vuonna julkaistusta tutkimusaineistosta, jossa kysyttiin yli 13 000 henkilön mielipidettä 65 tutkimuskunnasta vuonna 2008. Tutkimusaineiston keräämisestä on vastannut Kuntaliiton Kuntakehitys- ja tutkimusyksikkö. 

Tutkimusraportin on kirjoittanut Marianne Pekola – Sjöblom. Tutkimuskunnissa vain neljänneksessä yleinen suhtautuminen kunnan päätöksentekoon on ennemminkin luottavaista kuin kriittistä ja peräti seitsemässä kymmenestä kunnasta kuntalaiset tuntevat ennemmin epäluottamusta kuin luottamusta.

Kuntalaiset ovat tyytyväisiä kuntien järjestämiin palveluihin. Kaiken kaikkiaan kahdeksan kymmenestä kuntalaisesta on yleensä ottaen ennemmin tyytyväinen kuin tyytymätön kunnallisiin palveluihin.

Kuntalaisten tapaamisen ja palautteen pohjalta arvioin itse, että Riihimäellä ehkä tyytymättömyys palveluihin on yleisempää kuin käsillä olevassa tutkimuksessa. Tyytymättömyys kohdistuu erityisesti terveydenhuoltoon ja sosiaalihuoltoon, lastensuojeluun ja vanhuspalveluihin.

Marianne Pekola-Sjöblom (2011): Kuntalaiset uudistuvissa kunnissa. Tutkimus

kuntalaisten asenteista ja osallistumisesta ARTTU-tutkimuskunnissa 2008. Paras-

ARTTU-tutkimuksia nro 9. Acta nro 229. Kuntaliitto. Helsinki.

Enemmistö kuntalaisista tuntee yhteenkuuluvaisuutta kotikuntaansa

Kuntalaiset samaistuvat ylivoimaisesti selvimmin kotimaahansa, mutta runsas puolet kuntalaisista samaistuu voimakkaasti myös Pohjolaan ja kotikuntaan. Kotikuntaansa

paljon samaistuvien osuus nousi ensimmäisen kerran sitten vuodesta 1996 tehtyjen mittausten yli 50 prosenttiin.

Kuntasamastumisen taso on kaikissa kunnissa vähintään kohtalaista, mutta kuntien väliset äärierot ovat suuria. Kuntasamaistuminen on suurinta pienimmissä, alle 2000 asukkaan sekä suurimmissa, yli 100 000 asukkaan kaupungeissa.

Kuntaliitos ei välttämättä heikennä kuntasamaistumista – vahvasti samaistuvien osuudet suurissa kunnissa antavat viitteitä jopa mahdollisesti vahvistuvasta yhteenkuuluvuuden tunteesta. Mahdollisesti vahvistuvana kehityssuuntana on nähtävissä

merkkejä painopisteen siirtymisestä kuntasamaistumisesta entistä vahvemmin kunnanosaan

samaistumiseen.

Kuntalaiset ovat kohtuullisen tyytyväisiä kuntansa

järjestämiin palveluihin

Kuntalaiset ovat kaiken kaikkiaan tyytyväisiä kuntien järjestämiin palveluihin ja pitävät

kaikkia kunnallisia palveluja ja toimia tärkeinä ja vähintään kohtuullisesti saavutettavina.

Kaiken kaikkiaan kahdeksan kymmenestä kuntalaisesta on yleensä ottaen

ennemmin tyytyväinen kuin tyytymätön kunnallisiin palveluihin.

Palvelutyytyväisyys on suurinta kuntaliitoksen jo toteuttaneissa tai lähitulevaisuudessa

toteuttavissa, asukasluvultaan pienissä, taajaan asutuissa ja maaseutumaisissa

kunnissa. Vähiten tyytyväisiä ollaan vastaavasti kaupunkimaisissa, yli 50 000 asukkaan

kunnissa. Kuntalaisten palvelutyytyväisyyteen vaikuttaa kuntalaisten kokeman palvelujen

hoidon ja tarjonnan tason lisäksi myös vaatimustaso. 

Suuremmissa kunnissa kuntalaisten vaatimustaso yleensä kasvaa, pienemmissä kunnissa saatetaan olla tyytyväisiä myös alhaisempaan palvelutasoon. Kyse on siis jonkinlaisesta palveluparadoksista. Palvelutyytyväisyys korreloi erittäin merkitsevästi palvelujen saavutettavuusarvioiden kanssa hyvin saavutettavissa olevia palveluja pidetään yleensä myös hyvin hoidettuina.

Kuntalaisilla on luottamuspulaa kuntaansa

Kuntalaisten suhtautumista kunnan päätöksentekoon mittaavan luottamusindeksi mukaan kuntalaiset ovat ennemmin epäluottavaisia tai kriittisiä kuin luottavaisia

kuntansa päätöksentekoon.

Kuntien väliset äärivaihtelut luottamusindeksillä ovat suuria. Tutkimuskunnissa

vain neljänneksessä yleinen suhtautuminen kunnan päätöksentekoon on ennemminkin

luottavaista kuin kriittistä ja peräti seitsemässä kymmenestä kunnasta kuntalaiset

tuntevat ennemmin epäluottamusta kuin luottamusta.

Luottavaisimmin kuntansa päätöksentekoon suhtaudutaan alle 2000 asukkaan kunnissa ja vähiten luottavaisesti yli 100 000 asukkaan kaupungeissa. Maaseutumaisissa

kunnissa luottamus on suurempaa kuin kaupunkimaisissa ja taajaan asutuissa

kunnissa.

Tulokset vastaavat hyvin vastaavien aiempien tutkimusten tuloksia ja antavat tukea

havainnolle, että yleisellä tasolla kuntalaisten epäluottamus päätöksentekoon näyttäisi

olevan hyvinkin pysyvä ilmiö.

Mikko Lund