Riihimäen kriisiin on haettava ratkaisua

Riihimäen kriisiin on haettava ratkaisua

Tulevat kuntavaalit on mahdollisuus hakea ratkaisua Riihimäen kriisiin. Valtuuston päätöksillä on ajauduttu taloudelliseen että poliittiseen kriisiin. Tilannetta pahennetaan koko ajan poliittisella kaunistelulla, uskottelulla ja jatkuvalla itsepetoksella. Kaupunki ei tästä syystä kykene välttämättömään uudelleenarviointiin. Jos vanha meno jatkuu, edessä on ajautuminen kriisikunnaksi! Siinä tilanteessa valtiovarainministeriön virkamiehet sanelevat korjauslääkkeet.

Riihimäen ylivelkaantuminen myönnetään eliitinkin toimesta, mutta se ei ole silti kyennyt vielä tähän mennessä esittämään ratkaisuja asiaan. Vuositulot on alle velan määrän, pakolliset menot - n. 85 % KOKONAISMENOISTA –kasvavat. Eikä tulopiikkiä ole näkyvissä , pikemminkin päinvastoin. Neuvottomuudesta seuraa, että velkaantuminen lisääntyy JA otetaan velkaa VELAN PÄÄLLE.

Esimerkiksi kuntavaalit näyttävät synnyttävän talouskontrollin pettämistä. Kaupunginvaltuutetuilta sataa ehdotuksia JÄÄHALLIN, PALOASEMAN JA MONIEN MUIDEN MILJOONAHANKKEIDEN TOTEUTTAMISEKSI. NÄMÄ VALTUUTETUT EIVÄT VAIN OLE SELVITTÄNEET, MISTÄ RAHAT OTETAAN. Kaupunki on ivestointikyvyttömässä tilassa.

Riihimäen yhdyskuntarakenne on hajoamassa. Yleiskaava on vanhentunut ja vaikeuttaa kaupungin ja palvelusten järkevää kehittämistä. Ajantasaisen yleiskaavan puute aiheuttaa kaupungin toiminnassa paniikkiratkaisuja, lisää kustannuksia ja aiheuttaa tyytymättömyyttä ja kunnallisvalituksia. 

Suunnittelemattomuuden ja pitkäjänteisen politiikan puuttumisen seurauksena kaupunki on yrittänyt Kalmun kaavoittamista. Oikeusviranomaiset tulevat todennäköisesti kumoamaan kaavan. Joko tämä antaa mahdollisuuden uusiin ratkaisuihin ? Kaupungin tulisi irtautua virheratkaisusta. Kalmun kaavoittaminen ja rakentaminen olisi maksanut noin 50 miljoonaa euroa. Tähän kaupungilla ei ole yksinkertaisesti varaa ja ratkaisu hajottaisi yhdyskuntarakennetta entisestään.

Asuntoalueet on kestävässä yhdyskuntasuunnittelussa valittava yhdyskuntarakenteen tiivistämisen näkökulmasta. Hajottamisesta seuraa liian kalliita kustannuksia. Riihimäen taloudellinen laajenemissuunta on etelä, Korttiomäestä Arolammin kautta kohti Hyvinkäätä. Tämän itsestään selvyyden vuoksi nykyisen yleiskaava- alueen tiivistämisen mahdollisuudet on käytettävä täysimääräisesti. Viestirykmentin kasarmialue on avattava kaavoituskohteeksi, raviradan alue on otettava asuntorakentamisen käyttöön, Monnin kaavoitukseen tulee osallistua.

Udelleenarvioinnin puutteesta seuraa liian kalliita kustannuksia myös terveydenhuollon ja sairaanhoidon järjestelyissä. Yöpäivystyksen siirtäminen Hämeenlinnaan on väärää politiikkaa. Ryksin alasajo on seurausta sairaanhoitopiirin miljoona- alijäämistä. Hämeen maakunta on liian pieni. Hämeenlinna ratkaisee ongelman ja säästötarpeet keskittämällä palvelut Hämeenlinnaan.

Kaupunkilaisten kannalta luontevinta on hakea päivystys- ja erikoissairaanhoidon palvelut Hyvinkäältä. Hyvinkää on 15 kilometrin ja Hämeenlinna noin 40 kilometrin päässä. Edullisinta on hakea palvelut lähimpää. Jospa Riihimäen virka- ja poliittinen eliitti vihdoin ymmärtäisi hakea kaupunkilaisten kannalta parasta ratkaisua.

Riihimäen on erottava Hämeen maakunnasta ja liityttävä Uudenmaan liittoon. Kanta- Hämeen sairaanhoitopiiri on jätettävä taakse ja haettava uusi yhteistyö Hyvinkään ja HUS:in kanssa. Vain näin voidaan riihimäkeläisten palvelut turvata kestävästi.

Kuntauudistuksessa on jätettävä haihattelut taakse ja suuntauduttava Hyvinkään ja Riihimäen yhdistämiseen. Ministeri Henna Virkkunen voi osoittaa poliittisesti rohkeaa ja viisasta johtajuutta ja laittaa kaupungit yhteen. Mutta sitä ennen olisi kohtuullista, että kaupungit hylkäisivät vanhat sotakirveensä ja suuntautuisivat yhdessä tulevaisuuden tekemiseen.

Mikko Lund